. Lihavoitu teksti
loppuu komennolla /bold. Kuten huomaat, lopetuskomento sisältää siis
ensimmäisenä kauttaviivamerkin. Voit kirjoittaa komennot isoilla tai
pienillä kirjaimilla, aivan kuten haluat.
Tässä esimerkki lyhyestä hyperdokumentista. Komento b tarkoittaa samaa kuin
bold, eli lihavointia. Komento i tarkoittaa kursiivia (italics).
Tässä on lihavoitua tekstiä ja tässä
kursiivia.
Katseluohjelmasi ruudulla tuo sama teksti näyttää tältä:
Tässä on lihavoitua tekstiä ja tässä kursiivia.
(Jotkut lukuohjelmat, esimerkiksi lynx, eivät osaa näyttää kaikkia
tekstityylejä. Siihen vaikuttaa myös käyttämäsi pääte.)
Tekstin muotoilu
Kun kirjoitat tekstiä hyperdokumenttiisi, huomaa että lukuohjelmat
muotoilevat itse tekstin lukijan kuvaruudulle sopivaksi. Sinun tarvitsee
vain ilmoittaa kappaleiden alut komennolla p. Esimerkiksi teksti joka on
kirjoitettu tiedostostoon näin:
Tässä
on tekstiä, joka on kirjoitettu
usealle
riville.
...tulee näkyviin lukuohjelmassa näin:
Tässä on tekstiä joka on kirjoitettu usealle riville.
Hyperdokumenteissa ei siis oteta huomioon tiedostoon kirjoittamiasi
rivinvaihtomerkkejä. Jos kuitenkin haluat lisätä johonkin kohtaan
rivinvaihdon, käytä siihen komentoa br. Esim:
Matti Meikäläinen
Hämeenkatu 1 A 1
33100 Tampere
Tuo näkyy siis ruudulla näin:
Matti Meikäläinen
Hämeenkatu 1 A 1
33100 Tampere
Ääkköset
Kirjoita hyperdokumenteissasi kaikki ääkköset 8-bittisillä merkeillä. Jos
käytät 7-bittisiä merkkejä (eli kaarisulkuja {|}), ne eivät näy muille
lukijoille välttämättä oikein. Jos käyttämälläsi päätteellä ei voi
kirjoittaa 8-bittisiä merkkejä, voit korvata ääkköset seuraavasti:
* Kirjaimen ä tilasta kirjoita ä
* Kirjaimen ö tilasta kirjoita ö
* Kirjaimen Ä tilasta kirjoita Ä
* Kirjaimen Ö tilasta kirjoita Ö
Älä unohda puolipistettä!
Esim. nimeni Sami Köykkä voi kirjoittaa myös näin:
Sami Köykkä
Erikoismerkit
Koska merkkejä <, > ja & käytetään komennoissa, et voi kirjoittaa niitä
suoraan dokumenttisi. Käytä niiden tilalla myös erikoiskomentoja:
* Kirjaimen & tilasta kirjoita &
* Kirjaimen < tilasta kirjoita <
* Kirjaimen > tilasta kirjoita >
Muista taas puolipisteet!
Otsikot
Jokaisen hyperdokumentin alkuun tulee merkitä dokumentin nimi. Tämän ei
tarvitse olla välttämättä sama nimi kuin tiedostolla. Dokumentin nimi tulee
lukijoilla näkyviin yleensä kuvaruudun yläreunaan. Esimerkiksi tämän
dokumentin nimi on "HTML-opas". Nimi merkitään komennolla title. Esim:
HTML-opas
Itse tekstissä väliotsikot merkitään komennolla h. Kirjaimen h jälkeen
tulee numero, joka kertoo otsikon koon. Komento h1 tekee suurimmat otsikot
ja komento h7 pienimmät. Esim:
Otsikot
Esimerkki tuon tulosteista on tämän kappaleen alussa.
Kuvat
Voit lisätä tekstisi sekaan myös kuvia. Kuvien tulee olla joko gif- tai
xbm-formaatissa. (Uusimmat lukuohjelmat ymmärtävät myös jpeg-formaatissa
olevia kuvia) Kuva lisätään komennolla img src. Esimerkissä näet tarkemmin
kuinka tätä komentoa käytetään:
Kuvan tiedostonnimi tulee siis lainausmerkkeihin komennon jälkeen. Kun
katselet dokumenttiasi, kuvan pitäisi näkyä tekstissä sillä kohdalla, missä
komento on. Jos WWW-palvelin ei pysty lataamaan kuvaa, sen paikalle tulee
näkyviin pieni ikoni. Tarkista tällöin tiedostonnimi, kuvan lukuoikeudet ja
sen formaatti.
