slangi.txt kokoelma suomalaista atk-slangia Lars Wirzenius Versio 1.0 27.09.1991 (vapaasti levitett„viss„) 1. Alkusanat Slangi.txt on kokoelma suomalaista atk-slangia. Se ei ole kattava, siin„ on l„hinn„ sellaisia sanoja joihin olen itse t”rm„nnyt. Joillakin mukana olevilla sanoilla on my”s 'virallinen' merkitys, jota ei t„ss„ ole toistettu, vain slangimerkitys on selitetty. Olen my”s v„ltt„nyt atk:n perusk„sitteiden selitt„mist„, mik„li jokin asia ei ole ennest„„n tuttu selvinnee se tutustumalla alan peruskirjallisuuteen. T„m„ tiedosto keskittyy slangiin, 'oikeat' sanat selvi„v„t muualta. Uudet sanat, rakentava kritiikki ja muu palaute otetaan kiitollisuudella vastaan. Paras tapa v„litt„„ ne on l„hett„„ s„hk”postia johonkin seuraavista osoitteista: Internet: wirzeniu@cc.helsinki.fi MikroPC (Lars Wirzenius) Arkkimedeen Amme (LASU) PCUF (lars) Tavallista postia voi l„hett„„ osoitteella Ohratie 16 C 198 01370 VANTAA Olisin kiitollinen, jos uusia sanoja raportoidessanne voisitte antaa esimerkkej„ ja kuvailla merkityust„ mahdollisimman tarkasti. Jos l”yd„tte uuden sanan jonkin purkin tai verkon yleisest„ viestist„, t„m„n viestin l„hett„minen minulle (mahdollisesti lyhennettyn„) on erinomainen tapa. Mik„li viesti on jossakin yll„mainituista purkeista, riitt„„ tietysti ett„ huomauttaa miss„ viestiss„ sana on. Pyrin pit„m„„n listaa yll„ ja lis„t„ uusia sanoja kun niit„ huomaan tai niist„ kuulen, en kuitenkaan voi taata mink„„nlaista aikataulua tai edes uuden version ilmestymist„. Pyrin huolehtimaan siit„, ett„ uusin versio l”ytyy aina ainakin seuraavista paikoista: nic.funet.fi PCUF MikroPC BBS /pub/doc/jargon/ text/slangi.txt slangi.txt (90) 612 1545 (90) 143 227 anonyymi FTP (90) 608 070 (90) 142 063 (90) 146 1285 Voin my”s v„litt„„ listaa postitse MS-DOS-levykkeell„, l„het„ levyke (5,25 tai 3,5 tuumaa, DD tai HD), postimerkeill„ ja osoitteella varustettu vastauskirjekuori ja sopivaksi katsomasi korvaus ajastani yll„olevaan osoitteeseen. En voi taata mink„„nlaista vastausaikataulua, mutta yrit„n luonnollisesti hoitaa asian mahdollisimman nopeasti. 1.1 Tulevaisuudensuunnitelmia Toivon saavani mahdollisimman runsaasti palautetta t„st„ ensimm„isest„ versiosta (joka on edelleen melkoinen raakile) ja tehd„ paremman laitoksen my”hemmin t„n„ vuonna. Samalla aion muokata tiedoston sellaiseen muotoon, ett„ siit„ on helppo ohjelmallisesti muodostaa 7- ja 8-bittisi„ „„kk”si„ k„ytt„v„t versiot, sek„ TeX-ladontakielisen version, jolloin sanasto paperille tulostettuna n„ytt„isi paremmalta. 2. Kopiointi ja tekij„noikeus Pid„n tekij„noikeuden itsell„ni jotta voisin varmistaa, ett„ t„t„ listaa saa kopioida kaikissa muodoissaan mahdollisimman vapaasti, eli seuraavien ehtojen mukaan: T„t„ sanastoa saa kopioida ja levitt„„ vapaasti. Kopioinnista saa ottaa haluamansa maksun, mutta vastaanottajalle ei saa asettaa lis„rajoituksia jatkokopiointia varten (eli vastaanottajakin saa kopioida listaa n„iden ehtojen mukaan). Sanastoa saa levitt„„ my”s muissa muodoissa kuin alkuper„isess„ s„hk”isess„ (esimerkiksi paperilla), mutta vain mik„li my”s n„it„ saa vapaasti kopioida edelleen. (Tarkoituksena on varmistaa listan mahdollisimman helppo levi„minen mahdollisimman monelle henkil”lle, tarkoituksena ei ole rahan ker„„minen, mutta toisaalta kopioinnista pit„„ saada tarvittaessa korvauskin.) Muunlaisia kopiointiehtoja kaipaava voi ottaa yhteytt„ tekij„„n. Sanastoa saa my”s kopioida osina, mik„li vastaanottaja ei jostain syyst„ halua koko listaa. T„m„ luku (2. Kopiointi ja tekij„noikeus), tekij„n nimi ja versionumero on kuitenkin aina kopioitava kokonaisuudessaan. Sanastoa saa my”s muuttaa, kunhan muutettujakin versioita saa levitt„„ samoilla ehdoilla. T„t„ lukua (Kopiointi ja tekij„noikeus) ei saa muuttaa. Muutetut versiot on hyv„ merkit„ sellaisiksi. Muutetun version tekij„noikeus on edelleen minulla, mik„li muutokset eiv„t ole suuria (mik„li ne ovat, eik„ niiden tekij„ halua luovuttaa tekij„noikeuksia minulle, pyyd„n ett„ h„n ottaisi yhteytt„). 