Ylij„nnitesuojan rakennusohje Mika Suomi 12.12.1991 YLIJŽNNITESUOJA T„m„ tiedosto sis„lt„„ ohjeet ylij„nnitesuojan rakentamiseen tietokoneeseen liitettyyn puhelinlinjaan. Sen toiminta on testattu useiden puhelinvaihteiden kanssa ja se t„ytt„„ telep„„telaitteen perusvaatimukset. Hyv„n suojauksen mahdollistamiseksi on kuitenkin jouduttava alittamaan er„it„ telep„„telaitteen j„nnitekestoisuuden arvoja, joten T„m„ laite ei t„yt„ televerkkojen rakennem„„r„yksi„. Mik„ tarkoittaa sit„, ett„ t„m„ laite saattaa heikent„„ puhelinlinjan kuuluvuutta ja puhelinkoneiden soiton voimakkuutta. Lis„ksi kytkenn„ss„ k„ytet„„n sulakkeita, joita ei televerkon rakenteissa saa k„ytt„„, koska sulakkeet palaessaan katkaisisivat linjan ja n„in h„t„tilanteessa ei puhelin toimisi. T„m„ laite ei aiheuta televerkkoon p„in mit„„n h„iri”it„, ja on suunniteltu nopeammaksi suojaukseksi salamaa vastaa kuin mihin televerkon perussuojaus pystyy. Laite sis„lt„„ salamaniskussa helposti hajoavia osia, jotka ovat kuitenkin halvempia kuin modeemi tai sen korjaus. N„iden lis„„miseksi ja muuntelemiseksi on j„ljemp„n„ perustiedot. Jos laitetta k„ytet„„n boksimodeemeissa kannattaa kytkenn„n sulakkeet ja diodit j„tt„„ pois, jolloin laitteen voi kytke„ mihin tahansa puhelinlinjaan. Jos linja nyt katkeaa t„m„n suojan toimiessa vaikutuksesta, isku olisi jo niin kova ett„, siin„ olisi todenn„k”isesti hajonnut my”s linjassa ollut telep„„telaite. Jos laite kytket„„n modeemiin, jonka ei tarvitse reagoida tulevaan soittoon, voidaan kondensaattorit j„tt„„ kytkem„tt„. KYTKENNŽN TOIMINTA Mik„li j„nnite nousee muutamaan sataan voltiin, niin 87 V zener ehtii nopeimpana komponettina ja alhaisimman j„nniterajansa takia ensimm„isen„ reagoimaan j„nnitteen nousuun. Zenerin tarkoituksena on pid„tell„ j„nniteen nousua hetken, jotta seuraavaksi nopeammat varistorit ehtiv„t mukaan, varistoreiden l„pi kulkeva virta riitt„„ polttamaan sulakkeet. Kaasu- ylij„nnitesuojat sytytty„„n johtavat tarpeeksi virtaa, sulakkeiden lopulliseen polttamiseen. Jos j„nnite nousee nopeasti yli 130V syttyv„t varistorit nopeampina ennen kaasusuojia. LAITTEEN TESTAUS: 220V 6 A:n automaattisulakkeen l„pi kuormituksena DIAVOX 100, kellollinen n„pp„inpuhelin: tulos: molemmat sulakkeet paloivat. Automaattisulake ei lauennut. t„m„ onkin helppo ylij„nnite, sill„ 90 voltin kaasusuojat ehtiv„t toimia, eik„ ohitse p„„ssyt piikki viel„ tuhonnut zeneri„, koska 50Hz vaihtoj„nniteen pulssinnousu on sen verran hidasta. Kytkent„„ on testattu seuraavilla laitteilla, lis„ksi on huomioita suojan mahdollisista vaikutuksista ko. tyyppisiin laitteisiin: Elek. h„lyttimell„ varustetut puhelimet: DIAVOX ULTRA (akkuvarmistettu nimivalintapuhelin) DIAVOX 100 * elektronisella h„lyttimell„ varustetut