SIEMENS 14.12.1993 Yleiset tietoliikenneverkot Yleisinformaatio ------------------------------------------------------------------------------- HENKIL™KOHTAINEN TIETOKONE JA ISDN ---------------------------------- 1. JOHDANTO Tietojenk„sittely-ymp„rist”iss„ jatkuva prosessoinnin ja tiedon tallennuspaikkojen hajautus, henkil”kohtaisen tietokoneen menestys sek„ ISDN-verkon ominaisuudet ovat olleet t„rkeimpi„ taustatekij”it„, kun lukuisat laitetoimittajat ovat valinneet t„rkeimm„ksi valmistamakseen p„„telaitteeksi henkil”kohtaiseen tietokoneeseen liitett„v„n ISDN-sovitinkortin. Sovitinkorttia tukevien ohjelmien avulla PC taipuu joustavasti toimimaan useina eri p„„telaitteina kuten puhelimena, modeemina tai telekopiolaitteena, jolloin p„„st„„n eroon joka palvelulle tarvittavasta erillislaitteesta. T„ss„ kirjoituksessa tarkastellaan Euro-ISDN-verkon tarjoamia mahdollisuuksia PC-k„ytt„j„n n„k”kulmasta. Tarkastelu kohdistuu PC:n liitt„miseen ISDN-verkkoon, PC-korttien ominaisuuksiin ja tarjontaan, k„ytt„jille varsinaisesti arvoa tuoviin ISDN/PC-sovelluksiin ja lopuksi tarkastellaan n„iden sovellusten ohjelmointia. 2. LIITTYMINEN EURO-ISDN-VERKKOON Digitaalisen puhelinverkon pohjalta kehittyv„ monipalveluverkko ISDN tarjoaa digitaalisen p„„st„ p„„h„n-yhteyden ja mahdollistaa laajan m„„r„n palveluja. Perusajatuksena on tarjota tilaajalle saman standardoidun verkkoliittym„n kautta mahdollisuus hy”dynt„„ erilaisia palveluja sek„ uusia ominaisuuksia: piiri- ja pakettikytkent„isi„ yhteyksi„, nopeita vasteaikoja, monipuolisia p„„telaitteita v„yl„„n kytkettyin„, uuden merkinantotavan p„„telaitteen ja verkon v„lill„ sek„ n„in mahdollistaa olemassa olevan televerkon tehokkaampi ja edullisempi k„ytt”. ISDN-verkon tarjoamat tietoliikennepalvelut jaetaan verkkopalveluihin ja telepalveluihin. Verkkopalvelu on verkon aikaansaama siirtopalvelu ja vaikuttaa kahden k„ytt„j„/verkko-liitynn„n v„lill„, kun taas telepalvelu muodostetaan sek„ verkkopalvelulla ett„ p„„telaitteella. N„it„ kahta palvelutyyppi„ t„ydent„v„t lis„palvelut (tilaajatoiminteet), jotka eiv„t voi esiinty„ itsen„isin„ palveluina. M„„ritell„kseen yhten„isen eurooppalaisen ISDN-verkon ominaisuudet ja toteutusaikataulut 18 Euroopan maan teleoperaattorit allekirjoittivat huhtikuussa 1989 Lontoossa ISDN-aiep”yt„kirjan, MoU-sopimuksen (Memorandum of Understanding On the Implementation of European ISDN Service by 1992). T„m„n hetkinen allekirjoittaneiden lukum„„r„ on 26 kappaletta 20 eri maasta. Teleoperaattorit sitoutuivat toteuttamaan verkon viimeist„„n vuoden 1993 loppuun menness„ siten, ett„ liittyminen siihen voi tapahtua ETSI:n standardien mukaisesti. N„in toteutettuun euroopanlaajuiseen yhten„iseen ISDN-verkkoon viitataan termill„ Euro-ISDN. Suomesta ISDN-aiesopimuksen allekirjoittivat Tele ja alueellisten laitosten valtuuttamana Puhelinlaitosten liitto. ISDN-arkkitehtuuri m„„rittelee kaksi liittym„tyyppi„: Perus- ja j„rjestelm„liittym„n. Perusliittym„ tarjoaa k„ytt„j„lle kaksi 64 kbit/s siirtokanavaa ("B-kanavaa") ja 16 kbit/s kanavan merkinannon, pakettimuotoisen datan tai pienien k„ytt„j„tietom„„rien siirtoon ("D-kanava"). J„rjestelm„liittym„ puolestaan tarjoaa 30 B-kanavaa ja