3. Kiitokset Kiitokset is„lleni Arno Wirzeniukselle tuesta, rohkaisusta ja neuvoista, joita ilman projekti olisi lyss„ht„nyt alkuunsa. Kiitokset Mika Rissalle siit„, ett„ sain k„ytt””ni Ultralinen julkisten alueiden viestikannan, siit„ oli suurta hy”ty„ ensimm„isen version kokoamisessa. Kiitokset Timo Huoviselle avusta tekij„noikeuksien kanssa. Kiitokset Ari J„rm„l„lle, Arto Kyt”hongalle ja Jari-Pekka Niemelle arvokkaasta palautteesta ja rohkaisusta ennen versiota 1.0. (Kiitokset my”s niille, jotka jostain syyst„ olen unohtanut.) 4. Omistus Omistan t„m„n sanalistan kaikille, jotka tekev„t purkeissa ja tietokoneverkoissa k„yt„v„n keskustelun mielenkiintoiseksi ja riippuvuutta aiheuttavaksi. 5. Kirjoituskonventioista Koska s„hk”posteissa on k„ytett„viss„ vain tietty, pieni joukko merkkej„ eik„ juuri lainkaan tavallisia typografisia tehostuskeinoja (kuten eri tekstilajit ja koot), on niiss„ kehittynyt muita tehostustapoja. Ne ovat usein per„isin USA:ta. 5.1 L„rvit Puhtaasti tekstipohjaisena keskustelumuotona (suurin osa keskustelijoista ei edes tunne toisiaan muulla tavoin), syntyy purkeissa helposti v„„rink„sityksi„. Erityisesti n„it„ esiintyy vitsien, ironian ja sarkasmin kohdalla. T„m„n takia on kehitetty erityinen tapa ilmaista mielentiloja, pieni naamaa esitt„v„ ASCII-kuva. Yleisimm„t k„yt”ss„ olevat: :-) hymyilev„ naama, osoittaa iloa tai positiviisia tunteita :-( osoittaa pahaa mielt„ ;-) pilke silm„kulmassa :) :( ;) lyhyempi„ versioita yll„olevista. Mik„li et muuten hahmota n„it„ naamoiksi, nojaa vasempaa korvaasi olkap„„h„si (tai k„„nn„ n„ytt”„ 270 astetta vastap„iv„„n). N„ill„ merkinn”ill„ ei ole yht„ vakiintunutta nime„, niit„ kutsutaan mm. naamoiksi, hymi”iksi (l„hinn„ hymyilevi„ naamoja tietenkin), ja l„rveiksi (mik„ on oma suosikkini). L„rvej„ k„ytet„„n yleens„ lauseen lopussa osoittamassa mink„laista mielentilaa lauseen on tarkoitus edustaa, mik„li se ei muuten k„y ilmi, tai vahvistuskeinona, erityisesti negatiivisten tunteiden kohdalla. Esimerkkej„: Saimme viallisen levykkeen, virheilmoitus oli nidottu siihen kiinni. :-) Kovalevy meni rikki, uusi maksaa maltaita. :-( L„rvej„ k„ytet„„n usein sivuhuomautuksissa sulkeiden sis„ll„. Jos kyseess„ on hymyilev„ naama juuri ennen loppusuljetta, j„tet„„n usein loppusulje pois, jotta ei tulisi kahta loppusuljetta per„kk„in: Saimme viallisen levykkeen (virheilmoitus oli nidottu siihen kiinni :-) Saimme viallisen levykkeen (virheilmoitus oli nidottu siihen kiinni :-)) Kaikki eiv„t kuitenkaan noudata t„t„ tapaa. 5.2 Korostukset Usein on tarve korostaa jotakin sanaa, kuten painetussa tekstiss„ kursiivilla tai puolilihavalla painettuja sanoja. Purkeissa n„it„ tehostuskeinoja ei ole k„ytett„viss„, joten niiden sijalle on kehitetty muita tapoja. Yleisimm„t tavat on ymp„r”id„ korostettava sana jollakin hyvin erottuvalla merkill„, kuten t„hdell„ tai kauttaviivalla, tai kirjoittaa sana suurilla kirjaimilla. Esimerkkej„: Saimme viallisen levykkeen, virheilmoitus oli *nidottu* siihen kiinni. Saimme viallisen levykkeen, virheilmoitus oli /nidottu/ siihen kiinni. Saimme viallisen levykkeen, virheilmoitus oli _nidottu_ siihen kiinni. Saimme viallisen levykkeen, virheilmoitus oli NIDOTTU siihen kiinni. Suurilla kirjoitettu teksti koetaan yleens„ 'huutamisena' ja vaikealukuisena, eik„ yleens„ katsota hyv„ll„ pitkien tekstip„tkien kirjoittamista pelk„st„„n suurilla kirjaimilla (n„in kirjoittavat ovat usein, vaikkakaan eiv„t aina, ns. saippuoita). Konekirjoitustekstiss„ k„ytetty„ sanojen harvennusta k„ytett„„n harvoin, ehk„ sen takia, ett„ kirjoitusohjelmat k„sitt„v„t merkit silloin omiksi sanoikseen ja voivat vaihtaa rivi„ kesken sanan. 