JUTTUJA SKANNERI RADIO -LEHDISTŽ VUODELTA 1994 OSA JUTUISTA ON OHESSA VAIN OSITTAIN, OSA JULKAISTAAN KOKONAISUUDESSAAN OSA JŽTETŽŽN KOKONAAN JULKAISEMATTA BBS:SSŽ KIRJOITTAJAN PUUTTUVAN LUVAN TAI KIELLON VUOKSI. KAIKKI JUTUT ON JULKAISTU KUVINEEN SKANNERI RADIO -LEHDISSŽ Alfa Tangon World Contest tulee j„lleen ensi syksyn„. Ajankohta on t„n„ vuonna kahtena per„kk„isen„ viikonloppuna, lokakuun 8.- 9. ja 15.-16. p„ivin„. T„ll”in on odotettavissa „„neen poikkeuksellisen paljon laittomia 26-30 MH:n LA-asemia eri puolilla maailmaa. U-01 IMEE tietoa Skannerin sarjassa "Micro Giken Industry Co., Ltd:n tuottei- ta" on vuorossa v„h„n erilainen puhelinsieppauskela, tyyppimer- kinn„lt„„n U-01. U-01 koostuu kahdesta palikasta ja parista johdon p„tk„st„. Ensimm„inen palikka on l„pimitaltaan 25 millimetrin kokoinen imukuppi, jonka yhteydess„ on sieppauskela. N„ilt„ osin laite on aivan samanlainen kuin tavalliset puhelinsieppauskelat, joita on esitelty Skannerissakin vuosia sitten. Imukuppi-sieppauskela-palikka on yhdistetty noin nelj„n sentin mittaisella johdon p„tk„ll„ mustaan peltipurkkiin, jonka koko on 3 x 2 x 1 sentti„. T„ss„ kuuden kuutiosentin kokoisessa laatikossa on pieni radiol„hetin. Koppa on avattavissa ja luukun alta paljastuu muutaman komponentin l„hetin ja 1,35 voltin "kellopatteri". L„hetinlaatikon toisesta p„„st„ luikertaa esiin noin met-rin mittainen mustakuorinen rau-talanka, joka toimii l„hetysantennina. T„m„ Japanissa valmistettu kokonaisuus painaa patterin kanssa vain 35 grammaa. Valmistaja lupaa ett„ laite pelitt„„ yhdell„ pat-terilla noin 60 tuntia. L„hetin toimii leve„ll„ FM:ll„ ja luvattu taajuusalue on 76-90 MHz, joten t„t„ l„hetint„ voi kuunnella tavallisella autoradiollakin. T„m„ tietysti edellytt„„ ett„ l„hetin on s„„detty sopivalle taajuudelle. Taajuudens„„t” on helppoa, sill„ l„hetinkotelon aukivedett„v„n pohjalevyn alta l”ytyy patterin lis„ksi my”s taajuudenvaihtoon tarkoitettu trimmeri. Laitteessa ei ole mit„„n erillist„ p„„lle/poiskytkint„, vaan l„hetin on toiminnassa koko ajan kun patteri vain on sis„ll„ ja pohjalevy kiinni. Kokonaisuus tulee Micro Giken tyyliin eritt„in siistiss„ laatikossa. Laatikossa oli laitteen tullessa testiin viel„ mukana jopa valmistajan takuutodistus. Valitettavasti siin„ ei kerrota takuun pituutta, eik„ suomalainen maahantuoja ole vaivautunut t„ytt„m„„n siihen muita tarvittavia tietoja. Tosin, eip„ ole en„„ kyseinen maahantuojakaan toiminnassa... Kytkettyn„ U-01 on helppo k„ytt„„. Imu-kuppiosa painetaan kiinni mink„ tahansa puhelinkojeen tasaiseen pintaan. Kun puhelinta k„ytet„„n, U-01:n sieppauskela nappaa puhelinkojeen muodostamat s„hk”magneettiset v„r„htelyt eli puhelinkeskustelun. T„m„n j„lkeen keskustelu„„net siirtyv„t sieppauskelasta johtoa pitkin ULA-radiol„hettimeen, joka l„hett„„ siepatut „„net edelleen radioteitse. Testilaitteen sig-naali l”ytyi Opton taajuuslaskurin avulla 91 MHz:n paikkeilta. T„ss„kin laitteessa taajuusalue on siis laajempi kuin mit„ val-mistaja ilmoittaa. L„hettimen „„nenlaatu ja modulaatio oli eritt„in hyv„. Muuten l„hetin oli huonolaatuinen ja ep„stabiili. Taajuus ry”mii pa- hasti ja salakuuntelulaitetta tai sen salakuuntelemaa puhelin- kojetta kosketeltaessa l„hetystaajuus