siirtokapasiteetiltaan 64 kbit/s D-kanavan. Tarkastelu kohdistuu t„ss„ kirjoituksessa p„„s„„nt”isesti perusliittym„„ tukeviin PC-kortteihin. Yksinkertaisin tapa liittymiseen on p„„tesovittimen k„ytt”. T„ll”in PC kytket„„n sopivaan p„„tesovittimeen (V.24, X.21, X.25, a/b), joka voi olla erillinen purkki tai osa toista p„„telaitetta, tyypillisesti ISDN-puhelinta. Monimutkaisia asennustoimenpiteit„ ei tarvita, mutta ratkaisu ei my”sk„„n tuo mukanaan suurtakaan etua: Sama tietoliikennekortti, esimerkiksi X.21- tai X.25-kortti, tarvitaan PC:ss„ edelleenkin, ja mahdollisesti saavutettu nopeusetu ei kuvaudu kovin selv„sti k„ytett„vyys- tai kustannuseduiksi. V.24-p„„tesovitinta k„ytett„ess„ ei erillisi„ tietoliikennekortteja tarvita, vaan PC kytket„„n sarjaliikenneportistaan sovittimeen. Useimpien PC:iden sarjapiirien hitaus, puskuroinnin puute ja sovitusstandardien rajoitukset kuitenkin rajoittavat liikenn”intinopeuden tyypillisesti nopeuteen 19200 bit/s. PC p„„telaitteena voi siis hy”dynt„„ vain yht„ B-kanavaa ja sit„kin vajaalla nopeudella; varsinaisiin ISDN-ominaisuuksiin - kaksi B-kanavaa, monipuolinen merkinanto, eri perus-palvelut - ei t„ll„ tavalla p„„st„ k„siksi. P„„tesovittimien k„ytt” sopii hyvin sellaisten laitteiden liitt„miseen, joihin ei ole mahdollista tai j„rkev„„ asentaa erillist„ ISDN-korttia. T„llaisista esimerkkin„ k„yv„t vaikkapa "tyhm„t" p„„tteet. Taskukokoiset sovittimet sopivat puolestaan hyvin liitt„m„„n ISDN-verkkoon salkkumikrot, joissa ei ole tilaa PC-kortille. PC ja sen ISDN-kortti muodostavat varsinaisen ISDN-p„„telaitteen. PC liittyy suoraan v„yl„„n, jolloin sen hy”dynnett„viss„ ovat samanaikai- sesti molemmat B-kanavat samaan tai eri palveluun, D-kanavan merkinanto ja tarjoamat pakettimuotoiset palvelut tai runsaat tilaajatoiminteet. Kaksi B-kanavaa yhdist„m„ll„ saadaan perusliikenn”intinopeudeksi 128 kbit/s. Ylim„„r„isi„ sovittimia tai muuntimia ei tarvita. ISDN-vaihteen alaliittym„st„ liittyminen tapahtuu samaan tapaan kuin yleisen verkon liittym„st„. Esimerkiksi ISDN-vaihde Hicom 300 tarjoaa kaksi liitynt„vaihtoehtoa: þ S0-rajapinnan, jolloin voidaan k„ytt„„ samoja PC-kortteja ja sovelluksia kuin yleisen verkon liittym„ss„kin. Liitynt„ noudattaa CCITT:n ja ETSI:n standardeja, ja merkinantona on Euro-ISDN. V„yl„ on nelijohtiminen, ja sen enimm„ispituus on 150 metri„ lyhyen„ passiivisena v„yl„n„, 1 km yksip„„tev„yl„n„. þ Upo-rajapinnan, jolloin PC-kortilta vaaditaan kyseisen vaihdevalmistajasta riippuvan liitynn„n tuki. Liitynt„ on kaksijohtiminen, ja olevaa puhelinkaapelointia on helppo k„ytt„„ hyv„ksi ISDN-alaliittymi„ luotaessa. Kaapeloinnin enimm„ispituus voi t„ll”in olla 3.5 km (í 0.8 mm kaapeli). Upo-rajapintaan liittyv„ p„„telaite (puhelin, PC-kortti, PNT) voi puolestaan tarjota lis„liit„nt„n„ S0-v„yl„n. S2m-rajapinta on t„h„n asti ollut l„hinn„ vaihteiden liitt„mist„ varten, mutta my”s useampi PC-korttivalmistaja on ottanut S2m-kortin tuotevalikoimaansa. 