

ASYNKRONISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA


1.  	Kuinka tieto siirtyy tietokoneesta toiseen modeemin v„lityksell„

	Tietokoneissa tieto siirtyy 8 bitin levyisin„ tavuina, 16 tai 32
	bitin levyisin„ sanoina. Kun tietoa siirret„„n koneesta toiseen
	modeemin v„lityksell„, k„ytet„„n usein sarjaliikennett„, jossa
	tavut ja sanat hajotetaan per„kk„isiksi bittijonoiksi. T„st„
	muunnoksesta ja toisessa p„„ss„ takaisinmuunnoksesta vastaa 
	sarjaliikenneportin UART (Universal Asynchronous Receiver 
	Transmitter). Sarjaportti on yhdistetty sarjakaapelilla modeemiin.
	Modeemissa (Modulator/Demodulator) n„m„ digitaaliset bittijonot 
	moduloidaan analogisiksi signaalimuutoksiksi, jotka modeemi l„het-
	t„„ toiselle modeemille puhelinlinjaa pitkin. Toisessa p„„ss„ 
	suoritetaan vastaavat muunnokset k„„nteisess„ j„rjestyksess„.





                            ---- ***** ----

        Tekstiss„ oleviin aukkoihin jokaisen t„ytyy itse kuvitella
        tai piirt„„ niihin liittyv„t kuvat ;-). Tekstiss„ on my”s
        joitakin virheit„. Koko juttu pit„isi kirjoittaa uudelleen.
        En ole kuitenkaan ehtinyt enk„ ehdi sit„ nyt tekem„„n.
   
                           Pekka Holopainen


                            ---- ***** ----



                                 kuva 1.
               tietokoneen ja ulkoisen modeemin liitt„minen
	
	Sarjaportin nastojem merkitys
	
	Jokseenkin kaikissa mikrotietokoneissa on ainakin yksi sarjaportti, 
	jonka tunnistaa ulkoap„in 9- tai 25-nastaisesta urosliittimest„. 
	T„h„n porttiin voidaan liitt„„ esimerkiksi ulkoinen modeemi sarja
	liikennekaapelilla. Samoin jokaisessa koneen v„yl„„n suoraan lii-
	tett„v„ss„ korttimallisessa modeemissa on sarjaportti, mutta ei
	ulkoista sarjakaapelin liitint„. Sarjaportin t„rkein osa on UART, 
	joka huolehtii rinnakkaismuotoisen tiedon muuntamisesta sarjamuo-
	toon ja takaisin. T„m„n kooltaan melko suuren piirin tunnistaa sen 
	p„„lle merkityst„ numerosarjasta 8250 (vanhemmat mikrot), 16450 
	tai 16550. Viimeksimainittu, joka eroaa muista l„hinn„ siit„, ett„ 
	se sis„lt„„ puskurimuistia, vaaditaan toisinaan nopeiden modee-
	mien kanssa k„ytett„ss„ suuria p„„telaitenopeuksia tai tietokoneen 
	ollessa kuormitettuna verkkok„yt”ss„ P„„telaitenopeudella tarkoi-
	tetaan sarjaportin ja modeemin v„list„ datansiirtonopeutta, jonka 
	ei tarvitse olla sama kuin modeemin datansiirtonopeus puhelin-
	linjalla (=linjanopeus).





                                                                         2.

	Sarjaliit„nn„n ulostulossa (esimerkiksi l„htev„lle datalle liitti-
	men nastassa 2) j„nnitearvo -5V...-15V tulkitaan loogiseksi ykk”-
	seksi (bitin arvo 1) ja arvo +5V...+15V loogiseksi nollaksi 
	(bitin arvo 0). Sis„„nmenossa (esimerkiksi tulevalle datalle liit-
	timen nastassa 3) hyv„ksyt„„n hieman v„ljempi„ arvoja 3V...25V.

	Tiedonsiirron yhteydess„ mikrotietokoneesta tai tietokoneen
	p„„telaitteesta k„ytet„„n nimityst„ DTE (Data Terminal Equipment).
	Modeemia taasen kutsutaan nimell„ DCE (Data Communications 
	Equipment). Seuraavassa on esitetty tavallisen 25-nastaisen
	sarjaportin nastojen merkitys modeemia k„ytett„ess„.

        nastan no. lyhenne    merkitys (nuoli kuvaa signaalin suuntaa)

            1        GND      suojamaa

            2        TXD      Transmitted Data DTE->DCE. Tietokone l„het-
                              t„„ dataa modeemille t„m„n nastan kautta.

            3        RXD      Received Data DTE<-DCE. Tietokone vastaan-
                              ottaa dataa modeemilta t„m„n kautta.

            4        RTS      Request To Send DTE->DCE. Tietokone viestit-
                              t„„ modeemille, ett„ se on valmis l„hett„m„„n
                              dataa modeemille. (nastassa j„nnite)

            5        CTS      Clear To Send DTE<-DCE. Modeemi kertoo DTElle,
                              ett„ se on valmiina ottamaan dataa vastaan.
                              (full duplex liikenteess„ t„ss„ nastassa on
                              j„nnite k„ttelyn j„lkeen) K„ytet„„n my”s kont-
                              rolloimaan bittivirtaa (Hardw. flow control)

            6        DSR      Data Set Ready DTE<-DCE. Modeemi viestitt„„
                              koneelle, ett„ se on kytkeytyneen„ puhelin-
                              linjaan.

            7        SG       Signal Ground DTE<->DCE. Kytkenn„n j„nnit-
                              teiden vertailupiste (nolla).

            8        DCD      Data carrier Detect DTE<-DCE. Modeemi kertoo
                (tai CXR)     tietokoneelle, ett„ se on p„„ssyt linjalle
                              ja DTE voi alkaa vastaanottaa dataa.

           12        SI       Speed Indicator DTE<-DCE. Modeemi viestii
                              suuresta (tai pienest„) nopeudesta. (Ei k„y-
                              t”ss„ kaikissa modeemeissa.)

           20        DTR      Data Terminal Ready DTE->DCE. DTE viestitt„„,
                              ett„ se on p„„ll„ ja valmiina (kontrolloi my”s
                              auto answer tilaa).

           22        RI       Ring Indicator DTE<-DCE. Modeemi kertoo
                              tietokoneelle linjalta tulevasta soitosta.

	kuva 2. 
	25- ja 9-nastaisen sarjaliit-
	timen n£merointij„rjestys




                                                                         3.

	9-nastaisessa liittimess„ nastojen paikat ovat hieman toiset.
	Seuraavassa niiden j„rjestys:

	nastan no. lyhenne         nastan no. lyhenne

            1        DCD               5        SG
            2        RXD               6        DSR
            3        TXD               7        RTS
            4        DTR               8        CTS
                                       9        RI

	
	Modeemien merkkivalot

	Ulkoisissa modeemeissa on yleens„ merkkivaloja, joiden avulla
	modeemin ja yhteyden tilaa voi seurata. Tavallisimmat valojen
	merkinn„t ovat seuraavat:

	HS  (High Speed)        syttyy, kun k„ytet„„n nopeuksia 9600bps ->.
	AA  (Auto Answer)         "   , kun modeemi on vastaustilassa.
	CD  (Carrier Detect)      "   , kun yhteys on syntynyt (CDC/CXR).
	OH  (Off Hook)            "   , kun modeemi aukaisee linjan.
	RD  (Receive Data)        "   , kun m. vastaanottaa dataa (RXD).
	SD  (Send Data)           "   , kun m. l„hett„„ dataa (TXD).
	TR  (Data Terminal Ready) "   , kun tietokone on valmis l„hett„m„„n
	                                dataa (DTR).
	MR  (Modem Ready)         "   , kun modeemi on p„„ll„ (s„hk”t)
	RS  (Request to Send)     "   , kun tietokone viestii modeemille
	                                l„hett„v„ns„ dataa (RTS).
	CS  (Clear to Send)       "   , modeemi viestii modeemille olevansa
	                                valmis l„hett„m„„n dataa.
	ARQ (Automatic Repeat Request)  valo syttyy, kun muodostuu virheen-
	                                korjaava yhteys.

	Korttimallisissa modeemeissa ei luonnollisesti ole merkkivaloja,
	mutta niit„ varten on saatavissa taustaohjelmia, jotka tulostavat
	valot monitorin ruudulle yhteydenoton aikana.

	Mit„ tapahtuu sarjakaapelissa ja modeemissa modeemiyhteyden aikana?

	1. Kun modeemin virtakytkint„ k„„nnet„„n (ulkoinen modeemi) syttyy
	MR-valo (yleens„ syttyy my”s Clear To Send eli CS-valo).
	2. Tietoliikenneohjelman latautuessa viestii se (tietokone) modee-
	mille haluavansa l„hett„„ dataa (RTS) tekem„ll„ sarjakaapelin nas-
	tan 4 j„nnitteiseksi (pin 4 goes high) ja heti per„„n vastaavalla 
	tavalla k„y nastalle 20 (DTR). Modeemissa syttyv„t t„ll”in RS- ja 
	TR-valot.

	Kun puhelimen luuri nostetaan (off hook), sulkeutuu puhelimessa
	rele tai kytkin. Samoin tapahtuu modeemissa kun sill„ soitetaan
	johonkin numeroon (jokseenkin kaikki nykyaikaiset modeemit osaavat
	itse soittaa valittuun numeroon eli niiss„ on ns. autodial-ominai-
	suus).








                                                                         4.

	3. Kun tietoliikenneohjelmalla aloitetaan soittaminen, 'nostaa
	modeemi ensin luurin' ja OH-valo (off hook) syttyy. Kun modeemi on
	kytkeytyneen„ linjalle, nostaa se sarjakaapelin nastaan 6 j„n-
	nitteen ja viestii t„ten tietokoneelle, ett„ se on kytkettyn„
	linjalle (DSR). 4. T„m„n j„lkeen modeemi soittaa valittuun nume-
	roon. Jos modeemin kaiutin on p„„ll„, kuullaan siit„ soitto„„net.
	T„ll”in vastap„„ss„ muodostuu soittoj„nnite, joka kertoo vasta-
	p„„n modeemille tulevasta soitosta. Vastap„„n modeemi synnytt„„
	sarjakaapelinsa nastaan 22 j„nnitteen (RI), joka ilmoittaa vasta-
	p„„n tietokoneelle (tietoliikenneohjelmalle) tulevasta soitosta
	(, jos modeemi on p„„ll„ tai ei ole varattu). Edelleen vastaava
	modeemi nostaa sarjakaapelinsa j„nnitteen nastassa 6 (DSR) ja
	kertoo tietoliikenneohjelmalle, ett„ se on linjalla. On huomattava,
	ett„ nastan 6 j„nnite ei nouse, jos nastassa 20 ei ole j„nnitett„.
	Samoin nastan 20 j„nnite on edellytyksen„ sille, ett„ vastaavan
	modeemin linjarele kytkeytyy ja soittaminen p„„ttyy.
	Soittavan modeemin kaiuttimesta kuullaan ns. 'ringback'-signaali,
	siis vapaa- tai varattu-„„ni. T„t„ ei itseasiassa l„het„ se toisen
	p„„n modeemi (tai puhelin) vaan keskuslaitteisto.
	T„m„n vastaus„„nen tunnistamisessa saattaa eri maissa valmiste-
	tuilla modeemeilla olla vaikeuksia, jos niit„ k„ytet„„n toisessa
	maassa, jossa standardit ovat hieman erilaisia. Esimerkiksi
	modeemi ei tunnista varattu-„„nt„, vaan jatkaa itsepintaisesti
	soittamistaan. 

	4. K„ttely (handshaking)

	Vastap„„n modeemi l„hett„„ ns. vastaus„„nen (answer tone). L„het-
	t„v„ modeemi reagoi t„h„n „„nell„„n jonka j„lkeen sen nastaan
	8 tulee j„nnite (CDC), jolla modeemi ilmoittaa tietokoneelle kanto-
	aallosta (carrier) eli siit„, ett„ vastap„„n modeemi on linjalla.
	Vastaava modeemi yritt„„ nyt sovittaa nopeutensa soittavan modeemin
	kanssa, jonka j„lkeen se my”s nostaa nastansa 8 j„nnitteen (CDC)
	ilmoittaen tietokoneelleen olevansa linjalla. Kun modeemit saavat
	sovitettua nopeutensa ja muut yhteyden laatuun vaikuttavat seikat,
	l„hett„v„t ne toisilleen merkki„„nen, joka nostaa niiden nastojen
	5 (CTS) j„nnitteet ilmoittaen tietokoneille (tietoliikenneohjel-
	mille), ett„ datan l„hetys voi alkaa ja k„ttely on p„„ttynyt.
	K„ttelyn p„„ttyess„ modeemin CD-valo syttyy (carrier detect).

	Modeemien k„ttely on monimutkainen tunnistamisprosessi, jossa
	modeemit sopivat k„ytett„v„st„ yhteysmenetelm„st„ (-protokollasta),
	nopeudesta, mahdollisista virheenkorjaus- ja tiedonpakkausmene-
	telmist„. K„ttely aloitetaan modeemien suurimmasta nopeudesta ja
	korkeimmasta protokollatasosta, kunnes on l”ydetty yhteinen 
	's„vel'. Jos modeemien kanssa ilmenee yhteydensaantiongelmia ja
	niiden samoin kuin tietoliikenneohjelmien asetukset muuten ovat
	kohdallaan, on k„ttelytapahtuma todenn„k”isesti se, jossa jotain
	menee vikaan.

	5. Nyt voidaan siirt„„ dataa koneelta toiselle. T„ll”in DTE:n sar-
	jakaapelien nastoissa 2 (TXD eli datan l„hetys) ja 3 (RXD eli
	datan vastaanotto) vaihtelevat loogisia ykk”si„ ja nollia
	vastaavat j„nnitteet ja modeemeissa valot SD (TXD) ja RD (RXD)
	vilkkuvat vastaavassa tahdissa. L„hett„v„ modeemi muuntaa sitten






                                                                         5.

	n„m„ ykk”set ja nollat puhelinlinjalle meneviksi niit„ vastaaviksi
	analogisiksi „„nitaajuisiksi signaalimuutoksiksi. Vastaava modeemi
	suorittaa k„„nteisen muunnoksen digitaalisiksi ykk”siksi ja nollik-
	si (siis niit„ vastaaviksi j„nnitteiksi).

	6. Yhteyden lopetus

	Yhteys voidaan lopettaa tai se voi katketa monella eri tavalla.
	Jos sarjakaapelin nastasta 20 (DTR) putoaa j„nnite (TR valo 
	sammuu), modeemi kytkeytyy pois linjalta. T„h„n voi vaikuttaa
	esimerkiksi jokin ohjelmissa. Erilaiset seikat, esimerkiksi
	riitt„v„n suuret linjah„iri”t, voivat aiheuttaa nastan 8 (DCD)
	j„nnitteen putoamisen, jolloin kantoaalto katoaa ja yhteys kat-
	keaa. K„ytett„ess„ Hayes'in komentokielt„ linjalle l„hettetty
	taukojen erottama 'kolmen plussan sarja' +++ katkaisee yhteyden
	ja palauttaa modeemin ns. komentotilaan. Edelleen Hayes'in komento-
	kieless„ komento ATH avaa releen ja katkaisee yhteyden (tavallinen
	yhteyden lopetusmenetelm„). Luonnollisesti puhelinkaapelin irroitus
	pistokkeestaan tai s„hk”n katkaiseminen modeemista katkaisee my”s
	yhteyden, vaikka ei olekaan suositeltavaa.

	Miten tieto siirtyy puhelinlinjalla?

	Kahden tietokoneen v„lill„ voidaan tietoa siirt„„ sarjakaapelia
	pitkin k„ytt„en esimerkiksi ns. 'nollamodeemikaapelia'. Siin„
	minimivaatimus on, ett„ (, jos molemmissa p„iss„ on 25 nastaiset
	liittimet) signaalimaat eli nastat 7 on kytketty yhteen ja nastat
	2 ja 3 ristiin. Siis toinen tietokone l„hett„„ toisen vastaanotto-
	johtimeen. K„ytett„v„st„ tietoliikenneohjelmasta riippuen joudutaan
	kuitenkin usein 'huijaamaan' niit„ 'uskomaan', ett„ DTR, DSR, RTS,
	CTS ja CXR toiminnot ovat p„„ll„. T„st„ syyst„ nollamodeemikaape-
	lissa kytket„„n vastakkaisten liittimien nastat seuraavasti yhteen:
	2---3,  3---2,  4---5,  5---4,  6,8---20,  20---6,8  ja  7---7 
	Lis„ksi voidaan kytke„ 1---1 ja 22---22.
	Sarjakaapelissa tietoa voidaan kuitenkin siirt„„ vain korkeintaan
	muutama kymmenen metri„. T„t„ pitemmill„ yhteyksill„ siirtovirhei-
	den m„„r„ kasvaa liian suureksi h„iri”todenn„k”isyyden lis„„ntyes-
	s„. T„ten pitemmill„ yhteyksill„ on k„ytett„v„ muita menetelmi„. 

	Siirrett„ess„ tietoa puhelinlinjoja pitkin modeemin avulla muunne-
	taan sarjamuotoinen digitaalinen informaatio sarjamuotoiseksi ana-
	logiseksi informaatioksi ja taas takaisin. Analogisessa siirrossa
	data liikkuu puhelinlinjoilla „„nitaajuisen v„r„hdysliikkeen sig-
	naalin muunnoksina pitki„kin matkoja. Koska puhelinlinjat on suun-
	niteltu noin tajuuksilla 300 - 3400 Hz v„r„htelev„n signaalin 
	v„litt„miseen, on niiden t„m„ noin 3000 Hz 'kaistanleveys' my”s 
	rajana modeemien v„litt„m„n tiedon siirt„miselle. Esimerkiksi 
	mik„„n informaatio ei voi puhelinlinjoja pitkin siirty„ nopeammin 
	kuin 3000 'yksikk”„' sekunnissa (k„yt„nn”ss„ paljon v„hemm„n). 
	Onneksi t„h„n 'yksikk””n' voidaan mahduttaa useampia bittej„ 
	tietoa. Seuraavassa selvitet„„n tarkemmin menetelmi„, joilla tietoa 
	koodataan signaalinmuutoksiksi linjalle.









                                                                         6.