6. Merkeist„ k„ytett„vi„ nimi„ Seuraavassa on eri merkeist„ k„ytettyj„ nimi„ (suluissa on 'oikea' nimitys): space, blanko (v„lily”nti) ! (huutomerkki) " ripsu, tuplahipsu, hipsut (kaksinkertainen lainausmerkki) # risuaita, h„kkyr„ (numeromerkki) $ taala (dollarinmerkki) % (prosenttimerkki) & sek„-merkki (et-merkki) ' hipsu (yksinkertainen lainausmerkki) ( (vasen sulje) ) (oikea sulje) * t„hti (asteriski) + (plusmerkki) , (pilkku) - (miinusmerkki, tavuviiva) . (piste) / sl„sy, sl„si (kauttaviiva) : (kaksoipiste) ; (puolipiste) < (pienempi kuin -merkki) = (yht„ kuin -merkki) > (suurempi kuin -merkki) ? (kysymysmerkki) @ kissanh„nt„, nauku, miuku (at-merkki; voi n„ky„ kirjaimena) ˇ (vasen hakasulje; voi n„ky„ kirjaimena) ™ b„ksl„shi, takaveba (kenoviiva; voi n„ky„ kirjaimena) ¸ (oikea hakasulje; voi n„ky„ kirjaimena) ^ hattu, katto (voi n„ky„ kirjaimena) _ (alaviiva) ` (voi n„ky„ kirjaimena) „ (vasen kaarisulje; voi n„ky„ kirjaimena) ” putki (pystyviiva; voi n„ky„ kirjaimena) † (oikea kaarisulje; voi n„ky„ kirjaimena) ~ mato (tilde; voi n„ky„ kirjaimena) Lis„ksi ns. kontrollimerkkej„ (ASCII-koodit 0..31 ja 127) merkit„„n usein merkkiparilla, esimerkiksi ^C tarkoittaa ASCII-merkki„ numero 3, joka saadaan n„pp„imist”lt„ yleens„ painamalla Ctrl- ja C-n„pp„imi„ yht„ aikaa. Merkint„ lausutaan "kontrol C". C:n sijalla voi olla mik„ tahansa kirjain, joissakin n„pp„imist”iss„ my”s jokin merkeist„ @, ˇ, ™, ¸, ^ tai _. N„in voi saada mink„ tahansa ASCII-merkin v„lill„ 0..31. Usein merkit„„n my”s DEL-merkki„ (ASCII 127) merkkiparilla ^?. Seuraavat merkkiyhdistelm„t ovat per„isin eri ohjelmointikielist„: <> eri suuri kuin (Pascal) != eri suuri kuin (C) == yht„ suuri kuin (C) >= suurempi tai yht„ suuri kuin <= pienempi tai yht„ suuri kuin * kertomerkki ^ potenssiin korotus ** potenssiin korotus && looginen ja-operaatio (C) ”” looginen tai-operaatio (C) ! looginen ei-operaatio (C) 7. Sanojen tuonti muista kielist„ Suomalaiseen atk-kieleen ja erityisesti slangiin vaikuttaa eritt„in vahvasti atk-englanti. Suuri osa suomalaisesta slangista koostuu itse asiassa englannin kielen sanoista joko sellaisinaan tai 'v„„nnettyn„' paremmin suomalaiseen suuhun sopivaksi. Esimerkkej„: engl. slangi 'oikeammin' backup bakuppi varmuuskopio help helppi avustustoiminto string stringi merkkijono N„m„ suorat v„„nn”kset on j„tetty pois t„st„ listasta, paitsi milloin alkuper„inenkin sana on slangia. Suuri osa englanninkielisest„ atk-slangista l”ytyy Jargon File -nimisest„ tiedostosta. 8. Sanalistan rakenne T„m„ luku yritt„„ m„„ritell„ sanalistan rakenteen mahdollisimman tarkkaan, jotta parserin kirjoittaminen sille olisi helppoa. Yhden hakusanan selityksen rakenne on seuraava: hakusana: (alkuper„) /„„nt„minen/ k„ytt”tapa tyyppi Selitys. Alkuper„, „„nt„minen, levinneisyys, k„ytt”tapa ja tyyppi eiv„t esiinny kaikkien hakusanojen kohdalla. Alkuper„ selvitt„„ miten sana (minun mielest„ni ehk„ mahdollisesti) on johdettu ja/tai kuka sen on keksinyt. Levinneisyys merkit„„n jollakin seuraavista lyhenteist„: Elisa Puhelinyhdistysten Elisa-s„hk”posti Fido Fidonet (ks. hakusana) HY Helsingin yliopisto ikk ikkunointij„rjestelm„t Telebox Telen Telebox-s„hk”posti K„ytt”tapa kertoo k„ytet„„nk” sanaa puhutussa kieless„ (puh.) vai kirjoitetussa kieless„ (kirj.) vai kummassakin (ei merkint„„). Tyyppi kuvailee onko sana esimerkiksi pilkallinen (pilk.), kutsumanimi (kuts.), lyhenne (lyh.) jne. Selitys voi olla joko viite toiseen hakusanaan, jossa asiaa selvitet„„n tarkemmin, tai sitten enemm„n tai v„hemm„n tyhjent„v„ (v„hemm„n tyhjent„vist„ toivotaan palautetta!) selitys sanan merkityksest„. Mik„li sanalla on useampia merkityksi„, numeroidaan niiden selitykset juoksevasti, siten ett„ numeron j„lkeen tulee piste. Jokainen selitys (numeroitu tai ei) alkaa suurella alkukirjaimella. Esimerkit ovat kaksinkertaisten lainausmerkkien sis„ll„. Ristiviitteet merkit„„n seuraavasti: ks. hakusana2 (sanaa selvitetty lis„„ hakusana2:n kohdalla) vrt. hakusana2 (hakusana2 on l„himerkityksinen sana tai vastakohta, joten vertaileminen voi auttaa hakusanan ymm„rt„mist„) ms. hakusana2 (hakusana2 on hakusanan vaihtoehtoinen muoto tai synonyymi) Ennen seuraavaa hakusanaa tulee tyhj„ rivi. K„ytetyt lyhenteet: engl. englannin kieli