puhelimet eiv„t tarvitse suurta soittoj„nnitett„, ja ne soivat jo n. 20 V j„nnittell„. DIALOG 0126 - kellollinen valintalevypuhelin: * Riippuen kondensaattoreiden koosta ja 90V kaasusuojien herkkyydest„ saattaa kellollisilla koneilla tulla ongelmia soittovirran riitt„vyyden kanssa Digitaaliset puhelinkeskukset: LM Ericsson BSC 150 LM Ericsson MD 110 * Digikoneet (kuten ISDN) ilmoittavat tulevan soiton bittivirtaan koodattuna, joten niiss„ ei ole soittoj„nnitett„. Digitaalisten koneiden tilaajajohdon pituus on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin analogisten koneiden, joten pienikin resistanssin kasvu lyhent„„ keskuksen ja koneen v„limatkaa. (kts. sulakkeiden selostusta) NOKIA 4896M - modeemi nopeudella 9600 bit/s * Modeemit vain tulkitsevat tulevan soiton olemassa olon, eiv„tk„ siten kuormita soittoj„nnitett„ merkitsev„sti, joten niiden kanssa ei tavallisesti tule ongelmia virran riitt„vyyden kanssa. Diodisilta ja kondensattorit eiv„t my”sk„„n haitanneet kyseist„ modeemia. Puhelinj„rjestelmien keskusjohdot TELESTE 2000 * Nykyaikaiset prosessoriohjatut puhelinj„rjestelm„t, my”s tulkitsevat tulevan soiton yksinkertaisella kytkenn„ll„, joka useimmiten optoerottimen v„lityksell„ muodostaa siit„ j„rjestelm„„n lokiikkatasoisen RING-signaalin. N„iden kanssa on soittovirran riitt„vyys testattava laitekohtaisesti. SIEMENS EMS 80C - Analoginen tilaajavaihde * Analogisten vaihteiden on sivujohdoista tulevan soitosignaalin on oltava samaa tasoa kuin p„„keskustenkin, mutta prototyypill„ varustettu sivujohto ei jaksanut soittaa EMSin koneita, vaan kilautti konetta (elek. h„lytin) kerran soiton alkaessa. PUHELINLAITTEIDEN YLIJŽNNITESUOJAUS On tavallisimmin toteutettu ristikytkent„„n asennetuilla keraamisilla nappiylij„nnitesuojilla, jotka suojaavat kummankin linjan erikseen maata vasten. P„„keskuksissa on lis„ksi ylij„nnitesuojat jokaisessa linjassa. Maaseudulla miss„ salaman aiheuttamat taloudellisetkin vahingot ovat suuret on suojien m„„r„„ viel„ lis„tty paikallisesti. Kaupungeissa miss„ suurin osa kaapeleista kulkee metallivaippaisissa kaapeleissa ei suojausta v„ltt„m„tt„ ole laitettu kaikkiin linjoihin. Yleens„ kaupungeissa suojataan vain puhelinvaihteiden keskusjohdot. Salama kuitenkin iskee my”s kaupunkeihin ja silloin tarvitaan ukkosenjohdattimia. T„llainen johdin l„htee jostain korkeasta paikasta, haaroittuu ja menee sit„ varten kaivettuun kaivoon. Tarkoituksena on jakaa salaman virta pienemmiksi palasiksi, jolloin se on helpommin hallittavissa. Salaman energia ei kuitenkaan h„vi„ mihink„„n, vaikka se maahan johdetaan, vaan nostaa j„nnite-eroa eri maa-alueiden kesken. Jos paikalla kulkee puhelinkaapeleita (ja niit„ kulkee kaupungissa tihe„„n) indusoituu kaapelin