	Tarkastellaan esimerkiksi ison F-kirjaimen l„hett„mist„ modeemin
	v„lityksell„. F-kirjaimen ASCII-koodi on kymmenj„rjestelm„ss„
	70, 16-j„rjestelm„ss„ 46 ja bin„„rilukuna (8-bittisess„ muodossa)
	01000110. sarjakaapelissa F siis etenee t„t„ bin„„rimuotoa vastaa-
	vina per„kk„isin„ j„nnitetason muunnoksina seuraavasti:


	    15V



             0V



           -15V
                     0   1   0   0   0   1   1   0

                               kuva 3.

	Asynkronisilla yhteyksill„, jollaisia tavalliset tietokone<->
	modeemi<->modeemi<->tietokone yhteydet ovat, tieto l„hetet„„n
	'paketteina'. T„ll„isen paketin muodostaa esimerkiksi yksi tavu
	eli merkki eli 8 bitti„. Koska l„hetys ei ole synkronoitua, voi
	merkkien l„hett„misen v„lill„ olla erisuuruisia taukoja. T„ll”in
	vastaanottajalle on kerrottava, mist„ l„hetett„v„ tieto alkaa ja
	mihin se p„„ttyy. T„m„ on j„rjestetty laittamalla jokaisen merkin
	alkuun ns. aloitusbitti (start bit) ja loppuun lopetusbitti (stop
	bit). Lis„ksi voidaan ennen lopetusbitti„ laittaa ns. pariteetti-
	bitti (parity bit), joka on er„„nlainen yksinkertainen virheen-
	tarkistusmenetelm„. Pariteettibitin arvo (0 tai 1) m„„r„ytyy sen
	mukaan k„ytet„„nk” parillista pariteettia (even) vai paritonta
	(odd). Parillisen tapauksessa bitin arvo merkit„„n siten, ett„
	tavussa (+pariteettibittiss„) on parillinen m„„r„ ykk”si„, paritto-
	massa pariteetissa taas niit„ pit„„ yhteens„ olla pariton m„„r„.
	Jos sitten l„hetyksen aikana tulee virhe siten, ett„ jonkin bitin
	arvo muuttuu esim. vastakkaiseksi, t„m„ havaitaan muuttuneesta
	pariteetista. Mik„„n 100% varma konsti t„m„ ei ole sill„ kahdessa
	bitin 'k„„nn”ksess„' mit„„n paritettivirhett„ ei havaita. Pariteet-
	tibitti voi my”s saada vakioarvon eli se voi aina olla 0 (space) 
	tai 1 (mark). Suomessa ja kansainv„lisestikin yleisimmin on 
	kuitenkin pariteetin arvona 'no parity' eli pariteettibitti„ ei 
	k„ytet„. Sarjaliikenneportin UART suorittaa t„m„n aloitus- lopetus- 
	ja pariteettibittien lis„„misen l„hetett„v„„n ja riisumisen vas-
	taanotettavasta datasta. Tavanomaisilla asetuksilla ( 1 aloitus-
	bitti, joka on aina 0, yksi lopetusbitti, joka on aina 1 ja ei 
	pariteettia) ison F-kirjaimen etenemist„ sarjakaapelissa kuvaa 
	seuraava esitys:













                                                                         7.







   ...1   1   1   1   0   0   1   0   0   0   1   1   0   1   1   1   1...
                      ^                                   ^
        ei          start             data               stop       ei
     l„hetyst„      bitti             bitit              bitti   l„hetyst„

                             kuva 4.


	Miten ne bitit sitten siirtyv„t siell„ puhelinlinjalla? 
	Kansainv„linen YK:n alainen tietoliikenteen standardointij„rjest”
	CCITT (Comite Consultatif International Telegraphique et Tele-
	phonique) m„„rittelee ns. V-standardeissaan (oikeammin ne ovat
	suosituksia) tietoliikenteen ja laitteiden standardit. CCITT:n
	V.21-standardissa samoin kuin amerikkalaisessa Bell 103-standar-
	dissa bitit koodataan modeemeissa taajuuksiksi, jotka etenev„t 
	puhelinlinjalla. Kuten kaikki ns. hitaat modeemit, my”s V.21
	k„ytt„„ puhelinlinjojen 300-3400Hz kaistasta kahta kanavaa, joista
	yht„ pitkin kutsuva modeemi l„hett„„ tietoa ja toista pitkin
	vastaava modeemi l„hett„„ omaansa. Kutsuvan modeemin bitin arvoa
	yksi vastaa taajuus 980Hz ja nollaa 1180Hz. Vastaavan modeemin
	ykk”nen on 1650Hz ja nolla 1850Hz. Vaikka Bell-standardissa mene-
	telm„ on sama, eiv„t V21 ja Bell 103 ole yhteensopivia, koska
	niiden k„ytt„m„t taajuudet ovat erilaisia. T„ll„ist„ bittien muun-
	nosmenetelm„„ kutsutaan nimell„ taajuusmodulointi (FSK = Frequency
	Shif Keying). Vaikka se on hyvin h„iri”kestoinen menetelm„, ei
	n„it„ V.21-standardin mukaisia modeemeja en„„ k„yt”ss„ juuri tapaa
	l„hinn„ niiden tehottomuuden takia. V.21-standardin mukaisessa
	tiedonsiirrossa siirron maksiminopeus on nimitt„in vain 300 bitti„
	sekunnissa (300 bps = 300 bits per second). Mit„ sitten tarkoite-
	taan sanalla baudi, jota tietoliikenteen yhteydess„ paljon n„kee 
	k„ytett„v„n (my”s v„„rin ;)? Baudi (Bd) on modulointinopeuden 
	yksikk”, joka ilmaisee kuinka monta kertaa sekunnissa signaalin 
	tila muuttuu. Siis se on signaalin tilanmuutosnopeuden yksikk”.
	Koska V.21-standardissa jokaista bitin arvoa vastaa oma taajuu-
	tensa, on taajuuden muutoksia (eli signaalin tilanmuutoksia) 
	yht„ monta kuin v„litett„v„ss„ datassa on bittej„. Siis V.21:n
	tapauksessa tiedonsiirron nopeus on my”s baudeissa 300 Bd. Melkein
	kaikissa muissa tapauksissa nopeus baudeissa onkin sitten erilainen
	kuin nopeus yksik”ss„ bps. Koska yksikk” bps kuvaa datan todellista
	siirtymisnopeutta, on sen k„ytt” suositeltavampaa kuin yksik”n
	baudi k„ytt”. L„hetett„v„„ isoa F-kirjainta voisi taajuusmodu-
	loinnissa (esim V.21) kuvata seuraavan kaltaisella esityksell„:













                                                                         8.







     ...1   1   1   0   0   1   0   0   0   1   1   0   1   1   1...
                    ^                                   ^ 
                  start                                stop
                                kuva 5.

	Jos V.21:ss„ k„ytett„v„n kaltaista FSK-modulointia k„ytett„isiin	1200 bps nopeudella toimivissa modeemeissa (eli niiss„ k„ytett„i-
	siin signaalinmuutosnopeutta 1200 Bd), ei puhelinlinjojen kaistan-
	leveys riitt„isi. Kaksi 1200 baudin 'kanavaa' vaatisivat 2400 Bd:n
	kaistan. T„m„ pit„„ kuitenkin kertoa viel„ 1,5:ll„ koska FSK-modu-
	lointi vaatii 1,5 Hz kaistanleveyden jokaista baudia kohti. Niinp„
	CCITT-standardin mukaisissa V.22-modeemeissa k„ytet„„nkin toisen-
	laista vaihesiirto-modulointimenetelm„„ (PSK = Phase Shift Keying).
	PSK-menetelm„ss„ bittien arvot koodataan kantoaallon vaihesiirrok-
	siksi. Suuremman tehokkuuden saavuttamiseksi bittivirta jaetaan
	kahden bitin pareiksi (dibits), joista jokainen vastaa erilaista
	vaihesiirrosta. Vastaavuudet ovat 

         debitit    vaihesiirto     
           00           90o         
           01          180o         
           10            0o         
           11          270o         

	V.22 modeemin modulointinopeus eli signaalinmuutosnopeus on 600 Bd.
	Koska jokaiseen muutokseen sis„ltyy 2 bitti„ (1 debit), l„hett„„
	modeemi dataa nopeudella 1200 bps. Kutsuva modeemi l„hett„„ taajuu-
	della 1200 Hz, johon siis vaihesiirtoja moduloidaan ja vastaanot-
	taa taajuudella 2400 Hz (meno- ja paluukanavat). Vastaavalla modee-
	milla kanavat ovat p„invastoin. F-kirjaimemme matkaa PSK-moduloin-
	nissa voisi kuvata esimerkiksi seuraava k„yr„:












	        00        10        00        11        01
	        ^                                        ^
              start                                    stop
                                 kuva 6.








                                                                         9.

	V.22-standardia vastaa amerikkalainen Bell'in 212A, jossa k„ytet„„n
	samaa periaatetta kuin edellisess„. Modeemit eiv„t kuitenkaan 
	yleens„ pysty kommunikoimaan kesken„„n. 
	Ensimm„inen modeemistandardi, joka on samanlaisena k„yt”ss„ kaikki-
	alla maailmassa on CCITT V.22bis. N„m„ modeemit pystyv„t l„hett„-
	m„„n nopeudella 2400 bps signaalinmuutosnopeuden ollessa 600 Bd
	kuten V.22-modeemeissakin. My”s k„ytetyt taajuuskanavat ovat samat.
	V.22bis-modeemeissa koodataan nelj„n bitin ryhmi„ (quadbits) 0000,
	0001, 0010, 0011, 0100, 0101, jne. (16 erilaista) tiettyjen s„„nt”-
	jen mukaan vaihe- ja amplitudimuutoksiksi. Koodausmenetelm„„ kut-
	sutaan nimell„ Quadrature Amplitude Modulation (QAM). Koska signaa-
	linmuutosnopeus on 600 Bd ja jokaiseen signaaliin koodataan 4
 	bitti„, etenee tieto nopeudella 2400 bps.

	Kaikki edell„ mainitut modeemityypit l„hett„v„t ja vastaanottavat
	tietoa samanaikaisesti (kahta eri 'kanavaa' pitkin). T„ll„isest„
	liikenn”innist„ k„ytet„„n nimityst„ full duplex. Half duplex lii-
	kenteess„ tieto voidaan l„hett„„ molempiin suuntiin, mutta vain
	yhteen suuntaan kerrallaan. (Yleisradion l„hetyksist„ voitaisiin
	k„ytt„„ nimityst„ simplex, sill„ takaisinl„hetysmahdollisuutta ei
	luonnollisesti ole paitsi eri viestiv„lineell„ ;-).

	1984 CCITT hyv„ksyi V.32-standardin. Siin„ modeemit voivat liiken-
	n”id„ full duplex, vaikka ne k„ytt„v„t vain yht„ taajutta 1800 Hz.
	T„m„n mahdollistaa modeemeihin rakennettu erikoinen 'kaiunpoisto-
	j„rjestelm„' (echo cancellation), jonka avulla modeemit voivat
	erotella l„htev„t signaalit tulevista. Signaalinmuutosnopeus on
	nostettu 2400 baudiin eli modeemit k„ytt„v„t l„hes koko puhelin-
	linjojen my”nt„m„n kaistanleveyden. Koska modeemi l„hett„„ dataa
	paljon nopeammin kuin esimerkiksi V.22bis, ovat yksityiset data-
	signaalit hyvin paljon heikompia. N„inollen tavallista QAM-modu-
	lointia ei voi luotettavasti k„ytt„„. T„st„ syyst„ V.32-modeemeissa
	k„ytet„„n kehittyneemp„„ trellis-koodaussysteemi„ (TCM = Trellis
	Coded Modulation), jossa modeemi p„„tt„„ signaalin arvon useiden 
	vastaanotettujen signaalien perusteella. V.32-modeemien maksimi-
	nopeus on 9600 bps. N„iss„ modeemeissa on lis„ksi ns. 'fall back'
	ominaisuus, jonka mukaan ne voivat hidastaa nopeuden pienemm„ksi
	esimerkiksi linjah„iri”iden yms. takia. Fall back-nopeus on 4800 
	bps, jolloin k„ytetty koodaus on kuitenkin QAM. On arvioitu, ett„
	V.32-modeemeissa tarvittava tekniikka on 100 kertaa monimutkaisem-
	paa kuin V.22bis-modeemeissa. Viime aikoihin asti t„m„ on n„kynyt
	n„iden modeemien hinnoissa. Kuluneen vuoden (91-92) aikana hinnat
	ovat kuitenkin tulleet voimakkaasti alas, sill„ modeemien perus-
	elektroniikkaa on nyttemmin saatavissa integroidussa muodossa kil-
	pailukykyisin hinnoin.

	Viimeisin CCITT:n modeemistandardi kantaa nime„ V.32bis. Siin„
	tieto siirtyy maksimissaan 14400 bps. Taajuuskanava on sama kuin
	V.32:ssa samoin kuin koodausmenetelm„. V.32bis tuntee 4 fall back
	tilaa, joihin se voi siirty„ esimerkiksi huonojen yhteyksien takia.
	12000 bps, 9600 bps, 7200 bps ja 4800 bps. Muut paitsi 4800 bps
	nopeus k„ytt„v„t TCM-koodausta. Nopeudella 14400 bps V.32bis pakkaa 
	tietoa 6 bitti„ jokaiseen signaalin muutokseen ja l„hett„„ n„it„
	muutoksia nopeudella 2400 Bd. V.32bis modeemeilla on my”s ns. 'fall 
	forward'-ominaisuus, jonka perusteella ne voivat palata alinopeu-
	desta takaisin suurempaan, jos olot sen sallivat. Yleens„ CCITT-
	modeemit voivat kommunikoida aiemman V-standardin modeemien kanssa.




                                                                        10.

	Esimerkiksi otettaessa yhteytt„ V.22bis'sill„ V.32bis-modeemiin 
	yritet„„n k„ttelyss„ ensin suurempaa nopeutta kunnes yhteys lopulta 
	syntyy V.22bis'in mukaisena. Valitettavasti joidenkin vanhempien 
	V.22bis-modeemien ja V.32bis-modeemien kanssa on k„ttelyss„ joskus 
	ongelmia, koska vanhempi standardi ei tunnista uusia kutsuja, vaan 
	tulkitsee ne v„„rin ja kielt„ytyy kokonaan yhteisty”st„. T„m„nlaa-
	tuisesta ongelmasta p„„see yleens„ eroon lukitsemalla sen nopeamman 
	modeemin nopeus alemmaksi.

	Kaikki edell„ mainitut modeemistandardit liikenn”iv„t symmetrises-
	ti. T„m„ tarkoittaa sit„, ett„ niiden nopeus full duplex-yhteydess„
	on molempiin suuntiin sama. On kuitenkin olemassa eri modeemival-
	mistajien omia standardeja, joista mainittakoon vaikka PEP ja
	amerikkalaisen US Robotics'in HST (High Speed Technology). HST-
	standardi, on asymmetrinen. Siin„ modeemi l„hett„„ toiseen suuntaan
	erilaisella nopeudella kuin toiseen suuntaan. Suunnat vaihtuvat 
	siirrett„v„n datan m„„r„n mukaan. HST:n maksiminopeus on 14400 bps
	ja paluukanavan nopeus vain 450 bps, mik„ kuitenkin on aivan riit-
	t„v„ esimerkiksi ohjausmerkkien l„hett„miseen. Uusin HST-standardi
	pystyy jo nopeuteen 16800 bps kuten er„„t muutkin valmistajakohtai-
	set 'standardit'.

	Virheenkorjaus ja tiedonpakkaus

	Kun modeemien nopeudet kasvoivat, tulivat niiss„ k„ytett„v„t 'hie-
	nommat tiedonsiirtomenetelm„t herkemmiksi puhelinlinjoilla esiin-
	tyville h„iri”ille. T„t„ ongelmaa poistamaan kehitettiin ns. vir-
	heenkorjausprotokollia. Virheenkorjauksessa bittivirta jaetaan
	sopiviin osiin eli lohkoihin ja jokaisesta lohkosta lasketaan tie- 	tyll„ laskukaavalla ns. tarkistussumma. T„m„ tarkistussumma l„hete-
	t„„n datalohkon mukana ja toisessa p„„ss„ lasketaan taas tarkistus-
	summa vastaanotetusta lohkosta. jos summat eiv„t t„sm„„, on siir-
	rossa tapahtunut virhe ja lohko l„hetet„„n uudelleen. Virheen kor-
	jaus ei siis oikeastaan olekaan korjausta, vaan virheenhavaitsemis-
	ta ja sit„ seuraavaa l„hetyksen uusimista.

	Amerikkalaisen Microcom-yhti”n kehit„m„st„ MNP-virheenkorjaus-
	menetelm„st„ (Microcom Networking Protocol) eli -protokollasta tuli
	k„yt„nn”ss„ ensimm„inen modeemien virheenkorjausstandardi. MNP-1 
	soveltui ainoastaan yksisuuntaiseen siirtoon ja oli lis„ksi teho-
	ton. Siirron hy”tysuhde (l„hetetyt databitit/l„hetetyt bitit) j„i 
	alhaiseksi n. 70%:iin. T„m„ protokolla ei ole oikeastaan koskaan 
	ollut edes k„yt”ss„. MNP-2 protokollassa, joka on kaksisuuntaiseen
	liikenteeseen soveltuva, hy”tysuhde nousi jo 84%:iin. Seuraava pa-
	rannus oli MNP-3, jossa siirryttiin virheenkorjaavien modeemien
	v„lill„ (molemmissa p„iss„ pit„„ olla sama ominaisuus ennenkuin
	korjaus onnistuu) synkrooniseen toimintaan. T„m„ mahdollisti start-
	ja stop-bittien karsimisen l„hetett„vist„ paketeista ja hy”tysuh-
	detta saatiin nostettua. MNP-4:ss„ suurennettiin edelleen paketteja
	ja minimoitiin kontrollibittien l„hett„mist„. Protokollan hy”ty-
	suhde nousi jo 120%:iin eli siirto tuli nopeammaksi kuin ilman
	korjausta (hyvill„ linjoilla). Taso 4 (MNP-4) sis„lt„„ tason 3 ja
	tason 2 korjaukset eli on alasp„in yhteensopiva niiden kanssa.
	MNP:t„ kehittyneempi virheenkorjausprotokolla on LAPM (Link Access
	Protocol for Modems). CCITT on melko „skett„in ottanut k„ytt””n
	virheenkorjausprotokollasuosituksen V.42, joka sis„lt„„ sek„ MNP-





                                                                        11.

	tasot ett„ LAPM-korjauksen. Jokseenkin kaikissa uusissa V.32- ja 
	V.32bis-modeemeisa on k„yt”ss„ t„m„ V.42-virheenkorjaus. Vaikka
	virheenkorjaus on yleens„ modeemeihin kiinte„sti liitetty toiminto,
	on mahdollista k„ytt„„ sit„ modeemista riippumatta ohjelmallisesti,
	kunhan sellainen ohjelma on molemmissa yhteyden p„iss„.

