ŠĻą”±į>ž’ ehž’’’f’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’Root Entry’’’’’’’’ ĄF@‘_4ł4»€Ņ¤˜AN»€CompObj’’’’’’’’’’’’nWordDocument’’’’’’’’NĻżObjectPool’’’’Žū5ł4»Žū5ł4»ż’’’ž’’’ž’’’ž’’’ L  !"#$%&'()*+,-./0123456789:;<=>?@ABCDEFGHIJKSMž’’’OPQR[TUVWXYZ{\] `ż’’’abcš“’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’|}~€SummaryInformation(’’’’’’’’’’’’ą’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’ž’’’ ž’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’5»@Ą¤Y‹·Ž@Š¼žZN»@ŲéMicrosoft Word 6.08ž’ ’’’’ ĄFMicrosoft Word 6.0 Document MSWordDocWord.Document.6ō9²qž’_ą…ŸņłOh«‘+'³Ł0°˜Ü$ H l “Ų ü D hŒö UUAUUAĽPL(C:\MSOFFICE\WINWORD\TEMPLATE\NORMAL.DOTUusille poluille Miltiuser Miltiuser@čA`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š `$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š `$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š æ½÷āMbŗ2ÜQ¾_ p†}™„¢–^ÉįNOPQRSTUiQ±2 Miltiuser%C:\WINDOWS1\TYÖPÖYTÄ\RIB\POLKU_~1.DOC’@HP DeskJet 600LPT1:HPFDJC02HP DeskJet 6004”ļ€ d,,HP DeskJet 600LPT1³ ° ,,HP DeskJet 6004”ļ€ d,,HP DeskJet 600LPT1³ ° ,,€ž•ž• €€ž•Ż’ģ%A’hp—ś ū ė  ,z€ŒœĻéłøäéńł9B©ø¹ĀžOQÓįr‰ąoyš§¦Ø­°» ±(÷(G+U+¹+ŗ+»+÷DE‡L!ST!TW•]–]—]+b06’„Ó„Ō„Ü„`ˆ€ˆOņŽ”•–—h‘u‘v‘{‘|‘}‘~‘ˆ‘‘ž‘ ’+’•’–’˜’š’Ż’”ž• •¶•·•œ–Ō–Õ–Ö–Ś–Ū– —e—Ö—×—Ų—(˜.˜H˜ŗ˜»˜™5™7™V™v™«™ø™×™ššqšØœūœ#IŸ”””)”C”D”E”F”G”z”„”^£_£l£~£¤u¤}¤~¤¤Ó¤Õ¤Š„Ō„č„鄦=¦M¦W¦Ą¦Å¦ą¦¢ØŖē«Ņ¬3®5®A®›®²°C±D±O±P±Q±R™CZ™!w™s  ™ ł€™E™¦‡™—™Ź™Ņē¬ä™Žé™šń™A­ś™¼āū™Čü™{r¶ €¶Ŗ—¶!·¶Į¶±Ī¶Š¶Õ¶Ų¶ć¶°"D·E+Š·œ-˜·..™·ĘGˆOEVø·FWāZsa×·ta*fŲ·/…Ž·ø ø‹ˆ ¹/Œ@¹ė—’s¹9”t¹:”÷ŠŃŃ Ń Ń Ń Ń+•Ńen soveltuvuus ensi kertalaa retkelle lähteville. Seuraavassa on vain pieni osa eri mahdollisuuksista, mutta se antaa kuitenkin viitteitä retkien suunnitelusta myös muiden kohteiden valintaan. Mottona voisi pitää, ken pitää muiden vaeltajien kohtaamisesta lähteköön Jotunheimille.Omia polkujaan tallaaville löytyy sensijaan varmasti haasteita ja reittejä, joita muut eivät ole paljonkaan kuluttaneet. Haluan myös kertoa uusien elämyksien löytämistä retkipoluille. Mukana ei ole pohjoisen reittejä, koska suosituimmat alueet ja laajimmat retkeilypalvelut sijaitsevat etelämpänä. Rohkaisen lähtemään vaelluksille uusille poluille, koska ne tarjoavat kiintoisea vaihtoehdon luonnonelämyksiä janoaville. Raskaiden maastojen ohelle löytyy myös vihjeitä mielenkiintoisista päiväretkikohteista, jotka soveltuvat lapsiperheille tai iäkkäämmällekin väelle. Norjassa on viime vuosina kehitetty perhe- ja senioriretkeilyn mahdollisuuksia. Sopivia alueita löytyy Jotunheimiltakin, mutta Rondane ja Trollheim saattavat olla maastoltaan miellyttyvämpi vaihtoehto aloittelevalle kulkijalle. Reittiviitoitukset, opasteet ja majoittumismahdollisuudet tarjoavat hyvän turvan ensi kertaa vaellustaan suunnittelevalle. Suunnistustaito ei ole merkityillä poluilla niin tärkeä kuin Lapin tuntureilla. Kartanlukutaito ja hyvä kompassin käyttö on kuitenkin oivallinen apuväline kenelle tahansa vaeltajalle, joten niitä ei tule väheksyä. Niiden avulla saa reitin varren maisemista enemmän irti, kun tietää missä reitin varren maisemissa on päivänsä viettänyt. Hardangervidda on ainoa alue, jolla en ole itse kulkenut. Hardangervidda on kuitenkin hyvin kiinostava ja monipuolinen retkeilyalue, joten sen mukana olo on perusteltua. Alueet esitellään etelästä pohjoissuntaan, eikä tarkoituksena ole laittaa niitä paremmuusjärjestykseen. Ruotsin puolelta on ottanut mukaan vain Sylenin alue, koska se palveluvarustukseltaan vastaa Norjan tunturialueita ja liittyy kiinteästi myös Norjalaisiin retteihin Norjalaisten tapa retkeillä TUNTURIRETKEILY NORJASSA Norja tarjoaa retkeilijöille uusia haasteita ja löytöjä vaelluksille. Maassa on runsaasti tunturialueita maan etäläosista aina pohjoisimpaan kolkkaan saakka, joten valinnanvaraa riittää. Kuitenkin tunnetuimmat ja suosituimmat retkeilyalueet sijaitsevat pääsääntöisesti Trondheimista etelään. On vaikea sanoa, mikä Norjassa on kiinnostavinta. Alppimaisia kohteita etsivtä löytävät niitä Jotunheimista. Samoin alueella on runsaasti jäätiköitä, jotka saattava kiinnostaa suomalaista kulkijaa. Norjalaiset maastot ovat kaikkiaan vaativampia kuin Suomessa, mikä on hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa retken päivämatkoja. Tuntureiden huimat korkeuserot, tunturijokien kouhuvat putoukset, mahtavat jäätiköt ja rehevien tunturilaaksojen rauha palkitsevat monella tapaa luonnossa liikkujaa. Sille joka on kokenut löytäneensä kaiken suomalaisista retkeilymaastoista tarjoavat lännen retkeilyalueet varmasti uusia elämyksiä. Saman retken aikana saattaa kokea monta vuodenaikaa - niin kevään kesän kuin talven. Varsinkin Jotunheimin yläsolissä lumi viipyy pitkälle elokuulle - kylminä kesinä lumi ei sula niistä ollenkaan ja karttoihin merkityt lampareet saattava olla jääkuoren peitossa. Retkeilyreitit Merkittyjä retkilyreittejä ja polkuja on tunturialueilla lukemattomasti. Kilometreissä mitaten niitä on yli 17 000 km. Tosin norjalaiset eivät juurikaan mittaa matkoja metreissä. Reittioppaisiin ja suunnittelukarttoihin matkojen pituudet on arvioitu tunteina. Tämä on varsin käytännöllistä, koska maaston korkeuserojen vuoksi matkoja on vaikea mitata kartalta. Suunniteltaessa päivämatkoja voi annettuja tunteja pitää ohjeellisina. Niissä ei ole huomioitu tarvittavia taukoja, jotka ovat varsin yksilöllisiä. Norjalaiset eivät käytä vaelluksillaan yleensä niin raskaita varusteita kuin suomalaiset, joten tämä on otettava huomioon arvioitaessa päivämatkoja. Repun painoksi suositellaan esimerkiksi Jotunheimilla n. 8 - 10 kg. Kohtuullinen repun paino on mahdollista, koska palvelumajoilla voi saada valmiin aterian ja aamupalan. Palvelumajojen aamiaispöydät ovat tunnetusti varsin tukevia. Norjalaisilla on tapana kuljettaa mukana päivämatkoilla termospulloa. Palvelumajoilta saa lämmintä lämmintä vettä tai kahvia päivän matkaa varten. Aamiaspöydästä voi ostaa myös eväspakkauksen ( niste ) mukaan. Vastaavasti itsepalvelumajoilta on ostettavissa kaikki ruokatarvikkeet päivän ateriaa varten. Itsepalvelutupien varastoissa on varsin edustava valikoima säilykkeitä ja kuivaruokatarvikkeita. Valikoimat saattavat olla ajankohdasta riippuen suppeat. Omia ruokatarvikkeita ei kannata kuitenkaan ottaa mukaan, koska ruokien hinnat ovat suheellisen edullisia itsepalvelumajoilla. Palvelumajojen illallishinnat saattavat tuntua suomalisista melko kalliilta, mutta vastapainoksi voi todeta, että ruokaa saa syödä niin paljon kuin vain vatsa vetää. Reittiopasteet Reitit on merkitty kiviin maalatuilla punaisilla T kirjaimilla. Ruotisssa ja Suomessa käytettyä viittamerkkejä Norjassa ei juuri tapaa. Tosin pohjoismaissa on neuvoteltu yhteisistä reittien merkitsemistavoista. Vaikka reitit on selkeästi merkitty ja polkujen risteyksissä on viitoitukset, niin tästä huolimatta on suositeltavaa ottaa kompassi ja kartta mukaan vaelluksille, vaikka reitti vaikuttaisi helpolta. Eri alueilta saatavat pienoiskartat on tarkoitettu lähinnä retken suunnittelua varten. Ensi kertaa maastossa liikuttaessa on syytä pysyä merkityillä reiteillä, koska useissa paikoissa reitti kulkee sen verran vaikeakulkuisessa maastossa, että polun ulkopuolelta on vaikea löytää oikeaa kulkuväylää. Joissakin tapauksissa merkitty polku saattaa olla myös ainoa väylä, jota pitkin pääsee liikkumaan. Yllätyksiä kannattaa välttää, koska maasto on suomalaiselle tuntematonta, eikä majoitusvälineitä kannata kuljettaa mukana. Majoittuminen retkeilyalueilla Retkeilyaluilla on pääsääntöisesti kahdentyyppistä majoitusta joko palvelutupia tai itsepalvelutupia. Kaikkiaan tupia on retkeilijöiden käytössä yli 300, jolloin mukana ovat myös DNT:n paikallisten yhdistysten tuvat. Itsepalvelutupien määrää on viime vuosien aikana pyritty lisäämään, koska majoittuminen tulee niissä edullisemmaksi retkeilijöille. Palvelutuvista on suosituin ollut Gjendesheim, sillä siellä yöpyi v. 1993 12 696 henkilöä, Rondanen alueella suosituin tupa oli puolestaan Rondvasbu, jossa yöpyjiä oli 8991. Palvelutuvat vastaavat hyvätasoisia retkeilymajoja.. Majoitushuoneina niissä on yhteismajoitustilojen lisäksi 2 - 4 hengen huoneita. Yhteismajoituksessa hinnat ovat edullisempia. Joillakin palvelutuvilla voi sopimuksesta majoittua useammankin vuorokauden, vaikka tuvat on ensisijaisesti tarkoitettu 1 - 2 vrk majoittumista varten. Palvelutuvilla ei ole mahdollisuus valmistaa itse aterioita, vaan sieltä saa ostaa valmiin aamiaisen ja illallisen kohtuullisenen hitaan. Samoin majoilta saa seuraavan päivän vaelllusta varten eväspaketin sekä kuumaa