metallivaippaan j„nnite ja n„in kaapelin sis„ll„ kulkevien johtojen ja kaapelin vaipan v„lille syntyy tavallista suurempi j„nnite-ero. My”s kahden maadoituspisteen v„lille syntyy eroja toisen ollessa "normaalia" maadoitus potentiaalia. Kaapelin eristykset kest„v„t muutaman tuhannen voltin eron ja siksi kaapeliin on laitettava heikompia kohtia, (ylij„nnitesuojia), joista j„nnite-ero voidaan hallitusti purkaa, ennenkuin j„nnite ly” l„pi eristyksist„. Kaapelin suojavaippa maadoitetaan mahdollisimman usein, jolloin suojauksessa oleva virta levi„„ laajalle alueelle ja n„in pienenee vaarattomaksi. TEKNISET ARVOT PUHELINLIITTYMŽN OMINAISUUDET N„m„ arvot on aina otettava huomioon puhelinlinjaan jotain liitett„ess„, eik„ niit„ saa miss„„ k„ytt”tilanteessa ylitt„„. Soittoj„nnite: 75 V 25 Hz Nimellisj„nnite 48 V (45,0 ... 53,0 V) tai 60 V (56.0 ... 66.0 V) Max. ottama virta : 1.5 mA yksi tilaajap„„telaite 1 mA Toiminta virta-alue 15..60 mA Tasavirtaresistanssi soitonvastaanottotilassa > 0.5 Mohmia Impedanssi 600 ohmia H„lytin ei saa soida alle 10 V j„nnitteill„. SALAMA Suurimmmat salamassa mitatut virrat ovat n. 300kA. Salaman ytimen l„mp”tila on n. 15000 Celsiusta ja paine n. 50 ilmakeh„„. Salaman lyhyen keston takia tehoa on vain n. 100kWh. SALAMAN JA KOMPONETTIEN NOPEUS Salaman iskussa on erotettavissa p„„purkaus, jolloin salamanvir- ta nousee huippuunsa keskimm„„rin n. 10 uS:ssa. T„t„ seuraa n. 30..40 millisekunnin p„„st„ j„lkipurkaus, jonka nousuaika on n. 6 millisekuntia. 50 % todenn„k”isyydell„ p„„purkauksessa virran huippuarvo on n 30 kA ja se nousee n. 25 kA/uS. J„lkipurkauksessa virtaa on samalla todenn„k”isyydell„ n. 12 kA ja nousunopeutta 40kA /uS. Salamaniskun kesto on n. 100 mS ja sit„ seuraa yleens„ muutama j„lkipurkaus. ELU:n 6.3x5 mm 100 mA:n sulake katkeaa 210 mA:n virralla noin 0..5 millisekunnissa. SIEMENSin varistoreille luvataan vasteaika < 25 nS ja SMD varis- toreille < 10 nS. MARCON lupaa vastaavasti < 50 nS eli k„yt„n- n”ss„ ovat samanarvoisia. Kaasut„ytteisten ylij„nnitesuojien syttymisj„nnite on voimak- kaasti riippuvainen j„nnitteen nousunopeudesta. Jos j„nnite nou- see esim. yli 2000V/0.5 uS niin, televerkoissa k„ytett„v„ suoja syttyy 0.5 mikrosekunnissa. Kun taas 1000V/uS nouseva sytytt„„ suojan n. 2 mikrosekunnissa. Ja koska ne ovat tyypillisesti 600V j„nnitteelle suunniteltuja, ei esim. 220V niit„ sytyt„. Yleises- ti televerkon j„nnitesuojaukset mitoitetaan yli 100V:n j„nnit- teit„ varten. T„st„ syyst„, jos koteloon laitetaan esim SIEMEN- Sin 90V suoja, se voi toimia vaikka linja olisi puhelinteknises- ti t„ysin kunnossa. Diodien reagointinopeus on luokkaa uS, joten se hajoaa ensimm„isen„, mik„li diodin maksimij„nnite ylitet„„n. RAKENTAMINEN JA KOMPONENTIT KOTELO Kotelona on k„ytetty BOBLAn (tummanharmaa alusta, jossa vaalean- harmaa nostettava kansi) polystyreenikoteloa kooltaan 150x80 ja 55 korkea. Kotelossa on pohjalla kiinnitysruuvinrei„t pk-levy- lle, joihin saa tukevasti kiinnitetty„ noin 1mm kuparilangasta kiskot komponenteille. Kotelo l”ytyy ainakin Yleiselektroniikan valikoimista. Kotelon olisi syyt„ olla muovinen ja mielummin ilmatiivis, ettei mahdollista palamista yll„pidet„ kun komponen- tit syttyv„t (ja joskus r„j„ht„v„t, jos salama hyvin iskee). Pahimmillaan, kun salama on iskenyt puhelimeen on viel„ pyd„ss„- kin ollut paloj„lki. Telep„„telaitteen s„hk”isten osien eristys- resistanssin on rungon ja kosketeltavien metalliosien v„lill„ oltava ainakin 3 megaohmia 180 V tasaj„nnitteell„ ja k„ytt„m„ll„ muovikoteloa tuo saavutetaan. PUHELINRASIAT Protokappaleessa on kotelossa kiinni jatkojohtoon tarkoitettu reik„p„„ ja johtona tavallinen 3-tappinen johto. Joissakin kau- poissa p„it„ myyd„„n yksitellen, mutta kannattaa kysy„ paikalli- selta teleyritykselt„ mit„ ne siell„ maksavat, koska he eiv„t ainakaan pyyd„ 50% voittoa n„ist„, kuten er„ill„ marketeilla on tapana. Halutessaan voi tietenkin laittaa my”s nykyaikaisen mi- nipistorasian, koska useat modeemit ja puhelimetkin tulevat Suo- meen sellaisella varustettuna ja tulevaisuudessa niit„ aletaan k„ytt„m„„n yh„ enemm„n , joten sovituskappaleita ei tarvita. N„it„ ei tosin viel„ joka paikassa myyd„, joten l”ytymisess„ voi tulla ongelmia. Maadoituksen voi kytke„, mutta on pikemminkin poikkeus, ett„ kotona olevassa rasiassa olisi maadoituslanka kiinni, jos on niin, yht„ harvoin se on kiinni kerrosp„„tteess„, koska tavallinen liittym„ ei tuota tarvitse. Jos kuitenkin tie- t„„, ett„ maadoitus on sein„rasiassa kytketty niin silloin se kannattaa tuoda t„h„n suojarasiaan. Minipistorasiassa maadoitus on kytketty nastaan 5. SULAKKEET T„ss„ kannattaa ehdottomasti k„ytt„„ nopeaa sulaketta. 6.3x32 mm sulakkeet ovat nopeampia esim. 10x nimellisvirralle arvot ovat luokkaa 5x20 mm / 100 mA 0..20 ms 6.3x32 mm / 100 mA 0...5 ms ja pienill„ ylivirroilla 6.3mm sulakkeet ovat huomattavasti nopeampia. Sulake kannattaa laittaa kumpaankin johtoon. On huo- mattava ett„ pienill„ sulakkeilla on my”s resistanssia melkoi- sesti, joten vaimennuksen lis„„ntyminen johtuu n„ist„, jos vai- mennusta tulee liikaa on kokeiltava itselleen ja k„ytett„v„lle puhelimelle/modeemille sopiva arvo. KAASUTŽYTTEISET YLIJŽNNITESUOJAT Televerkkojen rakennem„„r„ykset m„„rittelev„t hyv„ksytt„v„lle suojalle seuraavia teknisi„ arvoja: eristysresistanssi: v„hint„„n 1 G ohmi kapasitanssi: max 10 pF 1000Hz:lla tasasyttymisj„nnite: 100 V v„hint„„n lis„ksi suositellaan suojan nimellistasasyyttymisarvoksi 250V, televerkoissa saa kaytt„„ suojia alueelta 230... 