TŽMŽ TEKSTI ON SKANNERI RADIO LEHDESTŽ. LAITETTU SŽHK™POSTIJAKELUUN SKANNERI RADIO LEHDEN PŽŽTOIMITTAJAN LUVALLA. TEKSTIŽ SAA LEVITTŽŽ VAPAASTI ALKUPERŽISESSŽ MUODOSSA SŽHK™POSTEIHIN. TIEDOSTON NIMI: nmt.txt ----------------------------------------------------------- Matkaviestinverkkojen saloja ja totuuksia Suomessa on eritt„in kehittyneet matkaviestinverkot. Verkois- ta yleisin on NMT-900, jossa tilaajia on satojatuhansia. Ysisa- tasen verkon jalkoihin jo j„„m„ss„ oleva NMT-450 on edelleen eritt„in suosittu. Uusinta uutta 450-verkossa on k„sipuhelinmah- dollisuus, eli Telehallintokeskus hyv„ksyi k„sipuhelimet neli- puolikas-verkkoon liitett„viksi. Kaikkein uusinta uutta on GSM. N„m„ yleiseurooppalaiset mat- kapuhelimet ovat vasta tekem„ss„ tuloaan Suomeen ja ylip„„ns„ koko Eurooppaan. Verkon kattavuudesta sen verran, ett„ siell„ miss„ GSM kuuluu, asuu ainakin 30 000 ihmist„. GSM:n ovat ottaneet omakseen suurien taajamiemme liikemiehet, jotka haluavat soittaa matkapuhelimella lankaverkkoon siten, ett„ salakuuntelijat eiv„t ole "linjoilla" kuuntelemassa. Matkapuhelinpalvelut eli MPP Nmt-verkkoa yll„pit„„ Suomessa Telen Matkapuhelinpalvelut (MPP). Sen palveluksessa on satoja henki„ kautta maan. MPP:n asiakaspalvelun henkil”kunta Vaasassa ja Helsingiss„ kytkee pu- helimet verkkoon. MPP:n hallin-takeskuksen henkil”kunta pystyy tekem„„n verkossa mit„ tahansa. Se pystyy sulkemaan numeroita, asettamaan estoja ja tarvittaessa vaikka seuraamaan miss„ tietyn liittym„n k„ytt„j„ liikkuu. Kun matkapuhelin varastetaan, MPP:n henkil”kunta kytkee rikosilmoituksen tekemisen j„lkeen puhelimen k„ytt”kelvottomaksi. Kun puhelin varastetaan, kannat- taa asiasta v„litt”m„sti soittaa MPP:uun (numero 9800-7000, il- taisin 9800-9101). Liittym„numeron lis„ksi MPP:uun kannattaa ilmoittaa varastetun laitteen sarjanumero ja SIS-koodi (18-nume- roinen turvakoodi, joka l”ytyy jokaisesta nykyaikaisesta NMT- 900-puhelimesta). Kyseiset numerot kannattaa ottaa selville omasta puhelimesta. MPP:n v„ki sy”tt„„ tiedot mustalle listalle, joten varas ei saa laitteita verkkoon mahdolliselle omalle numerol- leen. Kuvio on seuraavanlainen: kun ostaa matkapuhelimen, se t„ytyy liitt„„ verkkoon, jotta puhelimella pystyy vastaanotta- maan ja l„hett„m„„n puheluita. T„ll”in t„ytet„„n liittym„sopi- mus, jossa ilmoitetaan k„ytt„j„n ja laskun maksajan henkil”tie- dot, osoite ja laitetiedot (laitteen tyyppitiedot, sarjanumero, turvakoodin viite ja SIS-viite). SIS-viitteen nelj„ ensimm„ist„ numeroa kertovat laitteen valmistajan (esimerkiksi Ericsson 0001, Motorola 0002 ja Nokia 0008). Seuraava numerosarja on laitteen valmistusp„iv„ esim. 090593. T„m„n j„lkeen tulee teh- taan oma sarjanumero esim. 02567 ja lopuksi tarkistusnumero esim. 133. T„llaisen esimerkkilitanian mukaan SIS-koodi olisi siis 000109059302567133. Jokaisella p„„toimisella matkaviestinkauppiaalla on turvakoo- dien viiteluettelo, jossa on sivun t„ydelt„ kuusinumeroisia lu- kuja, joiden per„ss„ on kolminumeroinen PIN-koodi. Liittym„sopi- mukseen kirjoitetaan kuu-sinumeroinen viite ja puhelimen sis„„n koodataan koodauslaitteella varsinainen turvakoodi, eli PIN-koo- di. T„m„n koodin tulee olla sama sek„ laitteessa, ett„ matkapu- helinkeskuksessa. Jos koodissa on virhe, menee laite "blokkiin". Numero toistaa soitettaessa teksti„ "t„st„ numerosta ei voi soittaa valitse- maanne numeroon". Vastaavasti numeroon soitettaessa keskus il- moittaa, ett„ "numero on suljettu toistaisek- si". J„lkimm„inen viesti kertoo, ett„ matkapuhelinlasku on mak- samatta tai numero on blokissa. Blokkitila voi aiheutua my”s siit„, ett„ samalla numerolla on useampia laitteita virta p„„lle kytkettyn„. SIS-koodi ei toimi viel„ kaikkialla Suomessa. Tele koeajoi NMT-900-verkossaan testiajon, jossa testattiin SIS-koodien toi- mivuutta. Jos jokainen laite, jonka "sississ„" oli virhe, olisi mennyt blokkiin, Telen MPP:n vikailmoitus olisi ruuhkautunut. Virheit„ sisseiss„ havaittiin runsaasti. Jokaiselle virheellist„ SIS-koodia l„hett„v„n laitteen omistajalle l„hetettiin kirje, jossa kerrottiin, ett„ matkapuhelin tulee k„ytt„„ merk-kihuol- lossa. Tele kytkenee SIS-toiminteen NMT-900-verkkoon pysyv„sti t„h„n syksyyn menness„. Samalla numerolla useampia puhelimia Samalla puhelinnumerolla voi periaatteessa olla vaikkapa sata puhelinta, mutta ne eiv„t saa olla p„„ll„ yht„ aikaa. Vain yksi puhelin voi olla p„„ll„ yht„ aikaa. T„m„ koskee NMT-900-verkkoa. Nelipuolikkaan verkossa tilanne on toinen. NMT-450 on huomatta- vasti tyhmempi verkko. Tilanne siin„kin paranee, kun 450-verkko siirtyy hamassa tulevaisuudessa SIS-koodaukseen. GSM-verkko on melko idioottivarma. Gsm-puhelin toimii siten, ett„ sen sis„lle laitetaan GSM-kortti. Suomessa kortteja toimit- taa Tele ja Radiolinja Oy. Jos liittyy Telen verkkoon, k„ytt„„ heid„n tukiasemiaan ja jos liit-tyy Radiolinjan verkkoon, k„yt- t„„ Radiolinjan tukiasemaverkostoa. Telen verkko on t„ll„ hetkell„ kattavampi. GSM-puhelimessa itsess„„n ei ole numeroa, vaan numero on koodattu GSM-korttiin. Kortteja on kahdenlaisia: pieni k„nnyk„n sis„lle asennettava puolikiinte„ kiintokortti ja iso luottokortin kokoinen l„misk„, joka sijoitetaan autopuhelimeen. T„ll„ hetkell„ on vain yksi k„nnykk„ (Motorola), jonka sis„lle mahtuu luottokortin kokoinen GSM-, eli sim-kortti. GSM-verkon puhelut ovat salattuja, joten niiden selv„kielinen kuuntelu on vaikeaa. Selv„ on, ett„ jonain p„iv„ GSM-salaukset purkavat skannerit tulevat markkinoille. Viel„ niiden aika ei kuitenkaan ole. Molempien NMT-verkkojen salakuuntelu on varsin helppoa: skan- neri oikealle taajuudelle ja selaamaan. P„ivisin kuuntelu on todella helppoa: puheluita risteilee ilmassa sadoittain. Miss„ verkossa? GSM-numeron erottaminen nmt-numerosta on nykyisin vaikeaa: Telen NMT-asiakkaat saavat halutessaan GSM-numerokseen saman numeron. Esim. NMT-numero on 949 123 456 ja gsm 9400 123 456. Sen sijaan Radiolinjan GSM-numeron tunnistaa 950-alkuosasta. Radiolinjan varsinainen GSM-numero voi olla jopa vain nelinume- roinen eli 950 1234. Normaalisti GSM-numerot ovat seitsennume- roisia. 9400-alku ei tarkoita v„ltt„m„tt„ sit„, ett„ numero oli- si GSM-verkon numero. 