vettä, kahvia tai teetä termospulloon. Eväspaketin ja termospullon kanssa selvitään seuraavalle tuvalle, eikä vaellusten aikana valmisteta lämmintä ruokaa. Toisin kuin Suomessa viimeiseksi saapuneet eivät ole etuoikeutetussa asemassa. Majoitustilat täytetään saapumisjärjestyksessä. Periaatteena on, että kaikille pyritään takaamaan sisämajoitustila - olipa se sitten vaikka varastohuoneen lattialla. Siksipä usein näkee tupien lähistöllä norjalaisten harrastavan todellista kuntoliikuntaa ehtiäkseen tuville ajoissa. Pääosa palvelutuvista on Den Norske Turisföreningin tai paikallisten retkeilyjärjestöjen omistamia . Osa tuvista on kuitenkin yksityisiä. Yksityisten tunturitupien hinta ei juurikaan poikkea DNT:n tupien hinnoista. DNT:llä on myös yhteistoiminta sopimuksia joidenkin yksityistupien kanssa, jolloin ne noudattavat vastaavaa hintatasoa kuin DNT. Tällaisissa yksityisssä tunturituvissa on mahdollisuus myös majoittua DNT:n jäsenhinnoilla, mikäli on DNT:n tai Suomen Matkailuliiton jäsen. Suomen Matkailuliitolla on näet vastavuoroisuussopimus majoittumishinnoista pohjoismaisen sisarjärjestöjen kanssa. Palvelutuvat ovat avoinna talvisin yleensä pääsiäisen tienoilla ja kesällä juhannuksesta syyskuun puoleenväliin. Aukioloajat vaihtelevat vuosittain, joten tarvittaessa aukioloajat on hyvä varmistaa DNT:n toimistosta Oslosta. Itsepalvelumajat ovat yleensä lukittuja. DNT:n yleisavaimen voi lunastaa DNT:n toimistosta Oslosta tai joltakin palvelumajalta. Avaimesta suoritetaan panttimaksu, joka palautetaan takaisin kun avain palautetaan. Muutamat suosituimmat itsepalvelutuvat saattavat olla avoimia tai niissä on isäntä. Varmuuden vuoksi avain kannattaa olla aina mukana ettei tule yllätyksiä. Palvelumajoillakin saattaa olla väärää tietoa itsepalvelutupien käytöstä. Eteläisessä Norjassa avoimia autiotupia on harvassa, mutta niitäkin on joillakin alueilla. Niiden varaan ei kuitenkaan voi suunnitella vaellusta, muutamat niistä on tarkoitettu hätätilanteita varten. Palvelutuvilla ja itsepalvelutuvilla on suoritettava majoitusmaksu joka on varsin edullinen, tupien alueella voi myös yöpyä teltassa. Telttapaikasta on myös suoritettava yöpymismaksu. Majoitus 1 - 3 hengen huoneessa malksoi esim. kesällä 1995 n. 140 NOK/ henkilö ja yhteismajoitustilassa 70 NOK. Itsepalvelutuvissa majoitusmaksu on ollut n. 85 NOK Retkeiluvarusteet eivät juurikaan poikkea siitä, mihin meillä on totuttu. Vaatteita tosin tarvitaan vähemmän. koska tuvilla on kuivatushuoneet ja yleensä myös tilat vaatehuoltoa ja pesua varten. Kahdella alusvaatekerralla selviää mainioisti pitemmästäkin retkestä. Lämmintä vaatetta on kuitenkin syytä varata mukaan, sillä yli 1000 metrin korkeudessa on usein vielä lumenviipymäpaikkoja ja illat saattavat olla yllättävän viileitä. Käytännöllisin varuste on hyvin vettä ja tuulta pitävä nykyaikaisista materiaaleista valmistettu vaellusasu. Perinteisellä anorakilla ja erillisellä sadeasullakin kyllä pärjää. Jalkineiksi Norjassa suositellaan vaelluskenkiä, sillä jalkineiden on oltava tukevat raskaassa maastossa. Niiden ohella on varattava mukaan toiset kengät, joita voi sitten käyttää tuvilla vallusvarusteiden ollessa kuivumassa. Rinkan ei tarvitse olla myöskään kovin iso, koska kaikkia vaellusvarusteita ja ruokaa ei tarvitse kantaa mukana. Hardangervidda Oslon länsipuolella sijaitseva Hardangervidda on ollut 1800 luvun loppupupuolelta lähtien Norjan tunnetuimpia retkeilyalueita. Den Norske Turistförening eli DNT perustettiin vuonna 1868 ja enimmäinen tunturitupa hankittiin retkeilijöiden käyttöön Rjukanista Hardangerviddalta jo v. 1871. Vaikka Hardangervidda on ollut retkeilyalueena pitkään, siitä on muodostettu kansallispuisto niinkin myöhään kuin vuonna 1981. Kansallispuiston pinta-ala on 3430 km2, mutta aivan koko tunturiylänkö ei kuulu kansallispuistoon. Hardangervidda sijaitsee varsin korkealla merenpinnan tasosta, keskikorkeus on yli 1000 metriä. Alueen korkeimmat tunturit nousevat yli 1800 metrin. Maisema on varsin vaihtelevaa. Keskusta ja itäinen osa on avointa tasaista tunturiylänköä, mutta etelässä ja lännessä tunturit ovat jylhempiä ja korkeampia. Lännessä tunturiylänkö laskeutuu jyrkästi Sörfjordiin. Tunturiylängön reunojen vesistöt ovat säännösteltyjä, mutta sisäosilta vesistöt on kokonaan rauhoitettuja. Alueen mahtavin jäätikkö on Hardengerjökull aivan Finsen tunturituvan tuntumassa. Alueen pohjoisena rajana on Hallingskarvetin pitkä tunturiselänne Finsen pohjoispuolella ja se on korkeudeltaan n. 1800 metriä. Geologisesti alue on hyvin vanhaa arvioilta n. 1500 miljoonaa vuotta. Alueella on runsaasti tunturijärviä ja jokia ja siksi paikka on varsinkin urheilukalastajien suosiossa. Hardangerviddalla elää suurin villipeurakanta Euroopassa. Syksyllä peurat matkaavat kohti itää talvilaitumille ja talven jälkeen ne palaavat länteen kevätlaitumille ja vasomisalueille. Hardangerviddan alueella toimii viisi retkeily-yhdistystä ylläpitäen reittejä ja tupia retkeilijöitä varten. Alueella on yhdeksän palvelutupaa, kaksitoista itsepalvelutupaa, kaksi autiotupaa - kaikkiaan 850 vuodepaikkaa. Näiden lisäksi on lukuisa määrä yksityisiä tunturitupia. Eläimistöltään, geologialtaan, kasvistoltaan ja kulttuurimuistoistaan alue on ainutlaatuinen Norjassa. Alue liittyy läheisesti sen pohjoispuolella olevaan Finse-Fillefjellin alueeseen, joten retkeilymahdollisuudet alueella ovat lähes rajattomat. Suomalaisten retkeilijöiden luonnollisen reitti Hardangerviddalle on tieyhteys Oslon suunnasta. Matkaa Oslosta on yli 200 kilometriä. Omalla autolla liikkuvat suuntaavat Oslosta Drammeniin, josta ajetaan Kongsbergiin ja sieltä edelleen tietä n:o 37 Rjukaniin. Toinen reitti johtaa Kongsbergista valtatietä 40 pitkin Geiloon, josta voidaan jatkaa tietä n:o 7 Haugastöliin tai Fagerheimiin. Oslosta on rautatieyhteys junalla suoraan Finsen tunturituvalle Hardangerjökull jäätikön pohjoispuolelle Bergenin rataa pitkin. Norjalaisissa retkeilyesitteissä suositellaan usein reittejä, jotka kulkevat koko alueen läpi. Mikäli ollaan omalla autolla liikkeelle on se hankalaa, koska joudutaan palaamaan julkisilla kulkuneuvoilla reitin lähtöpisteeseen. Tämän vuoksi ympyräreitit ovat muulta Norjaan tulleille ehkä luontevin vaihtoehto kulkea tuntureilla. Hardangerviddalla löytyy runsaasti ympyräreittivaihtoehtoja. Reittien valinnassa ei ole myöskään pakko pitäytyä valmiisiin malleihin, vaan jokainen voi suunnitella haluamansa reittivaihtoedot. Tunturituvat Hardangerviddalla muodostavat tiheän hämähäkin verkkoa muistuttavan reitistön, joten valinnan varaa on runsaasti. Alueella on myös muutamia reittejä, joissa osa päivämatkasta voidaan suorittaa venekuljetuksella. Hardangerviddalla tupatiheys on niin runsas, että päivämatkat ovat keskimäärin n. 4 - 8 tuntia tupien välillä. Arvioitaessa päivämatkoja on kuitenkin otettava huomioon, että matka-ajat on laskettu ilman taukoja. Matkoja ei siis ilmoiteteta kilometreissa niinkuin meillä on tapana! Tauot on lisättävä matka-aikaan ja tietysti muut reitiltä poikkemiset luonnonihmeitä ihailemaan. Rinkan painokaan Norjan tunturituparetkillä ei tarvitse olla aivan yhtä raskas kuin meillä on totuttu. Tunturituvissa on mahdollisuus ruokailla tai ostaa ruokatarvikkeet tuvasta, joten ruuan osalta rinkka kevenee merkittävästi. Tuville ei tarvitse kantaa mukanaan makuupussia, koska tupien varusteina on peitteet. Norjalaisilla on tapana kuljettaa mukana ns. lakanapusseja, mutta tuvilta voi myös vuokrata lakanoita. Makuupussia ja telttaa tarvitaan vain jos aikoo yöpyä ulkosalla. Hardangerviddan nähtävyyksiä Hardangerviddan tunnetuin luonnonmuistomerkki on hatunmuotoinen Hårteigen tunturi, joka näkyy varsin pitkälle tienviittana laajjalla tunturipaljakalla. Vanhassa Norjassa nimi on merkinnyt harmaata tienviittaa. Korkeudeltaan tunturi ei ole Norjan mahtavimpia .