	Pyritt„ess„ yh„ suurempaan hy”tysuhteeseen tiedonsiirrossa on tie-
	toa alettu muuttaa tihe„mp„„n muotoon linjalla siirt„misen ajaksi.
	Puhutaan tiedonpakkauksesta. Tiedonpakkauksessa ajatuksena on koo-
	data tiedossa esiintyvi„ toistoja yksinkertaisempaan muotoon.
	Esimerkiksi, jos jokin tiedosto sis„lt„isi sata A-kirjainta, riit-
	t„isi tiedon v„litt„miseen vain tieto mist„ kirjaimesta on kyse ja
	montako sellaista tiedossa on. Koko tieto supistuisi kahteen merk-
	kiin. K„yt„nn”ss„ tuo ei ole ihan noin yksinkertaista. Tiedonpak-
	kaukseen on kehitetty erilaisia pakkausalgoritmeja. Microcom kehit-
	ti modeemeille MNP-5-tiedonpakkauksen, jossa toistoa sis„lt„vien
	tiedostojen dataa pakataan ns. Huffman-koodauksella. MNP-pakkausta
	ei kuitenkaan kannata k„ytt„„ t„ysin satunnaisia merkkej„ sis„lt„-
	vi„ tiedostoja tai jo ennest„„n pakattuja tiedostoja siirrett„ess„.
	Se ei nimitt„in osaa erottaa jo pakattua dataa pakkaamattomasta,
	vaan yritt„„ edelleen turhaan tiivist„„ sit„. T„m„ aiheuttaa siir-
	ron pitkittymisen sen nopeutumisen sijasta! Pakkauksen voi toki
	kytke„ my”s pois k„yt”st„. Tiedostotyyppej„, jotka eniten pienene-
	v„t tiedonpakkauksella ovat mm. kuvatiedostot, tekstitiedostot,
	laskutaulukot, ohjelmien l„hdekooditiedostot ja kaikki joissa on 
	paljon merkkien toistoa. CCITT on jokin aika sitten ottanut k„yt-
	t””n tiedopakkaussuosituksen V.42bis, jossa k„ytet„„n Lempel-Ziv-
	pakkausalgoritmia. V.42bis on kehittyneempi pakkaustapa kuin MNP-5.
	Kun MNP-5:n pakkaussuhde on parhaimmillaan 1:2 (tiedoston koko pu-
	ristetaan puoleen alkuper„isest„), voi V.42bis p„„st„ suhteeseen
	1:4. Lis„ksi V.42bis'ill„ varustetut modeemit tunnistavat jo paka-
	tut tiedostot eiv„tk„ turhaan yrit„ uudelleen pakata niit„. Edel-
	leen V.42bis on alasp„in yhteensopiva MNP-5:n kanssa eli sis„lt„„
	my”s sen. My”s Microcom on edelleen kehitt„nyt pakkausmenetelmi„„n
	julkistamalla MNP-7, joka ylt„„ pakkaussuhteeseen 1:3, mutta on
	ymm„rrett„v„sti j„„m„ss„ V.42bis'sin varjoon. 

	Kuten edell„ jo mainittiin, tiedostoja voidaan pakata my”s ohjel-
	mallisesti. Suurin osa elektronisissa postilaatikoissa ('bokseis-
	sa') olevista tiedostoista, joita k„ytt„j„t voivat vastaanottaa 
	itselleen, ovat jo valmiiksi pakatussa muodossa. Tunnetuimmat 
	pakkausohjelmat, jotka k„yt„v„t samalaisia tai hieman erilaisia 
	pakkausalgoritmeja, ovat PKZIP/PKUNZIP (.ZIP), LHARC (.LZH) ja 
	uudempi LHA (.LZH), ARJ, 	(ARJ), PKARC/PKXARC (.ARC) ja ZOO (.ZOO) 
	(suluissa pakatun tiedoston tunnus. Bokseissa yleisimmin k„ytettyj„
	ovat PKZIP ja LHA. Pakattuja tiedostoja vastaanotettaessa kannattaa 
	siis kytke„ modeemista (harware)pakkaus pois p„„lt„ (paitsi 
	V.42bis-yhteyksill„, jotka tunnistavat pakatut tiedostot). 

	Jos modeemissa on tiedonpakkausominaisuus, tuo t„m„ uuden vaatimuk-
	sen modeemin ja tietokoneen v„lisen yhteyden nopeudelle eli ns.
	p„„telaitenopeudelle. Koska pakkausalgoritmi voi puristaa siirret-
	t„v„n tiedoston koon puoleen, jopa allekin ja paketin purkaminen
	modeemissa (kun k„ytet„„n hardware-pakkausta) on varsin nopeaa,
	siirtyy purettu tieto modeemista tietokoneelle jopa yli kaksinker-
	taisella nopeudella linjanopeuteen verrattuna. Samoin, jos halu-
	taan k„ytt„„ tietoa l„hetett„ess„ tiedon pakkaavaa modeemia mahdol-




                                                                        12.
	
	lisimman hyvin hy”dyksi, pit„„ tietoa l„hett„„ modeemille linja-
	nopeutta suuremmalla nopeudella. Tietoa pakkaavilla modeemeilla on
	t„st„ syyst„ j„rkev„„ asettaa tietoliikenneohjelmasta p„„telaite-
	nopeus suuremmaksi kuin linjanopeus. Esimerkiksi k„ytett„ess„ 
	V.22bis-modeemia, jossa on MNP-5, on linjanopeus suurimmillaan
	2400bps, mutta p„„telaitenopeudeksi on syyt„ asettaa v„hint„„n
	4800 bps. Etenkin nopeilla modeemeilla on lis„ksi t„st„ syyst„ 
	syyt„ asettaa ohjelmasta ja modeemista hardware flow control (CTS/
	RTS) p„„lle ja kytke„ softaware flow control (XON/XOFF) pois p„„l-
	t„. Yleens„kin, jos vain mahdollista, aina tulisi k„ytt„„ hardware
	flow controll'ia (eli bittivirran ohjausta laitetasolla). Ohjel-
	mallisessa ohjauksessa (XON/XOFF) on mahdollista, ett„ datan
	sis„lt„m„t merkit, jotka voidaan tulkita ohjauskoodeiksi, menete-
	t„„n. Hardware flow control (ja erilainen p„„telaitenopeus) edel-
	lytt„„ my”s Auto Baud Detect-toiminnon (eli sen, ett„ modeemi m„„-
	r„isi p-l-nopeuden linjanopeuden mukaan) kytkemist„ pois p„„lt„.

	
2.	Modeemin k„ytt”kuntoon asentaminen

	Modeemeja on kahta p„„tyyppi„ ns. sis„isi„ tietokoneen lis„kortti-
	paikkaan asennettavia korttimodeemeja ja ulkoisia modeemeja.
	Korttimallin etuja ovat niiden hieman halvemmat hinnat, pienempi
	tilantarve ja se, ett„ niiss„ on mukana oma sarjaportti ja yleens„
	(ainakin uusissa) uusinta mallia oleva UART. Haittoina voisi maini-
	ta laiteriippuvuuden. Modeemi k„y vain oman tyyppins„ mikrojen
	lis„korttipaikkaan. Lis„ksi modeemi on herkempi puhelinlinjoilta
	mahdollisesti tuleville ylij„nnitepiikeille (esim. ukkosilmat).
	Suuri ylij„nnite saattaa t„ll”in tuhota my”s mikron emokortin toi-
	sin kuin ulkoisen modeemin tapauksessa.
	Ulkoisen modeemin etuina ovat parempi turvallisuus ylij„nniteta-
	pauksissa, siirrett„vyys mikrosta toiseen (modeemi toimii kaikissa
	mikroissa, joissa on standardi sarjaportti) ja merkkivalot, joista
	modeemin toimintaa voi seurata. Haittoja ovat suurempi hinta, joka
	seuraa kotelosta, verkkoj„nnitteen muuntajasta ja vaadittavasta
	sarjakaapelista. My”s sen viem„„ ylim„„r„ist„ tilaa ty”p”yd„ll„
	jotkut pit„v„t haittapuolena.

	Ennen modeemin k„ytt”kuntoon asentamista kannattaa lukea modeemin
	mukana tulevasta k„sikirjasta ainakin ne asentamiseen liittyv„t
	kohdat, sill„ jokaisen modeemin asetuksiin vaikutavat kytkimet
	poikkeavat yleens„ hieman toisistaan. 

	A. Korttimodeemin asentaminen 

	1. K„„nn„ virtakytkimet off-asentoon tietokoneesta ja sen oheis-
	   laitteista.

	2. Avaa keskusyksik”n kotelo

	3. Poista ruuvi vapaan kortti-
	   paikan taustalevyst„ ja 
	   irroita levy.

	4. Aseta modeemissa hyppylangat
	   (jumpperit) ja muut mahdolliset
	   kytkimet tarvittavaan asentoon.




                                                                       13.

	5. Paina kortti korttipaikkaan ja ruuvaa sen taustalevy kiinni.

	6. Kiinnit„ modeemin linjakaapelin RJ11-liitin pistokkeeseensa
	   (line) ja mahdollinen puhelimen kaapelin RJ11-liitin pistokkee-
	   seensa (phone) sek„ modeemin linjakaapelin toinen p„„ puhelimen 
	   sein„pistorasiaan.

	7. Tietokonetta k„ynnistett„ess„ modeemin tulisi antaa „„nimerk-
	   kins„, jos se on (fyysisesti) kunnossa.

	8. K„ynnist„ tietoliikenneohjelma ja testaa modeemin toiminta
	   (k„sitell„„n my”hemmin).

	Korttimodeemeissa on yleens„ kahdenlaisia kytkimi„, jotka tulee
	asentaa toiminta-asentoihinsa ennenkuin modeemia aletaan k„ytt„„.
	Niit„ asetuksia, joissa kytkimet ovat alunalkaen, sanotaan tehdas- 
	asetuksiksi. Usein n„it„ ei tarvitse lainkaan muuttaa. Tavallisesti
	ns. hyppylangalla eli jumpperilla (sellainen pieni palikka, joka
	oikosulkee kaksi nastaa kortilla) valitaan modeemin k„ytt„m„ sarja-
	portti ja keskeytys. Kaikista korttimallisista modeemeista l”ytyv„t
	portit COM1 ja COM2, paremmista my”s COM3 ja COM4. PC-yhteensopi-
	vat mikrot ovat ns. keskeytyskoneita. T„m„ tarkoittaa sit„, ett„
	jonkin laitteen 'tarvitessa keskusyksik”n huomiota', esimerkiksi,
	kun modeemi (oikeastaan se sarjaportti) l„hett„„ tietoa koneelle,	l„hett„„ se t„lle ns. keskeytyspyynn”n (Interrupt ReQuest =IRQ),
	jolloin tietokone hetkeksi keskeytt„„ muun toimintansa ja palvelee
	kyseisest„ laitetta. Jos kaksi laitetta k„ytt„„ samaa keskeytyst„
	voi ohjelmien toiminta seota tai kone menn„ tykk„n„„n 'lukkoon'.
	Sarjaportit COM1 ja COM3 k„ytt„v„t samaa keskeytyst„ IRQ4 ja portit
	COM2 ja COM4 samaa IRQ3:a. Jos esimerkiksi hiiri on asennettu port-
	tiin COM1 ei modeemia pid„ asentaa porttiin COM3, mik„li k„ytetty
	tietoliikenneohjelma hy”dynt„„ hiirt„. Jos toimitaan Windows-k„yt-
	t”ymp„rist”ss„, ei modeemia niin ik„„n tule asentaa COM3- tai COM4-
	portteihin, koska Windows ei tue niit„. Ulkoisessa modeemissa ei
	sarjaporttia voi asettaa, koska modeemihan kytket„„n sarjakaape-
	lilla suoraan mikron sarjaporttiin (merkint„ COMx tai RS232).
	Usein modeemin taustalevyn takana, siis mikron ulkopuolelta s„„det-
	t„viss„, on lis„ksi ns DIP- (Dual In-Line Package) kytkimi„, joilla
	voidaan s„„t„„ erilaisia modeemin toimintaan liittyvi„ perusasetuk-
	sia. Hyvin usein n„it„ ei tarvitse muuttaa laisinkaan, vaan tehdas-
	asetukset toimivat sellaisinaan. N„it„ kytkimi„ l”ytyy my”s ulkoi-
	sista modeemeista. Lis„ksi kaikissa modeemeissa voi olla valmista-
	jakohtaisia asetuksia, ja niit„ varten omat jumpperinsa tai kytki-
	mens„. 

	B. Ulkoisen modeemin asentaminen

	1. K„„nn„ virrat pois laitteista. 

	2. Kytke sarjakaapelin naarasp„„ mikron k„ytett„v„„n sarjaporttiin
	   (urosliitin) ja kaapelin urosp„„ modeemin naarasliittimeen.
	   (joskus n„m„ 'sukupuolet' voivat olla toisinkin)

	3. Kytke modeemin linjakaapelin RJ11-liitin modeemin line-pistok-
	   keeseen ja mahdollisen puhelimen RJ-11-liitin phone-pistokkee-
	   seen sek„ linjakaapelin toinen (se tavallinen puhelinpistoke) 
	   p„„ puhelimen sein„pistorasiaan.




                                                                        14.

	4. Yhdist„ muuntajan virtajohto modeemin virtaliittimeen ja virta-
	   pistoke sein„ss„ olevaan s„hk”pistorasiaan.

	5. K„ynnist„ tietokone.

	6. K„„nn„ modeemin virtakatkaisijaa. T„ll”in modeemin MR- ja CS-
	   (CTS) valojen tulisi sytty„.

	7. K„ynnist„ tietoliikenneohjelma. Modeemin TR- (DTR) ja RS- (RTS)
	   valojen tulisi sytty„. Testaa modeemin toiminta.

	Modeemin toiminnan pikatestaus

	Kun tietoliikenneohjelma on ladattu ja modeemin virtakytkint„
	k„„nnetty (ulkoinen modeemi), on modeemi valmis ottamaan vastaan
	komentoja. Komennot voidaan antaa mill„ tahansa modeemin tunte-
	malla komentokielell„, joista kuitenkin ns. Hayes-komentokieli
	on asynkroonisilla yhteyksill„ ylivoimaisesti k„ytetyin. Jokseen-
	kin kaikki modeemit tuntevat Hayes-komennot. Hayes'in ns. laajen-
	nettujen komentojen (lis„ys peruskomentojen joukkoon) merkitys voi 
	laitekohtaisesti hieman poiketa. L„hes kaikki Hayes-komennot alka-
	vat kirjaimilla AT (Attention), johon lis„t„„n sitten 1-3 merkki„
	k„sitt„v„ osa komennosta riippuen. Ennen kuin komentoja voidaan
	modeemille antaa, on kuitenkin asetettava tietoliikenneohjelmasta
	sarjaportti ja k„ytetty keskeytys modeemin kanssa samaksi. T„ss„
	yhteydess„ on hyv„ tarkistaa my”s, ett„ k„ytetyt nopeudet ja 
	linja-asetukset ovat oikeat. P„„telaitenopeus (usein ohjelmissa
	nimell„ Baud rate) riippuu k„ytetyst„ modeemista, mutta linja-
	parametrit ovat Suomessa l„hes aina 8 databitti„, ei pariteettia
	(no parity) ja 1 stopbitti. Kun asetukset terminaaliohjelmassa
	(eli tietoliikenneohjelmassa) vastaavat modeemin asetuksia, voidaan
	komentojen antaminen aloittaa. T„m„ onnistuu vain tietoliikenne-
	ohjelman ns. terminaalitilassa (terminal mode), johon toki useim-
	mat terminaali- (p„„te) ohjelmat k„ynnistyksens„ j„lkeen tulevat.
	
	Kirjoita AT ja paina Enteri„ (my”s pienet kirjaimet k„yv„t).
	Jos modeemi vastaa palauttamalla OK, on t„m„ osoitus siit„, ett„
	modeemisi ja p„„telaitteesi kommunikoivat kesken„„n ja kaikki on
	siihen asti hyvin. Jos mit„„n ei tule ruudulle on syy mahdolli-
	sesti siin„, ett„ modeemista on DIP-kytkimell„ k„„nnetty ns.
	local-echo pois p„„lt„. T„m„n toteamiseksi voit antaa komennon
	ATE1. Jos modeemi nyt palauttaa OK:n, oli syy edell„ mainittu.
	Jos sek„ modeemista ett„ tietoliikenneohjelmasta on asennettu 
	local-echo ON, tulee ruudulle jokaisen n„pp„ilyn tuloksena tupla-
	m„„r„ merkkej„. Toiset saa pois komentamalla ATE0 (local echo
	off. Muita syit„ OK-merkin ilmaantumatta j„„miseen voivat olla:

	1. komento on n„pp„ilty v„„rin
	2. sarjaportti on v„„r„
	3. tietokone ei ole ohjelman terminaalitilassa
	4. DIP-kytkimill„ on kytketty joko DTR aina p„„lle tai DCD aina
	   p„„lle, mutta ei molempia (normaalisti molemmat ovat OFF)
	   Huom! DIP-kytkinten asetukset tulevat voimaan vasta, kun 
	   modeemi ja ohjelma k„ynnistet„„n uudelleen.
	5. DIP-kytkimill„ on kytketty modeemin vastauskoodit pois p„„lt„
	   eli modeemi ei tulosta ruudulle mit„„n, vaikka muuten toimisikin





                                                                        15.

	Lopuksi kannattaa viel„ kokeilla, ett„ modeemi soittaa. Kirjoita
	ATD ja paina Enter'i„. OH-valon tulisi sytty„ ja modeemin kaiut-
	timesta tulisi kuulua soitto„„ni. Mink„ tahansa n„pp„imen painallus
	keskeytt„„ toiminnon.