350V. Prototyypiss„ on kaksi 250V suojaa ja kaksi 90V suojaa. Nyrkkis„„nt”n„ pidet„„n, ett„ s„hk” hypp„„ 1mm/1000V. Suojien tarkkuus on n. +-20%. Valmistustarkkuus ei aina voi olla yht„ hyv„, joten t„m„n tyyppisill„ komponenteilla sallittuja arvoja on siis 72...108V. Pienempien suojien kanssa saattaa siis tulla yksil”llisi„ vaikeuksia suojan pyrkiess„ syyttym„„n my”s tulevan soiton aikana. Joten on k„yt„nn”ss„ etsitt„v„ sellaiset suojat, jotka eiv„t kipin”i k„ytetyss„ linjassa. Kaasusuojat eiv„t hajoa muuten kuin voimakkaan virtapulssin vai- kutuksesta silloinkin vika on jo silmin havaittavissa. Keraami- sen tai lasisen rakenteensa vuoksi niit„ on kuitenkin varottava hajoittamasta asennettaessa. VARISTORIT Varistori = VDR = Voltage Depent Resistor, on komponetti jolla on suuri Megaohmiluokkaa oleva resistanssi, kunnes j„nnite komponentin navoissa nousee yli nimellisj„nnit- teen, jolloin tapahtuu resistanssin nopea lasku. Puhelinlait- teissa kaytet„„n yleens„ 130 V varistoria. Tyypillisi„ arvoja 130 Voltin varistorille ovat esim. 10 Joulen energian kesto, 250 A virrankesto piikiss„, ja 5 A kesto jatkuvasti, n 350 V j„nnit- teenkesto piikiss„ ja 100 pF kapasitanssi. Prototyypin varistorit ovat valkoisia ja niiss„ on teksti 595 PH 130 V, myyj„n„ edesmennyt Olavin tuonti(Turussa). muita sopivia ovat esimerkiksi : MARCON: (edustaja MULTIKomponet) (ACrms) TNR 9G 211 KM 130 V, 10 Joulea TNR 9G 151 KM 95 V, 6 joulea 9G = napin halkaisia (suhtessa energian kestoon) KM = valmistustarkkuus ja suunnittelukoodi SIEMENS: (edustaja Yleiselektroniikka) SIOV-S05K95 95 V SIOV-S05K130 130 V 05 = napin halkaisija (05,07,10,14 tai 20) Arvot eiv„t ole kovin kriittisi„, vaan kynnysj„nnite (ACrms) saa olla v„lilt„ 80..130 V, suurempaa ei kannata laittaa, (paitsi ellei mist„„n l”yd„ pienempiarvoisia). Energian kestokyvyll„ on merkityst„ siihen kuinka suuren salaman nappi voi torjua, sill„ palannut nappi ei saman ukkosen aikana sitten useampaan salamaan vastaa, n„in suurempi arvo lis„„ turvallisuusmarginaalia. DIODIT Nykyaikaiset puhelinkoneet tasasuuntaavat puheen Wheatstonen kytkenn„ll„, n„in puhelinkoneen virtaa tarvitsevat osat saavat napaisuudeltaan oikeaa j„nnitett„ ja laitteet ovat linjanapai- suudesta riippumattomia. Puhelinlinjalta tulee tasavirtaa, mutta sen napaisuudesta ei voi koskaan olla t„ysin varma, T„ss„ kyt- kenn„ss„ linja tasasuunnataan zenerdiodia varten. Diodit ylee- ns„ palavat kumpaankin suuntaan johtaviksi, jolloin zener tultu- aan n„in v„„rinp„in kytketyksi saattaa oikosulkea linjan, mik„li k„visi niin etteiv„t sulakkeet ehtisiv„t palaa. Jos nykyaikaisen puhelinkeskuksen linja oikosuljetaan, keskuksen ohjelmisto pois- taa linjan k„yt”st„, mutta k„y silloin t„ll”in