( 1690 m), mutta ulkomuodoltaan varsin poikkeva monista tuntureista. Hårteigenin tavoittaa reitillä Litlos - Torehytta. Helpompi reitti kiertää tunturin itäpuolelta, mutta siitä johtaa viitoitus Hårteigenin huipulle. Tiettyinä aikoina huipulle saattaa olla hankala päästä riippuen lumen määrästä alueella. Opaskirjat kehottavat noudattamaan varovaisuutta noustaessa ylös tunturille, koska rinteet ovat varsin jyrkät. Edellä mainittu Hardangerjäätikkö (1876 m) on myös kiinnostava tutustumiskohde, jonne järjestetään retkiä Finsen tunturituvalta. Mahtavasta koostaan huolimatta se on kuitenkin vain kuudenneksi suurin Norjassa - koko n. 73 neliökilometriä. Hardangerjäätikkö on ollut vuodesta 1909 lähtien eräs tunnetuimmista nähtävyyksistä Norjassa. Sinne on ollut helppo pääsy sen jälkeen, kun Bergenin rata avattiin ja Finsen tunturitupa otettiin käyttöön v. 1909. Alueella on runsaasti myös upeita koskia ja putoksia, joista tunnetuimpia ovat Sötefossen Kinsarvikin lähellä, Rjukandefossen, Rembesdalfossen ja Vöringfossen, mutta myös lukuisat jäävirrat jotka saavat alkunsa Hardangerjäätikoltä. Jylhimmät maisemat ovat Viddan länsiosassa, jossa maisema avautuu mahtavana Sörfjordille ja sen takaiselle Folgefonn jäätikölle. Hardangerviddan keskiosan reitti Hardanger jäätikön ympäri, kesto 4 - 5 päivää Junalla Finsen tunturituvalle tai omalla autolla Haugastölin tai Fagerheimiin. Finsen tunturiasemalla kannattaa viettää päivä ja tutustustua opastetulla retkellä Hardangerjäätikköön. 1. Finse - Rembesdalseter, 6 - 7 tuntia Kartta 1416 II ja 1416 III. Maisemiltaan ja luonnoltaan mykistyttävä reitti. Alussa reitti ylitää Ustekvekja joen. Reitillä saattaa olla lumista vielä heinäkuun puolivälissä sekä joet ja järvet voivat olla lumikatteen peitossa, joten reitillä on oltava varovainen. Rembesdalseter on itsepalvelutupa ja siinä 18 vuodepaikkaa. 2. Rembesdalseter - Kjeldebu, 7 - 8 tuntia Silta yli Rembedalsskåki joen ja yli Isdölan. Reitti jatkuu yli Storabergetin ja yhtyy ennen Sysenvatnetia Vöringsfossenilta tulevaan reittiin sekä ohittaa Sysenvatnetin pohjoispuolelta ja jatkaa Leiro joen yli edelleen Kjeldebun tunturituvalle. Kjeldebu on itsepalvelutupa 40 vuodepaikkaa. 3 Kjeldebu - Kraekja, 4 tuntia Helppo reitti, joka alussa seuraa Kjeldo joen vartta itään. Reitin loppuosa nousee yli Olavsbuhein. Tällä osuudella hienot näköalat hardangerjäätikölle ja Hallingskarvetille., Kraekja on palvelutupa, jossa 118 vuodepaikkaa. Nykyään vanhin tunturitupa Hardangerviddalla, joka avattu 1878. 4. Kraekja - Haugastöl, 4 tuntia tai Kraekja - Finse 7 tuntia Mikäli on matkustanut autolla Haugastöliin, on Kraekjasta n. 4 tunnin helppo vaellusmatka Haugastöliin, mikäli haluaa vielä käydä Finsessä, voi kulkea pitemmän reitin ja yöpyä Finsen tunturituvalla. Finsesta ja Haugastölistä on junayhteys Osloon. Kraekjan ja Finsen reitllä on runsaasti järviä ja jokivarsia. Myös Kjeldebusta on merkitty reitti Finsen tunturituvalle, matkan on hieman pidempi eli n. 8 tuntia. Muita reittejä Hardangerviddalla: Halne - Sleipa - Rauhellern 4 t Venereitti Halnejfjord järven eteläpäähän Sleipaan. Reitti palaa pitkin järven rantaa Sevraan, josta reitti jatkuu etelään Skyttardal laaksoon ja nousee sieltä Rauhellerskoranille ohittaen Stigstuvanille johtavan reitin.f Langsjönutan jää itäpuolella ja laskeudtaan Rauhellern ( palvelutupa)tunturituvalle Langesjöenin rantaan. Rauhellern - Heinseter 3 t Reitti seuraa Lansjöen järven rantaa ja jatkuu järven itäpäästä pitkin Djupa jokea, Blåurdlägretistä harautuu reitti koilliseen Åan:aan. Risteyksestä jatketaan Geitshövdan huipun kautta pohjoiseen Selstjörnlagertiin, josta reitti nousee Selstjörnutan sivua pitkin Heinseteriin, joka on yksityinen tunturitupa. Heinseter - Lappstenen - Fagerheim 4 t Heinseteriltä reitti suuntautuu luoteeseen kohoten Heinbunutenille ja jatkaa matkaa Grensehögdan kautta Kräkkjahallbekken purolle ja sieltä edelleen Kräkkjanuten kautta Lappseteinin tien varten, josta on n. 1.5 kilometriä Fagerheimiin tietä pitkin. Ympyräreitti Hardangerviddan itäosassa Tämä reitti on mahdollisuus aloittaa vaeltamalla Rjukanista Kalvhovdin tunturituvalle tai sitten matkustaa linja-autolla Rjukanista Kalvhovdiin Rjukan - Helberghyttan 3 t Tälle reitille on viitoitus joko Rjukanista tai sitten Rjukanin länsipuolella olevalta Rjukanin tunturituvalta. Rjukanin Krossbanenista jatketaan Gvepseborgiin, josta jatketaan Våerroihin ja edelleen ylös Våervatnet järvelle, jonka pohjoisranna sijaitseeHelbergshytan itspalvelutupa. Helberghytta - Kalvhöd 6 t Våervatnetilta reitti jatkaa kohti Bergbutjörniä, josta jatketaan luoteen suuntaa kohti Egg tunturia (1372 m), täältä laskeudutaan Strngjevatnenin ja Gröttetjörnin väliselle kannakselle, Saavutaan tielle, jota seurataan n. puoli kilometriä. Viitoitus lähtee kulkemaan Haraldsjå järven länsirantaa. Järven pohoispäässä ohitetaan Haralsjå seter, sieltä noustaan Vegarhorvdelle ( 1260 m) ja laskeudutaan Kalhovd tunturituvalla ( palvelutupa). Kalvhovd - Stordalsbu 5 t Kalvhvodilta reitti seuraa aluksi tietä pitkin n. 6 km Kalvhovfjorden rantaa Mårdemning padolle.. Ylittää joen siltaa pitkin ja kääntyy kohti lounaista Kongstjörn ja Butetjörn järviä. Korkean veden aikana on kierrettävä Butetjörn pohjoispuolelta. Noustaan Gete buhovden pohjoisrinteelle ( 1301 m) ja sieltä laskeudutaan Nusstjörn järven eteläpuolelle.. Täältä reitti jatkuu Viervatnetin rantaa pitkin Stordalsbu itsepalvelutuvalle. Stordalsbu - Mogen 5 t Stordalsbusta reitti jatkuu kohti Vråsjåen järveä länsisuuntaan., josta se nousee Vråsjnutan eteläpuoleta kohti Torstjörn järveä., joka ohitetaan eteläpuolelta. Tunturilta alas laskuduttua on upea näköala vuonomaiselle Mösvatnetille, jonka pohjoispäässä Mogenin tunturtitupa ( palvelutupa) sijaitsee. Mogen - Rjukan Mogenista on mahdollisuu palata vuoroveneellä Mösdammen padolle, josta on linja-autoyhteys Rjuakniin. Mogen - Lågaros 5 t Mogen reitti suuntautuu kohti pohjoista suomaaston kautta Gjuvsjåen järvelle, jonka se ohittaa itäpuolelta. Järven pohjoispuolelta alkaa toinen reitti, joka jatkuu Mårbun tunturituvalle. Jatketaan luoteissuuntaan ohi Fisketjörna järven. Sieltä jatketaan Storhellerntjörn hovda tunturin itäpuolitse kohti Bjönesfjordenia ja laskeudutaan Lågaros tunturituvalle ( itsepalvleutupa) Lågaros - Mårbu 7 t Lågarosista käännytään kohti itää ja jatketaanTangetjörnan jäven pohjoispuolitse Viuvassdalenin kautta Viuvatnet järvelle, jonka rantaa reitti seuraa n. 5 km, täältä jatketaan Hettefjord järvelle ja edelleen Hettehovden eteläpuolelta pitkin Hetteå joen rantaa Mårvatnetille, jonka itärannalla Mårbun tunturitupa ( palvelutupa) sijaitsee. Mårbu - Kalvhovd 6 t Mårrbusta on mahdollisuus jatkaa reittiveneellä yli Mårvatnetin Stegaroosiin järven eteläpäähän, josta on n. 6 km tietä pitkin Kalvhovdin tunturiasemalle, josta on linja-autoyhteys Rjukaniin. Kävelyreitti nousee aluksi Oppnesfjell tunturille ja jatkuu edelleen Mårbråtenille ( 1340 m), josta laskeudutaan alas Kalvhovdin tunturituvalle. Reitiltä on upea näköala Mårvatnetille. Hardangerviddan länsiosan reitti Liset - Hedlo 5 t Saavuttaessa illalla Vöringvossille voidaan siellä yöpyä esim. Liset Pensionatissa ja aloittaa vaellus aamulla. Reitin alussa noustaan ylös kohden Storokslia. Berastolenissa reitti haarautuu kohti Vivelin tunturitupaa, jatketaan pitkin Fljodalsfjell tunturin länsirinnettä Skrubbhamraneen, josta näköala Hårteigenille. Laskeudutaan Flotdalseterille, josta reitti jatkuu Hedelehamranen länsiosaa pitkin Hedlon tunturituvalle ( Yksityinen tunturitupa) Hedlo - Torehytta 6 t Hedlosta reitti suuntautuu luoteeseen ja aluksi sillna kautta Veig joen yli jost anoustaan Nuhaugenelle. Nuhagenella kohdataan reitti Stavliin. Reitti jatkuu kohti etelää ja Torehyttaa Langedalenin kautta ja ylittää Ollboga joen, jossa silta. Tästä reitti jatkuu Fagerliseterille ja saavutaan Hadlaskardille johtavalle reitille. Reitti kääntyy etelään pitkin jokivartta Viersdalseterille. Täällä kohdataan Hedlaskardista Torehytalle johtava viitoitus. Ylitetään Saundhaugo joki kahlaten, täältä reitti suuntautuu kohti Solnutenia ( 1462 m), josta laskeudutaan Nedre Solvatentille ja sieltä n. kilometeri Torehytalle. ( itsepalvelutupa) Reitti Voidaan kulkea myöd Hedlosta Hadlasksard tunturituvalle, jonne on matkaa n. 3 tuntia ja sieltä Torehytalle n. 3 t. Torehytta - Hårteigen - Litlos 5 t Suunnataan kohti kaakkoa ja tienviittana näkyvää Hårteigenia. Reitti kiertää Hårtegenin idän puolelta. Reitin alkutaipaleella on tavallisesti lunta ja se on myös kivikkoinen, joten on syytä noudattaa varovaisuutta askelten valinnassa. Reitiltä on viitoitus Hårteigenin huipulle. Mikäli ei haluta nousta Hårteigin huipulle jatketaan tunturi sivua pitkin kohti Grytenuten tunturi ja edelleen Gröndalen laaksoon. Täältä nousteen Brekknelranelle, josta näköala Litlosvatnetille ja Litloksen tunturituvalle ( palvelutupa) Litlos - Besså - Sandhaug 7 t Litloksen tunturituvalta reitti suuntautuu kohti koillista, Holken tunturi 1420 m jää pohjoispuolelle. Alkuosa reitistä johtaa Hadlaskardt tuvalle, n. 3 km päästä reitti erkanee kohti Bessåta. Risteyksen jälkeen kierretään Ambjörsflott järven pohjoisrantaa ja edelleen