3.	Tietoliikeneohjelman (terminaaliohjelman) asentaminen

	Kuten modeeminkin tapauksessa t„ss„kin kannattaa ensin lukea k„si-
	kirjaa. Shareware-ohjelmien kohdalla se usein on tiedostona, jonka
	tunnus on esimerkiksi .DOC , .HLP tms. Seuraavassa esimerkkin„ on
	k„ytetty Telix-nimist„ tietoliikenneohjelmaa, mutta muiden asetuk-
	set ovat hyvin samantapaisia. Terminologia on Telixist„ ja englan-
	ninkielist„ (koska suomenkielisi„ termiksi„ on harvemmassa).
	Oletetaan, ett„ asennetaan tietoliikenneohjelma V.22bis-modeemille
	(2400 bps), jossa on MNP-virheenkorjaus ja -tiedonpakkaus porttiin
	COM2. Ohjelman levylle asentamisen (johon ei nyt puututa) j„lkeen:

	1. Communication Port Setup (sarjaporttien asetukset)

	Siell„ on yleens„ v„hint„„n nelj„ eri porttia, joista n„kyv„t
	portti, sen alkuosoite muistissa ja keskeytyslinja. Esimerkiksi
	Port: COM1  Start Address: 3F8 (heksaluku) ja IRQ line: 4 .
	Yleens„ n„it„ ei tarvitse eik„ pid„ muuttaa.

	2. Terminal Options (terminaaliasetukset)

	Baud rate:       sopiva asetus tietoa pakkaavalle modemille on 4800
	                 tai 9600
	Parity:          yleens„ None
	Data lenght:     yleens„ 8
	Stop bits:       yleens„ 1
	Port:            COM2
	Terminal type:   ANSI-BBS ja saat ANSI-v„riohjauksen (muukin k„y)
	Status line:     (mihin ohjelman ilmoitukset tulevat ruudulle)
	Local Echo:      OFF (, jos DIP-kytkimill„ ON, muuten ON)
	Add Line feeds:  OFF tai tulee kaksinkertainen riviv„li
	Strip high bit:  OFF (yleens„)
	XON/XOFF flow control: ehdottomasti OFF, jos pakkaava modeemi,
	muutenkin parempi n„in (jos modeemi tukee t„t„ ominaisuutta)
	CTS/RTS flow control: ehdottomasti ON, jos edellinen on OFF
	DSR/DTR flow control: OFF
	Zmodem auto downloads: kannattaa lis„ksi asettaa ON, jolloin
	tiedostojen vastaanotto Zmodem-protokollalla automatisoituu.
	Er„ill„ muilla asetuksilla t„ss„ osiossa ei ole niin v„li„, joten
	ne on j„tetty t„st„ esityksest„ pois.

	3. General settings (yleiset asetukset)

	T„ss„ osiossa valitaan ohjelman „„ni„, ym. jotka eiv„t suoraan
	vaikuta toimintaan. Seuraavia asetuksia kannattaa huomioida:

	Keep aborted downloads: ON, jos halutaan jatkaa ep„onnistunutta
	                            Zmoden vastaanottoa seur. kerralla
	Usage log on:           ON, jos halutaan ett„ k„ytt”loki on p„„ll„
	Use enhanced keyboard:  ON, jos k„ytet„„n ATE/101/102 n„pp„imist”„
	16550 buffer on      :  ON, jos k„yt”ss„ on 16550AFN UART




                                                                        16.

	4. Modem and dialing parameters (modeemin ja soittoasetukset)

	Init string:            ATZ ^M ATZ lataa ohjelman k„ynnistyess„
	                        modeemin perusasetukset NVRAM muistista.
	Jos modeemiin ei voi tallentaa (haihtumattomaan muistiin) haluami-
	aan asetuksia, tulee t„h„n ennen ^M:„„ (eli Enterin painallusta)
	asettaa kaikki ne Hayes-komennot, jotka annetaan modeemille aluksi.

                                  -***-

	Koska oletusmodeemimme oli tietoa pakkaava ja virheenkorjaava,
	kannattaa sit„ k„ytt„„ siten, ett„ bittivirtaa ohjataan laitteisto-
	tasolla (hardware flow control). Tallennentaan siis modeemin muis-
	tiin tai annetaan edell„ mainitussa 'init stringiss„' (laajennetut)
	Hayes-komennot AT &H1 (hardware flow control) eli modeemi k„ytt„„
	CTS:„„ (Clear To Send) kontrolloidakseen bittivirtaa koneelta mo-
	deemille. ja AT &B1 (kiinte„ nopeus modeemin ja tietokoneen v„lil-
	l„) eli tieto siirtyy t„ll„ v„lill„ aina samalla nopeudella riippu-
	matta linjanopeudesta. N„m„ takaavat luotettavimman toiminnan, joka
	erikoisesti nopeilla modeemeilla on hyvin t„rke„„. (AT:n ja komen-
	non v„liss„ ei tarvitse olla v„lily”nti„. Se on edell„ vain selvyy-
	den vuoksi. Samoin yksi AT per„kk„isten komentojen alussa riitt„„)

	                          -***-

	Dialing prefix n:     AT B1 DT esimerkiksi, jos halutaan soittaa
        (n=1,2,jne)           Bell-muodossa (, jos modeemi tukee niit„)
	N„ill„ voi rakentaa haluttuun puhelinnumeroon omia erilaisia
	soittostringej„. Puhelinluettelossa valitaan haluttu prefix.

	Dialing suffix:       yhteyden j„lkeiset mahdolliset komennot
	Dial time:            sekuntim„„r„, joka aika odotetaan numeron
	                      valinnan j„lkeen (ellei Busy'„ tunnisteta)
	Redial pause:         sekuntim„„r„, joka odotetaan ennen uutta 
	                      soittoa
	Auto baud detect:     OFF, ehdottomasti esimerkkitapauksessamme
	                      (vastaa modeemille annettua komentoa &B1)
	Muita t„m„n osion asetuksia ei yleens„ tarvitse muuttaa oletus-
	arvoistaan.

	5. Filenames and paths (tiedostonimet ja polut)

	T„ss„ osiossa m„„ritell„„n tietoliikenneohjelman tiedostojen
	vastaanottohakemisto (download), l„hetyshakemisto (upload),
	Scripti- eli tietoliikenneohjelman makrokielen (, jonka avulla
	voi automatisoida toimintoja) hakemisto, hakemisto, johon ruudulta
	kaapattavat merkit tallennetaan tiedostoiksi (capture files),
	lokitiedoston (, joka pit„„ kirjaa tapahtumista) hakemisto, 
	k„ytetyn editorin nimi (jos polussa, muuten my”s hakemisto) ja
	joitakin muita vastaavia asioita.

	6. File transfer protocols (tiedonsiirtoprotokollat)

	T„„ll„ m„„ritell„„n ns. ulkoiset l„hetys/vastaanottoprotokollat ja
	niiden asetukset, joita tietoliikenneohjelman yhteydess„ k„ytet„„n.
	Edelleen osiossa voidaan muuttaa joitain tietoliikenneohjelman
	sis„isten (ohjelmaan rakennettujen) protokollien asetuksia.




                                                                        17.

	Omat osionsa on usein my”s ASCII-muotoisen siirron eli pelkkien
	ASCII-merkkien siirron asetuksille ja mahdollisesti muillekin
	siirtoprotokollille.

	Tietoliikenneohjelmissa on viel„ muitakin asetuksia, jotka selvi„-
	v„t tutustumalla kyseisen ohjelman aputiedostoihin tai tai ajon-
	aikaiseen apuun, jota yleens„ on jonkin n„pp„inyhdistelm„n takaa
	saatavissa.

	Ennen ohjelman k„ytt”„ on syyt„ viel„ kirjoitella puhelinluetteloon
	eli 'Dialing Directoryyn' ne puhelinnumerot ja linja-asetukset, 
	joita useimmin k„ytt„„. Puhelinnumeron ja nimen lis„ksi puhelin-
	luetteloon kirjoitellaan useimmiten linjaparametrit (tavallisesti
	siis N-8-1 = No parity-8 data bits-1 stop bit) ja p„„telaite-
	nopeus. Viimeksimainittu on esimerkiksi Telixin puhelinluettelossa
	virheellisesti nimetty Line, joka viittaisi linjanopeuteen, mit„ se
	ei tarkoita! muulloin kuin hitaiden modeemien tapauksessa, jotka 
	eiv„t k„yt„ tiedonpakkausta eik„ virheenkorjausta Siis esimerkki-
	tapauksessamme siihen valitaan 4800 tai 9600 sen mukaan mit„ 
	Terminal options-osiossa oli valittu, vaikka linjalla nopeus useim-
	miten on vain 2400 bps. Usein puhelinluettelossa on my”s mahdol-
	lista asettaa scriptin nimi, jota k„ytet„„n automaattisessa yhtey-
	denmuodostuksessa. T„m„ scripti pit„„ tietenkin ohjelmoida tieto-
	liikenneohjelman script- eli makrokielell„. Joissakin tietolii-
	kenneohjelmissa sen voi my”s 'nauhoittaa' yhteyden aikana. Telixiin 
	saa liitetty„ ulkoisen script-kielen nauhoitusohjelman SaltLearn.

4.	Modeemien Hayes-komentokieli

	Modeemin tehokkaan k„ytt„misen ja vikatilanteiden ymm„rt„misen
	vuoksi on syyt„ tuntea t„rkeimm„t modeemien komentokielen komennot,
	vaikka tietoliikenneohjelmaa sin„ns„ voi k„ytt„„kin niit„ sen pa-
	remmin tuntematta. Seuraavassa on selvitetty t„rkeimpi„ Hayes-kie-
	len komentoja (,sill„ se on ylivoimaisesti yleisin k„ytetty kieli).
	Jokaista komentoa edelt„„ AT-tunnus. Poikkeuksia ovat komennot
	A/ eli viimeksi annetun komennon toisto (ei tarvita Enteri„) ja
	pakomerkki +++ , joka katkaisee yhteyden (sit„ pit„„ edelt„„ ja
	sen j„lkeen t„ytyy olla v„hint„„n 1s tauko).

	Hayes-peruskomentoja (t„rkeimm„t)

	komento                    komennon merkitys

	A	modeemi vastaustilaan, kun modeemi ei ole vastannut soit-
		toon (esim. siirrytt„ess„ puheesta datan siirtoon)
	B (B0)	modeemi toimii CCITT-suositusten mukaisesti (oletus Eur.)
	B1	modeemi toimii Bell- ja valmistajakohtaisten standardien
		mukaisesti
	C (C0)	modeemi ei l„het„ kantoaaltoa (se voi vain vastaanottaa)
	C1	modeemi l„hett„„ kantoaaltoa (oletus)
	D	modeemi soittaa per„ss„ tulevaan numeroon (valitsee nume-
		ron ja soittaa siihen)
	DP	modeemi soittaa k„ytt„en pulssivalintaa
	DT	modeemi soittaa k„ytt„en „„nitaajuusvalintaa
	,	odota S8-rekisterin aika (s) keskus„„nt„ ennen soittoa
	;	palaa komentotilaan (terminaalitilaan) soiton j„lkeen
	W	odota seuraavaa (toista) keskus„„nt„




                                                                        18.
	
	E (E0)	„l„ kaiuta (toista) merkkej„ ruudulle (local echo OFF)
	E1	kaiuta merkit ruudulle (local echo ON)
	F0	vuorosuuntainen liikenne (half duplex) ja local echo ON
	F1	kaksisuuntainen liikenne (full duplex) ja local echo OFF
	H0	sulje linja (hang up)
	H1	avaa linja (off hook)
	I0	n„yt„ modeemin tuotekoodi
	I1	n„yt„ modeemin ROM-ohjelmien tarkistussumma
	I2	n„yt„ RAM-testin tulokset (palauttaa OK tai ERROR)
		Muut I-komennot vaihtelevat valmistajakohtaisesti.
		Yleens„ niill„ saa tietoa modeemin asetuksista yms.
	L1	modeemin kova„„ninen hiljaiselle „„nenvoimakkuudelle
	L2	modeemin kova„„ninen keskivoimakkuudelle
	L3	modeemin kova„„ninen suurelle voimakkuudelle
	M0	modeemin kova„„ninen pois k„yt”st„
	M1	modeemin kova„„ninen p„„ll„ kunnes kantoaalto tunnistettu
	M2	modeemin kova„„ninen koko ajan p„„ll„
	M3	modeemin kova„„ninen p„„lle numeron valinnan j„lkeen 
		kantoaallon tunnistukseen asti
	O0	palataan linjalle (datayhteystilaan) komennon j„lkeen
	Q0	n„yt„ vastauskoodit (mm. komentojen toteutuminen)
	Q1	„l„ n„yt„ vastauskoodeja
	Sr?	kerro S-rekisterin r senhetkinen arvo
	Sr=n	aseta S-rekisterin r arvoksi n
	V0	anna vastauskoodit numeerisesti
	V1	anna vastauskoodit sanallisesti
	Xn	aseta vastauskooditaso (n= 1...7) (katso taulukko 1.)
	Z	aseta modeemi oletusarvoihinsa (, jos modeemissa on haih-
		tumatonta NVRAM-muistia, voi asetukset tallettaa sinne
		laajennetun Hayes-kielen komennolla &W ja ladata sielt„
		komennolla ATZ.)

		Taulukko 1. vastauskooditason Xn merkitys (x=ON)

	koodi				X0  X1  X2  X3  X4  X5  X6  X7

	0/OK				x   x   x   x   x   x   x   x
	1/CONNECT			x   x   x   x   x   x   x   x
	2/RING				x   x   x   x   x   x   x   x
	3/NO CARRIER			x   x   x   x   x   x   x   x
	4/ERROR				x   x   x   x   x   x   x   x
	5/CONNECT 1200			    x   x   x   x   x   x   x
	6/NO DIAL TONE			        x       x       x   x
	7/BUSY				            x   x   x   x   x
	8/NO ANSWER			            x   x   x   x   x
	(9/RESERVED)
	10/CONNECT 2400			    x   x   x   x   x   x   x
	11/RINGING			                    x   x   x
	12/VOICE				                    x   x
	13/CONNECT 9600			    x   x   x   x   x   x   x
	18/CONNECT 4800			    x   x   x   x   x   x   x
	20/CONNECT 7200			    x   x   x   x   x   x   x
	21/CONNECT 12000			    x   x   x   x   x   x   x
	25/CONNECT 14400			    x   x   x   x   x   x   x
	odota toista keskus„„nt„ (W)                    x   x   x   x   x
	odota vastausta (@)                             x   x   x   x   x
	nopea soitto                                x       x       x   x




                                                                        19.

	Lis„ksi vastauskoodeihin tulevat mukaan virheenkorjauksesta kerto-
	vat sanat ARQ (Automatic Repeat Request), LAPM, ym. sek„ tiedon-
	pakkauksesta kertovat MNP, V42bis, jne, jos ne laajennetun Hayes-
	kielen komennoilla &Ai (i= 0...3) asetetaan p„„lle (tai pois).

	Mit„ merkityst„ n„ill„ vastauskoodeilla sitten on? Otetaan pari
	esimerkki„. 
	Jos modeemissa on ns. varattu-„„nen tunnistus (BUSYn tunnistus),
	kannattaa modeemille komentaa ennen yhteydenottoja (tai tallentaa 
	sen NVRAM-muistiin) asetus X3 (tai suurempi). T„ll”in modeemi 
	lopettaa soittamisen sellaiseen numeroon, jonka keskus„„ni ilmoit-
	taa varattua. T„m„ nopeuttaa soittotoimintaa. Joskus (joihinkin 
	numeroihin soitettaessa) linjalta kuuluu „„ni„, jotka modeemi saat-
	taa tulkita (ihmis)„„niksi eli VOICEksi. T„ll”in ei pit„ k„ytt„„ 
	asetuksia X5 tai X6 ja modeemi ei en„„ katkaise puhelua noihin 
	'outoihin' „„niin, kuten se n„ill„ asetuksilla tekisi.

	Kaikilla, etenk„„n halvimmilla ja yksinkertaisimmilla, modeemeilla
	ei voi k„ytt„„ edes kaikkia Hayes-peruskomentoja. Samoin niill„
	eiv„t toimi kaikki Xn-vastauskoodiasetukset. 
	Virheenkorjaavilla, tiedonpakkaavilla tai nopeilla modeemeilla 
	ovat yleens„ k„yt”ss„ my”s ns. laajennetut Hayes-komennot. Niiss„
	on viel„ enemm„n vaihtelua laitevalmistajan mukaan kuin peruskomen-
	noissa. Seuraavassa t„rkeimpi„ niist„.

	Laajennettuja Hayes-komentoja (t„rkeimpi„)
        Komennot ovat US Robotics Dual Standard modeemin komentoja.
        Huomaa, ett„ n„m„ laajennetut Hayes-komennot eroavat toisistaan
        eri modeemeilla jonkin verran.

	komento                 komennon merkitys

	&A0	ei n„ytet„ ARQ-vastauskoodeja (virheenkorjaus)
	&A1	n„ytet„„n ARQ-koodit (oletus)
	&A2	n„yt„ my”s yhteyden laatu esim. HST (valmistajakohtainen)
	&A3	n„yt„ virheenkorjauksen tai tiedonpakkauksen laatu
		esim. LAPM,HST,MNP,NONE tai V42bis,MNP5 (valmistajakoht.)
	&B0	DTE/DCE-nopeus (p„„telaitenopeus) seuraa linjanopeutta
		eli m„„r„ytyy sen mukaan (auto baud detect) 
	&B1	kiinte„ DTE/DCE-nopeus (suositeltava nopeilla tietoa
		pakkaavilla ja virheen korjaavilla modeemeilla)
	&B2	kiinte„ nopeus ARQ-tilassa, muutoin kuten &A0 (toimii vain
		vastaustilassa)
	&C0	CD (carrier detect) aina p„„ll„ (vaikka sit„ ei tunnistet-
		taisikaan)
	&C1	normaali kantoaallon (carrier) tunnistus (oletus)
	&D0	DTR aina p„„ll„ (DTR override)
	&D1	kun DTR 'putoaa' ei modeemi katkaise yhteytt„, vaan siir-
		tyy komentotilaan
	&D2	DTR-signaalin puute (putoaminen) katkaisee yhteyden ja 
		modeemi siirtyy komentotilaan (&Di-komennon oletusarvo)
	&F	luetaan modeemin ROM-muistista oletusarvot (tehdasasetuk-
		set) modeemille
	&H0	ei bittivirran ohjausta (flow control disabled) (oletus)
	&H1	laitteistotason bittivirran ohjaus (hardware flow control)
		eli CTS-flow control
	&H2	ohjelmistotason bittivirran ohjaus (software flow control)
		eli XON/XOFF-flow control
	&H3	laitteisto- ja ohjelmistotason bittivirran ohjaus



                                                                        20.