9400 on Telen Matkapuhelinpalveluiden ta- voitettavuuspalvelun suuntanumero. Tavoitettavuuspalvelu voi olla melko monimutkainenkin eri verkkojen numeroiden sekamelska. Ja mik„ hauskinta: t„m„ kaikki soittajan tiet„m„tt„! Kun soitta- ja valitsee esimerkiksi numeron 9400 123456, sinkoutuu puhelu ensimm„iseksi GSM-keskukseen, jossa tarkistetaan onko vastaanot- tajalla aktivoituna yht„„n korttia. Jos ei ole, puhelu jatkaa matkaansa NMT-keskukseen, jossa tarkistetaan onko vastaanottajan ysisatanen k„nnykk„ avoinna. Jos k„nnykk„k„„n ei ole auki, jatkaa puhelu 450-puhelimeen. Jos 450 on kiinni, saattaa per„ss„ viel„ on NMT-vastaaja, jonne soittaja voi j„tt„„ viestin. Viestist„ saattaa l„hte„ "piippi" kaukohakuun merkiksi... N„it„ kaikkia vaiheita pystyy skannerikuuntelija seuraamaan varsin mukavasti samalla taajuudella... Tyyppihyv„ksym„tt”mi„ k„nnykk„puhelimia? NMT-puhelimet ovat melko mukavia laitteita. Ne ovat ka- peakaistaisia l„hetin-vastaanottimia, joten ne ovat eritt„in herkki„. Ne pystyt„„n ohjelmoimaan toimimaan mit„ ihmeellisimmin tavoin. Lis„ksi ohjelmointi- eli koo-dauslaitteilla nykyaikaiset k„nnyk„t pystyt„„n saattamaan erilaisiin huoltotiloihin. Mm. Motorolan koodauslaitteiden avulla voi kuunnella matkapuheluita ja saapa n„ytt””n viel„ taajuudenkin. Ericssonin ja Ascomin koo- dausohjelmassa on valmiuksia vaikka mihin. Telehallintokeskus kielt„„ tyyppihyv„ksy-m„tt”mien radiolaitteiden myynnin, ja jos- tain kumman syyst„ matkapuhelimen ohjelmisto kuuluu my”s tyyppi- hyv„k-synn„n piiriin. Ylim„„r„isi„ toimintoja ei saa olla kyt- kettyn„ puhelimeen. Samoin kiellet„„n mm. v„„r„nlaisten anten- nien k„ytt”. Hyv„ esimerkki on Ericssonin NH51-puhelin. Sen kiinte„n antennin tilalle onk„tev„sti vaihdettavissa py”riv„ huomattavasti miellytt„v„mpi piiska, mutta kyseist„ uloketta ei ole tyyppihyv„ksytty laitteeseen. Er„„t maahantuojat suhtautuvat varsin pense„sti modifiointei- hin. Takuu yleens„ raukeaa v„litt”m„sti ep„ilytt„vien toiminto- jen tai lis„varusteiden ollessa k„yt”ss„. Ericssonin k„nny- k”ihin pystyy ohjelmoimaan koodausohjelmistolla mm. kana- van„yt”n. N„yt”ss„ n„kyy haluttessa kutsukanava, jolla laite "nukkuu" tai "p„ivyst„„". Kun k„nnykk„„n tulee puhelu tai sill„ soitetaan, n„ytt””n ilmestyy k„yt”ss„ oleva puhekanava. Lis„ksi n„ytt””n saa paristons„„st”st„ kertovan pienen vilkkuvan B-kir- jaimen. Koodausvaiheessa pystyt„„n my”s m„„rittelem„„n erilaisia prioriteettinumeroita, kanavarajoituksia ja vaikkapa muistipaik- kojen m„„ri„. Koodausohjelmistolla- ja v„likaapeleilla pystyt„„n my”s lukemaan ja muuttamaan puhelimen kaikki tiedot salasanoja ja PIN-koodeja my”ten. My”s n„ytt””n ilmestyv„n kielen pystyy muuttamaan. Motorolan koodauslaitteilla jopa SIS-koodin pys- tyy tietyin keinoin muuttamaan, joten v„„riss„ k„siss„ koodaus- palikat ovat melko vaarallisia. Yleens„ koodauslaitteet ovat rekister”ityj„ ja niille on jopa nimetyt k„ytt„j„ns„, mutta laitteita varastetaan varmasti. Joidenkin puhelimien korttipa- reihin j„„ viiden viimeksi laitteen koodanneet liikkeen tunnus, jota ei ainakaan kotikonstein pystyt„ poistamaan. Kekseli„m- m„t radioharrastajat ovat havainneet, ett„ oikein modifioidulla NMT-puhelimella pystyy soittamaan siten, ett„ laskua ei tule koskaan! Etenkin 450:ss„ t„llainen onnistui helpostikin. Nykyi- sin tukiasema keskustelee puhelimen kanssa jatkuvasti ja Telen teknikot ovat vaikeuttaneet "ilmaisten" linjojen syntymist„. -----------------------------------------------------------