tutkimassa viel„- k” linjalla on jotain ongelmia. N„in vapaa„„nen katoaminen pit- k„n oikosulun takia saattaa palautua jonkin ajan kuluttua kun oikosulku linjalta poistetaan. Siksi diodit olisi valittava te- honkestoltaan niin suuriksi kuin kukkaro siet„„, sill„ suuret diodit maksavat paljon ja salaman kunnolla iskiess„ ne kuitenkin hajoavat. Prototyypiss„ on sillassa 1N4007 diodeja, jotka kest„- v„t 1000V ja zenerin„ 1N5376 jonka arvot ovat: 87 V ,5 W ja 15 mA. Koska zeneriss„ ei ole etuvastusta virta ylitet„„n helposti ja zener hajoaa. 1N4007 diodi on suuren menekin takia halpa, mutta suurivolttiset zenerit menev„t harvemmin kaupaksi ja tuo 1N5376 maksoi 5 mk. On olemassa my”s kaksisuuntaisia kumpaankin virransuuntaan suojaavia zenereit„ valmiina. Sopiva tyyppi on esimerkiksi ITT:n ZZ110, joka sopii 92-128 V j„nnitealueelle. Maahantuojana MULTIKomponet. Jos t„llaisia jostain l”yt„„ niita kannattaa ehdottomasti k„ytt„„. Zenerin arvon voi nostaa yli 90V:n jolloin hitaasti nouseva j„nnite katkeaa kaasusuojiin, ennenkuin polttaa diodin. Mik„li laitteen tekee johonkin tiet- tyyn linjaan, voi sillan j„tt„„n pois ja kokeilla kuinkap„in zenerin voi laittaa. Er„„t puhelinlaitteet ja keskukset k„ytt„- v„t my”s napaisuudenk„„nt”„ er„„n„ merkinantotapana, joten toi- minta on n„in kokeiltava k„yt„nn”ss„. Jos jokin ylij„nnitesuoja on liian herkk„ suoraan linjalle rin- nankytkett„v„ksi voi sen kytke„ sarjaa varistorin kanssa jolloin saadaan ns. venttiilisuoja, t„llainen kytkent„ on esim. 220V tarkoitetuissa ylij„nnitesuojissa. Suojatyyppi„ k„ytet„„n enem- m„n suurj„nnitetekniikassa jossa on ongelmana saada valokaari my”s joskus sammumaan. KONDENSAATTORIT Vaikka tilaajajohdolla kulkeekin tasavirtaa on soitto kuitenkin analogisilla linjoilla vaihtovirtaa. puhelinkoneissa luurin nostaminen kytkee kellon ja sen kondensaattorin pois linjasta, mutta t„ss„ kytkenn„ss„ on soitto saatava l„pi, niinp„ diodisil- ta on oikosuljettu kondensaattoreilla (samalla menee kyll„ puhe- virratkin l„pi), joten vaihtovirta menee sillan yli. Prototyypin kondensaattorit ovat 0.82 uF ja 1 uF kondensattorit rinnan kyt- kettyina , jolloin kapasitanssi on n. 1.82 uF. Sopiva arvo t„h„n on 1.5 uF ja 250V:n j„nnitteen kesto. Kondensaattoreissa resistanssi vaihtovirralle laskee kondensaat- torin kapasitanssin kasvaessa. ja soittotaajuus on 25 Hz. RAKENNUSOHJE 1. Kiinnitet„„n joko kaksiosainen minipistorasia tai perintei- sempi kolmireik„inen puhelimen jatkotulppa koteloon. 2. Jos k„ytettiin jatkotulppaa, liitet„„n laitteen sein„johto koteloon, ja kuoritaan t„ss„ vaiheessa johtimet n„kyviin. Jos k„ytet„„n nyky„„n suosittua litte„„ konekaapelia on kupari- s„ikeet varsin ohuita ja ne kannattaa juottaa viel„ kun siihen on hyv„„ tilaa. Muista pit„v„ vedonpoisto !. 