	&I0	ei bittivirran (ohjelmistotason) ohjausta tulevalle data-
		lle (received data software flow control) (oletus)
	&K0	(hardware) tiedonpakkaus estetty
	&K1	tiedonpakkaus automaattisesti p„„lle/pois (pois, jos &B0
		on asetettu ja p„„telaitenopeus asettuu linjan mukaan)
	&K2	tiedonpakkaus &Bn-komennosta riippumatta
	&K3	valikoiva tiedonpakkaus (esim. V42bis)
	&L0	normaalit puhelinlinjat eli valintainen verkko (oletus)
	&L1	kiinte„t yhteydet
	&M0	normaali asynkrooninen tila ja virheenkorjaus estetty
	&M1	synkrooninen tila ja virheenkorjaus estetty
	&M4	normaali asynkrooninen tila ja virheenkorjaus (jos vir-
		heenkorjaavaa yhteytt„ ei synny, normaali yhteys) (oletus)
	&M5	normaali asynkrooninen tila ja virheenkorjaus (modeemi
		katkaisee yhteyden, jos virheenkorjaavaa yhteytt„ ei
		synny)
	&N0	muuttuvat linjanopeudet (modeemi pyrkii yhteyteen suurim-
		malla mahdollisella nopeudella) (oletus)
	Muut &Ni-asetukset tarkoittavat kiinte„„ linjanopeutta seuraavasti:
	&N1 = 300bps, &N2 = 1200 bps, &N3 = 2400 bps, &N4 = 4800 bps,
	&N5 = 7200 bps, &N6 = 9600 bps, &N7 = 12000 bps ja &N8 = 14400 bps.
	&P0	pulssivalinnan pulssisuhde (rele kiinni 39% ajasta ja 
		auki 61%) (amerikkalainen k„yt„nt”) (oletus)
	&P1	pulssivalinnan pulssisuhde (rele kiinni 33%, auki 67%)
		(k„yt„nt” Isossa Britanniassa)
	&R1	vastaanotetun datan bittivirran (laitteistotason) ohjausta
		ei huomioida (RTS-signaalia ei huomioida) (oletus)
	&S0	DSR aina p„„ll„ (oletus)
	&Ti	modeemin erilaisia testitiloja
	&W	senhetkiset asetukset modeemin (pysyv„„n) NVRAM-muistiin 
	&Zn=s	kirjoittaa soittokomentosarjan s paikkaan n modeemin 
		NVRAM-muistissa. Soittokomentosarja otetaan k„ytt””n 
		komennolla DSn.

	Laitekohtaisesti voi olla viel„ muunkinlaisia komentoja esimerkiksi
	%-merkin edelt„mi„.

	Paitsi laitteistotason jumpperoinneilla tai kytkimill„ ja modeemin
	AT-komennoilla, modeemin toimintaan voidaa vaikuttaa my”s ns. S-
	rekisterien arvoja muuttamalla. N„m„ muutokset saadaan aikaan S-
	komennolla, jonka per„ss„ annetaan rekisterin numero r ja sille 
	arvo n seuraavasti ATSr=n. Rekisterien arvot voivat vaikuttaa
	er„iss„ tapauksissa my”s muiden komentojen toimintaan. Samoin jois-
	sakin rekistereiss„ olevan merkin (edell„ n on sen ASCII-koodi-
	numero) jokaisella bitill„ on merkityksens„. Yksinkertaisimmilla
	modeemeilla n„it„ rekisterej„ on vain 10-20 kpl, uusimmilla nopeil-
	la modeemeilla kolmisenkymment„.

	S-rekisterej„ (t„rkeimm„t)
        My”s n„ist„ suurempinumeroiset eroavat modeemimerkeitt„in.
       

	rekist.  arvot   yksikk”  oletus            merkitys

	S0	0-255	soittoa	0	soittojen lukum„„r„ ennen auto-
	(S0=0 tarkoittaa ei automaatti-	maattivastausta. Jos S0=1, mo-
	 vastausta)			deemi vastaa 1. soittoon.
	S1	0-255	soittoa	0	tulevien soittojen lkm.laskuri	
        S2      0-127		43	pakomerkin ASCII-koodinumero


                                                                        21.
	rekist.  arvot   yksikk”  oletus            merkitys

	S3	0-127		13	Enterin ASCII-koodinumero
	S4	0-127		10	rivinsiirron ASCII-koodinumero
	S5	0-32		8	Backspace-merkin ASCII-numero
	S6	2-255	s	2	keskus„„nen odotusaika
	S7	1-255	s	30	kantoaallon odotusaika
	S8	0-255	s	2	pilkun aiheuttaman tauon pituus
	S9	1-255	0,1 s	6	kantoaaltoon reagointiaika
					(ennen tunnistusta)
	S10	1-255	0,1 s	7	kantoaallon h„vi„miseen rea-
					gointiaika ennen katkaisua
	S11	50-255	ms	70	„„nitaajuuspulssien kesto ja
					v„li
	S12	20-255	20 ms	50	pakomerkin (+++) erotteluaika
	S16	0-7		0	testitilojen ohjaukseen
	S18	0-255	s	0	testien suoritusaika
	
	
5.	Tietoliikenneohjelman k„yt”st„

	Oletetaan, ett„ modeemi ja tietoliikenneohjelma on asennettu
	toimintakuntoon edell„ mainitulla tavalla ja tietokone sek„
	modeemi ovat p„„ll„. Nyt voidaan ryhty„ k„ytt„m„„n niit„.
	Tietoliikenneohjelma k„ynnistet„„n kuten mik„ tahansa ohjelma ja
	(jos kaikki on kunnossa) se suorittaa koneen ja modeemin v„lisen
	liikenteen valmistelut aiemmin mainituilla tavoilla. Ohjelman
	k„ynnistyksen j„lkeen ulkoisessa modeemissa palavat valot TR, MR,
	RS ja CS. Kaikki on valmista yhteydenottoon. T„ss„ k„ytet„„n 
	Telix-nimisen tietoliikenneohjelman eli terminaaliohjelman eli
	p„„teohjelman n„pp„intoimintoja esimerkkin„, mutta muissa ohjel-
	missa ne toimivat hyvin samaan tapaan ollen usein jopa aivan 
	samoja. Kun ohjelma on k„ynnistetty, ollaan tultu sen ns. termi-
	naalitilaan, jossa modeemille voi suoraan antaa komentoja. Esi-
	merkiksi voisi kirjoittaa soittokomennon ATDT123456, jolloin
	modeemi alkaisi soittaa numeroon 123456. K„tev„mp„„ on kuitenkin
	k„ytt„„ soittamiseen ennalta puhelinluetteloon tallennettuja val-
	miita numeroita. Otetaan siis puhelinluettelo esille. Telixiss„
	t„m„ tapahtuu komennolla <Alt> ja <D> (eli painetaan Alt-n„pp„in
	alas ja pit„en sit„ alhaalla painetaan D-n„pp„int„). T„ss„ vaiheessa
        ruudulle ilmestyv„„n kehotteeseen voi kirjoittaa ne luettelon numerot,
        johon Enter'in painalluksen j„lkeen modeemi alkaisi soittaa. Painetaan
        kuitenkin pelk„st„„n Enteri„ kirjoittamatta mit„„n, jolloin esille 
        saadaan puhelinluettelo. Puhelinluettelosta voidaan sitten nuoli-
        n„pp„imill„ liikkuttamalla valita nimi ja numero, johon halutaan 
        soittaa. T„ll„inen voisi esimerkiksi olla jokin ns. elektroninen 
        postilaatikko, oikeammin ilmoitustaulu (BBS = Bulletin Board System)
        tai vaikkapa kotipankin numero, tai miksei jonkin tietopalveluverkon 
        numero. Jos soitettavia kohteita on saman istunnon aikana useita, 
        voidaan ne ohjelman merkint„toiminnolla (tag) valita soittojonoon, 
        jolloin modeemi soittaa ensin jonon ensimm„iseen numeroon. Jos se on 
        varattu, soittaa se heti seuraavaan ilman, ett„ ohjelman k„ytt„j„n 
        tarvitsee puuttua asiaan mill„„n tavoin. Telixiss„ t„m„ 'taggaaminen' 
        tapahtuu v„lily”ntin„pp„imell„ (samoinkuin 'untag' eli merkinn„n 
        poisto, johon on my”s oma komentonsa, silt„ varalta, ett„ poistet-
        tavia merkint”j„ olisi paljon). Soittaminen numeroon (-oihin) alkaa 
        kun painetaan Enter'i„ (, sill„ puhelinluettelossa D-komento (Dial) 
        on oletuksena) tai D-n„pp„int„. Modeemi soittaa silloin automaattisesti




                                                                        22.

	valittuun numeroon esimerkiksi ATDT123456 ja modeemin OH-valo 
	(off hook) syttyy. Riippuen mik„ hayes-komennon M arvo on modeemin
	RAM-muistissa modeemin kaiuttimesta kuullaan (tai ei kuulla) ensin
	numeronvalinta„„net ja sitten varattu- tai vapaa-„„net.

	Jos numero on varattu ja modeemissa on varatun tunnistusominaisuus
	(Busy'n tunnistus) ja se on valittu vastauskoodiasetuksella Xi,
	tunnistaa modeemi parin varattu-piippauksen j„lkeen 'Busy'n',
	odottaa asetuksissa m„„r„tyn hetken ja soittaa seuraavaan numeroon.
	Joissakin Suomessa hyv„ksym„tt”miss„ ulkolaisissa modeemeissa tuo
	Busy'n tunnistus ei toimi kunnolla suomalaisen varttu-„„nen suh-
	teen, vaan modeemi jatkaa itsepintaisesti yhteyden muodostuksen
	odottamista. T„ll”in voi v„lily”ntin„pp„int„ painamalla keskeytt„„
	soiton, jolloin modeemi soittaa seuraavaan merkittyyn numeroon tai
	uudelleen samaan, jos muita ei ole merkitty. Soittojonosta numeron
	saa Telixiss„ pois painamalla numeron soiton aikana D-n„pp„int„.
	Soittamisen voi lopettaa puolestaan Esc-n„pp„imen painalluksella.
	(Ennen kuin aloittaa (mink„ tahansa) ohjelman k„yt”n, on syyt„ tu-
	tustua sen keskeisimpiin komentoihin ja n„pp„inten merkityksiin
	ennakolta, vaikka niist„ on kyll„ ruudullakin ohjeita n„kyviss„.)

	Jos numero vastaa, alkaa modeemien v„lill„ aiemmin selostettu
	k„ttelytoiminto, jossa ne sopivat k„ytett„v„st„ linjanopeudesta
	sek„ mahdollisista virheenkorjaus- ja tiedonpakkausprotokollista.
	Jotta tuollainen virheenkorjaus- tai tietoa pakkaava yhteys voisi
	synty„, pit„„ molempien p„iden modeemeissa olla kyseinen ominai-
	suus. K„ttelyn aikana linjalta kuuluu k„ttelyst„ riippuvia „„ni„.
	
	Yhteyden syntyminen havaitaan modeemin CD-valon syttymisest„ tai
	kohinan lakkaamisesta (ATM1 tai M3). Jos ei ole annettu AT-komentoa
	ATM2, lakkaavat modeemi„„net, kun vastaava modeemi alkaa l„hett„„
	dataa. Oletetaan, ett„ soitetaan vaikkapa johonkin elektrooniseen
	postilaatikkoon eli BBS:„„n. Kuvaruudulle on yhteyden syntyess„
	ilmaantunut ensin yhteydest„ kertovia modeemin vastauskoodeja 
	(, jos ne on asetettu p„„lle). Esimerkiksi virheenkorjaavasta ja
	tietoa pakkaavasta MNP-yhteydest„ nopeudella 2400 bps voi tulostua 
	CONNECT 2400/ARQ/MNP. Kun yhteys on syntynyt, l„hett„„ BBS-ohjelma 
	eli tuttavallisesti 'boksiohjelma' vastaavan modeemin kautta soit-
	tavalle koneelle aluksi yleens„ informaatiota itsest„„n. T„ll„inen 
	informaatio voi olla esimerkiksi v„rik„s ANSI-ohjaukoodein toteu-
	tettu kuva. Jos sen haluaa n„hd„ v„reiss„, pit„„ omassa (soitta-
	vassa) koneessa olla muistiin ladattuna ANSI-ohjainohjelma.
	Muussa tapauksessa ruudulle tulostuu vain ep„m„„r„isen n„k”isi„
	kirjainmerkkej„ ja sulkuja. Kohta boksista kuitenkin tulee pyynt”
	soittajalle kirjoittaa nimens„. Esimerkiksi User name:
	Tuohon pit„„ siis vastata ja sitten painaa Enteri„. T„m„n j„lkeen
	boksista riippuen voi tulla viel„ lis„kyselyj„ ja lopuksi kysyt„„n
	salasanaa esimerkiksi Password:         Siihen kirjoitetaan oma
	salasana ja painetaan Enteri„. Salasana ei kaiutu ruudulle eli
	sit„ ei n„e. Sen kirjaimia voi kyll„ ilmaantua korvaamaan vaikkapa
	t„htimerkkej„ *. Salasanaa kysyt„„n ja sen voi antaa vain kyseess„
	olevan boksin rekister”ity k„ytt„j„. 








                                                                        23.

	Uusi k„ytt„j„ antaa User name:           kysymykseen vastaukseksi 
	esimerkiksi NEW tai sitten oman nimens„, jolloin boksisofta vertaa 
	sit„ tietoihinsa. Kun on todettu, ett„ annettu nimi ei ole k„yt-
	t„j„luetelossa, jatkuu vierailu boksissa uuden k„ytt„j„n oletus-
	arvoilla, jonka lopuksi yleens„ kysyt„„n haluaako vierailija 
	rekister„ity„ k„ytt„j„ksi. My”teisess„ tapauksessa h„nelt„ kysyt„„n 
	tarkempia henkil”- ym. tietoja, joilla 'Aku Ankat' yms kuuluisuudet 
	voidaan erotella joukosta. Joskus kysyt„„n my”s sosiaaliturva-
	tunnusta. Sit„ saa kyll„ kysy„, mutta sit„ ei ole pakko antaa. T„m„ 
	voi ev„t„ boksin jatkok„yt”n, mutta onneksi n„m„ t„ll„iset paikat 
	ovat v„henem„ss„. 
	Uudella k„ytt„j„ll„ on rekister”itymisens„ j„lkeen yleens„ mahdol-
	lisuus katsella jonkin aikaa 'purkin' sis„lt”„, kuten viestej„ ja
	tiedostoalueitakin. H„nell„ ei kuitenkaan useinkaan ennen rekiste-
	r”innin hyv„ksymist„ ole oikeuksia kirjoitella viestej„ muille
	kuin postilaatikon hoitajalle eli SysOpille (System Operator),
	tiedostojen vastaanottamisesta tai l„hett„misest„ puhumattakaan.
	Muutaman p„iv„n tai viimeist„„n viikon kuluttua normaali, ei-
	h„irikk” vierailija saa boksin normaalit k„ytt”oikeudet, jos h„n
	on t„ytt„nyt boksissa olleen 'rekister”intikaavakkeen'. H„nell„
	on sen j„lkeen (yleens„ rajoitettu) k„ytt”aika, viestien kirjoitus-
	ja lukuoikeus sek„ oikeus vastaanottaa eli 'imuroida' (download)
	ja l„hett„„ eli pruutata eli upata (upload) tiedostoja boksista
	ja boksiin. 

	Rekister”ity 'purkin' k„ytt„j„ voi heti 'sis„„n loggautumisensa'
	j„lkeen alkaa k„ytt„m„„n hyv„kseen postilaatikon palveluja. H„n
	voi lukea viestej„ eli 'messuja' (messages) eri viestialueilla,
	(Message Areas) l„hett„„ tiedostoja k„ytt„jien upload-alueelle, 
        vastaanottaa eli 'imuroida' itselleen tarpeellisia tiedostoja 
	sopivaksi katsomiltaan tiedostoalueilta (File Areas) tai vaikkapa 
	pyyt„„ j„rjestelm„n hoitajaa eli SysOppia linja-aikaiseen keskus-
	teluun (yell sysop for chat) mik„li t„m„ sattuisi juuri silloin 
	olemaan koneensa kaiuttimen kantaman p„„ss„.
	T„ll„inen keskustelu kuten mik„ tahansa linjalta tuleva merkkivirta
	voidaan ottaa soittavan koneen apumuistiin, esimerkiksi kovalevylle
	ns. loki-toiminnolla. Telixiss„ loki k„ynnistet„„n painamalla 
	<Alt> ja <L>, jonka j„lkeen p„„teohjelma pyyt„„ kirjoittamaan loki-
	tiedoston nimen. Jos sit„ ei kirjoita, menee ruudulle tuleva (ja
	omalta koneelta l„htev„) teksti ohjelman asetuksissa m„„riteltyyn
	oletuslokitiedostoon. Loki-toiminto p„„tet„„n samoin kuin se aloi-
	tettiinkin <Alt> ja <L> ja vastataan ruudulle tulevaan kysymykseen
	halutulla tavalla. Kyseisell„ toiminnolla saadaan esimerkiksi pur-
	kin valikot tai vaikapa tiedostoalueiden sis„lt” talteen my”hemp„„
	tarkastelua varten. Tulee nimitt„in paljon edullisemmaksi tutkia
	niit„ j„lkik„teen kuin puhelinlinjan auki ollessa ja puhelinmaksun
	menness„ joka minuutilta.

	Kun elektroonisessa postilaatikossa vierailu lopetetaan, valitaan
	boksin valikosta lopetustoiminto. Se voi olla k„ytetyst„ boksi-
	ohjelmasta riippuen esimerkiksi L (Logout) tai G (Good bye).
	Yleens„ t„h„n viel„ liittyy varmistus (vikan„pp„ilyjen takia) ja
	mahdollisuus j„tt„„ SysteemiOperaattorille viesti„. Jotkut boksi-
	softat hoitelevat 'luurin laskemisen' (hang up) soittajan puolesta.
	Jos t„t„ toimintoa ei ole, on soittajan lopuksi itse omasta p„„te-
	ohjelmastaan suoritettava yhteyden katkaisu. Telixiss„ se tapahtuu





                                                                        24.

	painamalla <Alt> ja <H>. Kun yhteys katkeaa, sammuvat modeemista
	CD- ja OH-valot.