Flautenutenin ja Storehorgin ( 1467 m) huippujen välistä kohden Bismarhel tunturia ( 1456 m), joka ohitetaan eteläpuolelta. Seuraavana kiintopisteenä on Bessvatnet, josta jatketaan jokea seuraten Nordmanslgenin järven rantaan Besså tunturituvalle ( yksityinen palvelutupa). Viitoitus jatkuu kaakkoissuuntaan kohti Holsbustrykkeneä ( silta yli salmen), jonka takana sijaitsee DNT:n tunturitupa Sandhaug ( palvelutupa) Sandhaugen Hellehalssen- Dyranut 7 t Reitti jatkuu Sandhaugenista Sandhaugnutenin eteläpuolta kohti koillista ja Eriksbu eggiä, täältä jatketaan suoperäisen maaston kautta Snero joelle ja edelleen Hellehalseniin, josta haaruatuu reitti kohden Trondsbuta. Käännytään kohden pohjoista ja ohitetaan Gunnarshaugen länsipuolelta Bjoreio joelle. Täältä reitti jatkuu Steingardhä:n kautt Björeio joelle ja Nybuta, josta edellen kohti pohjoista tietä n:o 7 ja Dyranutia ( yksityinen tunturitupa ) Hardangerviddalla on kaikkiaan lähes 90 reittiä tai reittiyhdistelmää, joten edellä olevat reitit ovat vain murto-osa retkeilymahdollisuuksista, joita Hardangervidda voi tarjota. Mikäli tähän vielä lisätään Finse Fillefjellin alue lisääntyy reittien määrä n. kolmellakymmenellä. Hardangerviddalla on tunturijärjestöjen tunturitupia kaikkiaan n. 25 ja yksityisiä tunturitupia edellisten lisäksi 21. Monet yksityiset tunturituvat antavat lisäksi rekeilyjärjestöjen jäsenille jäsenalennuksen. Finse- Fillefjelin alueella on yhdeksän tunturitupaa ja seitsemän yksityistä tunturitupaa. Lyhyesti Hardangerviddasta Hardangervidda liittyy kiinteästi Norjalaiseen tunturiperinteeseen, mutta myös historiaan. Hardangerviddan kautta on kuljettu sisämaasta rannikolle ammoisista ajoista alkaen, siitä antaa viitteitä alueen nimistö. Sellaiset nimet kuin Gravskar ja Graveide viittavat peurahautoihin ja vanhaan peuranmetsästyskulttuuriin, joka on tunnettu myös Suomessa. Dyr ja Dyranut nimiset sanat liittyvät myös peuraan ja on tarkoittanut yleensä hyvää peurapaikkaa. Olavs alkuiset nimet merkitsevät useassa tapauksessa paikan liittyvän tai saaneen nimensä kuningas Olavi Pyhän mukaan. Veig ja lågen ovat merkinneet samaa asiaa eli järveä. Lago järven latinalaisperäinen nimi on norjassa muotoutunut sanaksi låg. Samaa nimiperinnettä on Måna tai Mösvatnet, jotka muodostuneet sanasta marna ts mare eli meri. Korkeat paikat ja tunturiselänteet ovat usein nut, fjell, haug, horg, hovd, hä. koll, napp, nalt, nibbe, nip, nobb, nolt, nott, rinde rust Hardangerviddalta löytyy vielä merkkejä vanhoista kulkureiteistä mm. sen perusteella, että niiden varrelle on rakennuttu kivisiä sääsuojia tai majoituspaikkoja, tunturipaljakalle. Tällaisia raunioita on mm. Ulvelilägret, Sanbulägret ja Nordmanslepa lähellä oleva Agastölen. Ulvelilägret on kunnostettu ja sen nykyään DNT:n vakiolukolla lukittuna majoitustilana lähinnä hätätilanteita varten. Tunturitupia Hardangerviddalla DNT:n palvelutuvat Finsehytta, 1222 m, 150 vuodepaikkaa, rakennettu saksalaismiehityksen aikana lentokonemoottoreiden testipaikaksi, luovutettu DNT:n käyttöön sodan jälkeen. Kräkkjahytta, 1161 m, 52 vuodpaikkaa, vanhin nykyään käytössä oleva tunturitupa Hardangerviddalla v. 1878, uusittu useampaan kertaan. Littlos, 1180 m, 52 vuodpaikkaa, toimi aluksi itsepalvelutupana ja palvelutupana v. 1927. Sandhaug, 1253 m, 80 vuodepaikkaa, DNT:n omistuksessa jo vuodesta 1893, uusittu useampaan kertaan. Itsepalvelutuvat: lukittu DNT:n standardilukolla Helberghytta, 1000 m. 16 vuodepaikkaa, rakennettu v. 1993 Hellevassbu, 1160 m, 26 vuodpaikkaa avoinna 10.6 - 1.10. Kjeldbu, 1060 m, 40 vuodepaikkaa, avoinna1.3 - 1.10. Lufsjå. 1217 m, 12 vuodetta, avoinna koko vuoden Lågaros, 1280 m, 32 vuodepaikkaa Middalsbu, 850 m, 8 vuodepaikkaa Rembesdalseter, 960 m, 18 vuodepaikkaa Stordalsbu, 1100 m, 12 vuodepaikkaa Torehytten, 1340 m, 18 vuodepaikkaa Tyssevassbu, 1320 m, 12 vuodpaikkaa Bergen Turlag Itsepalvelutuvat tai autiotuvat Dalamot, 975 m, 4 vuodepaikkaa, autiotupa ei ruokatarvikkeita Hadlaskard, 1000 m, 34 vuodepaikkaa, itsepalvelu Stavli, 1024 m, 36 vuodpaikkaa, itsepalvelu Hallingskeid, 30 vuodepaikkaa, itsepalvelu Drammens og Oplands Turistforening Palvelutuvat Mårbu, 1130 m, 36 vuodepaikkaa Rauhellern, 1200 m, 58 vuodpaikkaa, autiotupana 4 vuodepaikkaa sesongin ulkopuolella Autiotupa Ulvelilägret, Vanha entisöity kivitupa, hätämajoitusta varten, ei majoitustarvikkeita Skien-Telemark turistforening Palvelutuvat Kalvhovd, 1100 m, 85 vuodpaikkaa, Mogen, 936 m, 48 vuodepaikkaa Gaustoppen, th, 1840 m, Kivitupa v. 1893, 11 vuodepaikkaa palvelutupana heinä- ja elokuussa Stavanger Turistforening Haukeliseter, 1000 m, 110 vuodepaikkaa, autiotupana 30 vuodepaikka sesongin ulkopuolella Yksityiset tunturituvat ja hotellit R kirjaimella merkityt antavat jäsenalenuksen DNT:n ja yhteistyöjärjestöjen jäsenille (SML) Besså, 1250 m, 38 vuodpaikkaa, R Bjoreidalshytta, 1140 m, 38 vuodpaikkaa, R, itsepalvelutupana sesongin ulkopuolella Dyranut Turisthytte, 1240 m, 35 vuodpaikkaa, R Fagerheim Fjellstue, 1150 m, 90 vuodepaikkaa, R Hakkesetstölen, 1150 m, 30 vuodepaikkaa, R Halne Fjellstove, 1135 m, 65 vuodpaikkaa Vegmannsbu, Haugastöl, 1000 m, 14 majoituspaikkaa koko vuoden Hedlo, 945 m, 50 vuodpaikkaa Heinseter, 1095 m, 40 vuodpaikkaa, R Imingfjell Turistheim, 1100 m, 55 vuodpaikkaa Krokan ( DNT ensimmäinen tunturitupa) väliaikaisesti kahvitarjoilua Liset pensjonat, 750 m, 40 vuodepaikkaa, R, itsepalvelua sesongin ulkopuolella Rjukan Fjellstue, 850 m, 104 vuodepaikkaa, R Solheimstulen, 991 m, 45 vuodepaikkaa, R, Autiotupana 4 paikkaa sesongin ulkopuolella Stigsyv, 1245 m, 30 vuodpaikkaa, autiotupana 9 paikkaa sesongin ulkopuolella Trondsbu, 1231 m, 15 vuodpaikkaa, R Tuva seter, 1185 m, 20 vuodpaikkaa, R Vasstulan, 150 vuodepaikkaa, R Åan, 1000 m, 10 vuodepaikkaa Storurdi, kahvitarjoilu, 20 lattiamajoituspaikkaa Jotunheim Jotunheim merkitsee norjalaisille samaa kuin meille suomalaisille Käsivarren suurunturit. Jotunheim on norjalaisen tunturialueen sydän, siellä sijaitsevat Norjan ja pohjoismaiden korkeimmat tunturit. Maantieteellisesti se Keski-Norjassa itärajana on Sjödal ja Valdresflya, etelässä Vinservatn Bygdin ja Tyin järvet, lännessä alue ulottuu Sogne vuonon läheisyyteen ja pohjoisessa Ottan laaksoon. Alueen tunturit ovat alppimaisia, ikilumen peittämiä huippuja. Jotunheimissa on lukuisa määrä jäätiköitä, jotka vaikuttavat alueen ilmastoon. Upeita joet putouksineen ja lukuisatjärvet tekevät maiseman vaihtelevaksi. Norjan kaikki yli 2300 metriä korkeat tunturit löytyvät Jotunheimista samoin kuin pohjolan korkeimmat tunturit Galdhöpiggen ( 2469 m) ja Glittertind ( 2452 m). Tämä seutu on ollut ennen vanhaan tärkeää metsästys ja kalastus aluetta. Sen kautta ovat kulkeneet myös ikivanhat matkareitit Songne tuntureiden yli. Poluilla ja teillä ovat matkanneet niin maalaiset kuin kauppiaat ja tunnetut tiedemiehet. 1800 luvun puolivälin jälkeen alueesta kiinnostuivat norjalaiset taiteilijat kuten esimerksi runoilija Aasmun Olavson Vinje ja Henrik Ibsen. Vinje oli ensimmäisiä herättämässä norjalaisia kiinnostumaan tuntureistaan. Hän ryhtyi kutsumaan tunturiseutua Jotunheim nimellä. Pian Den Norske Turistföreningin perustamisen jälkeen Jotunheimille rakennettiin tunturituvat Tvindehaugen v. 1870 Tyiniin sekä Gendebu 1871 ja Gendesheim 1878 Gende järvelle. Jotunheim oli alunpitäen tottuneiden tunturiveltajien ja taitavien vuorikiipeilijöiden kiinnostuksen kohteena. Nykyisin Jotunheimiltä löytyy vaellusreittejä eri kokemustason omaaville retkeilijöille ja vaeltajille. Vuorikiipeilijöiden keskuksena toimii Turtagrön tunturitupa Hurrungane tuntureiden länsipuolelle. Jäätikkövalelluksista kiinnostuneille järjestetään kursseja mm Krossbun ja Sognefjellin tunturituvilla. Jotunheimilla sijaitsee useita vaelluskohteita, jotka ovat norjalaisten vaeltajien keskuudessa "täytyy käydä kohteita". Näitä ovat mm Beseggen, Galdhöpiggen, sekä Fannaråkhytta. Beseggen on kapea tunturiselänne Gendesheimin ja Memurubun välisellä reitillä, Galdhöpiggen puolestaan Norjan korkein tunturi ja Fannaråkhytta 2069 metrin korkeudessa sijaitseva tunturitupa luoteisella Jotunheimilla. Gende ja Beseggen Henrik Ibsenin kertomus Peer Gyntin ratsastamiseta poron selässä Genden Beseggenillä, on tehnyt paikan tutuksi ja rakkaaksi norjalaisille. Ibsen kulki v. 1862 Sogne tuntureilla. Hän ei käynyt Gendellä, mutta hän oli lukenut kertomuksia Gendestä ja osasi hyvin kuvata Beseggeniä Gende järvi on keskeinen osa Jotunheimia, se sijaitsee 984 metrin korkeudessa kapeana