esim. esimerkki, esimerkiksi JF The Jargon File ks. katso (viite toiseen sanaan) kuts. kutsumanimi lemp. lempinimi lyh. sana on lyhenne ms. my”s nim. nimi, nimitys pila. pilaileva pilk. pilkallinen sl. slangi vrt. vertaa v„h. v„hint„„n yl. yleens„ 9. Sanat ja selitykset 8-bittiset skandit: Yleens„ IBM PC-skandit, yleisemmin „„kk”nen jonka numerokoodi vaatii v„h. 8 bitti„. Yleisin merkist” on ASCII, joka on 7-bittinen. Ks. IBM PC-skandit, skandit, „„kk”set. aamuerektio: koneen aamuinen k„ynnistys, 'yl”snosto'. alhaalla: (engl. down) Ei toiminnassa, ep„kunnossa. "Keskuskone on alhaalla k„ytt”j„rjestelm„p„ivityksen takia". "Purkki oli alhaalla viikonloppuna rikkin„isen kovalevyn takia". altti: Alt-n„pp„in. alue: Purkeissa keskustelu on jaettu useaan eri aihepiiriin, jokaisella aihepiirill„ on oma 'alueensa'; yhdell„ alueella k„yd„„n useita keskusteluja alueen aihepiirin puitteissa (joskus niiden ulkopuolellakin). My”s tiedostot on jaettu tarkoituseper„n mukaan eri tiedostoalueille. Ameeba: lemp. Commodore Amiga -tietokone. amigisti: Commodore Amiga -k„ytt„j„, vrt. amigo. amigo: Commodore Amiga -k„ytt„j„, vrt. amigisti. Ammu: lemp. Amstrad-tietokonemerkki. ANSI-kuva: Anseja (ja yleens„ IBM PC:n erikoismerkkej„) hyv„ksi k„ytt„v„ kuva. L”ytyy monien purkkien aloitusruutuna, mik„ on ep„miellytt„v„„ niille, jotka eiv„t k„yt„ p„„tett„ tai p„„teohjelmaa joka tunnistaa anseja. ansit: ANSI-standardin p„„tteenohjauskomennot. Merkkijonoja joilla tietokone voi ohjata p„„tett„ (tai p„„tett„ emuloivaa tietokonetta) esim. siirt„m„„n kohdistinta, tyhjent„m„„n n„yt”n, k„ytt„m„„n v„rej„ jne. artikkeli: ks. comi. ASCII-kuva: /askiikuva/ Kirjoittuvista ASCII-merkeist„ (ei kontrollimerkeist„) tehty kuva. Voi olla pieni (esim. l„rvi) tai eritt„in suuri (jopa useampia sivuja pitk„) tai jotain silt„ v„lilt„. Vrt. ANSI-kuva. ATKINS: /?/ lyh. ATK-Instituutti. asm: (engl. assembly language) Symbolinen konekieli. assistant sysop: /„ssist„nt sysop/ Purkin apu-yll„pit„j„, ks. sysop. assy: ks. asm. AT-komento: Hayes-modeemien k„skykantaan kuuluva k„sky, mukaanlukien eri yhteensopivien modeemien laajennukset alkuper„iseen k„skykantaan. Nimi tulee merkkijonosta "AT", joka aloittaa modeemille l„hetett„v„n k„skyn, eik„ sill„ ole mit„„n tekemist„ IBM AT-yhteensopivien tietokoneiden kanssa. avaruusbaari: (engl. space bar) pila. V„lily”ntin„pp„in, ks. lehdist”n avaruusbaari. backspace: /b„ckspeis/ 1. ASCII-merkki numero 8, jonka tarkoituksena on siirt„„ kirjoitinp„„t„ askeleen takaisinp„in. 2. N„pp„in, jonka painaminen tuottaa kyseisen merkin. bar: /baar/ ks. foo. bassu: ks. basukki. basukki: lemp. BASIC-ohjelmointikielelle. batti: (komentojonojen nimi loppuu merkkijonoon .BAT) MS-DOSin komentojono. baudi: *Slangimerkityksess„* yleens„ bitti„ per sekunti, bps, bit/s (eli tiedonsiirron nopeusyksikk”). Sanan oikeasta merkityksest„ keskustellaan purkeissa kiihtyneesti useamman kerran vuodessa; sanaa ei tarvitse juuri kukaan modeemivalmistajia lukuunottamatta, joten siit„ keskusteleminenkaan ei kannata. baudinarkkari: Intohimoinen modeemink„ytt„j„, erityisesti s„hk”posteissa k„vij„. BBS: /bii bii es/, /bee bee „s/ (engl. lyh. bulletin board system), ks. purkki. Big Blue: /big bluu/ kuts. Yhti” IBM, ms. BIM, Iso Sininen. BIM: kuts. Yhti” IBM, ms. BIM, Iso Sininen. bimari: kuts. IBM-tietokone. bipa: puh. Mittayksikk” bitti„ sekunnissa, bit/s. bissi: Yleens„ V.22bis-tyyppinen modeemi (nopeus 2400 bps). My”s muut modeemit, jotka seuraavat muita CCITT:n standardeja, joissa on lis„m„„re bis. bitinnypl„„j„: ks. bittinikkari. bittinikkari: Ohjelmoija, erityisesti koneenl„heist„ ohjelmointia tekev„, esim. konekieliohjelmoija. boksailla: K„ytt„„ Telebox-s„hk”postia. boksi: ks. purkki. boxi: ks. purkki. bootata: /buutata/, /bootata/ (engl. to boot, to bootstrap) K„ynnist„„ kone. buutata: ks. bootata. bugi: (engl. sl. bug) Virhe, yl. ohjelmassa. (C): lyh. Copyright, usein tekij„noikeusilmoituksissa. Cammoroju: pilk. Commodore-tietokonemerkki, ms. Commoroju. ceeppari: kuts. CP/M-k„ytt”j„rjestelm„. chat: /ts„t/ ks. chatti. chatti: /ts„tti/ (engl. to chat, rupatella) Tosiaikainen keskustelu purkin v„lityksell„. cntrl-: (engl. lyh. control-) kirj. Lyhenne control-n„pp„inyhdistelmiss„, esim. control-A voidaan merkit„ cntrl-A, ctrl-A, ctl-A, ^A. comi: /komi/ 1. Purkkiin kirjoitettu pysyv„, ilman erityist„ vastaanottajaa oleva viesti. 