	Edell„ mainittu 'boksisofta' eli elektronisen postilaatikon toimia
	hoiteleva ohjelma on eri asia kuin p„„teohjelma eli modeemin nor-
	maali tietoliikenneohjelma. Boksisoftassa ei yleens„ ole lainkaan
	soitto-mahdollisuutta, mutta tuleviin soittoihin vastaamisen suh-
	teen se on paljon monipuolisempi kuin tavallinen p„„teohjelma.
	My”s tavallisella p„„teohjelmalla voidaan ottaa vastaan toisen
	modeemin soittoja. Pelk„n p„„teohjelman avulla ei aina voida 
	helposti l„hett„„ tai vastaanottaa viestej„. On rajoituttava
	vain linja-aikaiseen (on line) keskusteluun eli chattiin. Tavalli-
	simpiin p„„teohjelmiin kuten Telixiin on kuitenkin saatavissa tai
	niiss„ tulee jopa mukana (script-kielen avulla tehtyn„) ns. Host-
	ohjelmia, jotka ovat hyvin yksinkertaisia 'boksiohjelmia' mahdol-
	listaen tiedostojen helpon l„hett„misen ja vastaanoton, jotkut jopa
	viestien l„hett„misen ja vastaanottamisen. P„„teohjelman host-lis„-
	ohjelma (scripti) k„ynnistet„„n lataamalla script. Telixiss„ se
	tapahtuu painamalla <Alt> ja <G> ja kirjoittamalla nimeksi HOST.
	Modeemi ja p„„teohjelma voidaan asettaa my”s manuaalisesti vas-
	taustilaan komentamalla ATS0=1 eli modeemi vastaa 1 tulevaan soit-
	toon. Automaattivastaustilasta poistutaan komennolla ATS0=0.

	Koska p„„teohjelmalla ollaan yhteydess„ paitsi bokseihin my”s
	mit„ moninaisimpiin tietopalveluihin, pit„„ p„„teohjelman osata
	matkia niit„ eri tilanteita, joissa ty”skennell„„n. Oltaessa yhtey-
	dess„ joihinkin tietopalveluihin tai esimerkiksi pankkiohjelmalla
	suurtietokoneeseen, voi olla tarpeellista, ett„ p„„teohjelma toimii
	kuten DEC'in (Digital Equipment Corporation) VT-sarjan p„„tteet.
	Boksimaailmassa taasen ANSI-koodit ymm„rt„v„ll„ p„„tetoiminnolla
	on merkityst„. T„st„ syyst„ tietoliikenne- tai p„„teohjelmiin on
	usein jo sis„„nrakennettu emulointeja erilaisille p„„tetyypeille,
	joista sitten valitaan kuhunkin tarkoitukseen sopiva. T„ll”in
	mikro toimii modeemiyhteydess„ kuin esimerkiksi vastaava (suur)-
	tietokonep„„te, jota emuloidaan.

	Nyky„„n on saatavissa lukuisia erilaisia tietoliikenne tai p„„te-
	ohjelmia erilaisiin k„ytt”ymp„rist”ihin ja erityyppisille mikro-
	tietokoneille kotimikroista tehokkaimpiin hy”tyk„ytt”laitteisiin.
	P„„teohjelmien toiminta on varsin samankaltaista. Kun on yhden
	opetellut, oppii toisenkin helposti. Monet toiminnot tapahtuvat
	jopa aivan samalla tavoin. Ohjelmat voidaan kuitenkin luokitella
	kolmeen eri luokkaan niiden saatavuuden perusteella (kuten muutkin
	mikrojen ohjelmat). Kaupallisiin ohjelmiin, ns. shareware- eli
	vapaalevitteisiin mutta muuten maksullisiin ohjelmiin ja sitten
	ilmaisohjelmiin (freeware tai public domain). N„it„ viimeksimai-
	nittujakaan ei saa menn„ muuttelemaan (tai muutettua ohjelmaa ei
	saa edelleen levitt„„), vaikka ne muuten ovat aivan vapaasti kopi-
	oitavissa. Kaupallisia ohjelmia on hyvin lukuisa joukko halvoista
	ja yksinkertaisista aina ammattilaisen ty”kaluihin asti. Harraste-
	lijallekin sopivista mainittakoon Trans Send, joka on suomenkieli-
	nen ohjelma, Galink, Procomm 2.0 ja Procomm for Windows. Share-
	ware periaatteella levi„vist„ (erikoisesti juuri boksien v„lityk-
	sell„) tunnetuimmat lienev„t Telix, Telemate, Procomm 1.x versiot,
	Qmodem ja Unicom for Windows. Bokseista l”yt„„ my”s v„hemm„n tun-
	nettuja harrastelijoiden tekemi„ vapaalevitteisi„ ohjelmia, joskin 





                                                                        25.

	niiden k„ytt” on melko v„h„ist„. T„m„ johtunee siit„, ett„ noilla 
	edell„ mainituilla sw-ohjelmilla on eritt„in hyv„ hinta-laatusuhde. 
	Onkin hyvin suositeltavaa, ett„ jokainen joka ryhtyy vakituisesti 
	k„ytt„m„„n jotain sw-ohjelmaa, maksaisi sen vaatimattoman muutaman
	kymmenen dollarin (tai markan ;) rekister”intimaksun, joka ohjel-
	man hinnaksi on pantu. N„in taattaisiin jatkossakin laadukkaiden 
	ohjelmien saanti t„ll„ mainiolla ohjelmien levitysperiaatteella.

	Edell„ mainitut ohjelmat ovat saatavilla PC-yhteensopiville mik-
	roille. My”s muille mikrotyypeille on olemassa omat tietoliikenne-
	ohjelmansa. Mainittakoon niist„ t„ss„ muutamia. Commodore 64:lle
	on olemassa pari kotimaista(kin) ohjelmaa SypTerm II ja V'Termite. 
	Amigan ohjelmista voisi nimet„ JrComm'in, jonka vanhemmat versiot 
	ovat vapaalevitteisi„ ja uudemmat sw-ohjelmia, OnLine'n ja VT100-
	ohjelman, jossa on vain nimens„ mukainen p„„te-emulaatio.
	AtariST:n ohjelmia ovat Flash ja Uniterm sek„ PC-Intercomm ja
	Miniterm. Macintosh-ohjelmista voisi mainita julkisohjelman Kermit,
	jota on saatavilla muillekin konetyypeille. Hieman parempi on Red
	Ryder (uusimmat versiot kaupallisia). Vicom emuloi VT100-p„„tett„.
	Kehittyneimpi„ Mac-ohjelmia ovat Mac terminal, MicroPhone ja VT220.

	Tiedostojen siirto

	Er„s tavallisimmista tietoliikenneyhteyden aikana suoritettavista
	toimenpiteist„ on tiedostojen siirto. Sen merkitys on vain koros-
	tumaan p„in nopeiden modeemien ja et„lukuohjelmien yleistymisen
	my”t„. Tiedostot ovat usein tietokoneohjelmia tai muuta sellaista 
	tietoa, jonka on siirrytt„v„ koneesta toiseen t„ysin virheett”-
	m„sti. T„m„n takia tiedostojen siirron on tapahduttava hyvin t„s-
	m„llisten 'toimintaohjeiden' mukaisesti. Sit„ toimintaperiaatetta,
	jonka mukaan l„hetett„v„ tieto jaetaan pienempiin osiin ja jolla
	n„ihin osiin liitet„„n lis„tietoa, ja jonka mukaan tiedon vastaan-
	otossa voidaan tarkistaa tiedon virheett”myys kutsutaan tiedonsiir-
	toprotokollaksi. Menetelm„ on samantapainen kuin virheenkorjaavien
	modeemien tiedonsiirron tapauksessa. L„hetett„v„ tieto (tiedosto)
	jaetaan osiin, paketeiksi. Pakettiin kuuluu alkuper„isen tiedon
	osan lis„ksi tiedon virheentarkistamiseksi tarpeellinen lis„tieto.
	Jos tiedonsiirrossa havaitaan virhe, l„hetet„„n virheen sis„lt„nyt
	paketti uudelleen.
	Paketin ensimm„inen tavu (eli merkki) on ns. tunnistustavu, jonka 
	perusteella vastaanottava (protokolla)ohjelma tunnistaa paketin
	alun. Sitten seuraavat mm. paketin j„rjestysnumerosta ja pituudesta
	kertovat merkit. N„iden paketin tunnistamiseen liittyvien tavujen
	j„lkeen tulevat varsinaista tietoa sis„lt„v„t tavut eli data. Pro-
	tokollasta riippuen n„iden m„„r„ yhdess„ paketissa voi vaihdella
	yhdest„ 8192 tavuun. Paketin lopussa l„hetet„„n tarkistussumma, 
	jonka protokolla laskee paketin data-tavuista. Tarkistussumman 
	koko voi vaihella k„ytett„v„n tarkistuksen mukaan ja joistakin 
	protokollista (jotka eiv„t ole virheen korjaavia) se voi kokonaan 
	puuttuakin. Yleisin k„ytetty tarkistusmenetelm„ on ns. CRC
	(Cyclic Redundancy Check), joka on erikoisella laskukaavalla las-
	kettu 16- tai 32-bittinen luku. T„m„ on huomattavasti luotettavam-
	pi tarkistusmenetelm„ kuin esimerkiksi tavallinen pariteettitarkis-
	tus, koska pieninkin muutos datassa aiheuttaisi tarkistussummaan
	virheen.






                                                                        26.

	Kahden koneen ollessa toisiinsa yhteydess„ pelkkien p„„teohjelmien
	v„lityksell„ t„ytyy tiedoston siirto k„ynnist„„ kummastakin ohjel-
	masta erikseen. L„hett„v„ss„ koneessa valitaan l„hetys (upload),
	joka Telixiss„ (kuten monessa muussakin terminaaliohjelmassa) 
	tapahtuu yksinkertaisesti painamalla Page Up-n„pp„int„. T„m„n j„l-
	keen pit„„ valita protokolla ja lopuksi l„htett„v„ tiedosto. Ohjel-
	ma hakee tiedoston p„„teohjelmassa m„„ritellyst„ upload-hakemistos-
	ta. Vastaanottavassa koneessa ohjelmasta (, jonka ei tarvitse olla
	sama, edes mikron ei tarvitse olla samaa tyyppi„ kuin toisessa 
	p„„ss„) valitaan vastaanotto (download) yleens„ Page Down-n„pp„i-
	mell„ ja protokolla (, jonka pit„„ olla sama molemmissa p„iss„!).
	Tiedostonimen voi kuitata pelk„ll„ Enter'ill„, jolloin sen nimeksi
	tulee l„hetett„v„n tiedoston nimi. Bokseissa ja muissa tietopalve-
	luissa niihin yhteydenottaja k„ynnist„„ itse (esim. boksi)ohjelmas-
	ta komennon, jolla tiedoston vastaanotto tai l„hetys alkaa, valit-
	see sitten k„ytett„v„n protokollan ja tiedostonimen (vastaanotos-
	sa). T„m„n j„lkeen h„nen tulee tehd„ viel„ vastaavat toimenpiteet
	omasta p„„teohjelmastaan. Kun vastaanottava ohjelma on saanut siir-
	rett„v„st„ tiedostosta ensimm„isen paketin, laskee se sille tarkis-
	tussumman ja vertaa sit„ paketin mukana tuleeseen CRC-summaan. Jos
	summat t„sm„„v„t, on siirto onnistunut virheitt„ ja vastaanottava 
	puoli l„hett„„ l„hett„v„lle puolelle kuittauksen onnistuneesta
	siirrosta eli ACK-merkin (Acknowledge). Jos tarkistussummat eiv„t
	t„sm„„ l„hetet„„n NACK-merkki (Negative Aknowledge) ja paketti,
	jonka siirrossa tapahtui virhe, l„hetet„„n uudelleen. P„„teojelmis-
	sa ja protokollissa on aina jokin toiminto, jolla siirto voidaan
	tarvittaessa keskeytt„„. T„ll”in linjalle l„htee CAN-merkki 
	(Cancel). Protokollissa on erilaisia (erinopeuksisia) tapoja vir-
	heiden tarkistukseen.

	Er„s ensimm„isist„ protokollista oli XMODEM, jonka kehitti 70-luvun
	lopulla Ward Christensen. Siin„ siirrett„v„t paketit ovat 128 tavun
	kokoisia. Paketin pieni koko ja kuittaus jokaisen (my”s virheett”-
	m„n) paketin j„lkeen tekee siit„ melko hitaan protokollan. Siksi
	siit„ onkin kehitelty nopeampia muotoja. Xmodem-1k l„hett„„ suurem-
	pia 1 kilotavun (1024 tavua) paketteja ja Xmodem-1k-g samankokoi-
	sia, mutta ei kuittaa lainkaan virheett”mi„ paketteja, ainoastaan
	virheelliset. Xmodem-1k-protokollaa muistuttaa paljon YMODEM. Ainoa
	niiden v„linen ero onkin, ett„ se ilmoittaa my”s tiedoston nimen
	vastaanottajalle, mit„ Xmodem-1k ei tee. Lis„ksi Ymodem voi k„ytt„„
	sek„ 128 tavun ett„ 1024 tavun suuruisia paketteja. Ymodem-g on
	Ymodem'ista edelleen kehitetty eritt„in nopea protokolla, jossa
	koko siirto suoritetaan ilman kuittausta. T„st„ syyst„ se soveltuu
	k„ytett„v„ksi vain synkronisilla tai virheenkorjaavilla yhteyksil-
	l„. Kaikkein joustavin ja silti tehokas protokolla on ZMODEM. 
	Sen pakettikoko on normaalisti 1024 tavua, mutta se pystyy muutta-
	maan sit„ linjan laadun mukaan. Jos h„iri”it„ esiintyy paljon,
	paketin koko pienenee. H„iri”iden v„hetess„ se taasen kasvaa no-
	peuttaen siirtoa. Virheiden kuittaus on kehittyneempi sis„lt„en
	tiedon virheen sijainnista, mik„ nopeuttaa uudelleenl„hetyst„.
	Zmodem pystyy my”s jatkamaan my”hemmin jo kerran keskeytynytt„
	tiedoston siirtoa keskeytyskohdasta. Lis„ksi siihen sis„ltyy auto-
	download-ominaisuus, joka tarkoittaa sit„, ett„ ollessaan oletus-
	protokollana esimerkiksi bokseista 'imuroitaville' tiedostoille
	se k„ynnistyy vastaanottavassa p„„ss„ automaattisesti, kun imuroin-
	ti aloitetaan. Kaikista n„ist„ ominaisuuksistaan ja suuresta luo-
	




                                                                        27.
	
	tettavuudestaan huolimatta Zmodem on l„hes yht„ nopea kuin 
	Ymodem-g ja soveltuu eritt„in hyvin my”s modeemeille, joissa ei ole
	virheenkorjausta. Zmodemia hieman nopeampi protokolla on JMODEM,
	jonka nopeus perustuu paketin suureen kokoon, jopa 8192 tavua!
	My”s se kykenee muuttamaan paketin kokoa. BIMODEM on, kuten sen
	nimikin sanoo, yht„ aikaa kahteen eri suuntaan siirt„v„ protokolla.
	Sill„ voi l„hett„„ tiedostoja my”s normaalisti vain yhteen suuntaan
	ja nopeudeltaan se on my”s k„rkip„„ss„. Varmin valinta yleisproto-
	kollaksi on kuitenkin Zmodem, koska se soveltuu kaikille modeemeil-
	le, on luotettava, nopea ja l”ytyy jokseenkin kaikista ohjelmista.
	Sit„ kuten muitakin protokollaohjelmia on saatavana my”s ns. ulkoi-
	sina protokollina tietoliikenneohjelmiin liitett„viksi. Lopuksi 
	voisi viel„ mainita ASCII-siirron, joka ei ole varsinainen proto-
	kolla. Tietoliikenneohjelmissa se kuitenkin on yhten„ niiden jou-
	kossa. ASCII-siirtoa voi k„ytt„„, kun on siirrett„v„ omalta koneel-
	ta tekstitiedosto esimerkiksi boksin viestialueelle viestiksi.
	T„ll”in aloitetaan viestin kirjoitus tai viestiin vastaaminen 
	boksissa normaalitapaan. Kun tulee viestin kirjoittamisen aika,
	k„ynnistet„„n upload ja valitaan protokollaksi ASCII ja tiedostoksi
	aiemmin ennen yhteytt„ eli linja-ajan ulkopuolella (off-line) kir-
	joitettu tekstitiedosto. T„ll”in teksti siirtyy l„hetetyn viestin
	sis„ll”ksi. ASCII-siirto ei sis„ll„ virheenkorjausta eik„ se muu-
	tenkaan sovellu esimerkiksi ohjelmatiedostojen siirtoon.
	Tiedoston siirron nopeutta ja samalla k„ytetyn protokollan tehok-
	kuutta voi tietoliikenneohjelmissa seurata l„hetyksen aikana n„ky-
	v„st„ siirtonopeuden ilmaisimesta, jossa yksikk”n„ useimmiten on
	merkki„ (eli tavua) sekunnissa (CPS = Characters Per Second).
	Esimerkiksi V.22bis-modeemilla Zmodem siirrossa tyypillisi„ nopeus-
	arvoja ovat 230 CPS ilman virheenkorjausta ja jopa 270-280 CPS
	virheenkorjauksen (MNP4 tai LAPM) kanssa. (Huomaa, ett„ virheenkor-
	jaus t„ss„ tarkoittaa eri asiaa kuin virheenkorjaus protokollassa) 
	Muuta kuin V.42bis tiedonpakkausta ei kannata k„ytt„„ siirrett„ess„ 
	jo valmiiksi pakattuja tiedostoja, jollaisia esim. boksien sis„l-
	t„m„t ohjelmatiedostot yleens„ ovat. Bokseissa tiedostot ovat pa-
	kattuja kahdestakin syyst„. Ensinn„kin ohjelmia saattaa boksikoneen
	levyll„ olla hyvin suuria m„„ri„, ja pakatut tiedostot viev„t jopa
	50% v„hemm„n tilaa. Toisaalta pakatun tiedoston l„hett„minen ja
	vastaanotto on tietoa pakkaamattomalla modeemilla vastaavan verran
	nopeampaa.