3. PC-KORTTIEN RAKENNE JA OMINAISUUDET PC-kortteja on tarjolla hyvin erilaisiin k„ytt”tarkoituksiin ja siten hyvin erilaisin ominaisuuksin varustettuna. Hicom 300 PC-kortti liittyy Upo-rajapintaan ja pystyy k„sittelem„„n perusliittym„n molempia B-kanavia ja merkinantokanavaa sek„ ohjaamaan SET551-puhelinta. Kortilla on kaksi erillist„ liit„nt„„ PC:n v„yl„„n: Synkroninen liit„nt„ tiedonsiirtoon nopeudella 64 kbit/s ja asynkroninen liit„nt„ COM-emulaatiota varten. Sarjaliikennepiirin„ on UART 16450, mik„ takaa yhteensopivuuden PC:n omien sarjaliikenneporttien kanssa. V.24-sovituksen suorittaa ITAC-piiri. IBC-piiri suorittaa l„hetys- ja vastaanottosuuntien erotuksen, johtokoodin muodostuksen, ajastuksen ja kehysten hallinnan ja on Upo-rajapintapiiri kerroksella 1. ICC on kerroksen 2 komponentti toteuttaen LAPD-protokollan. S0-liit„nt„ on useissa korteissa toteutettu ISAC-piirill„, joka huolehtii S-v„yl„n fyysisen tason teht„vist„, D-kanavan FIFO-puskurista, HDLC-toiminnasta (kerroksen 2 LAPD) sek„ kanavien multipleksoinnista ja erotuksesta. Oma prosessori, luku- ja kirjoitusmuisti sek„ uudelleenohjelmoitava lukumuisti eiv„t kuulu kaikkien ISDN-korttien kalustukseen. N„m„ komponentit omaavia kortteja kutsutaan usein aktiivisiksi korteiksi, ja toisen ryhm„n muodostavia passiivisiksi korteiksi. Ratkaisevinta valinnassa n„iden kahden korttityypin v„lill„ on k„ytt”tarkoitus. Monipuoliset, raskaat sovellukset, joihin liittyv„t esimerkiksi telekopioinnin konversiot, tiedon kompressointi, moniajoymp„rist” tietoliikennepalvelimissa tai ty”asemissa, kuvan tai multimedian k„sittely, vaativat tietoliikennekortiltakin omatoimisuutta. Lis„ksi monien korttien k„ytett„vyytt„ lis„„v„t erilaiset sovitustoiminteet ja lis„liit„nn„t, kuten a/b-liit„nt„, V.24-liit„nt„, X.25-liikenn”intimahdollisuus tai S0/Upo-variantit. My”s ryhm„n 3 telekopiotuki, kompressointi ja salausalgoritmit toteutetaan usein kortilla (HW/FW). 4. SOVELLUKSET ISDN-kortit sis„lt„v„t monipuolisia lis„ominaisuuksia jo kortille sis„„nrakennettuina. Varsinainen monitoimisuus, joustavuus ja edullisuus syntyy kuitenkin kortteja tukevien ohjelmistojen kautta. Erilaisten sovellusten tarjonta on erityisesti ISDN-edell„k„vij„maissa Saksassa ja Ranskassa ollut runsasta. Suosituimpia tuotteita ovat perinteisesti olleet puhelimen ohjaus- ja tiedostonsiirto-ohjelmat, l„hiverkkotuotteet sek„ eri telemaattisia palveluja toteuttavat ohjelmat. Voimakasta tulemista el„v„t kuvansiirto- ja multimediasovellukset tuotteiden ominaisuuksien kehittyess„ kohti siirrett„v„n tiedon tehokkaampaa kompressointia ja parempaa tietoturvaa. 4.1 Tiedostonsiirto Tiedostonsiirto on suosituimpia yksitt„isi„ ISDN-sovelluksia ja kuuluukin siten jokaisen korttivalmistajan tarjoamiin perussovelluksiin. ISDN-tiedonsiirtosovellukset ovat tyypillisesti pohjautuneet yhden B-kanavan hy”dynt„miseen, jolloin suurin k„ytett„viss„ oleva siirtonopeus on ollut 64 kbit/s. Jo t„ll„ nopeudella on saavutettu huomattava etu ajallisesti ja siirtokustannuksissa verrattuna analogisen puhelinverkon modeemien tavallisiin nopeuksiin 300...28800 bit/s. Useat uudet siirtosovellukset hy”dynt„v„t jo molempia perusliittym„n B-kanavia, jolloin perussiirtonopeudeksi saadaan 128 kbit/s. Lis„ksi sovellusten ominaisuuksiin kuuluu jo yh„ useammin tiedon pakkaus, ja pakkausasteesta riippuen on mahdollista saavuttaa jopa yli 500 kbit/s tehollinen nopeus. PC:n S2m-kortit puolestaan hy”dynt„v„t