Älä lisää tekstiisi kovin isoja kuvia. Hyperdokumenttiasi luetaan hyvin
todennäköisesti ympäri maapalloa jolloin suurten kuvien siirtäminen vie
kohtuuttomasti verkon kapasiteettia. Yritä pitää kuviesi koko alle 50
kilotavun.
Linkit
Kuten olet jo varmaan huomannut, hyperdokumentit sisältävät linkkejä
toisiin dokumentteihin. Linkki näkyy kuvaruudulla korostettuna sanana.
Korostustapa riippuu katseluohjelmasta - Graafisissa lukuohjelmissa linkki
on alleviivattu sana ja lynxissä merkitty käänteisellä tekstillä.
Linkki tehdään komennolla a href ja päätetään komentoon /a. Esim:
Tästä
pääset esittelyyn
Lainausmerkkien välissä oleva teksti on dokumentin URL, eli Universal
Resource Locator. Ylläoleva URL osoittaa käyttäjän cconol kotihakemistoon,
alihakemiston public_html tiedostoon esittely.html.
Komentojen välissä oleva teksti ("Tästä pääset esittelyyn") näkyy
dokumentin lukijalla linkkinä, jonka hän voi sitten halutessaan valita.
Tässä vielä esimerkkinä linkki minun kotisivuuni. Kirjoitin sen tiedostoon
tällä tavalla:
Tässä on
kotisivuni.
Tältä se sitten näyttää sinun kuvaruudullasi:
Tässä on kotisivuni.
URL:t
URL, eli Uniform Resource Locator on tapa kertoa hyperdokumentin tai muun
tiedon "osoite". Hyperdokumenttiin osoittava URL näyttää seuraavanlaiselta:
http://koneennimi/polku
Ensimmäisenä tuleva sana http (HyperText Transfer Protocol) tarkoittaa siis
hyperdokumenttia. Sen jälkeen tulee kahden kauttaviivamerkin jälkeen
koneennimi, esimerkiksi Tampereen yliopiston palvelin www.uta.fi. Tämän
jälkeen tulee hyperdokumentin sijaintia osoittava polku. Kun haluat viitata
kotihakemistossasi olevaan hyperdokumenttihakemistoosi (public_html), laita
polkuun ensimmäisenä ~käyttäjätunnus.
Esimerkiksi URL
http://www.uta.fi/~cconol/esittely.html
osoittaa cconolin kotihakemistossa olevaan tiedostoon
public_html/esittely.html. WWW- palvelin pystyy lukemaan tiedostoja
ainoastaan alihakemistosta nimeltään public_html.
Jossain FTP-palvelimessa olevaan tiedostoon tai hakemistoon pystyy
osoittamaan näin:
ftp://koneennimi/polku
Esimuotoiltu tyyli
Jos haluat lisätä dokumenttiisi tekstiä kirjoituskonemaisella
tekstityypillä, käytä esimuotoiltua tyyliä. Tämä tyyli aloitetaan
komennolla pre. Tällä tyylillä kirjoitetussa tekstissä katseluohjelma ei
muotoile mitenkään tekstiäsi, joten voit käyttää välilyöntejä tekstin
sisentämiseen, katkoa rivit haluamillasi kohdilla jne. Esim:
Tässä tulee esimuotoiltua tekstiä. Tekstityyppinä
on kirjoituskonemainen (courier) tekstityyppi.
Voit myös sisentää tekstiä
haluamallasi
tavalla.
Ylläoleva esimerkki (ja muut tässä oppaassa näkyvät esimerkit) on
kirjoitettu juuri tuolla tyylillä.
Osoitteet
Osoitteiden merkitsemiseen on olemassa komento address. Esimerkiksi:
Sami Köykkä
Tämä näkyy hyperdokumentissa näin:
Sami Köykkä
Listat
Ranskalaisilla viivoilla merkittyjä listoja saat tehtyä helposti
komennoilla ul ja li. Aloita lista komennolla ul, lopeta se komennolla /ul
ja merkitse jokainen listan osa komennolla li. Tällä tavalla:
- Perunoita
- Mansikoita
- Suklaata
- Maitoa
Valmis lista näyttää tältä:
* Perunoita
* Mansikoita
* Suklaata
* Maitoa
Numeroituja listoja on yhtä helppo tehdä. Tee ne aivan samalla lailla kuin
edellisetkin listat, mutta käytä komennon ul sijasta komentoa ol. Näin:
- Eka
- Toka
- Kolmas
- Neljäs
Valmis lista näyttää tältä:
1. Eka
2. Toka
3. Kolmas
4. Neljäs
---------------------------------------------------------------------------
Lisää tietoa saat muista maailmalla kirjoitetuista HTML-oppaista. Hauskaa
hyperdokumentin kirjoittamista!
[Image] Takaisin etusivulle
Sami Köykkä