ja vuonomaisena jylhien yli 2000 metriä korkeiden tuntureiden puristuksessa. Genden e@•u¹Ķ••¹8––¹:–Ō²ÕĮÖ™¹––Ŗƹƒ½»½¼½½ŗ½½ĮŗńŗK»½»¾½¾»¼æ½¼Ł½Ś½5¾T¾V¾u¾•¾Ź¾×¾ö¾2æ3ææĒĮ˜Ć:Ā·Ć;ĀBĀĘČĒĆÖ…ÉÄÖœÉĻÖ¶ÉøÉŠÖ¹ÉŃÖķÉĒĖČĖŪÖęĖ‡ĢŻĢęĢķÖēĢīÖ;Ķ8Ī<ĪšÖQĪńÖ£ĪדĪ×"×=×’ŲtŚDÜ/ŻŽ’ŽžŽųŽ™–įŸ—Ŗ—«—WTimes New Roman Symbol &Arial&CommonBullets5Courier New 9ˆ)ŠŽ“ćĆō†¤$6Uusille poluille Miltiuser MiltiuserÜ„e3Ą le¬—ĻżD± ¬r ¬r ÷ā÷ā÷ā÷ā÷ā’ļĮć> ’ļ’ļ’ļš'š:’ļīüWašešešešešešešeš—š™š™š™š·š”Kņ”ßóEżT™ż6żóń÷āešMN ešešešešżóeš÷ā÷āešašešešešeš÷āeš÷āeš—š ćDOćr÷ā÷ā÷ā÷āeš—šeš2ešUusille poluillePRIVATE  Suosituimpia retkeilyalueita Suomessa ovat Saariselkä, Käsivarsi ja Pallas. Niiden paremmuudesta on käyty monet kisat ja kiistat, sillä makuja on monenlaisia. Joidenkin mielestä ne ovat nykyään liiankin koluttuja. Kokeneiden vaeltajien askeleet suuntautuvatkin Muotkatuntureille, Kevolle tai Utsjoen erämaihin. Muitakin vaihtoehtoja Lapissa on, vaikka muualla tunturiseudut ovat suppeampia Entä sitten kun kotimaan tunturit on koluttu? Mistä löytyisi uusia erämaita ja vaelluskohteita? Sitä moni on mietiskellyt. Suomessa tunturiretkeily on yhdistetty Lappiin - jossain määrin suomalaiset ovat liikkkuneet naapurimaiden tuntureilla. Tällöin kohteena ovat olleet pääosin Käsivarren rajantakaiset paljakat ja tunturit. Kullervo Kemppinen suuntasi aikanaan kaipaavan katseen Venäjän puoleisen Saariselän ja Petsamon tuntureille. Nämä toiveet ovat jossain määrin jo toteutuneet. Ohjattuja retkiä on ollut tarjolla toiselle puolelle itärajaa. Omatoimiset vaellukset saattavat kuitenkin pysyä pitkään haaveena, joten uusille poluille haluaville on tarjolla lähinnä retkiä länsinaapureiden tuntureille. Meillä on saatavilla esitteitä ja kirjallisuutta muiden Pohjoismaiden retkeilymahdollisuuksista. Suomen Matkailuliitto on julkaissut mm. kaksi opaskirjaa naapurimaiden tunturiretkeilystä. Vanhempi niistä on Pohjois-Norjan retkeilyopas ja viimeiseksi on julkaistu Kalevi Sairan Polkuja tuntureilla. Näiden ohella kirjakaupoissa on myyty mm. Svenska Turistföreningin julkaisemaa opaskirjaa STF Fjällhandbok, josta otetaan vuosittain uusia painoksia sekä Nortabooksin julkaisemaa Mountain Hiking Holidays in Norway nimistä opasta. Kirjastoista saattaa löytyä myös muita retkeilykirjoja naapurimaista riippuen niiden valikoimista. Pohjoismaisilla reiteillä saattteläpuolla sijaitseva Bygdin järvi on Gendeä suurempi ja 1058 korkeudessa merenpinnasta. Bygdinin maisemat ovat kuitenkin pehmämmät kuin Genden. Maisemien jylhyyden ja järven veden erikoisen värin vuoksi Gendestä on tullut suositumpi. Vaeltaja kiinnittää Gendellä heti huomionsa järven turkoosin vihertävään väriin. Kontrasti tulee esiin Beseggenillä, jonka pohjoispuolella oleva Bessvatnet on tumman sininen, kun Gende eteläpuolella väikkyy vihertävänä. Järvien väriero selittyy, että Bessvatnetin vedet ovat lumien sulamisvesiä. Gende saa puolestaan vetensä jäätiköiltä. Jäätiköt hiovat tuntureista saviperäistä maata ja saven pigmentit aiheuttavat pitkälti järven kauniin vihertävän sävyn. Beseggenin ohella suosittuja maisemanihailupaikkoja ovat Memurubun ja Gendebun välinen tunturiselänne sekä Gendestunga (1516 m), Genden länsipäässä. Jäätiköt Aluella on vaikuttavia jäätiköitä ja jäätikkövirtoja - tosin ne eivät ole suurimpia Norjassa. Smörstabbreen on jäätikkö Leirvassbun ja Sognefjell tuntureiden välissä. sen yli järjestään opeasteja vaelluksia samoin kuin Fanåkarhytalle Sognefjell hytalle. Jäätiköille ei suositella vaellusta ilman opasta ja ryhmää, koska jäätiköillä olosuhteet ovat arvaamattomia. Kauneimmat maisemat Niistä voi usea paikka kilpailla Genden maisemien ohella, Surtnigstuen maisemia pidetään eräänä mahtvimpana Jotunheimilla. Tunturi on 2368 m korkea ja seitsemänneksi korkein Norjassa. Huipun voi valloittaa Meburbusta käsin, ylösnousu kestaa n. 4 - 5 tuntia ja alastulo puolestaan 2 - 3 tuntia. Länsiosan upeimmat maiset lienevät Fannaråkhytalta, Jos avautuu maisema kohden Breheimia ja itään Skogadalin laaksoon. Jotunheimin tunturituvat:  õ”–—œŠ¤‚.„ĘA¦§ØŠ©…Ō€€€€€€€€€Š....()()))()()rZ: phoenixSuomen sltajien askeleet suuntautuvatSuomessan Kerronyksien löytämistä retkipoluille, ovathan maastot lännen tuntureilla vaativampia kuin Lapissa.polunmutkissaon mukanaiTätõ4ö4®8±8Ą8BI`I©IŖI.…8…1—Ÿ— —«—¬—R™Z™w™™€™™‡™—™Ź™ä™é™ń™ś™ū™ü™ž™r¶€¶—¶·¶Į¶Ī¶Š¶Õ¶Ų¶ć¶D·Š·˜·™·ø·×·Ų·Ž·ø ø(ø)ø ¹@¹s¹t¹u¹•¹–¹˜¹™¹Æ¹ńŗK»‹¼Œ¼ƒ½»½¼½½½¾½æ½śšźßšśŚśŚŌŚŌŚŌŚŌŚĻŹĻČśśśśśśśśśśśśśśśČśśśśśśśśśśśśśŚŚŚŌŚŚŚČŚŚŚŚŚŚŚŌŚŚŚČŚŚŚŚŚuuD ]a c U]a c ]a cuDų˜C]a cG C]a cuDC]a c ]a cO¤„lmä å w x ›cd’“  ÄÅįāūüż³“ĆÄV#W#f#g#''='>'`)a)00ŗ2ķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķ, šś 0@P`p#*ŗ2»2ō4õ4«8¬8­8®8Æ8°8±8²8Į8Ā8!>">Ż>Ž>ź@ė@AIBI_I`ILLÉMŹM“NµN6O7OXOYO‡OˆO@PAPjPkP°Q±QÜQķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķ, šś 0@P`p#*aa tapahtua vuosittain joitain muutoksia. Ennen retken suunnittelua kannattaa kaikesta huolimatta tarkistaa retkikohteen tiedot suoraan alueelta johon aikoo matkansa suunnata. Tietoja saa myös paikallisilta retkeilyjärjestöiltä Naapureiden tuntureita kannattaa katsastaa. Retkeilykulttuuri on Pohjoismaissa hyvin samankaltaista, joten vaikeuksia liikkumisessa naapureiden tuntureilla ei ole. Kartat ovat myös lähes samanlaisia ja niitä on saatavana mm. Maanmittaushallituksen karttapisteestä. Näin retken ennakkosuunnittelu on helpompaa, kun voi etukäteen tutustua retkikohteeseensa Norjaa koskevaa kirjallisuutta on saatavana mm.Espoon Kivenlahden kirjaston Norja kokoelmista. Kivenlahden kirjaston Norja osasto on valtakunnallinen palvelupiste, jonne on keskitetty morjalainen kirjallisuus. Useimmista tunnetuimmista retkeilyalueista on lainattavissa esimerkiksi värikuvakirjoja. Norjan ja Ruotsin retkeilyalueiden vaihtoehdot ovat lukuisat. Tietyt alueet on naapureissakin eniten vaeltajien suosiossa, tosin valikoimat ovat laajemmat kuin Suomessa. Norjan suosituimmat tunturialueet ovat Jotunheim, Rondane ja Hardangervidda. Jotunheimilla oli v. 1993 kaikkikaan yli 50 000 yöpymistä, Rondanella n. 30 000 ja Hardangerviddalla vastaava luku oli n. 21 000. Ruotsin suosituimpia alueita on puolestaan Sarek ja Kunglsledenin pohjoiset osuudet Kebnekajsen ympäristössä. Oheen olen koonnut omia kokemuksiani Norjan retkeilykohteista. Olen valinnut ne omien mieltymysteni mukaan ja eräänä valintakriteerinä on ollut myös alueidoidaan kulkea Storådalenin kautta. Reitin jyrkimmissä kohdissa Genden rantaan on kallioon pultattu tukiketjuja., Gendebun tuntruitupa sijaitsee Genden länsipäässä. Gendebu - Torfinnsbu, 5 t. Reitti kiertää alkuvaiheessa Genden länsipään kosteikkoa ja nousee Svarttdalen laaksoa pitkin 1490 metrin korkeuteen Svartdalstjörnene järville ja laskeutuu sieltä Torfinnsdal laakson kautta Bygdinin rantaa ja Torfinsbun tunturituvalle. Torfinsbu - Bygdin, 3 t, Reitti kulkee Bygdin järven rantaa , Hestevollenin jälkee‚’’’’ƒd’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’”•–—˜™^›œžŸ ”¢£¤„¦§Ø©Ŗ«’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’n reitti haaraantuu myös kohden Valdresflya, jossa on retekilymaja, mikäli jatketaan Bygdinin suuntaan jatketaan järven rantaa ptikin Bygdisheimin ohi Bygdiniin õ”–—œŠ¤‚.„ĘA¦§ØŠ©…Ō€€€€€€€€€Š....()()))()()ohden Valdresflya, jossa on rete`$š`$š`$š `$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$šæ½Ł½Ś½5¾T¾V¾u¾•¾Ź¾×¾ö¾2æ3ææĒĮBĀ Ā”Ā˜Ć·ĆøĆĘČĒĒĖČĖÕĖ‡ĢŻĢ<ĪĻĻ÷ŠŃŃ Ń Ń Ń ŃŃŃŌŌ²ÕĮÖĆÖÄÖĻÖŠÖŃÖŪÖķÖīÖšÖńÖ××"×=×’ŲtŚDÜ/ŻŽ’ŽžŽųŽįį÷āśśśśśśśśśśśśśśśśųśśųśśśśśśśśųśśśśśśśśųņśśņśśśśśśśśśśśśśśśśśśśśśśų U]a cu ]a cD, josta maantieyhteys Lomiin ja Fagernäsiin. Torfinsbu - Eidsbugarden, 7 t, Kuljetaan kohden länttä Bygdinin rantaa Nybua, josta reitti nousee Langedaleni pitkin koilliseen, Langedalstjernet järvi ohitetaan eteläpuolelta ja jatketaan kohden Galdeberg ja edelleen Ooksedaltjertnet järviä, Oksedalenin jälkeen saavutaan Eidbugarden ja Gendebun väliselle reitille. Täältä reitti jatkuu Bygdinin rantaan ja sieltä edelleen rantaa seuratan Eisbugardeniin. Eisbugarden - Gendebu, 5 t, Eidsbugardenista suunnataan kohden itää Bygdinin rantaa seuraten Höystakkene tunturi länsipuolelta reitti suuntautuu puron vartta seuraten khden luodetta, ohitetaan Höystakktjernet järvi, josta reitti suuntautuu Geithön ja Rundthön välistä kohden Vesleå jokea pitkin Vesledalenin ja edelleen Genden rantaan, Gendebun tunrturi tupa sijaitsee Genden länsipäässä pohjoisrannalla. Gjendebu - Leirvassbu 6 t, polku kulke aluksi Storå jokea ja laaksoa seuraten luoteissunttan Helletjörna järven kautta kohden Langvåtnetia, järven rantaa seuratja 1,0ż ]a c"žO¢" Tekn. alust. ]a c žO¢ Tekninen 2 ]a c žO¢! Tekninen 3 ]a c0žOń’20 Tekninen 4 #,0ż U]a c žO¢A Tekninen 1 ]a cžO¢Q As.kirj. al.4žOń’b4 Reunusnumero&’,0ż ]a c2žOń’r2 Tekninen 5'€,0ż U]a c2žOń’‚2 Tekninen 6(€,0ż U]a c2žOń’’2 Tekninen 7)€,0ż U]a c2žOń’¢2 Tekninen 8*€,0ż U]a cRoot Entry’’’’’’’’ ĄF@‘_4ł4» æĪMN»j€CompObj’’’’’’’’’’’’nWordDocument’’’’’’’’rw ObjectPool’’’’Žū5ł4»Žū5ł4»’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’  !"