2. Viestialue. Ks. alue. Commoroju: pilk. Commodore-tietokonemerkki, ms. Cammoroju, vrt gnepa. COM-softa: Komentorivik„ytt”liittym„ll„ varustettu purkkisofta, ks. purkkisofta. crash mail: /kr„s meil/ Kirje, joka l„hetet„„n suoraan vastaanottajan purkkiin eik„ normaalia tiet„ HUBin kautta. Ks. Fidonet, hub. ctl: kirj. ks. cntrl. ctrl: kirj. ks. cntrl. deletoida: (engl. to delete) Poistaa, h„vitt„„, tuhota, eliminoida, likvidoida, haihduttaa. demota, demottaa: (engl. to demonstrate) Esitell„, n„ytt„„. depukkeroida: (engl. to debug) Etsi„ ja korjata virheit„ ohjelmista. dirikka: (engl. directory) Hakemisto. dirri: ks. dirikka. disu: levyke, disketti, vrt. korppu, lerppu. doku: Dokumentti, k„ytt”ohje. dossi: K„ytt”j„rjestelm„ MS-DOS. down: /daun/ ks. alhaalla. downata: /daunata/ ks. impata. echo: /ekko/ ks. echo-alue. echo-alue: /ekkoalue/ Julkinen keskustelualue, ks. alue. echomail: /ekkomeil/ ks. Netmail. eetteri: Ethernet, er„s tapa liitt„„ koneita l„hiverkoksi. eetterivieteri: Ethernet-verkossa k„ytetty johto. elisoida: K„ytt„„ Elisa-s„hk”postia. entteri: Enter-n„pp„in. EOF: /eeoo„f/, /iiouef/ (engl. lyh. end of file) Tiedoston loppu. EOLN: /eeoo„l„n/, /eoln/ (engl. lyh. end of line) Rivin loppu. esc: /esk/ Escape-merkki (ASCII 27) tai t„m„n merkin l„hett„v„ n„pp„in. Fidonet: Er„s purkkitietokoneiden kansainv„linen verkko (verkossa olevat purkit sis„lt„v„t alueita, joille kirjoitetut viestit levi„v„t automaattisesti kaikkiin verkossa oleviin purkkeihin). L„hinn„ harrastelijoiden verkko. Vrt. Usenet. foo: /foo/, /fuu/ ks. foobar. foobar: /foobaar/, /fuubar/ Nollasanoja, joita k„ytet„„n tilanteissa, joissa ei ole v„li„ mit„ sanaa tai nime„ k„ytet„„n (erityisesti esimerkeiss„ aliohjelmien ja muuttujien nimin„). Ms. foo, bar; kolmikko esiintyy yleens„ j„rjestyksess„ foo, bar, foobar. Tarkempi selvitys n„ist„ l”ytyy Jargon File:st„. fossiili: Er„s yleinen IBM PC-koneiden sarjaliikenneportin k„ytt”„ tehostava paketti. freqata: /frekata/ (engl. lyh. file request) Pyyt„„ tiedosto toisesta purkista. Er„s tapa v„litt„„ tiedostoja FidoNetiss„ purkista toiseen, vastaa Internetin FTP:t„. funkkari: Funktion„pp„in. giffi: GIF-muodossa talletettu kuva. gnepa: kuts. Commodore 64 -tietokone. 1980-luvun myydyin kotimikro. L„hinn„ peli- ja ajanvietek„ytt””n tarkoitettu, oli aikanaan hyv„t grafiikka- ja erinomaiset „„niominaisuudet. K„ytti tiedon pitk„aikaiseen talletukseen joko omaa kasettinauhuria tai levykeasemaa, joista varsinkin j„lkimm„inen oli tunnettu hitaudestaan. hardis: (engl. hardware) Laitteisto. hepyli: kuts. Helsingin Puhelinyhdistys, HPY. hissi: Yl. ikkunan oikeassa laidassa oleva 'laite', jolla ikkunan sis„lt”„ voi vieritt„„ pystysuunnassa, vrt. lossi. hoputin: Kohdistin. hub: Verkon osan keskuskone, joka v„litt„„ monelle muulle purkille verkon aineistoa. Ks. Fidonet. huuhaa-alue: Keskustelualue, jolla ns. 'jauhetaan potaskaa', ks. alue. hymi”: ks. l„rvi. h„nt„rekursio: ks. h„nt„rekursio. IBM-skandit: IBM PC-mikron k„ytt„m„n merkkikoodiston mukaiset „„kk”set, ks. „„kk”set. Illu: kuts. Adobe Illustrator -piirto-ohjelma. ilotikku: (engl. joystick) Sauvaohjain; yl. laatikkoon kiinnitetty sauva, jota k„ytet„„n tietokoneen ohjaamiseen v„„ntelem„ll„. IMHO: kirj. (engl. lyh. It's My Humble/Honest Opinion, vaatimaton/vilpit”n mielipiteeni on) K„ytet„„n esitett„ess„ mielipiteit„, joiden arvellaan kohtaavan vastustusta ja joita ei v„ltt„m„tt„ pystyt„ perustelemaan faktoilla, tai kun halutaan korostaa ett„ kyseess„ on makuasia (joista tunnetusti ei kannata kiistell„). impata: ks. imuroida. imuroida: Siirt„„ (tiedostoa) omaan koneeseen vieraasta koneesta "piuhaa pitkin", esim. modeemin v„lityksell„, ei siis levykkeill„. Ms. impata, downata. Insu: Insin””riuutiset (nyk. Tekniikka&Talous). Iso Sininen: kuts. IBM. IVObuutti: (IVO on t„rke„ s„hk”ntuottaja, ks. buutti) S„hk”katkon aiheuttama uudelleenk„ynnistys. I wrote: Kirjoitin (engl. printer -> kirjoitin -> engl. I wrote, kyseess„ on siis suomalainen kielileikki). jarsi: (engl. lyh. JARring the SIgnal) Jussi Salon (pilaileva?) suomennos sanalle modem. Ei oikeassa k„yt”ss„, mutta pulpahtaa aina silloin t„ll”in esille. jumix: Haukkumanimi nimitys UNIX-k„ytt”j„rjestelm„lle. juuseri: K„ytt„j„ (engl. user, lausutaan 'juuser'). j„„ty„: (engl. to freeze) ks. kaatua. kaatua: Rikkoutua, lakata toimimasta; esim. ohjelma jonka ajo keskeytyy ilman ett„ k„ytt„j„ pyyt„„ sit„, esim. ohjelmavirheen takia. k-: (etuliitteen„) Etuliite kilo, eli tuhat, esimerkiksi 5 km = 5000 m, k„ytet„„n my”s tilanteissa joissa ei yleens„ k„ytet„, esim. 1 kmk on 1000 mk, 3,5 kkpl = 3500 kpl. Tarkoittaa 1024:„„ vain (ja aina) kun kyseess„ on tietokoneen muistien koot. Usein k„ytet„„n my”s suurta K:ta, n„ill„ ei voi sanoa olevan mit„„n j„rjestelm„llist„ merkityseroa, mutta pieni k on oikeampi (vrt. SI-standardi). Kaapo: kuts. Kaypro-tietokonemerkki. Kaapro: kuts. Kaypro-tietokonemerkki. kanta: Tietokanta. kela: Magneettinauha. keskustelulaatikko: (engl. dialog box) N„ytt”lomake. Graafisissa k„ytt”liittymiss„ laatikko n„yt”ll„ jossa ohjelma pyyt„„ k„ytt„j„„ antamaan jotakin palautetta. kiihoke: Kehote, engl. prompt. kj: lyh. K„ytt”j„rjestelm„. kj„: lyh. K„ytt„j„. klikata: (engl. click) Painaa hiiren n„pp„int„. kokous: Keskustelualue, ks. alue. kommentti: Viesti joka on vastaus toiseen viestiin, joskus my”s viestiketjun ensimm„inen viesti. koodata: kirjoittaa ohjelmakoodia. korppu: 3,5 tuuman levyke. Nimi on per„isin levykkeen kovasta kuoresta, vrt. lerppu. kova: Kovalevy. kusoilla: Harrastaa purkeissa kirjoittelua, per„isin radioamat””rien lyhenteest„ QSO (Q Seeks Out). kuusnepa: kuts. Commodore 64 -tietokone. k„pistely: Tietojenk„sittely, tietokoneen k„ytt„minen. k„yttis: K„ytt”j„rjestelm„. lehdist”n avaruusbaari: Pilaileva k„„nn”s engl. kehotukseen press space bar, eli paina v„li”y”ntin„pp„int„, ks. avaruusbaari. lelu: Halpa, huono ja/tai tehoton mikro tai muu laite. lerppu: 5,25 tuuman levyke. Nimi tulee levykkeen kuoren taipuisuudesta, vrt korppu. levyrenki: Tiedostojen kopiointiin, siirtelyyn, yms. k„sittelyyn tarkoitettu ohjelma. linjapaska: ks. linjaroska. linjaroska: Modeemiyhteydess„ puhelinlinjan tai -keskuksen vajavaisuuksien takia esiintyv„t virheet. linkkeri: (engl. linker, link editor) Ohjelma, joka yhdist„„ yhden tai useamman l„hdekoodista k„„nnetyn objektitiedoston ajokelpoiseksi ohjelmaksi. logata sis„„n: Tulla purkkiin, istunnon aloitus. logata ulos: Poistua purkista, istunnon lopetus. loota: ks. purkki. lossi: Yl. ikkunan alalaidassa oleva 'laite', jolla ikkunan sis„lt”„ voi vieritt„„ vaakasuunnassa, vrt hissi. lude: Mikropiiri, erityisesti tuhatjalkaisen n„k”iseen koteloon pakattuna. luseri: ks. luuseri. lutikka: Prosessori. luuseri: (engl. sl. luser; ks. tark. Jargon File) pilk. K„ytt„j„, erit. typer„ (ei v„ltt„m„tt„ osaamaton, vaan oppimishaluton) k„ytt„j„. l„rvi: Mielentilaa kuvaava pieni ASCII-kuva, esim. :-) (iloinen), :-( (surullinen), ks. alkutekstit. maili: (engl. mail) Yksityinen viesti, (elektroninen/s„hk”inen) kirje, vain vastaanottajien luettavissa oleva viesti, vrt. comi. messu: 1. Reaaliaikainen viesti purkin toiselle, samanaikaiselle k„ytt„j„lle. 2. ks. comi. mikro: Mikrotietokone (miljoonasosa oikeasta tietokoneesta? :-). mikroilija: Mikrotietokoneen k„ytt„j„. Mikropiltti: pilk. MikroBitti-lehti. MikroWC: pilk. MikroPC-lehti. modemisti: Modeemin k„ytt„j„ (ei v„ltt„m„tt„ mutta yleens„ purkkien k„ytt„j„). moderaattori: (engl. moderator) Alueen puheenjohtaja, jolla yleens„ on valtuudet poistaa viestej„ ja jopa kirjoittajia. Mokia: pilk. Nokia. monttu: Monitori, n„ytt”. mopo: Hidas kone, esim. modeemi. motikka: Modeemi. motu: Modeemi. Mussu-DOS: MS-DOS (pilkkanimi). mylly: Tietokone, usein tehokas sellainen. M„kinen: kuts. Macintosh-tietokone. m„kki: kuts. Macintosh-tietokone. M„s„-DOS: pilk. MS-DOS -k„ytt”j„rjestelm„. N+1: Monta, esim. "ohjelmassa on N+1 bugia". naama: ks. l„rvi. nakit: Sormet, varsinkin virhen„pp„ilyjen yhteydess„. naru: Nauha, magneettinauha. nepa: Kutsumanimi Commodore 64 -tietokoneelle. Netmail: /netmeil/ Toiseen purkkiin l„hetett„vien yksityisviestien levitykseen k„ytett„v„ alue. Neverex: pilk. Everex-tietokonemerkki. newssit: /njuussit/, /nyyssit/ USENET News, er„s ymp„ri maailmaa levi„v„ keskusteluj„rjestelm„, erityisesti korkeakoulujen k„yt”ss„. Niksula: kuts. Nixdorf-tietokonemerkki. njyyssit: ks. newssit. node: 1. Monilinjaisessa purkissa yksi linja; 2. Fidonetiss„ yksi purkki, ks. Fidonet. NPD: (engl. lyh. Non-PD, non-public domain) Yl. ohjelma joka ei ole vapaasti levitett„viss„, ei siis sis„ll„ shareware-ohjelmia. NWRK-purkki: (engl. lyh. non-work hour) Purkki, joka on avoinna ty”ajan ulkopuolella (yl. 17-07), ks. y”purkki. nyyssit: ks. newssit. n„ppis: N„pp„imist”. n„ytt”p„„te: Slangimerkityksess„ n„ytt”, oikeasti p„„te jossa on n„ytt” (vrt. paperip„„te). oikeustaso: K„ytt„j„t jaetaan purkeissa yleens„ eri tasoihin, joilla on erilaisia oikeuksia, esim. alin taso ei ehk„ voi kuin lukea julkisia viestej„, normaali taso (rekister”itymisen j„lkeen) antaa oikeuden my”s lukea niit„ ja siirrell„ tiedostoja, ylimm„ll„ tasolla on yleens„ vain sysop, joka voikin sitten tehd„ mit„ tahansa. oikkarit: ks. oikeustaso. Olivieteri: kuts. Olivetti-tietokone. opera: Operaattori. Osku: kuts. Osborne-tietokone. Ossi: 1. kuts. OS/2-k„ytt”j„rjestelm„. 2. kuts. Osborne-tietokone. ottaa „kskopit: Kopioida (mahd. MS-DOSin XCOPY-komennolla) tiedostoja. Pascal: Purkeissa yleens„ nimenomaan Turbo Pascal. My”s muodossa PASCAl. passi: (engl. password) Salasana. patchata: (engl. to patch) /p„ts„t„/ Korjata tai muuttaa ohjelmaa, joko l„hdekoodia tai k„„nnetty„ koodia. PC-skandit: ks. IBM PC-skandit. PD: (engl. lyh. public domain) 1. Julkista omaisuutta, eli ohjelma, teksti, tai muu teos, jonka tekij„ on luopunut kaikista oikeuksistaan kyseiseen teokseen n„hden. 2. Mik„ tahansa vapaasti levitett„v„ ohjelma, ml. shareware-ohjelmat. pehmo: Softa. piraatti: NPD-ohjelmia kopioiva henkil”. piraattipurkki: Purkki, joka levitt„„ NPD-ohjelmia. pointteri: (engl. pointer) Osoitin, esim. ohjelmointikieless„. pointti: Yksityinen (yleens„ yhden k„ytt„j„n) purkki joka ei ole purkkilistoilla. policy: /polisi/ S„„nn”t ja toimintaperiaatteet verkossa kokonaisuudessaan tai jonkin aliverkon sis„ll„. possucom: kuts. PortaCOM-kokousj„rjestelm„lle. privaattipurkki: Purkki, jonka k„ytt„j„ksi ei p„„se kuka tahansa; usein kaveripiirin k„ytt””n pystytetty y”purkki. proggis: Ohjelma, ohjelmisto. prossu: Prosessori. pruutata: Yl. l„hett„„ tiedosto omasta koneesta toiseen koneeseen linjaa pitkin, ms. upata, tuupata. (Seppo Uusitupa lienee keksij„, v. 1982) PTL: pilk. Potaskaa Taaskin Linjalla Purhonen: kuts. Burroughs -tietokonemerkki. purkki: Yl. harrastelijan yll„pit„m„ tietokoneella toimiva keskustelu- ja/tai tiedostojenv„litysj„rjestelm„, ms. boksi, boxi, BBS, loota. (Sanan keksi noin v.1985 Jussi Pulkkinen, sittemmin 'Purkkinen') purkkisofta: purkin k„ytt„m„ ohjelma, joka huolehtii viestien talletuksesta, kirjoituksesta ja lukemisesta ja ottaa vastaan ja l„hett„„ tiedostoja. putki: N„ytt”. PYH: pilk. HPY, vrt. hepyli. qsoilla: ks. kusoilla. quote: /kvout/ Lainaus, sitaatti. Kommentoitaessa viesti„ on hyv„ lainta kommenoitavaa kohtaa mik„li purkkisofta ei tue viestipuita kunnolla. Liiallinen lainaaminen osoittaa ep„kypsyytt„ ja saippumaisuutta. rammi: RAM-muisti, keskusmuisti. Re: : (engl. lyh. reply, regarding) Osoittaa viestien otsikoissa vastausta johonkin toiseen viestiin. rekata: (engl. to register) Rekister”ity„ purkin k„ytt„j„ksi. Purkin