j„rjestelm„liittym„n 30 B-kanavaa, ja kompressoinnin avulla on saavutettavissa per„ti luokan 5 Mbit/s tehollinen nopeus. Tiedostonsiirron tulisi olla mahdollisimman usean eri valmistajan ISDN-kortin v„lill„ mahdollista. Er„s ratkaisu ongelmaan on korttien tukema V.110-sovitus, jolloin asynkronisena siirtonopeus on 300-19200 bit/s. Korttien ominaisuusluetteloissa V.110-sovitukseen viitataan usein termeill„ modeemi- tai COM-emulaatio. T„m„n ratkaisun melkoinen etu on mahdollisuus k„ytt„„ vanhoja tiedostonsiirto-ohjelmia (esim. Procomm, Windowsin Terminal), eli ISDN-kortti k„ytt„ytyy kuin sarjaliikenneporttiin kytketty Hayes AT- tai V.25bis-komentokantaa totteleva nopea modeemi. Samalla tavalla voidaan kommunikoida puhelimen V.24-sovittimeen kytketyn PC:n kanssa. Varsinaisen ISDN-tiedostonsiirron avoimeksi tekemiseksi tarvitaan yhteisesti sovittu tiedostonsiirtoprotokolla. Er„s t„llaiseksi ehdotettu on ETSI:n suositukseen ETS 300 075 pohjautuva "Telediskette" tai "EuroFiletransfer". 4.2 Puhelimen ohjaus Euro-ISDN:„„n kuuluu lukuisia lis„palveluja (tilaajatoiminteita), joista monet ovat t„h„n asti olleet l„hinn„ vain puhelinvaihteiden tarjoamia ominaisuuksia. Jotta n„it„ toiminteita voitaisiin k„ytt„„ alkuunkaan tehokkaasti, on helppok„ytt”isyyteen pyrkiminen v„ltt„m„t”nt„. PC:n graafinen k„ytt„j„liittym„ hiiriohjauksineen on er„s mahdollisuus puhelimen k„ytt„miseen k„tev„sti tietokoneen avulla (Computer Integrated Telephony, CIT). CIT-sovellukset tuovat tehokkuutta ja mukavuutta puhelimen k„ytt””n. Ohjelmien tyypillisi„ ominaisuuksia ovat: þ puhelinluettelo þ tilaajatoiminnot þ painikkeiden sijoittelu þ muistiinpanot þ muistutus þ yhteystiedot þ aputoiminteet Tilaajatoimintoihin sis„ltyv„t yleisesti: þ maksunosoitus þ kutsun ennakkosiirrot þ soittajan numeron ja nimen n„ytt” þ koputus þ takaisinsoitto þ valinnantoisto þ neuvottelu þ puhelun pito þ pikavalinnat Tilaajatoiminteita on perinteisesti ohjattu erilaisin n„pp„inmerkein ja toimintoihin liittyvin koodinumeroin sek„ opaste„„nin. K„ytt”„ varten on ollut useampisivuisia ohjekirjoja. Luonnollinen seuraus on ollut, ett„ vaikeuden vuoksi hienojen toimintojen k„ytt„minen ja muistaminen on j„„nyt v„h„iseksi. K„ytt”mukavuudessa Windows-pohjainen sovellus on aivan eri luokkaa: Esimerkiksi kutsunsiirto aktivoidaan painamalla havainnollista kuvaketta tai nimetty„ painiketta. 4.3 Telekopiointi Ryhm„n 4 telekopiolaitteet muodostavat t„rke„n ISDN-p„„telaiteryhm„n, ehk„ erityisen t„rke„n kansainv„lisi„kin yhteyksi„ ajateltaessa. Niiden perusominaisuuksiin kuuluvat lyhyet yhteysajat ja korkea erottelukyky. Ryhm„n 3 telekopiolaitteita on jo pitk„„n saanut PC:hen erillisin„ kortteina. My”s ryhm„n 4 telekopiointi on kuulunut alusta asti niihin sovelluksiin, joita on tarjottu monitoimisia ISDN-kortteja tukevina PC-ohjelmina. PC:n telekopiosovellusten tyypillisi„ ominaisuuksia ovat: þ resoluutio 200, 300 tai 400 dpi þ l„hetys ja vastaanotto þ viiv„stetty l„hetys þ yhteystietojen tallennus þ ilmoitus saapuvasta telekopiosta þ vastaanotetun telekopion suurennus þ vastaanotetun telekopion tallennus yleisiin graafisiin tiedostoihin (esim. TIF, PCX, BMP) þ Windows-tuki þ kuvanlukijan eli skannerin tuki