#$%&'()*+,-./0123456789:;<=>?@ABCDEFGHIJKS’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’TUVWXYZ{’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’“gż’’’ž’’’ž’’’ž’’’ilmnopqž’’’stuvwxy „|}~€SummaryInformation(’’’’’’’’’’’’ą’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’ž’’’ ž’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’5»@"›dN»@šÜéfN»@ÜąūMicrosoft Word 6.09ž’ ’’’’ ĄFMicrosoft Word 6.0 Document MSWordDocWord.Document.6ō9²qž’_ą…ŸņłOh«‘+'³Ł0°˜Ü$ H l “Ų ü D hŒ,, 9, g4g610f.dll,,,,1995-07-2(C:\MSOFFICE\WINWORD\TEMPLATE\NORMAL.DOTUusille poluille Miltiuser Miltiuser@čAHP DeskJet 600LPT1³ ° ,,HP DeskJet 6004”ļ€ d,,HP DeskJet 600LPT1³ ° ,,€ €€Uc™™U™” %A’hp—ś ū ė  ,z€ŒœĻéłøäéńł9B©ø¹ĀžOQÓįr‰ąoyš§¦Ø­°» ±(÷(G+U+¹+ŗ+»+÷DE‡L!ST!TW•]–]—]+b06’„Ó„Ō„Ü„`ˆ€ˆOņŽ”•–—h‘u‘v‘{‘|‘}‘~‘ˆ‘‘ž‘ ’+’•’–’˜’š’Ż’”ž• •¶•·•œ–Ō–Õ–Ö–Ś–Ū– —e—Ö—×—Ų—(˜.˜H˜ŗ˜»˜™5™7™V™v™«™ø™×™ššqšØœūœ#IŸ”””)”C”D”E”F”G”z”„”^£_£l£~£¤u¤}¤~¤¤Ó¤Õ¤Š„Ō„č„鄦=¦M¦W¦Ą¦Å¦ą¦¢ØŖē«Ņ¬3®5®A®›®²°C±D±O±T±V±W±X±Y±Z±_±a±b±d±e±f±g±h±i±j±R™CZ™!w™s  ™ ł€™E™¦‡™—™Ź™Ņē¬ä™Žé™šń™A­ś™¼āū™Čü™{r¶ €¶Ŗ—¶!·¶Į¶±Ī¶Š¶Õ¶Ų¶ć¶°"D·E+Š·œ-˜·..™·ĘGˆOEVø·FWāZsa×·ta*fŲ·/…Ž·ø ø‹ˆ ¹/Œ@¹ė—’s¹9”t¹:”÷ŠŃŃ Ń Ń Ń Ń+•Ń@•u¹Ķ••¹8––¹:–Ō²ÕĮÖ™¹––ƹƒ½»½¼½½ŗ½½ĮŗńŗK»½»¾½¾»¼æ½¼Ł½Ś½5¾T¾V¾u¾•¾Ź¾×¾ö¾2æ3ææĒĮ˜Ć:Ā·Ć;ĀBĀĘČĒĆÖ…ÉÄÖœÉĻÖ¶ÉøÉŠÖ¹ÉŃÖķÉĒĖČĖŪÖęĖ‡ĢŻĢęĢķÖēĢīÖ;Ķ8Ī<ĪšÖQĪńÖ£ĪדĪ×"×=×’ŲtŚDÜ/ŻŽ’ŽžŽųŽ™–÷āŸ—ųāżā’āććććć ć ć ććććŖ—«—WTimes New Roman Symbol &Arial&CommonBullets5Courier New 9ˆ)ŠŽ“ćõ† õ† ŗ$6Uusille poluille Miltiuser MiltiuserÜ„e3Ą |e¬—w D±%¬r łä® §ļ§ļ§ļ§ļ§ļæüš> æüæüæü ßüļü:æü– W)ż-ż"OżOżOżOżOżOżżƒżƒżƒż”ż”5’”Éķ TA 6ēÆ §ļOżMN OżOżOżOżēOż§ļ§ļOż)żOżOżOżOż§ļOż§ļOżż»ļJš|§ļ§ļ§ļ§ļOżżOż2OżUusille poluillePRIVATE  Suosituimpia retkeilyalueita Suomessa ovat Saariselkä, Käsivarsi ja Pallas. Niiden paremmuudesta on käyty monet kisat ja kiistat, sillä makuja on monenlaisia. Joidenkin mielestä ne ovat nykyään liiankin koluttuja. Kokeneiden vaeltajien askeleet suuntautuvatkin Muotkatuntureille, Kevolle tai Utsjoen erämaihin. Muitakin vaihtoehtoja Lapissa on, vaikka muualla tunturiseudut ovat suppeampia Entä sitten kun kotimaan tunturit on koluttu? Mistä löytyisi uusia erämaita ja vaelluskohteita? Sitä moni on mietiskellyt. Suomessa tunturiretkeily on yhdistetty Lappiin - jossain määrin suomalaiset ovat liikkkuneet naapurimaiden tuntureilla. Tällöin kohteena ovat olleet pääosin Käsivarren rajantakaiset paljakat ja tunturit. Kullervo Kemppinen suuntasi aikanaan kaipaavan katseen Venäjän puoleisen Saariselän ja Petsamon tuntureille. Nämä toiveet ovat jossain määrin jo toteutuneet. Ohjattuja retkiä on ollut tarjolla toiselle puolelle itärajaa. Omatoimiset vaellukset saattavat kuitenkin pysyä pitkään haaveena, joten uusille poluille haluaville on tarjolla lähinnä retkiä länsinaapureiden tuntureille. Meillä on saatavilla esitteitä ja kirjallisuutta muiden Pohjoismaiden retkeilymahdollisuuksista. Suomen Matkailuliitto on julkaissut mm. kaksi opaskirjaa naapurimaiden tunturiretkeilystä. Vanhempi niistä on Pohjois-Norjan retkeilyopas ja viimeiseksi on julkaistu Kalevi Sairan Polkuja tuntureilla. Näiden ohella kirjakaupoissa on myyty mm. Svenska Turistföreningin julkaisemaa opaskirjaa STF Fjällhandbok, josta otetaan vuosittain uusia painoksia sekä Nortabooksin julkaisemaa Mountain Hiking Holidays in Norway nimistä opasta. Kirjastoista saattaa löytyä myös muita retkeilykirjoja naapurimaista riippuen niiden valikoimista. Pohjoismaisilla reiteillä saattaa tapahtua vuosittain joitain muutoksia. Ennen retken suunnittelua kannattaa kaikesta huolimatta tarkistaa retkikohteen tiedot suoraan alueelta johon aikoo matkansa suunnata. Tietoja saa myös paikallisilta retkeilyjärjestöiltä Naapureiden tuntureita kannattaa katsastaa. Retkeilykulttuuri on Pohjoismaissa hyvin samankaltaista, joten vaikeuksia liikkumisessa naapureiden tuntureilla ei ole. Kartat ovat myös lähes samanlaisia ja niitä on saatavana mm. Maanmittaushallituksen karttapisteestä. Näin retken ennakkosuunnittelu on helpompaa, kun voi etukäteen tutustua retkikohteeseensa Norjaa koskevaa kirjallisuutta on saatavana mm.Espoon Kivenlahden kirjaston Norja kokoelmista. Kivenlahden kirjaston Norja osasto on valtakunnallinen palvelupiste, jonne on keskitetty morjalainen kirjallisuus. Useimmista tunnetuimmista retkeilyalueista on lainattavissa esimerkiksi värikuvakirjoja. Norjan ja Ruotsin retkeilyalueiden vaihtoehdot ovat lukuisat. Tietyt alueet on naapureissakin eniten vaeltajien suosiossa, tosin valikoimat ovat laajemmat kuin Suomessa. Norjan suosituimmat tunturialueet ovat Jotunheim, Rondane ja Hardangervidda. Jotunheimilla oli v. 1993 kaikkikaan yli 50 000 yöpymistä, Rondanella n. 30 000 ja Hardangerviddalla vastaava luku oli n. 21 000. Ruotsin suosituimpia alueita on puolestaan Sarek ja Kunglsledenin pohjoiset osuudet Kebnekajsen ympäristössä. Oheen olen koonnut omia kokemuksiani Norjan retkeilykohteista. Olen valinnut ne omien mieltymysteni mukaan ja eräänä valintakriteerinä on ollut myös alueidoidaan kulkea Storådalenin kautta. Reitin jyrkimmissä kohdissa Genden rantaan on kallioon pultattu tukiketjuja., Gendebun tuntruitupa sijaitsee Genden länsipäässä. Gendebu - Torfinnsbu, 5 t. Reitti kiertää alkuvaiheessa Genden länsipään kosteikkoa ja nousee Svarttdalen laaksoa pitkin 1490 metrin korkeuteen Svartdalstjörnene järville ja laskeutuu sieltä Torfinnsdal laakson kautta Bygdinin rantaa ja Torfinsbun tunturituvalle. Torfinsbu - Bygdin, 3 t, Reitti kulkee Bygdin järven rantaa , Hestevollenin jälkeeÜQŻQSS"S#SDTET„T…T|U!V"VEVFVfVgV°W±WĢWĶWYY-Y.Y)Z*ZQZRZāZćZžZ’Z\\7\8\ń]ņ] ^ ^½_¾_ķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķ, šś 0@P`p#*¾_Õ_Ö_aaaaza{aaa c c c!c[dudvdwdŒddMeff)f*fŽTUP“Q“Z“[“Ę”Ē”Ū”Ü”|–}–—–˜–™–š–›–œ––ž–Ÿ– –”–¢–ķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$š, šś 0@P`p#*¢–£–¤–„–Ÿ—”—¢—£—¤—¦—§—©—Ŗ—«—¬—Ł·Ś·Ū·Ü·Ż·Ž·)ø™¹°¹Œ¼U¾V¾¤Ą„Ą­Į®Į”Ā-Ę.ĘĒĒČĒ]É^Éķ`$šķ`$šķ`$šķ`$Źėėęėėėėėėķ`$Źķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šķ`$šėėķ`$šėŅ `$šŅ`$šŅ`$šŅ`$šŅ`$šŅ`$šėŅ`$šŅ`$šŅ`$šŅ`$šŅ`$šŅ`$šŽ, šśŽ 0@P`p#ģ’, šś 0@P`p#%‚ż’’’ƒd…†‡ˆ‰Š‹ŒŽ‘’¬”•–—˜™z’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’­®Æ°±²³“µ¶·ø¹ŗk’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’CK @ń’ Normal ]a c"A@ņ’”"Default Paragraph FontžO¢ń Asiakirja 8 žO¢ Asiakirja 4UVcžO¢ Asiakirja 6žO¢! Asiakirja 5"žO¢1" Asiakirja 2 ]a cžO¢A Asiakirja 7žO¢Q Luettelokap.>žOń’b>Oik.tas kapp 1“ž, 0żŠ ]a cDžOń’rDOik.tas kapp 2 7ž,0żŠ p ]a c"žO¢" Asiakirja 3 ]a cJžOń’’JOik.tas kapp 3#0lž,0żŠ p@  ]a cPžOń’¢POik.tas kapp 4)@yž, 0żŠ p@ ą° ]a cRžOń’²ROik.tas kapp 5,Pž, 0żŠ p@ ą°€ ]a cXžOń’ĀXOik.tas kapp 62`ž,& 0żŠ p@ ą°€P  ]a c^žOń’Ņ^Oik.tas kapp 78p#Œž,,0żŠ p@ ą°€P šĄ! ]a c^žOń’ā^Oik.tas kapp 88p#dž,,0żŠ p@ ą°€P šĄ! ]a c4žOń’ņ4 Asiakirn reitti haaraantuu myös kohden Valdresflya, jossa on retekilymaja, mikäli jatketaan Bygdinin suuntaan jatketaan järven rantaa ptikin Bygdisheimin ohi Bygdiniin õ”–—œŠ¤‚.„ĘA¦§ØŠ©…Ō€€€€€€€€€Š....