sysop haluaa yleens„ varmentaa uuden k„ytt„j„n henkil”llisyyden (uskomattoman moni haluaa esim. k„ytt„„ nime„ Aku Ankka) ja 'luotettavuuden' (eli onko h„nest„ odotettavissa saippua vai purkin keskustelulle hy”dyllinen) ennen kuin antaa h„nelle normaalin oikeustason. rekursio: ks. rekursio, h„nt„rekursio. returni: Return-n„pp„in. robo: kuts. US Robotics -modeemimerkki. rommi: ROM-muisti. rotta: Hiiri. RTFM: (engl. lyh. Read The Fucking/Fine/Friendly/Foolish Manual, suurinpiirtein 'lue manuaalia' (mahdollisesti t”yke„sti)) Annetaan joskus vastaukseksi kysymyksiin joiden vastaus on helposti l”ydett„viss„ k„sikirjoista ja k„ytt”ohjeista. "Miten t„ss„ ohjelmassa tiedosto talletetaan? RTFM." ruutu: N„ytt”. saippua: Huonosti k„ytt„ytyv„ purkin k„ytt„j„, yleens„ kokematon, nuori ja ep„kypsy„ henkil”. saippuakeitin: Purkki, jonka k„ytt„j„kunta koostuu saippuoista. satiainen: ks. lude. saveta: Tallettaa (engl. save). seeppari: kuts. CP/M-k„ytt„j„rjestelm„. SF-alue: Vain Suomessa levi„v„ viestialue. shifti: /sifti/ Shift-n„pp„in. signature: (engl. signature, allekirjoitus) Viestin loppuun kirjoitettu allekirjoitus, yleens„ nimi ja/tai pieni ASCII-kuva; pitki„ allekirjoituksia ylenkatsotaan, koska ne viev„t levytilaa, siirtoaikaa ja lukuaikaa. siru: (engl. chip) Piinpalaselle tehty mikropiiri. skandit: Kirjaimet †, „, ”. (Nimitys on itse asiassa virheellinen, koska Skandinavia k„sitt„„ Ruotsin, Norjan ja Tanskan joissa kahdessa j„lkimm„isess„ k„ytet„„n muitakin 'erikoiskirjaimia', toisaalta n„it„ kolmea k„ytet„„n Skandinavian ulkopuolellakin, esim. Suomessa.) Ks. „„kk”set. skasi: SCSI, er„s lis„laitev„yl„. skisi: ks. skasi. smailata: K„ytt„„ Smail-s„hk”postia. snailmail: Tavallinen posti, paperiposti. softa: (engl. software) Ohjelma, ohjelmisto. sorsa: (engl. source code) Ohjelman l„hdekoodi, joka k„„nnet„„n konekieleksi, jota tietokone osaa ajaa. speku: kuts. Sinclair Spektrum 48 -tietokone. 1980-luvun alussa k„yt”ss„ ollut, l„hinn„ peli- ja ajanvietek„ytt””n tarkoitettu kone. Ulkon„”lt„„n noin reilun puolen A4:n kokoinen ja parin senttimetrin korkuinen laatikko, jossa oli kumin„pp„imist”. K„ytti kasettinauhuria talletukseen. sysop: (engl. lyh. system operator) Purkin yll„pit„j„. syssi: ks. sysop. tabi: Tab-n„pp„in. taka-avaruus: backspace- eli korjausn„pp„in teksturi: Tekstink„sittelyohjelma (Arto Kyt”hongan keksint”). termis: Tietoliikenneohjelma. tiedostoalue: ks. alue. tiltata: (flipperit vilkuttavat tilt-lamppua jos niit„ t”nii liikaa) Menn„ ep„kuntoon, ks. kaatua. tunnari: Tunnus, k„ytt„j„tunnus. turner: K„„nt„j„ (engl. compiler -> k„„nt„j„ -> engl. turner, kyseess„ on siis suomalainen kielileikki). t”lkki: ks. purkki. t”ll”: N„ytt”. u-: Etuliitteen„ mikro-, koska vastaavaa kreikkalaista kirjainta ei yleens„ voi k„ytt„„. upata: (engl. upload) Siirt„„ tiedostoa toiseen koneeseen jonkin tietoliikenneyhteyden kautta, pruutata; vrt impata. Usenet: ks. newssit. viestialue: ks. alue. viestiketju: Yhteen viestiin kirjoitettujen kommenttien, kommenttien kommenttien jne. muodostama yhten„inen ketju (tai oikeamminkin puu). viestipuu: ks. viestiketju. viilata: Parannella ohjelmaa, k„ytt”ymp„rist”„ tms. vilkku: Kohdistin. vinsu: ks. winsu. virologi: Tietokonevirusten torjuntaan erikoistunut henkil”. vuoron„pp„in: ENTERin ja RETURNin v„list„ eroa h„m„rt„m„„n tarkoitettu uudissana (keksij„ kaiketi Kalevi Kontinen joka tyrkytti samaa sanaa my”s #-merkin tilalle). vyms: puh. VMS-k„ytt”j„rjestelm„. winsu: (er„„n aikaisen kovalevyn prototyypin nimi oli Winchester) Kovalevy. v„likasvo: liit„nt„ (suora k„„nn”s sanasta interface). WP: /veepee/ Word Perfect -tekstink„sittelyohjelma, er„s myydyimmist„ tekstureista. Word Pervert: pilk. ks. WP. y”purkki: Purkki, joka on avoinna vain ”isin tai ty”ajan ulkopuolella, esimerkiksi siksi, ett„ puhelinlinjaa tarvitaan p„ivisin muuhun. zippi: PKZIP-ohjelmalla (tai yhteensopivalla ohjelmalla) tehty pakattu arkistotiedosto. „„kk”set: ks. skandit. ””kk”set: ks. skandit.