6.	Elektronisista postilaatikoista ja niiden k„yt”st„

	Elektroniset postilaatikot, s„hk”postit, BBS:t, boksit, purkit
	boget, lootat ja sun muut purnukat ovat viimeaikoina lis„„ntyneet
	kuin sienet hyv„n„ sienisyksyn„. Kun min„ 1985 ensimm„isen kerran
	soitin V.21-modeemilla (, joka silloin tuntui ihmeen hienolta kapi-
	neelta) boksiin ja imuroin sielt„ ensimm„isen tiedostoni puhelin-
	linjoja pitkin, saattoi n„m„ lukea kahden k„den sormilla. Suurtie-
	tokoneymp„rist”ss„ modeemiliikenne on ollut tuttua jo aiemmin
	70-luvulla. Kuitenkin vasta n„m„ p„„asiassa alan harrastelijoiden
	yll„pit„m„t uudet elektroniset viestint„muodot ovat tuoneet asian
	tavan kansalaisen ulottuville. Nyky„„n oma boksi voi olla jo yl„-
	kerran koulupojalla tai naapurin mummollakin (tai ainakin melkein).








                                                                        28.

	Mit„ hy”ty„ sitten t„ll„isist„ 'elektronisista postilaatikoista'
	oikein on? Eiv„t ne todenn„k”isesti koskaan korvaa perinteisi„
	viestint„muotoja, ainakaan kokonaan, mutta jotain sellaista niiss„
	on, jota kirjeell„ tai puhelimella ei saavuteta. Nykyaikaisilla
	nopeilla modeemeilla etenkin viestej„ menee perille minuutin puhe-
	linmaksulla monin verroin enemm„n ja useammalle vastaanottajalle
	kuin yhdell„k„„n halvimmalla kirjeell„ on mahdollista. Lis„ksi
	viestit ovat heti perill„ ja luettavissa. Puhelimeen n„hden niill„
	on se etu, ett„ vaikka vastaanottajaa ei sill„ hetkell„ tavoitet-
	taisikaan, viesti menee silti perille. Lis„ksi elektronisen viestin
	voi l„hett„„ joko yksityisesti tai sitten vaikka kuinka suurelle
	joukolle yht„ aikaa. Viesti tallentuu boksin tai vastaavan apu-
	muistiin ja siit„ on siis aina saatavissa kirjallinen dokumentti.
	Kun t„m„ kaikki yhdistet„„n tiedostojen (siis esimerkiksi ohjel-
	mien, kuvien, jne) l„hett„miseen, huomataan miten merkitt„v„n 
	viestint„muodon kanssa ollaan tekemisiss„. Tulevaisuudessa elektro-
	ninen viestint„ on varmaankin yht„ yleist„ vaikkapa pankkiasioiden 
	hoidossa kuin pankkiautomaattien k„ytt” jo on t„n„„n. Kotoaan k„sin 
	voi hoitaa kaikki sen kaltaiset asiat.

	Elektroniset postilaatikot eli sananmukaisesti ilmoitustaulut
	(BBS = Bulletin Board Systems) ovat er„s osa t„t„ elektronisen 
	viestinn„n kirjoa. Ensimm„iset 'boksit' kuten niit„ tuttavallisesti
	nimitet„„n, perustettiin USA:ssa kes„ll„ 1982. Meille ne tulivat
	parin vuoden viiveell„. T„n„„n Suomessa on jo yli 200 s„„nn”lli-
	sesti toimivaa BBS-palvelua ja ainakin samanverran ep„s„„nn”lli-
	semmin toimivia bokseja. Jotkut toimivat yritysten sponsoroimina
	ja n„ist„ on usein my”s p„„sy (maksamalla) kansainv„lisiin viesti-
	verkkoihin. Suurin osa bokseista toimii kuitenkin harrastajaperi-
	aatteella. My”s harrastajaboksit yll„pit„v„t omia verkkojaan, jotka
	voivat olla maan sis„isi„ tai kansainv„lisi„. Mainittakoon t„ll„i-
        sist„ Suomessa hyvin yleinen FidoNet, jonka viestialueet tunnistaa 
	bokseissa SF.-tunnuksesta. T„ll„isess„ verkossa yhteen boksiin
	j„tetyt viestit levi„v„t ymp„ri maata tai maailmaa tietyn j„rjes-
	telm„n mukaisesti. Aikanaan sitten t„m„n systeemin osoitteiden
	mukaisesti viesteihin annetut vastaukset palaavat alkuper„isbok-
	siinsa. Bokseja on sek„ yleisi„ ett„ yksityisi„, maksuttomia 
	(useimmat) ett„ maksullisia (eli kaupallisia). 

	Boksiohjelmia eli boksisoftia on Suomessakin k„yt”ss„ lukuisia.
	80-luvulla suosituin tuntui olevan Opus-niminen softa, joka kui-
	tenkin on nyttemmin k„ynyt harvinaiseksi rajoitustensa takia.
	Sensijaan sen pohjalta kehitetyn Maximuksen kautta se on kokemassa 
	uutta tulemistaan. Maximuksessa samoin kuin QuickBBS:ss„ ja koti-
	maisessa SuperBBS:ss„ on mahdollista k„ytt„„ ns. pikan„pp„imi„.
	Toisinsanoen toiminnot boksissa voi valita painamatta Enteri„ 
	komennon per„ss„, mik„ jonkinverran nopeuttaa k„ytt”„. Sama pika-
	n„pp„intoiminto on sis„„nrakenettuna Telegard-nimisess„ ohjelmassa,
	joka on monipuolinen ja Sysop-yst„v„llinen, mutta ei ole jostain
	syyst„ saavuttanut kovin suurta suosiota meill„. Monipuolinen, mut-
	ta kokemattomalle k„ytt„j„lle ehk„ liian hankalak„ytt”inen on
	MBBS, jossa on my”s tuki monik„yt”lle. Monik„ytt” tarkoittaa sit„,
	ett„ j„rjest„m„ll„ useampia linjoja ja modeemeja useampi k„ytt„j„
	voi samanaikaisesti k„ytt„„ samaa boksiohjelmaa. T„ll„inen moni-
	k„ytt”ominaisuus on monessa muussakin ohjelmassa. N„ist„ voisi
	mainita 'ammattik„yt”ss„kin' suositun PCBoard'in ja kotimaisen





                                                                        30.

	Intro-ohjelman. K„yt”ss„ on my”s Suomessa viel„ paljon muitakin
	harvinaisempia ohjelmia, joista jotkut ovat edell„ mainittujen 
	klooneja, mik„ n„kyy toimintojen samankaltaisuutena. Jokaisella
	boksisoftalla on hyv„t ja huonot puolensa, joten mihink„„n parem-
	muusj„rjestykseen niit„ ei kannattane laittaa. Se lienee makuasia.
	Yhdess„ on nopea tiedostojen tai viestien k„sittely, toinen taasen
	p„ivitt„„ ruutua kiitett„v„ll„ nopeudella. Kolmas on helppo konfi-
	guroida Sysopin kannalta, jonkun k„ytt” on taas ajateltu k„ytt„j„n
	toimia helpottavasti, jne. Kaikista boksiojelmista l”ytyv„t kuiten-
	kin tarpeeliset viestitoiminnot sek„ tiedostojen l„hetys ja vas-
	taanotto. T„ss„ ei aleta tarkemmin erittelem„„n eri boksiohjelmien
	toimintaa. Niihin jokainen voi tutustua henkil”kohtaisesti.

	Skandiongelma

	Mikrotietokoneissa alunperin k„ytetty koodausj„rjestelm„ ASCII
	(American Standard Code for Information Interchange) perustui
	7 bitin tavujen koodaamiseen ASCII-merkeiksi. Seitsem„ll„ bitill„
	voidaa esitt„„ (27 =) 128 erilaista merkki„. N„iden joukossa ovat
	kaikki anglosaksisissa maissa tarvittavat kirjoitusmerkit, mutta
	ei skandinaavisia merkkej„ †, „, ” , Ž ja ™. Koska tietoliikenne-
	ohjelmat alunperin on tehty p„„asiassa USA:ssa, jossa k„yttiin vain
	noita 7-bittisi„ merkkej„, seurasi t„st„ v„ist„m„tt„ meille poh-
	joismaalaisille 'skandiongelma'. T„h„n samaan ongelmaan t”rm„t„„n
	yh„ viel„kin muissakin kuin tietoliikenneohjelmissa. Skandinaaviset
	merkit 'eiv„t tahdo' siirty„ puhelinlinjoilla. Ongelma ei ole vain
	skandinaavinen, vaan melkein jokaisella Euroopan maalla on vastaava
	kiinalaisista nyt puhumattakaan. Suomessa 7-bittinen koodisto stan-
	dardisoitiin 1977 nimell„ SF7. Siin„ sovittiin, ett„ 7-bittisi„
	ASCII-merkkej„ vastaavat skandinaaviset merkit seuraavasti:

	ASCII   10-kanta   heksa   skandivastine
        merkki    luku     luku       merkki

	  [        91        5B          Ž         (huomaatko mit„„n
	  \        92        5C          ™          outoa standardissa? ;-)
          ]        93        5D          
          {       123        7B          „         (  ;-) on ns. 'smiley'
          |       124        7C          ”          eli 'l„rvi'  )
          }       125        7D          †

	Jotta asia menisi viel„ enemm„n sekaisin, on olemassa toinenkin 
	mikroissa k„ytett„v„ koodausj„rjestelm„. Kun IBM toi markkinoille
	PC-mikronsa, toi se niiden mukana 8-bittisen koodin tarkoituksena
	ilmeisesti saada 'systeemin piiriin' my”s kaikki Eurooppalaiset
	valtiot. Kahdeksalla bitill„ voi koodata 256 erilaista merkki„,
	joukossa skandinaaviset ja muut eurooppalaiset kirjoitusmerkit.
	T„ss„ IBM:n merkist”ss„, joka tunnetaan my”s laajennetun ASCII-
	koodin nimell„, skandit ovat seuraavissa paikoissa:

	10-kanta   heksa   skandi     10-kanta   heksa   skandi
	  luku     luku    merkki       luku     luku    merkki

	  132       84       „          143       8F       
	  134       86       †          148       91       ”
	  142       8E       Ž          153       99       ™





                                                                        30.

	Windows-k„ytt”ymp„rist”ss„ on k„yt”ss„ viel„ kolmas standardi ns.
	ANSI-merkist”, joten tietoliikenteess„ ja muutenkin skandien kanssa
	riitt„„ puuhasteltavaa.

	Skandiongelma voidaan kuitenkin ratkaista. Seuraavassa pari tapaa. 
	P„„teohjelmissa on yleens„ ns. k„„nn”staulut, joissa mit„ hyv„ns„ 
	linjalta tulevaa merkki„ voi asettaa vastaamaan mink„ tahansa mer-
	kin (esim. 8-bittisess„ j„rjestelm„ss„). Jos linjalta tulevat mer-
	kit ovat 7-bittisi„, saadaan esimerkiksi pieni „ kirjain n„kym„„n
	„:n„ (eik„ aaltosulkuna { ), kun linjalta tulevaa merkki„ 123 eli
	{:ua pannaan vastaamaan merkki 132 (8-bittinen) eli „. On huomat-
	tava, ett„ 7-bittiset merkit ovat 8-bittisen koodiston alkuosa
	sellaisenaan. Vastaava k„„nn”staulu voidaan asettaa l„hteville mer-
	keille, jolloin p„„teohjelmasta kirjoitettu „-kirjain l„htee ulos
	{-merkkin„. Isoa Ž-kirjainta ei yleens„ k„„nnet„, koska silloin
	menetet„„n ANSI-ohjausmerkit, joiden er„„n„ osana sen 7-bittinen
	vastine [ on. Kansainv„lisiss„ verkoissa ja esimerkiksi FidoNetiss„
	on k„ytett„v„ 7-bittisi„ merkkej„.
	Toinen k„tev„mpi tapa skandiongelman ratkaisemiseksi on k„ytt„„
	taustaohjelmaksi ladattavaa ohjelmaa, joka tutkii linjalta tulevia 
	ja sinne menevi„ merkkej„ ja suorittaa tarvittavat muunnokset. 
	T„ll„isi„ ohjelmia (PC-yhteensopiville) ovat mm. 7H, 7DOS ja DRV. 
	Telixille ja er„ille muille tietoliikenneohjelmille on saatavissa 
	omat erikoisesti niille tehdyt lis„ohjelmat t„h„n tarkoitukseen. 
	Yleens„ boksiohjelmissa on mahdollista m„„ritt„„ ja valita kumpia 
	skandeja siell„ k„ytt„„ 7- vai 8-bittisi„. Joissakin vain jommat 
	kummat ovat sallittuja.

7.	Et„lukuohjelmista

	Ahkera viestien kirjoittelu bokseissa voi vied„ ajallisesti melko
	suuren osan modeemin k„ytt”ajasta. Etenkin niiden puhelinlaitosten
	tai Posti ja Telelaitoksen alueella, joilla on voimassa puhelujen
	minuuttiveloitus, t„m„ voi pitemm„n p„„lle tulla yll„tt„v„n kal-
	liiksi. T„h„n ei auta edes nopea modeemi, sill„ normaali kirjoitta-
	ja ei pysy kilpailemaan hitaimmankaan modeemin kanssa merkkien
	siirtonopeudessa. 
	Nopean modeemin hankkiminen pienent„„ tiedostojen siirtoaikoja niin
	paljon, ett„ paljon tiedostoja siirtelev„ hankkii jo varsin lyhyes-
	s„ ajassa modeemin hinnan puhelinkulujen pienenemisen muodossa 
	verrattuna entisen hitaan modeeminsa k„ytt””n.
	Viestien kirjoittelu linjalla (on-line) on siis modeemin k„yt”n 
	'Akilleen kantap„„'. T„st„ syntyi ajatus kirjoittaa viestit ja 
	niihin vastaukset valmiiksi ennen linjayhteytt„ (off-line) ja l„-
	hett„„ ne sitten kuten tiedostot seuraavalla yhteyskerralla sek„
	vastaanottaa vastaavalla tavalla viestit tiedostomuodossa yhteyden
	aikana. T„ll”in kallista puhelinlinjan k„ytt”aikaa eli linjalla
	oloa kuluu vain sen verran kuin viestitiedostojen l„hetys tai vas-
	taanotto vie.

	Ensimm„iset yritykset t„h„n suuntaan olivat joihinkin boksiohjel-
	miinkin rakennetut grab-toiminnot, joissa esimerkiksi komennolla 
	grab haetaan uudet viestit halutulta boksin viestialueelta, paka-
	taan ne siirtoajan minimoimiseksi ja vastaanotetaan tiedostona.
	T„ll„isen grab-paketin lukemiseksi t„ytyi omalla koneella purkaa 
	ensin se paketti. Sitten lukea paketin sis„lt„m„t viestit





                                                                        31.

	joko paperikopiolta tai jostakin tekstink„sittelyohjelmasta tai
	editorista ja lopuksi vastata viesteihin ja tallentaa vastaukset
	ASCII-muotoon. N„m„ vastaukset sitten l„hetettiin seuraavalla yh-
	teyskerralla ASCII-uploadina asianomaisille viestialueilla. (Jois-
	sakin boksiohjelmissa t„t„ l„hetyst„ saattoi tosin automatisoida
	sy”tt„m„ll„ my”s boksiohjelman komennot sek„ mahdolliset Enterin
	painallukset viestien alkuun, jolloin ASCII-uploadissa paketteihin
	ujutetut komennot siirsiv„t viestit automaattisesti omille pai-
	koilleen.) Menettely kyll„ toimii ja pienent„„ puhelinkuluja oleel-
	lisesti yhteysaikojen pudotessa murto-osaan. Se on kuitenkin varsin
	ty”l„st„ ja aikaa viep„„ (vaikkakin poissa linjalta).

	Paljon k„tev„mp„„ olisi k„ytt„„ ohjelmaa, joka tekisi kaiken tuon
	edell„ mainitun automaattisesti ja k„ytt„j„ voisi kirjoitella
	viestej„ ja vastata niihin ik„„nkuin h„n olisi linjalla kuitenkaan
	maksamatta penni„k„„n puhelinmaksuja kirjoitusaikana. Ohjelmistojen
	kehitt„jille t„m„ ajatus tuli luonnollisesti mieleen grab-toimin-
	tojen puutteiden vuoksi. Et„lukuohjelmat (off-line read/write
	programs) saivat alkunsa. T„t„ keksint”„ voisi kutsua parhaaksi
	sitten modeemin keksimisen, eik„ olisi pahasti v„„r„ss„. Toiminto-
	jen automatisoimiseksi BBS:n p„„ss„ BBS-ohjelmiin t„ytyi kuitenkin
	saada tuki n„ille et„lukuohjelmille. Osassa uusia BBS-ohjelmia tai
	niiden uusia versioita et„lukutuki on rakennettu ohjelman osaksi.
	T„ll„isi„ BBS-ohjelmia ovat mm. Intro, jossa on tuki sek„ POST-
	nimiselle ett„ .QWK-et„lukustandardia tukeville ohjelmille. Tele-
	gard-ohjelmassa on valmiudet puolestaan sille erikoisesti tehdylle 
	Blue Wave et„lukuohjelmalle. Sellaisissa BBS-ohjelmissa, joissa ei
	ole sis„„nrakennettua tukea et„lukuohjelmille, voidaan niit„ k„yt-
	t„„ niin sanottuina Doorway-ohjelmina. T„m„ tarkoittaa sit„, ett„
	boksiin liitet„„n et„lukua tukeva lis„ohjelma Door'iin ja et„k„yt-
	t”n„ tehdyt viestipaketit l„hetet„„n Door'in kautta ja siell„ my”s 
	suoritetaan viestipakettien vastanotto. Door tarkoittaa sit„, ett„
	BBS-ohjelmasta poistutaan suorittamaan jotain toista ohjelmaa ja 
	sen j„lkeen voidaan palata takaisin BBS-ohjelmaan 'saman oven' 
	kautta. Suomessa tunnetuimpia et„lukuohjelmia ovat .QWK-ohjelmat,
	jotka tukevat kansainv„list„ QWK-et„lukustandardia sek„ POST, jota
	k„ytet„„n yleens„ Door'issa olevan QOMEN-ohjelman avulla. POST on
	my”s QWK-yhteensopiva, joten sit„ voi k„ytt„„ kaikissa bokseissa,
	miss„ on joko OMEN tai QWK-tuki. T„m„ tuki on t„ll„ hetkell„ saa-
	tavissa suurelle osalle boksiohjelmia. Valitettavasti sit„ ei viel„
	ole kaikkialla miss„ se voisi olla, sill„ et„luku on vasta ly”m„ss„
	itse„„n l„pi. (OMEN on QOMEN-ohjelman noudattama standardi.)