þ yhteensopivuus erillisten G4-telekopiolaitteiden kanssa þ G3-toimintatila L„hett„minen tapahtuu ohjelmissa joko valitsemalla tiedostonhallintavalikosta l„hetett„v„ tekstimuotoinen tiedosto ja aktivoimalla sitten telekopiointi-kuvake tai tulostamalla dokumentti suoraan k„yt”ss„ olevasta sovelluksesta. J„lkimm„isess„ tapauksessa esimerkiksi tekstink„sittelyohjelmasta valitaan tulostimeksi "ISDN_FAX" ja vaihdetaan haluttaessa resoluutiota, jonka j„lkeen tulostetaan dokumentti kohdetelekopiolaitteelle samaan tapaan kuin paikalliselle tulostimelle. Vastaanotetusta telekopiosta ohjelmat ilmoittavat „„nimerkill„ tai pop-up-ikkunalla. T„ll”in voidaan siirty„ l„hetys- ja vastaanottopostilaatikkoon katsomaan ja tallentamaan vastaanotettu dokumentti. Ohjelmistot yleens„ tukevat my”s ryhm„n 3 telekopiointia, ja er„iss„ ISDN-korteissa on jo integroituna G3-tuki. Toinen ratkaisutapa on mahdollisuus G3-piirimodulin kiinnitt„miseen peruskortin p„„lle. Jos ISDN-kortti puolestaan tarjoaa a/b-rajapinnan, voi t„m„n kautta k„ytt„„ runsaasti markkinoilla tarjolla olevia PC:n FAX3-kortteja ja niiden ohjelmistoja. 4.4 Kuvansiirto Uusien standardoitujen audio- ja videokoodausmenetelmien my”t„ ISDN:st„ on tullut varsin houkutteleva ja riitt„v„ ymp„rist” kuvansiirtosovelluksille videopuhelimesta monenkeskeiseen multimediaviestint„„n. Kuvansiirto kahden tai useamman PC:n v„lill„ on yksinkertaisimmillaan yksitt„isten still-kuvien siirtoa, jolloin siirrett„v„ informaatio liittyy esimerkiksi PC:n n„yt”n tai videokameran kuvan hidastahtiseen l„hett„miseen. L„hetys tapahtuu tyypillisesti suorituskyvyn rajoissa vakiona pysyv„ll„ p„ivitysnopeudella. Esimerkiksi PC:n yleisen n„ytt”standardin VGA:n videotilassa 13h, jolla resoluutio on 320x200 ja v„rej„ 256, yksi kuva vastaa 64 kB:n datam„„r„„. Pakkaamattomana yhden kuvan siirtoon yhden B-kanavan nopeudella kuluu aikaa siis kahdeksan sekuntia. Paljon vaativampi muoto onkin videokuvan siirt„minen mahdollisimman aitona sek„ siihen liittyv„n „„ni-informaation siirto. Perusliittym„n kahta B-kanavaa voidaan k„ytt„„ monimuotoisen tiedon siirrossa hy”dyksi esimerkiksi siten, ett„ toisella B-kanavalla siirret„„n audio-, ohjaus- ja sovellusten muu informaatio, ja toisella H.261-koodattua videokuvaa. T„llainen PC-pohjainen kuvapuhelin- ja videoneuvotteluj„rjestelm„ koostuu tyypillisesti ISDN-kortista, videokuvan k„sittelykortista, kamerasta, kaiuttimesta, mikrofonista sek„ ohjelmistosta. 4.5 L„hiverkkosovellukset L„hiverkkoja yhdistet„„n toisiinsa toistimilla, silloilla, reitittimill„ ja yhdysk„yt„vill„. ISDN-ratkaisut ovat yleisimmin PC-kortteihin ja sopiviin ohjelmistoihin pohjautuvia et„issilta- ja reititinratkaisuja. PC:n tietoliikennekorttien kokonaism„„r„„ rajoittaa l„hinn„ korttien tarvitsemien HW-keskeytysten saatavuus ja PC:n korttipaikkojen m„„r„. Tyypillinen ISDN-korttien enimm„ism„„r„ on nelj„, jolloin saavutetaan 8 x 64 kbit/s = 512 kbit/s nopeus ilman kompressointia. Vaihtoehtoisesti reititin pystyisi palvelemaan samanaikaisesti kahdeksaa et„k„ytt„j„„. J„rjestelm„liittym„„ ja S2m-korttia k„ytett„ess„ jo yksi kortti pystyy tarjoamaan 30 B-kanavaa eli 1920 kbit/s nopeuden. PC-pohjaisten ISDN-reitittimien