3. Jos k„ytet„„n sulakkeita, kinnitet„„n sulakkeen pitimet kotelon pohjaan. 4. Kiinnitet„„n kaksi n. 1mm kuparilangasta tehty„ kiskoa kotelon pohjaan. BOBLAn kotelossa on n„pp„r„t ruuvin rei„t pk-levy„ varten. 5. Kytket„„n langat sulakkeen pitimiin ja pitimist„ kiskon toiseen p„„h„n ja taas kiskojen toisesta p„„st„ puhelinliit timiin. Puhelinjatkotulpassa on metallikielet kiinnitetty niitill„ muoviin ja juotettaessa niitin ja muovin v„li t„yttyy hartsilla, siksi on syyt„ juottaa my”s niitti kiinni metallikieleen. 6. Juotetaan kaasusuojat ja varistorit lankojen v„liin, jos k„ytet„„n diodeja kannattaa komponentit juottaa tarpeeksi tihe„„n. 7. Nyt kun komponentit pit„v„t kiskot yhdess„, voidaan kupari- kiskoihin tehd„ v„li diodisiltaa varten ja kiinnitt„„ diodit siltaan. 8. Juotetaan Zenerdiodi ja kondensaattorit paikoilleen. 9. Mitataan kaikki arvot, (resistanssit ja diodij„nnitteet) ja laitetaan ne paperille, n„in ukkosen j„lkeen on helpompi tarkistaa onko suoja kunnossa. Laitteeseen kannattaa sy”tt„„ jollain muuntajalla pieni vaihtoj„nnite, jolloin on helppo mitata sillan ja kondensaattorien toiminta k„yt„nn”ss„. Minipistorasia edest„ Kolmitappinen rasia edest„ a b c (1 2 3 4 5 6) ----------------- ----- ! I I I I I I ! / b a \ ! ! ³ ³ ! ! ³ c ³ ! ! \_______/ ! ! --- --- ! ! ----------- Koska suojan toiminta riippuu hyvin oleellisesti komponenttien valmistustarkkuudesta on laittetta varauduttava kokeilemaan ja vaihtamaan komponentteja tarpeen vaatiessa. Zenerdiodin kytken- t„tapoja ylij„nnitesuojaksi on muitakin, ja t„ss„ k„ytetty on vain yksi niist„. Jos suojaan halutaan kytke„ maadoitus, on ko- teloon lis„tt„v„ kolmas kisko ja laitettava varistorit ja kaa- susuojat my”s siihen. P„„keskukset tai puhelinvaihteet eiv„t hajoa siit„, ett„ tuleva soitto oikosuljetaan, mutta suositelta- vaa se ei miss„„n nimess„ ole, niip„ suojaa EI SAA j„tt„„ sel- laiseksi, et„ se normaalisoitossa leikkaisi soittoj„nnitett„. On my”s v„ltett„v„ t„llaisen linjan katkaisuun perustuvan suojan k„ytt”„ linjoissa, joiden katkeamisesta olisi haittaa. Koska salama on luonnonvoima ei sen k„ytt„ytymist„ voi arvioida tai ennakoida, joten t„st„kin suojasta huolimatta voimakas salama pystyy hajoittamaan suojan taakse kytketyt laitteet. Lis„tietoja rakenteista ja m„„r„yksist„ l”ytyy mm. Puhelinverkkojen rakennem„„r„ykset 1979 Televerkkojen rakennem„„r„ykset, 1989 Kiinteist”n puhelinjohtoverkko, 1989 Puhelinlaitteet, 1990 Kytkent„: O---SULAKE----------------------------------------O WHEAT- loput kompunentit STONEN kytket„„n rinnakkain LINJA SILTA t„h„n O---SULAKE----------------------------------------O Wheatstonen siltan kytkent„ on sama kuin kaikissa kokoaalto- tasasuuntimissa.