()()))()()ohden Valdresflya, jossa on rete`$š`$š`$š `$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$šæ½Ł½Ś½5¾T¾V¾u¾•¾Ź¾×¾ö¾2æ3ææĒĮBĀ Ā”Ā˜Ć·ĆøĆĘČĒĒĖČĖÕĖ‡ĢŻĢ<ĪĻĻ÷ŠŃŃ Ń Ń Ń ŃŃŃŌŌ²ÕĮÖĆÖÄÖĻÖŠÖŃÖŪÖķÖīÖšÖńÖ××"×=×’ŲtŚDÜ/ŻŽ’ŽžŽųŽįį÷āųāłāżā’āćććććć ć ć ćććććłäśśśśśśśśśśśśśśśśųśśųśśśśśśśśųśśśśśśśśųņśśņśśśśśśśśśśśśśśśśśśśśśśųģźźģźģźźģźģźųPD uDPD U]a cu ]a cV, josta maantieyhteys Lomiin ja Fagernäsiin. Torfinsbu - Eidsbugarden, 7 t, Kuljetaan kohden länttä Bygdinin rantaa Nybua, josta reitti nousee Langedaleni pitkin koilliseen, Langedalstjernet järvi ohitetaan eteläpuolelta ja jatketaan kohden Galdeberg ja edelleen Ooksedaltjertnet järviä, Oksedalenin jälkeen saavutaan Eidbugarden ja Gendebun väliselle reitille. Täältä reitti jatkuu Bygdinin rantaan ja sieltä edelleen rantaa seuratan Eisbugardeniin. Eisbugarden - Gendebu, 5 t, Eidsbugardenista suunnataan kohden itää Bygdinin rantaa seuraten Höystakkene tunturi länsipuolelta reitti suuntautuu puron vartta seuraten khden luodetta, ohitetaan Höystakktjernet järvi, josta reitti suuntautuu Geithön ja Rundthön välistä kohden Vesleå jokea pitkin Vesledalenin ja edelleen Genden rantaan, Gendebun tunrturi tupa sijaitsee Genden länsipäässä pohjoisrannalla. Gjendebu - Leirvassbu 6 t, polku kulke aluksi Storå jokea ja laaksoa seuraten luoteissunttan Helletjörna järven kautta kohden Langvåtnetia, järven rantaa seuraten Högvagltjörn järville, josta suunnataan kohden Leirvatnetia, jonka länsirannalla sijaitsee Leirvassbun tunturitupa. Leirvassbu - Olavsbu, 4 t, alkuosa reittiä on yhteistä Gendebuulle palaavan reitin kanssa, alemman Högvalgtjörne järven jälkeen suunnataan Langvatenetin länsipään kautta kohden etelää ja Raudalbandetia, josta laskeudutaan Raudaleniin ja Olavsbun tunturituvalle ( itsepalvelutupa) Olavsbu - Gendebu, 6 t Raudalenia pitkin polku kulkee kohden kaakkoa, Raudalsegga ja pohjoispuolle 2016 m ja Sjogholstind 2141 m, eteläpuolelle, retin alkuosa on n. 1450 m korkeudessa, joten laaksossa saattaa olla lunta ja lampareet jäässä pitkälti koko kesän. reitti kiertää Grisletjörnenen järvien eteläpään kautta ja Geithön eteläpuolelat Vesledalenin ja yhtyy Eidsbugardenin ja Gendebun väliselle reitille. Olavsbu - Skodalsboen, 6 t, tällä reitillä on kaksi vaihtoehtoa, aluksi seurataan Raudalenia pitkin kohden luodetta Raudalsvatnetille, josta voidaa nousta kohden etelää tunturinselänteelle 1617 metriin. ja sieltä edelleen järviketjua seuraten Skogadaleniin ja tunruturiutuvalle. Mikäli tunrurin rinne on vielä lumen peitossa on suositeltavaa jatkaa Raudalsvatnetin kohden Sturutladalenia ja Stuorutla joekea seuraten Skokadaliin. Raudalista on upeat maisemat kohden Smörstabb-breen jäätikköä. š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$šõ”–—œŠ¤‚.„ĘA¦§ØŠ©…Ō€€€€€€€€€Š....()()))()()en ohella, Sultnigssuan maisemaaa`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š `$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š `$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š 潘ĆMbŗ2ÜQ^ÉwŹxŹĖ‘Ė-Ķ.ĶĻŌŌĀÖĆÖ×פŲ„Ų\Ł]Ł²Ś³ŚéŪźŪŻŻŽŽįųāććććććģ`$šģ`$šģ`$šģ`$šģ`$šģ`$šź×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$šźźŠĢźŠĢźChC`ų’%, šś 0@P`p#Ž, šśŽ 0@P`p#!Lähtöpisteet Jotunheimilla Jotunheimilla on lukuisa määrä tunturitupia tieyhteyden varassa, josta voi aloitta tutustumisen tähän alueeseen. Suosituimpia lähtöpisteistä on Gjendesheimin tunturitupa, josta päästään vuoroveneellä Memurubuhun tai Gjenbuhun. Vastaava mahdollisuus on Bygdinistä, josta voidaan jatkaa veneellä matkaa joko Torfinsbuhun tai Eidsbugardeniin. Glitterheimin tunturituvan läheisyyteen johtaa myös autotie Grönbuaan, josta tietä pitkin seuraten voidaan loppumtka suorittaa kävellen. Suosittuja retkien lähtöpisteitä ovat myös Krosbuu ja Sogenfjell hytta. On muistettava, että pääosa Jotunheima kuuluu Jotunheimin kansallispuistoon ja siellä on noudatettava kansallispuiston sääntöjä. eStorådalen uaedelleen j, Raudalsegga jääagataa jatkaa Raudalsvatnetin kohdaltan laakson Skogadalsboen - Fannaråken 4 t tunturituvalt suunnataan kohden pohjoista Storebua, josta reitti haaraantuu Krossbuhun ja Olavsbuhun, ylitetään Storutlan silta ja noustaan tunturiin Gjertvassdalen laaksoa seuraten Kejsarpassetin kohdalla reitti haaraantuu kulkemaan suoraan Turtagrohon. Reitti kulkee Fannaråken jäätikön reunaa seuraten Fannaråken tunturituvalle ( itspalvelutupa 2068 m). Fannaråken - Turtagro, 4 t, reitti laskeutuu tunturituvalta Steindalenin kautta Helgedalselvaa seuraten Turtagro tunturiasemalle ja tie n:o 55 varteen, josta linja-autoyhteys Lomiin. Skogadalsboe - Krossbu/ Sgnefjellhytta 5 t, Skogadalboen tunturituvalta suunnataan kohden pohjoista ja Storutla jokea, edelleen pohjoiseen seuraten Veteleutla jokea Vetleutla laaksoa Falkebergtjörna järvelle, josta reitti harautuu joko Sognefjell hytta tunturituvalle tai Krosbun tuntruituvalle, reitin itäpuolle jää Smörstbbbreen jäätikkö. Leirvassbu - Spitertsulen, 5 t Kierretään Leirvatnetin pohjoispulelle, josta reitti suuntautuu koilliseen, Kyrkja tunturi 2032 m, jää eteläpuolelle, reitti kulkee Visa jokea ja Visa laakso seuraten Spiterstulenin tunrurituvalle. Tunturituvalta järjestetään opastettuja retkiä Galdhöpiggen tunturille 2469 m. Spitersulen - Glitterheim, 5 t, Aluksi seurataan tietä kohden pohoista n. puoli kilometria, josta noustaan Skautkampenille, täältä reitti seuraa Glittertindin etelärinnettä pitkin, Ryggehön Veopallen huippujen välistä Veo joen laaksoon ja edelleen jokea seuraten Glitterheimin tunturituvalle. Glitterheim - Gjendesheim, 7 t, Tällä reitillä on kaksi vaihtoehtoa, joko kulkea Vestre Haestlärhö tunturin, 1758 m kautta Russvatnet järvelle, tai Tjörnholtjörna järven kautta ja edelleen Tjörnholå jokea seuraten Rusvatnetille Rusvatnetin itäpäästä jatketaan Bessvatnetin itäpäähän, josta reitti haarautu kulkemaan joko Bessheimin tunturituvalle tai Gjendesheimin tunturituvalle. Selostettujen reittien lisäksi alueella on lukuisa määrä lukuisia muita reittejä ja reittiyhdistelmiä. Tunturituvilta on myös viitoitettuja reittejä läheisille tuntureille, esim. Memurubusta on reitti Sultningstua tunturille 2368 m. Päivämatkoina yli 7 tunnin reitit ovat kuitenkin verraten raskaita, koska nousut ovar varsin jyrkkiä. Tauot mukaanlukien saattaa 7 tunn,žOń’²,FOOTER+, H(#$]a ,žOń’Ā,HEADER,, H(#$]a :žOń’Ņ:FOOTNOTE REFERENCE-,0żŠ ]a ch0žOń’ā0 FOOTNOTE TEXT.,0żŠ]a 2žOń’ņ2 HEADING 9/, Š8 V]a 2žOń’2 HEADING 80, Š8 V]a 2žOń’2 HEADING 71, Š8 V]a 2žOń’"2 HEADING 62, Š8 ]^a 2žOń’22 HEADING 53, Š8 U]a (žOń’B( HEADING 44, ]^a c2@2TOC 15ŠŠ0żą,(#$a 0@0TOC 26Š 0ż,(#$a 0@0TOC 37Šp0ż,(#$a 0@0TOC 48Š@ 0ż,(#$a 0@0TOC 59Š0ż,(#$a ,@,TOC 6:Š0ż,(#$a "@"TOC 7 ;Š0ż,a ,@,TOC 8<Š0ż,(#$a ,@,TOC 9=Š0ż,(#$a 2 @2Index 1>Š `ś,(#$a 2 @2Index 2?Š 0ż,(#$a ,.@, TOA Heading@,(#$a "@CaptionAžOņ’!_Equation Captionrunsain mitoinsilmän ja korvan ruokaaVarsinkin Jotunheimin yläsolissa ja järvet pitkin kesääSensijaan “hätävarana” on mukavan kuljettaa esimerkiksi mustikkakeitto pusseja - ne maistuvat jopa kylmiltään mehuna. Niidenkin alueella on kuitenkin mahdollisuus myös telttamajoitukseen. hyvissä ajoin.set luonnonihmeitä ihailemaan. tigstuvanille johtavan reitin. a Mm englantilaiset urheilukalastajat löysivät Jotunhiemin jo 1800-luvulla. õ”–—œŠ¤‚.„ĘA¦§ØŠ©…Ō€€€€€€€€€Š....()()))()()ungane tuntureiden länsipuolellasi Gendestä on tullut suosittu myös turistikohteenanrmurbusta käsin, ylösnousu kestääjta Reittejä Jotunheimilla Gjendesheim - Memurubu 6 t, todellinen näköalareitti - varmaan suosituin Norjassa, jonka jokaisen vaeltajan täytyy kokea. Valitettavasti se merkitsee myös reitin kulumista ja melkoista väkimäärää kauniina pöivinä. Gjendesheimista reitti nousee Gendehallsenille, josta toine reitti suuntautuu kulkemaan kohti Glitterheimia. Nousu on melko jyrkkä, mutta saavuttaessa tunturiselänteelle se on selväpiirteinen ja seuraa Genden harjannetta kohden Besggeniä. Laskeutuminen alas Besggeniltä Bessvatnetin rantaa jon jyrkkä, mytta hvyin viitoitettu. Pudotusta Gendelle on n. 400 metrriä. Beseggenin jälkeen seuraa vielä nousu ja sen jälkeen seurateen edelleen harjannetta pitkin kunnes laskeudutaan Memurubun tunturituvalle Genden rantaan. õ”–—œŠ¤‚.„ĘA¦§ØŠ©…Ō€€€€€€€€€Š....()()))()()a reitti nousee Gendehallsenin kautta Veslefjelletille. Tnv Björnbötjörna lampareelle Reitti voidaan kulkea myös Genden rantaa seuraten, mutta maisemien vuoksi suositellaan Beseggenin kautta kulkevaa reittiä. Memurubu - Gjenbu 5 t, Maisemiltaan edellisen reitin veroinen. Memurubusta jatketaan Muru joen yli ja noustaan Sjugurutindenille ja jatketaan kohden Lågtungaa. Genden eteläpuolella ovat Tjörnholstind ja Knutsholtind ja Leirungstind sekä pohjoisessa mm Memurutindene. Memurutungan jälkeen reitti haaraantuu kahtia ja laskeutuu jyrjästi Bukkulagretiin. Mikäli ei halua laskkeutua jyrkähköä rettiä ptikin alas Genden rantaan, ven Högvagltjörn järville, josta suunnataan kohden Leirvatnetia, jonka länsirannalla sijaitsee Leirvassbun tunturitupa. Leirvassbu - Olavsbu, 4 t, alkuosa reittiä on yhteistä Gendebuulle palaavan reitin kanssa, alemman Högvalgtjörne järven jälkeen suunnataan Langvatenetin länsipään kautta kohden etelää ja Raudalbandetia, josta laskeudutaan Raudaleniin ja Olavsbun tunturituvalle ( itsepalvelutupa) Olavsbu - Gendebu, 6 t Raudalenia pitkin polku kulkee kohden kaakkoa, Raudalsegga ja pohjoispuolle 2016 m ja Sjogholstind 2141 m, eteläpuolelle, retin alkuosa on n. 1450 m korkeudessa, joten laaksossa saattaa olla lunta ja lampareet jäässä pitkälti koko kesän. reitti kiertää Grisletjörnenen järvien eteläpään kautta ja Geithön eteläpuolelat Vesledalenin ja yhtyy Eidsbugardenin ja Gendebun väliselle reitille. Olavsbu - Skodalsboen, 6 t, tällä reitillä on kaksi vaihtoehtoa, aluksi seurataan Raudalenia pitkin kohden luodetta Raudalsvatnetille, josta voidaa nousta kohden etelää tunturinselänteelle 1617 metriin. ja sieltä edelleen järviketjua seuraten Skogadaleniin ja tunruturiutuvalle. Mikäli tunrurin rinne on vielä lumen peitossa on suositeltavaa jatkaa Raudalsvatnetin kohden Sturutladalenia ja Stuorutla joekea seuraten Skokadaliin. Raudalista on upeat maisemat kohden Smörstabb-breen jäätikköä. š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$šõ”–—œŠ¤‚.