	Tarkastellaan t„ss„ yhteydess„ hieman POST-et„lukuohjelmaa ja sen
	k„ytt”„. POST on shareware-ohjelma ja sen 50 markan rekister”inti-
	maksu todella kannattaa maksaa ohjelman tekij„lle Olli Majanderille
	(Bachelor Box numero 90-8751443 tai 91020-8751443 Diana-verkko).
	Ohjelma maksaa itsens„ ahkeralle 'messuilijalle' pienentynein„
	puhelinmaksuina jo parissa viikossa. Nyky„„n ohjelman mukana
	tulee asennusohjelma, jonka avulla (dokumentit kannattaa kuitenkin
	ensin lukea) sen asentaminen on varsin helppoa. Jotain on kuitenkin
	teht„v„ itsekin. Ohjelmaan liittyy kaksi komentojonoa, joihin k„yt-
	t„j„n tulee kirjoittaa oletuseditorin tilalle oman 'lempieditorin-
	sa' nimi (, joka on mieluumin polussa), jolla sitten voi kirjoitel-
	la viestej„ ja niihin vastauksia kuten on sit„ muuallakin tottunut
	k„ytt„m„„n. Asennusohjelman lopuksi ajetaan viel„ konfigurointi-
	ohjelma, jossa kerrotaan POSTille tarpeelliset upload- ja download-




                                                                        32.

	hakemistot yms. T„m„n kummempaa asennusta ohjelma ei kaipaa.
	Kun soitetaan boksiin, menn„„n Door'iin (boksin ohjeiden mukaan,
	usein niiss„ lukee suoraan Off-line, Qomen, QWK tms.). K„ynniste-
	t„„n siell„ viestien download-toiminto ( joko Qomen, tai QWK).
	Vastaanotetaan normaalilla tavalla POSTille kerrotulla tavalla pa-
	katussa muodossa oleva viestitiedosto. Se menee siis suoraan POSTin
	download-hakemistoon (, jonka on syyt„ olla sama kuin p„„teohjelman
	vastaava hakemisto). Samalla yhteyskerralla voidaan upload-toimin-
	nolla l„hett„„ viestivastauspaketti. T„m„n j„lkeen voidaan poistua
	Door'ista boksiin tai lopettaa yhteys.

	Intro-ohjelman kanssa menetell„„n hieman toisin. Intron viesti-
	alueella COMmunications k„ynnistet„„n viestien vastaanottotoiminto
	Omen-komennolla ja toimitaan muuten ohjeiden mukaan. Vastauspaketin
	l„hetys k„ynnistyy puolestaan Romen-komennolla. Introssa on lis„k-
	si sen makrokielell„ mahdollisuus pitk„lle automatisoida toiminto-
	ja tekem„ll„ komennoista komentojonoja, joita Introssa kutsutaan
	aliaksiksi (ALIAS). Muissakin tietoliikenneohjelmissa toimintoja
	voi automatisoida p„„teohjelman script-kielell„ tai viel„ helpom-
	min scriptien nauhoitusohjelmalla tai toiminnolla.

	Kun modeemiyhteys on lopetettu ja p„„teohjelmasta poistuttu, voi-
	daan POST ohjelma k„ynnist„„. Aluksi se purkaa kaikki bokseista
	haetut Omen tai QWT-tiedostopaketit ja n„ytt„„ aloitusruudulla
	niiden boksien tunnukset, joista viestej„ on imuroitu. Numerovalin-
	nalla voidaan luettelosta valita halutun boksin viestit luettavak-
	si. Viestej„ voidaan selata eteenp„in Enterin painalluksella tai
	nuolin„pp„imill„. My”s taaksep„in ja erilaiset valintalukusysteemit
	toimivat. Ruudun alalaidassa n„kyy POSTin yksikirjaimisista komen-
	noista komentoa vastaava kirjain. ?-merkill„ niist„ saa tarkempaa
	tietoa. Kun viestin kohdalla painetaan R-kirjainta (Reply), k„yn-
	nist„„ POST sille 'kerrotun' editorin. Aluksi ruudulle kuitenkin 
	tulostuu kysymys halutaanko viesti„, johon vastataan, lainata 
	(quote). Vastataan siihen jonka j„lkeen ollaan omassa tutussa 
	editorissa, jossa voidaan vastailla viestiin halutulla tavalla. 
	Viesti tallentuu normaalilla editorin tallennuskomennolla. Kun 
	editorista poistutaan, joudutaan takaisin POSTiin ja lukemista 
	voidaan jatkaa. Haluttaessa kirjoittaa uusi viesti, painetaan 
	asianomaisella viestialueella W-kirjainta (Write), jolloin POST 
	kysyy viestin kohteen ja aiheen. Kun niihin on vastattu, tullaan 
	taas editoriin, jne. Kun jonkun boksin viestien luku ja vastaaminen 
	lopetetaan, poistutaan POSTin komentojen mukaisesti lukutoimin-
	nosta. F-kirjain (Finish) p„„tt„„ istunnon ja tallentaa viestit.
	E-kirjaimella (Exit) voidaan POSTista poistua kesken viestien 
	luvun, jolloin sit„ voidaan my”hemmin jatkaa siit„ mihin j„„tiin.
	Q (Quit) taas lopettaa tallentamatta (mutta pyyt„„ toki ensin 
	varmistuksen). Ohjelman k„ytt” on hyvin helppoa ja kerran et„lukuun 
	ryhdytty„„n ei kyll„ halua palata linjalla viestint„„n ei edes 	
        grab-toiminnon k„ytt””n. Asia on hieman sama kuin tekstink„sitte-
	lyyn tutustuttuaan ei kukaan yleens„ palaa en„„ kirjoituskoneeseen. 
	Ei sek„„n kyll„ kyn„„ syrj„yt„ kuten ei et„luku puhelintakaan ;-).

	Seuraavassa on lueteltu muutamia Suomessa tavallisimpia boksiohjel-
	mia ja niille saatava et„lukutuki (suluissa): Intro (Omen), MBBS
	(Mailer ja MOment, joka on Omen-yhteensopiva, siis POSTia voi k„yt-
	t„„), QBBS (Omen), SuperBBS (Omen,QWK-ohjelmat), BBBS (Omen),
	PCBoard (QWK-softat), Telegard (Blue Wave).




                                                                        33.

8.	Vian etsinn„st„

	Jos modeemilla liikenn”inti ei onnistu, voi vikaa olla omassa tai
	vastapuolen modeemissa, omassa tai vastapuolen tietoliikenneohjel-
	massa tai sitten n„pp„imist”n ja tuolin v„liss„ (useimmiten ;-).
	Seuraavassa muutamia tyypillisimpi„ virhetilanteita ja ratkaisuja
	niihin. Yleinen s„„nt” on aloittaa tutkiminen ilmeisimm„st„ tai
	helpoiten selvitett„v„st„ p„„st„. (mik„ ei ole j„rjestys alla)

	1. ongelma:

	Modeemi ei vastaa eli tietokoneen (ohjelman) ja modeemin v„linen
	yhteys ei toimi.

	Tutki:

	-onko modeemistasi (korttimalli) ja ohjelmastasi on valittu sama 
	 sarjaportti?
	-onko modeemisi (ulkoinen) sarjakaapeli oikeaa tyyppi„, kunnossa ja 
	 oikeissa liittimiss„ kiinni?
	-k„ytt„„k” joku toinen laite samaa keskeytyst„ tai samaa muisti-
	 osoitetta kuin modeemisi? (ei saisi k„ytt„„)
	-onko sek„ modeemista ett„ ohjelmassa molemmissa echo off p„„ll„
	 (yhteys silloin kyll„ toimii, mutta mit„„n ei n„y ;)?
	-onko p„„telaitenopeus (=modeemin ja koneen v„linen nopeus) modee-
	 mille sopiva (ongelma voi esiinty„ joillakin modeemeilla)?
	-onko modeemin kytkimi„ muuteltu tehdasasetuksista (k„sikirja)?
	-tarkista my”s p„„teohjelmasi muut asetukset erikoisesti 'init 
	 string' eli alustuskomennot

 	2. ongelma:

	Modeemi 'keskustelee' tietokoneen (p„„teohjelman) kanssa, mutta ei
	soita tai soittaa, mutta yhteytt„ ei synny.

	Tutki:

	-onko puhelinkaapeli paikallaan (modeemin puolelta line-rei„ss„) 
	 ja onko se ehj„? (se kaapeli ;) , vian voi testata ohmimittarilla)
	-mik„ on modeemille annettu vastauskooditaso (X0 - X7)? Joskus lin-
	 jalta kuuluva „„ni ei ole standardi valinta„„ni ja modeemilla 
	 'p„„see linjalle' vasta komentamalla ATX0 tai ATX1, jolloin 
	 valinta„„nt„ ei kuunnella.
	-onko rekisteriss„ S7 (sekuntim„„r„, jonka modeemi odottaa kanto-
	 aaltoa) liian pieni arvo?
	-onko modeemi asetettu Bell-soittotilaan B1 (pit„„ olla B0)?
	-onko modeemin soittoaika p„„teohjelmassa liian pieni?
	-onko virheen korjaavan modeemin virheenkorjaus asetettu pysyv„sti
	 p„„lle (silloin yhteys virhett„ korjaamattomaan ei onnistu)?
	-onko soittava modeemi astettu vastaustilaan (ATS0=1)? Silloin 
	 k„ttely ei onnistu.
	-Nopeilla modeemeilla on joskus ongelmia saada yhteytt„ syntym„„n
	 vanhempien hitaiden (V.22 tai V.22bis) modeemien kanssa, koska
	 n„m„ tulkitsevat k„ttely„„net v„„rin. T„h„n auttaa usein nopean
	 modeemin linjanopeuden lukitus kiinte„ksi &Ni-komennolla. 
	-Er„s konsti MNP-modeemeilla on ehk„ist„ MNP (asetus joskus modee-
	 mikohtainen, komentoa ATS27=16 voi yritt„„)




                                                                        34.

	-Kaikkien modeemien tapauksessa ylim„„r„isten „„nien aiheuttamiin
	 k„ttelyongelmiin auttaa joskus se, ett„ soittavalle modeemille 
	 aiheutetaan pieni viive lis„„m„ll„ pilkkuja puhelinnumeron per„„n, 
	 jolloin modeemi aloittaa k„ttelyn vasta kun vastaava modeemi
	 l„hett„„ vastaus„„nt„.
	
	3. ongelma:

	Modeemi muodostaa yhteyden, mutta linjalta tulee pelkk„„ roskaa
	(kaikenlaisia kummallisia merkkej„) tai merkkej„ katoaa tai 
	yhteys 'jumittuu'.

	Tutki:

	-ovatko p„„teohjelmassa k„yt”ss„ oikeat linjaparametrit? Boksilii-
	 kenteess„ l„hes aina 8,N,1. (8 databitti„, ei pariteettia ja 1
	 stop bitti)?
	-ovat johtimet ja liittimet kunnossa ja kunnolla kiinni?
	-Jos ongelma on satunnainen, ovat syyn„ huonot linjayhteydet. Vir-
	 heenkorjaavilla modeemeilla satunnaista 'linjaroskaa' ei esiinny.
	 Jos linjayhteys on hyvin huono, ei synny edes yhteytt„ tai se
	 katkeaa.
	-onko p„„teohjelmasta valittu sama bittivirranohjaustapa (flow
	 control) kuin modeemista tai onko se yleens„ p„„ll„?
	-onko auto baud detect pois k„yt”st„ (ohjelmasta OFF ja &B1 modee-
	 milla), jos k„ytet„„n hardware flow controllia? Jos ei, korjaa.

	4. ongelma:

	Modeemi ei vastaa toisen modeemin soittoon.

	Tutki:

	-onko modeemi asetettu automaattivastaustilaan (eli ATS0=1)?
	-sallivatko modeemin kytkimet automaattivastauksen?
	-onko linjanopeus soittavan mukaan m„„r„ytyv„? (pit„„ olla eli &N0)
	-onko DTR-signaali p„„ll„? (palaako TR-valo?) (modeemin kytkimet)

	5. ongelma:

	Kaikki sujuu mutten hyvin, mutta „„kk”si„ ei n„y tai ne h„vi„v„t.

	Tutki:

	-ovatko k„„nn”staulut p„„teohjelmastasi k„yt”ss„ tai vaihtoehtoi-
	 sesti onko skandiajuri ladattuna?
	-oletko valinnut boksista tms. 7- vai 8-bittiset skandit?
	

	6. ongelma:

	Modeemi ei tunista BUSY-signaalia tai tunnistaa vapaa„„nen sellai-
	seksi.








                                                                        35.
	Tutki:

	-oletko asettanut vastauskooditason X3 tai suuremman? (oltava)
	-onko modeemisi jokin 'Kaukoid„n viritys'? (Se selitt„isi kaiken ;)
	-Jos modeemi kuvittelee vapaa„„nt„ tms. BUSYksi kannattaa kokeilla
	 pilkkujen lis„„mist„ puhelinnumeron per„„n tai BUSYn tunnistuksen
	 est„mist„ vastaukoodivalinnalla (Xi, i<3).

	7. ongelma:

	Tiedostojen siirto ei onnistu, vaikka kaikki muu toimiikin.

	Tutki:

	-oletko valinnut saman tiedonsiirtoprotokollan kuin vastap„„ss„?

	8. ongelma:

	Miten saa tiet„„ modeemin asetukset?

	Ratkaisu:

	-DIP-kytkinten ja jumppereiden merkitys l”ytyy k„sikirjasta, joka
	 muutenkin kannattaa lukea.
	-Useissa modeemeissa komento ATIi tulostaa ruudulle modeemin sen-
	 hetkiset asetukset tai haihtumattoman muistin asetukset tai teh-
	 dasasetukset. (luvun i merkitys vaihtelee valmistajakohtaisesti)


9.	Miten puhelinlaskua voisi pienent„„?

	1. Kannattaa soittaa klo 21.00 ja 08.00 v„lisen„ aikana. Tosin
	   boksit ovat illalla 21-02 varatuimmillaan.

	2. Kannattaa soittaa oman puhelinyhti”n alueella oleviin bokseihin
	   tai muihin palveluihin. (Ei se ruoho paljon vihre„mp„„ ole muu-
	   allakaan :)

	3. Ehdottomasti kannattaa k„ytt„„ et„lukuohjelmia soitti minne
	   tahansa.

	4. Jotkut boksit tai muut elektroniset palvelut ovat liittyneet 
	   yksityisten puhelinlaitosten yll„pit„m„„n Diana-verkkoon.
	   Diana-puhelinverkko on data- (eli modeemi-) ja fax-puheluita
	   varten. Sen kautta soittamalla puhelinmaksut ovat v„hint„„n 25%
	   halvempia kuin normaalilinjoja pitkin. Esimerkiksi boksi, joka
	   on tehnyt Diana-sopimuksen, saa liitt„„ kaukovalinnan 1. numeron
	   9 tilalle numerosarjan 9102, joka yhdist„„ numeroon soitetut
	   puhelut Diana-verkon kautta. Siis esimerkiksi Kuopiossa olevaan
	   numeroon 123456, johon ennen valittiin numero 971-123456, soite-
	   taan Dianan kautta 9102-71-123456 (Numerot voi kirjoittaa yh-
	   teen. V„liviivat ovat vain selvyyden vuoksi.) Dianan kautta ei
	   saa soittaa „„nipuheluita! Vaikka ei omistaisi boksia, vaan 
	   k„ytt„„ modeemiaan vain soittamiseen, voi silti tehd„ Diana-
	   sopimuksen oman (yksityisen) puhelinlaitoksensa kanssa. Se ei
	   ainakaan toistaiseksi edes maksa mit„„n. T„ll”in saa ns. Dianan
	   soittonumeron 9103, jota k„ytet„„n samaan tapaa kuin numeroa
	   9102, mutta nyt voi soittaa Dianan kautta my”s sellaiseen paik-




                                                                        36.

	   kaan, joka itse ei ole liittynyt Dianaan. Puhelin- ja Telelai-
	   toksen alueella asuvat eiv„t voi liitty„ Dianaan, eik„ sinne voi
	   soittaa edes Dianan soitonumerolla.

10.	Er„it„ asiallisten boksien numeroita

	Boksi		Softa	  Numero	   Modeemi	Auki   Diana

	MikroPC-lehti	Intro	90-143227    V.32		24h	on
				  -142062    V.22bis/HST	24h	on
				  -1461285   V.32		24h	on
	Intropoli	Intro	90-4551011   V.32		24h	on
	MITS (maksull.)	PCBoard	90-4582066   V.32bis/HST	24h	on
				  -45822077  V.32bis/HST	24h	on
	ComPart (maks.)	 	90-5063329   V.32bis	24h	on
	Batchelor BBS	SBBS	90-8751443   V.32bis/HST	24h	on
	(viimeksi mainitussa on POST-et„lukuohjelman tuki)

	Pohjois-Karjalan bokseja: (suuntanumerottomat ovat 973-alueella)

	Bubble		Telegard	     51541    V.32bis	21-07	ei
	DIGS		SBBS	     30654    V.22bis	21-07	ei
	Dreamscape	Maximus	    892790    V.32/HST	24h	ei
	Ekibox		Maximus	    550162    V.22bis/HST	21-22	ei
	Ellibox (JPL)	Opus	    126499    V.22bis	24h	ei
	Full House	Telegard	    635597    V.22bis	22-08	ei
	Paladine		BBBS	975-522021    V.32bis	24h	ei
	Poison Door	Maximus	    136972    V.32bis/HST	24h	ei
	Route		Telegard	    631650    V.22bis	21-22	ei
	Softwood		MBBS	975-548249    V.32bis	21-23	ei

        (Huom! Numerot eiv„t ole v„ltt„m„tt„ en„„ 1994 voimassa!)




	Joensuussa 15.10.1992     Pekka Holopainen


	Suositeltavaa lis„lukemista aiheesta kiinnostuneille (suomenkie-
	lell„):

	"Modeemink„ytt„j„n k„sikirja", Olli Majander, Bittikirjat, 1992.

	"Mikronk„ytt„j„n tietoliikennekirja", Seppo Uusitupa, Yritysmikrot
         Kustannus OY, 1991.

€…­x±³uµørSWoÁËlÍÐi×Úf\ycyÙíx‰”u

r¥
¨
oÆ
Î
lè
ë
i"f<c„†xuœžr$§$om%s%lv%~%i€%‡%fß'æ'cæ'ø)ú)x–,«,uö/