tyypillisi„ ominaisuuksia ovat: þ n x 64 kbit/s B-kanavien tuki þ kutsuvan numeron hyv„ksynt„ þ salasanasuoja þ useita k„ytt”j„rjestelm„vaihtoehtoja þ yhteyksien aikavalvonta þ yhteystietojen tilastointi þ kompressio þ SNMP-tuki 4.5.1. Et„k„ytt” L„hiverkon et„k„yt”ll„ tarkoitetaan ty”aseman liittymist„ paikalliseen tietoverkkoon yleisen verkon kautta. Perinteisesti et„k„ytt” on tapahtunut analogisen puhelinverkon kautta modeemiyhteyksill„. Kyseess„ on t„ll”in ollut usein p„„teistuntotyyppinen yhteys kohdekoneeseen. Et„k„yt”n tekninen toteutus pohjautuu kahteen p„„vaihtoehtoon: 1. Et„k„ytt„j„ohjelmistoihin (Remote-Client) 2. Et„hallintaohjelmistoihin (Remote-Control) Et„k„ytt„j„ohjelmistoissa kaikki tiedon k„sittely tapahtuu et„asemassa, jolloin kaikki et„„lt„ ajettavat ohjelmat, niiden tarvitsema data ja tiedostot siirret„„n yleisen verkon yli. Et„hallintaohjelmistoissa kaikki tiedon k„sittely tapahtuu l„hiverkossa kiinni olevassa palvelimessa, ja ainoastaan n„pp„imist”- ja n„ytt”informaatio siirret„„n yleisen verkon yli. Et„hallintaohjelmistot ovat olleet suosittuja analogisissa verkoissa. Tuttuja tuotenimi„ ovat Microcomin Carbon Copy tai Symatec Con Norton pcAnywhere. Koska n„m„ siirt„v„t modeemiyhteyden yli vain n„pp„imist”n painallukset ja n„yt”n muutokset, tarvittavaan tiedonsiirtonopeuteen ovat nopeat modeemit melko hyvin pystyneet. Ongelmana on kuitenkin tarvittavien PC:iden m„„r„: Jokaista et„asemaa kohti on oltava oma l„hiverkkoasema. T„m„ rajoittaa et„hallitsijoiden yhtaikaisen lukum„„r„n alhaiseksi. Lis„ksi ratkaisua vaivaa er„„nlainen identiteettikriisi: Et„hallitsija ei kuitenkaan ole juuri omalla PC:ll„„n, vaan ty”skentely-ymp„rist” on l„hiverkossa kiinni olevan koneen. Ty”stettyjen tiedostojen siirto k„ytt„j„n koneelle on teht„v„ manuaalisesti ja nopeus on rajoitettu modeemin siirtonopeuteen. Et„k„ytt„j„ohjelmistoissa yhteyden yli siirret„„n tietoa niin suuria m„„ri„, ett„ modeeminopeuksilla k„ytt” on tuskallista. Edellisess„ kappaleessa kuvattua identiteettiongelmaa ei kuitenkaan ole, vaan et„ty”asema on samassa asemassa suoraan l„hiverkkoon kiinnitetyn ty”aseman kanssa. Ainoana erottavana tekij„n„ on ero tiedonsiirron nopeudessa. PC Magazinen testiss„ (ks. viitteet) nykyisess„ analogisessa puhelinverkossa k„ytettiin V.32bis-modeemeja (14.4 kbit/s) V.42bis pakkausmenetelm„n kanssa. Tiedostojen teholliseksi siirtonopeudeksi et„aseman ja l„hiverkon v„lill„ saatiin 7.7-9.7 kbit/s. N„ill„ nopeuksilla 100 kilotavun kokoisen ty”tiedoston avaaminen l„hiverkon levypalvelimelta kest„„ noin 1.5 minuuttia, kun kompressoimattomalla ISDN-nopeudella (tehollisena luokkaa 61 kbit/s) aikaa kuluisi vain 13 sekuntia. Lis„ksi markkinoilla on X-Windows-sovelluksia, jotka tarjoavat molempien vaihtoehtojen mukaisia palveluja. Toimiakseen kohtuullisesti X-protokolla edellytt„„ noin 40 kbit/s siirtoyhteyksi„. T„h„n ei modeeminopeuksilla kyet„, eik„ modeemien mahdollisesti suorittamasta tiedon pakkauksesta ole lis„hy”ty„ - pikemminkin p„invastoin, koska X on jo itsess„„n pakkaava protokolla. Euro-ISDN tarjoaa jo kapeakaistaisena erinomaisen mahdollisuuden edell„ kuvattujen et„ty”skentely-ymp„rist”jen toteuttamiseen ominaisuuksinaan: þ riitt„v„n nopea ja laadukas siirtoyhteys þ toinen B-kanavayhteys muille viestint„tarpeille þ nopea yhteydenmuodostus þ korkea palveltavien et„k„ytt„jien lukum„„r„ þ hyv„t tietoturvan tarkistamismahdollisuudet þ molempien edell„ esitettyjen liikenn”intitapojen tuki þ runsas verkkoprotokollien tuki ISDN-korttien soveltaminen et„k„ytt””n perustuu kahteen vahvaan mahdollisuuteen: Monet kortit emuloivat nopeaa COM-porttiin kytketty„ modeemia, jolloin analogisen verkon et„k„ytt”sovelluksia voidaan k„ytt„„ sellaisenaan hy”dyn tullessa korkeammasta nopeudesta. Toinen mahdollisuus on erilliset ISDN-toteutukset. N„iden avulla et„asema on loogisesti tasa-arvoinen l„hiverkkoon suoraan liitettyjen ty”asemien kanssa. Kokoonpanoon tarvitaan l„hiverkon puolella edellisess„ kappaleessa k„sitelty ISDN:n ja l„hiverkon yhdysk„yt„v„ sek„ et„asemassa ISDN-kortilla, sopivalla verkkoajurilla ja l„hiverkon ty”asemaohjelmistolla varustettu PC. 5. OHJELMOINTI ISDN-kortteja hy”dynt„vi„ sovelluksia on olemassa hyvin erilaisiin tarkoituksiin yksitt„isen puhelimen ohjauksesta l„hiverkkojen yhdist„miseen. N„m„ sovellukset on usein tehty palvelemaan mahdollisimman laajaa k„ytt„j„kuntaa, jolloin erityispiirteist„ on tingitty. Kun tiettyyn erityistarkoitukseen ei ole olemassa valmista ratkaisua, monet k„ytt„j„t tekev„t sovelluksensa itse. T„rke„„ sovellusten k„yt”n mahdollistamiseksi valmistajariippumatto- masti eri ISDN-korteilla on yhteisen ohjelmointirajapinnan (API, PCI) m„„rittely. Samaa sovellusta k„ytt„vill„ osapuolilla voi t„ll”in olla k„yt”ss„„n eri valmistajien kortit, jotka tukevat yhteist„ rajapintaa. API:n sis„lt„mien primitiivien avulla mm. muodostetaan yhteyksi„, siirret„„n dataa tai aktivoidaan tilaajatoiminteita. Toinen, sovellusten kehitt„misen nopeuteen liittyv„ seikka on ohjelmointia helpottavien ty”kalujen tarjonta. Monien korttivalmistajien tuotevalikoimaan kuuluvatkin erilaiset sovelluskehityspaketit (Applications Development Kit). 5.1 CAPI-rajapinta Common ISDN API-ohjelmointirajapinta (CAPI) m„„riteltiin jo vuonna 1989 PC-sovellusten ja ISDN-kortin v„liseksi avoimeksi rajapinnaksi, ja siit„ on muodostunut laaja 'de facto'-standardi. CAPI:n tukemat perusominaisuudet ovat: þ puheluun liittyv„t perustoiminteet þ useita B-kanavia sek„ puhe- ett„ datayhteyksille þ useita loogisia kanavia samalla fyysisell„ yhteydell„ þ eri palvelujen ja protokollien k„ytt” þ tasoa 3 ylempien kerrosten l„pin„kyvyys þ useiden S0-liittymien ja useiden ISDN-korttien tuki þ k„ytt”j„rjestelm„riippumattomuus þ asynkroninen toiminta þ valmistajariippumattomien toimintojen tarkasti m„„ritelty toteutus þ yksinkertainen toteutettavuus N„iden periaatteiden mukaisesti CAPI voi yhdist„„ useita sovelluksia ja useita ISDN-kortteja ja niiden ajureita. Mik„ tahansa sovellus voi vapaasti k„ytt„„ mit„ tahansa ISDN-korttia tai useampia kortteja, tai vastaavasti useampi sovellus voi jakaa saman kortin. Miten CAPI-olio keskustelee ISDN-kortin kanssa, j„„ t„ysin valmistajan ratkaistavaksi. CAPI m„„rittelee k„ytt„j„protokollille (B-kanavat) tasot 1-3. Tason 2 mahdollisia protokollia ovat X.75 SLP (basic operation mode), l„pin„kyv„ HDLC (bit stuffing, frame detection, CRC check), l„pin„kyv„ (bit transparent), SNA-SDLC ja X.75 Vtx. Tasolle 3 on m„„ritelty T.70 NL, ISO 8208, T.90 (Appendix II) ja l„pin„kyv„. 