„ĘA¦§ØŠ©…Ō€€€€€€€€€Š....()()))()()en ohella, Sultnigssuan maisemaaa`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š `$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š `$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š 潘ĆMbŗ2ÜQ^ÉwŹxŹĖ‘Ė-Ķ.ĶĻŌŌĀÖĆÖ×פŲ„Ų\Ł]Ł²Ś³ŚéŪźŪŻŻŽŽįģ`$šģ`$šģ`$šģ`$šģ`$šģ`$šź×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$š×`$šź, šś 0@P`p#Ž, šśŽ 0@P`p#Lähtöpisteet Jotunheimilla Jotunheimilla on lukuisa määrä tunturitupia tieyhteyden varassa, josta voi aloitta tutustumisen tähän alueeseen. Suosituimpia lähtöpisteistä on Gjendesheimin tunturitupa, josta päästään vuoroveneellä Memurubuhun tai Gjenbuhun. Vastaava mahdollisuus on Bygdinistä, josta voidaan jatkaa veneellä matkaa joko Torfinsbuhun tai Eidsbugardeniin. Glitterheimin tunturituvan läheisyyteen johtaa myös autotie Grönbuaan, josta tietä pitkin seuraten voidaan loppumtka suorittaa kävellen. Suosittuja retkien lähtöpisteitä ovat myös Krosbuu ja Sogenfjell hytta. On muistettava, että pääosa Jotunheima kuuluu Jotunheimin kansallispuistoon ja siellä on noudatettava kansallispuiston sääntöjä. eStorådalen uaedelleen j, Raudalsegga jääagataa jatkaa Raudalsvatnetin kohdaltan laakson Skogadalsboen - Fannaråken 4 t tunturituvalt suunnataan kohden pohjoista Storebua, josta reitti haaraantuu Krossbuhun ja Olavsbuhun, ylitetään Storutlan silta ja noustaan tunturiin Gjertvassdalen laaksoa seuraten Kejsarpassetin kohdalla reitti haaraantuu kulkemaan suoraan Turtagrohon. Reitti kulkee Fannaråken jäätikön reunaa seuraten Fannaråken tunturituvalle ( itspalvelutupa 2068 m). Fannaråken - Turtagro, 4 t, reitti laskeutuu tunturituvalta Steindalenin kautta Helgedalselvaa seuraten Turtagro tunturiasemalle ja tie n:o 55 varteen, josta linja-autoyhteys Lomiin. Skogadalsboe - Krossbu/ Sgnefjellhytta 5 t, Skogadalboen tunturituvalta suunnataan kohden pohjoista ja Storutla jokea, edelleen pohjoiseen seuraten Veteleutla jokea Vetleutla laaksoa Falkebergtjörna järvelle, josta reitti harautuu joko Sognefjell hytta tunturituvalle tai Krosbun tuntruituvalle, reitin itäpuolle jää Smörstbbbreen jäätikkö. Leirvassbu - Spitertsulen, 5 t Kierretään Leirvatnetin pohjoispulelle, josta reitti suuntautuu koilliseen, Kyrkja tunturi 2032 m, jää eteläpuolelle, reitti kulkee Visa jokea ja Visa laakso seuraten Spiterstulenin tunrurituvalle. Tunturituvalta järjestetään opastettuja retkiä Galdhöpiggen tunturille 2469 m. Spitersulen - Glitterheim, 5 t, Aluksi seurataan tietä kohden pohoista n. puoli kilometria, josta noustaan Skautkampenille, täältä reitti seuraa Glittertindin etelärinnettä pitkin, Ryggehön Veopallen huippujen välistä Veo joen laaksoon ja edelleen jokea seuraten Glitterheimin tunturituvalle. Glitterheim - Gjendesheim, 7 t, Tällä reitillä on kaksi vaihtoehtoa, joko kulkea Vestre Haestlärhö tunturin, 1758 m kautta Russvatnet järvelle, tai Tjörnholtjörna järven kautta ja edelleen Tjörnholå jokea seuraten Rusvatnetille Rusvatnetin itäpäästä jatketaan Bessvatnetin itäpäähän, josta reitti haarautu kulkemaan joko Bessheimin tunturituvalle tai Gjendesheimin tunturituvalle. Selostettujen reittien lisäksi alueella on lukuisa määrä lukuisia muita reittejä ja reittiyhdistelmiä. Tunturituvilta on myös viitoitettuja reittejä läheisille tuntureille, esim. Memurubusta on reitti Sultningstua tunturille 2368 m. Päivämatkoina yli 7 tunnin reitit ovat kuitenkin verraten raskaita, koska nousut ovar varsin jyrkkiä. Tauot mukaanlukien saattaa 7 tunnin reitistä hyvinkin venähtää yli 10 tuntia, mikäli matkalla käyttää vielä osan ajasta maisemien tarkkailuun ja ihailuun.. Jäätiköiden ja lumialueiden läheisyydessä ilma on myös verraten viileää, joten Jotunheimille kannattaa varata mukaan riittävästi lämpimiä vaatteita. eskJet 6004”ļ€ d,,HP DeskJet 600LPT1õ”–—œŠ¤‚.„ĘA¦§ØŠ©…Ō€€€€€€€€€Š....()()))()()Q±ā’’’’ !’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’  ’’ <¦'Ł;ÆNį[=j€x5Ż’ʤQ±…(Š1 ū Ÿ ghįān o ’ Z [ yzĮĀŪÜŻ©Ŗ¹ŗĀ Ć Ņ Ó ‰$Š$©$Ŗ$Ģ&Ķ&Ī-Ļ-r0s0¬2­2c6d6e6f6g6h6i6j6y6z6Ł;Ś;•<–<¢>£>‘F’FÆF°FUIVIKKLL†L‡L?M@MiMjMÆN°NŪNÜNPP!P"PCQDQƒQ„Q{R S!S"SBSCS‹TŒT§TØTąUįUV VWWW!W"W>X?XZX[XZZ/Z0Zą[į[ų[ł[&]']6]7]]ž]²]³]._/_C_D_~`˜`™`š`Æ`°`pa*b+b=b>b®bddddgg6g7g=i>i\i]i ll4l5lłmśmūmBpCp^p_p™ršrzs{sttuuÆu°uĆuÄu_v`vęvēvAwBw„w¦w×wŲwxKx€x±xŅxóxy>yby†y‡y•yµyóy$zPz{zžz«zŹz{){{€{ž{Ÿ{¬{Ī{ģ{H|I|b|»|¼|ą|į|=}^}²}į}~<~e~£~Ą~å~W¦Ó)€v€š€Ą€ß€ü€./0123456@AH„I„H‡I‡ģˆķˆzŠ{ŠŽŠŠ„‹¦‹«¬µ¶9‘Ü’Ż’ų’ł’Ÿ• •·•ø•6™7™…›†›Žœœ®ÆHŸIŸŽ ß ¢¢'£(£Å¤Ę¤Į¦Ā¦GØHؒةUŖVŖŒ««²¬³¬2®3®ŗ°¾°Q±`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę `$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę `$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę `$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę `$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę’`$ `$ę`$ę`$ę`$š`$š`$š`$š`$š`$š `$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$šin reitistä hyvinkin venähtää yli 10 tuntia, mikäli matkalla käyttää vielä osan ajasta maisemien tarkkailuun ja ihailuun.. Jäätiköiden ja lumialueiden läheisyydessä ilma on myös verraten viileää, joten Jotunheimille kannattaa varata mukaan riittävästi lämpimiä vaatteita. eskJet 6004”ļ€ d,,HP DeskJet 600LPT1õ”–—œŠ¤‚.„ĘA¦§ØŠ©…Ō€€€€€€€€€Š....()()))()() PAGE  PAGE 12  ’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’  ’’ <¦'Ł;ÆNį[=j€x5Ż’ʤQ±…(Š1 ū Ÿ ghįān o ’ Z [ yz÷”–—™œŠ¤‚.„ĘA¦§ØŠ©…Ō€€€€€€€€€Š....()()))()()EK @ń’ Normal ]a c"A@ņ’”"Default Paragraph FontžO¢ń Asiakirja 8 žO¢ Asiakirja 4UVcžO¢ Asiakirja 6žO¢! Asiakirja 5"žO¢1" Asiakirja 2 ]a cžO¢A Asiakirja 7žO¢Q Luettelokap.>žOń’b>Oik.tas kapp 1“ž, 0żŠ ]a cDžOń’rDOik.tas kapp 2 7ž,0żŠ p ]a c"žO¢" Asiakirja 3 ]a cJžOń’’JOik.tas kapp 3#0lž,0żŠ p@  ]a cPžOń’¢POik.tas kapp 4)@yž, 0żŠ p@ ą° ]a cRžOń’²ROik.tas kapp 5,Pž, 0żŠ p@ ą°€ ]a cXžOń’ĀXOik.tas kapp 62`ž,& 0żŠ p@ ą°€P  ]a c^žOń’Ņ^Oik.tas kapp 78p#Œž,,0żŠ p@ ą°€P šĄ! ]a c^žOń’ā^Oik.tas kapp 88p#dž,,0żŠ p@ ą°€P šĄ! ]a c4žOń’ņ4 Asiakirja 1,0ż ]a c"žO¢" Tekn. alust. ]a c žO¢ Tekninen 2 ]a c žO¢! Tekninen 3 ]a c0žOń’20 Tekninen 4 #,0ż U]a c žO¢A Tekninen 1 ]a cžO¢Q As.kirj. al.4žOń’b4 Reunusnumero&’,0ż ]a c2žOń’r2 Tekninen 5'€,0ż U]a c2žOń’‚2 Tekninen 6(€,0ż U]a c2žOń’’2 Tekninen 7)€,0ż U]a c2žOń’¢2 Tekninen 8*€,0ż U]a c,žOń’²,FOOTER+, H(#$]a ,žOń’Ā,HEADER,, H(#$]a :žOń’Ņ:FOOTNOTE REFERENCE-,0żŠ ]a ch0žOń’ā0 FOOTNOTE TEXT.,0żŠ]a 2žOń’ņ2 HEADING 9/, Š8 V]a 2žOń’2 HEADING 80, Š8 V]a 2žOń’2 HEADING 71, Š8 V]a 2žOń’"2 HEADING 62, Š8 ]^a 2žOń’22 HEADING 53, Š8 U]a (žOń’B( HEADING 44, ]^a c2@2TOC 15ŠŠ0żą,(#$a 0@0TOC 26Š 0ż,(#$a 0@0TOC 37Šp0ż,(#$a 0@0TOC 48Š@ 0ż,(#$a 0@0TOC 59Š0ż,(#$a ,@,TOC 6:Š0ż,(#$a "@"TOC 7 ;Š0ż,a ,@,TOC 8<Š0ż,(#$a ,@,TOC 9=Š0ż,(#$a 2 @2Index 1>Š `ś,(#$a 2 @2Index 2?Š 0ż,(#$a ,.@, TOA Heading@,(#$a "@CaptionAžOņ’!_Equation Caption @2 Header C9r )@¢A Page Numberj±ä’’’’ !’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’ ’’  ’’  ’’ X&Z9‡LAY6g`v)€¬Ž »°j±®tøÓ†M   Ÿ ghįān o ’ Z [ yzĮĀŪÜŻ©Ŗ¹ŗĀ Ć Ņ Ó ‰$Š$©$Ŗ$Ģ&Ķ&Ī-Ļ-r0s0¬2­2c6d6e6f6g6h6i6j6y6z6Ł;Ś;•<–<¢>£>‘F’FÆF°FUIVIKKLL†L‡L?M@MiMjMÆN°NŪNÜNPP!P"PCQDQƒQ„Q{R S!S"SBSCS‹TŒT§TØTąUįUV VWWW!W"W>X?XZX[XZZ/Z0Zą[į[ų[ł[&]']6]7]]ž]²]³]._/_C_D_~`˜`™`š`Æ`°`pa*b+b=b>b®bddddgg6g7g=i>i\i]i ll4l5lłmśmūmBpCp^p_p™ršrzs{sttuuÆu°uĆuÄu_v`vęvēvAwBw„w¦w×wŲwxKx€x±xŅxóxy>yby†y‡y•yµyóy$zPz{zžz«zŹz{){{€{ž{Ÿ{¬{Ī{ģ{H|I|b|»|¼|ą|į|=}^}²}į}~<~e~£~Ą~å~W¦Ó)€v€š€Ą€ß€ü€./0123456@AH„I„H‡I‡ģˆķˆzŠ{ŠŽŠŠ„‹¦‹«¬µ¶9‘Ü’Ż’ų’ł’Ÿ• •·•ø•6™7™…›†›Žœœ®ÆHŸIŸŽ ß ¢¢'£(£Å¤Ę¤Į¦Ā¦GØHؒةUŖVŖŒ««²¬³¬2®3®ŗ°¾°j±`$%`$ę`$ę`$ę`$ę `$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę `$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę `$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę `$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę`$ę’`$ `$ę`$ę`$ę`$š`$š`$š`$š`$š`$š `$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š `$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š `$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š`$š $'æ½łäMbŗ2ÜQ¾_ p†}™„¢–^ÉćNOPQRSTUij±  '!!’€2 Miltiuser%C:\WINDOWS1\TYÖPÖYTÄ\RIB\POLKU_~1.DOC’@HP DeskJet 600LPT1:HPFDJC02HP DeskJet 6004”ļ€ d,,