5.2 Muut ohjelmointirajapinnat Viralliseksi ETSI-ohjelmointirajapintastandardiksi on ehdolla prETS 300 325 "Programming Communication Interface for Euro-ISDN". ISDN PCI:n t„rkeimm„t tavoitteet ovat pitk„lti yhtenev„t CAPI:n tavoitteiden kanssa. Merkitt„vimp„n„ erona on t„sm„llinen Euro-ISDN-m„„ritysten huomiointi (mm. lis„palvelut). Lis„ksi CAPI keskittyy vain DOS-k„ytt”j„rjestelm„„n, mutta PCI m„„rittelee toiminnan my”s UNIX-, OS/2- ja Mac/OS-k„ytt”j„rjestelmien alaisuudessa. Vaikka standardi onkin jo valmis, jouduttaneen ISDN PCI:t„ k„ytt„vi„ toteutuksia odottamaan viel„ jonkin aikaa. Intel ja Microsoft puolestaan ovat m„„ritelleet oman API:n, "Windows Telephony API". W-TAPI:n tarkoitus on lis„t„ puhelintuki Windows-ymp„rist””n siten, ett„ mik„ tahansa sovellus voi hy”dynt„„ puhelintoiminteita yhten„isell„ tavalla. W-TAPI on liittym„riippumaton (ei v„ltt„m„tt„ ISDN-liittym„) ja se m„„rittelee kolmen tason palvelut: peruspuhelutoiminteet (Basic Telephony), lis„palvelutoiminteet (Supplementary Telephony) ja laajennetut toiminteet (Extended Telephony). Samoin Hayes on kehitt„nyt alunperin Ison-Britannian ISDN-verkkoon ohjelmointirajapinnan "Hayes Standard AT Command Set for ISDN". Ja jotta vaihtoehdot eiv„t loppuisi, m„„rittelee yhdysvaltalainen NIU (National ISDN User Forum in USA) oman suosituksensa. T„m„n hetken sovelluksissa siis CAPI on ehdottomasti eniten k„ytetty ohjelmointirajapinta euroopassa, mutta hyv„ksynt„ns„ j„lkeen ja toteutusten my”t„ ETS PCI noussee hallitsevaksi vaatimukseksi. 6. YHTEENVETO Sek„ henkil”kohtaisen tietokoneen ISDN-kortteja ett„ n„it„ tukevia sovelluksia tarjotaan Euroopassa runsaasti. PC ja sen ISDN-kortti muodostavat monitoimisen p„„telaitteen, joka sovelluksillaan tehostaa aiempien erillisten p„„telaitteiden k„ytt”„ tai korvaa ne kokonaan. ISDN-kortit poikkeavat ominaisuuksiltaan huomattavasti toisistaan. K„ytt”tarkoituksesta riippuu, tuleeko k„ytt„j„ toimeen yksinkertaisella passiivisella kortilla, vai tarvitseeko h„n tehokkaan aktiivisen kortin. Sovitustoiminteet, liit„nn„t, lis„ominaisuudet ja tarjottujen sovellusten runsaus ratkaisevat kortin k„ytett„vyyden. Monipuoliset sovellukset hoitavat puhelunohjauksen, nopean tiedostonsiirron, korkealaatuisen telekopioinnin tai kuvansiirron. ISDN on my”s joustava mahdollisuus l„hiverkkojen yhdist„miseen PC-pohjaisilla yhdysk„yt„vill„ tai et„- ja joustoty”ntekij”iden liitt„miseen yrityksen l„hiverkkoon. Omien sovellusten ohjelmointi on mahdollista korttivalmistajien tarjoamilla sovelluskehityspaketeilla, jotka tarjoavat ohjelmointirajapinnan joko valmistajan omalle ISDN-kortille tai mahdollisuuden valmistaa avoimeen ohjelmointirajapintaan tukeutuvia sovelluksia. VIITTEET: þ Derfler F., Thomas S.: Dialing in At Large, PC Magazine, Oct 92, Vol 11, Nr 18. þ Common ISDN API: Standard Interface between Application Programs and ISDN Adapters, Specification V1.1, 1990. þ prETS 300 325: Programming Communication Interface for Euro-ISDN, Final Draft, Version 1.2, Nov 92. þ Windows Telephony API, Preliminary May 1993, Intel & Microsoft