muuttui hypp„yksitt„in. Yrit„ sit„ sitten seurata. L„hetysteho on kohtalainen. Testivastaanottimena oli Icom IC-R7000 ja antennina Discone. Noin 20 metrin p„„ss„ disconeantennista ollut U-01 nosti Icomin sig-naalimittarin viel„ lukemaan S=5 vaikka v„liss„ oli seini„. Kun-nollisella vastaanottimella kuunneltuna U-01:n k„ytt”kelpoinen kantomatka on luokkaa 100 metri„. Ei CIA:lle Vaikka U-01:n kantomatka on kohtuullinen ja useimmissa sovel- lutuksissa riitt„v„, on laitteelle vaikea keksi„ j„rkev„„ k„yt- t”„. Omituisen n„k”inen, suurikokoinen ja mittavalla antennilla varustettu vekotin ei taatusti j„„ huomaamatta, on se sitten mink„laisen kotipuhelimen yhteydess„ tahansa. Jonkin isokokoisen puhelimen sis„„n tai yhteyteen laite olisi teoriassa sijoitettavissa. Puhelinkojeiden sis„„n tarkoitettuja laitteita l”ytyy kuitenkin paljon parempiakin ja imukuppivekottimemme on tarkoitettu juuri puhelinkojeiden ulkokuoreen. Mahdollisuuksien rajoissa voisivat olla erilaiset kolikko-, yms. yleis”puhelimet. Micro Gikenin puhelinsalakuuntelulaite U-01 on n„pp„r„, mutta l„hes k„ytt”kelvoton laite. Sopii parhaiten esitelt„v„ksi harrastekavereille kerhoilloissa, mutta ei "oikeaan" k„ytt””n. KUVAT SKANNERISSA Skanneri 2/94: Kuuluuko GSM? Kyll„ kuuluu, v„it„mme yh„, huolimatta Helsingin Sanomien yleis”nosastossa Radiolinjan markkinointip„„llik”n vastakkai- sista v„itteist„. Osan Matti Kujalan v„itteist„ ja faktoista voitte lukea vierest„ (leike Skanneri-lehdess„) , alapuolelta voitte taasen lukea vastauksen, jonka l„hetimme Helsingin Sanomiin ja jota ei ole julkaistu. Valitettavasti emme todellakaan voi tuoda esille GSM:n kuuntelulaitteita, asia on viel„ liian uusi ja "kuuma". Todettakoon viel„, ett„ Kujala oikaisee v„itteemme salausalgoritmin yksinkertaistamisesta l„nsimaissa. Muilta osin Skannerissa ei ole esitetty virheellist„ tietoa GSM:n suhteen. Seuraavassa vastineessa mainitun Mobile Europe-lehden leike on julkaistu Skannerissa 6/93 sivulla 34. Skannerin vastaus 4.3.1994 olleeseen tekstiin "Salakuuntelu ei onnistu" /Matti Kujala, Radiolinja Salakuuntelu onnistuu Matti Kujala Radiolinjalta kiisti (HS 4.3.1994) mm. Skanneri Radio -lehdess„ julkaistun tiedon GSM-puhelujen salakuunteluris- keist„. Koska asiasta tuntuu olevan epselvyytt„, annamme lis„- tietoja Suomen salakuuntelutilanteesta "turvallisten" europuhelimien suhteen alan tuntevien harrastelijoiden ja ammattilaisten n„k”kulmasta. GSM-puheluja pidettiin Skannerin toimituksessakin turvallisina aina viime syksyyn saakka, jolloin saimme julkaistavaksemme Mobile Europe -lehdess„ olleen artikkelin "Can the A5 algorithm be cracked?". Uutisen mukaan tilastotieteilij„t olivat purkaneet salauksesta 75% reaaliajassa ja uskoivat pian p„„sev„ns„ siihen, ett„ kaikki puhe saadaan suoraan kuultavaksi ilman viivett„. Pienell„ viiveell„ salausal- goritmi avattiin kokonaisuudessaan. Suomessa salaus purettiin pian uutisemme julkaisun j„lkeen ja purkulaitteita on olemassa. K„yt”ss„ ei ole itsen„inen kotitie- tokone vaan GSM-puhelimeen liittyv„ laite. N„ytteille sit„ ei tuoda, sill„ laki kielt„„ salauksenpurkulaitteiden hallussa- pidon. Tietokoneiden kehitys ja GSM-puhelinten yleistyminen mahdollistanee k”yhempienkin harrastajien p„„syn kuulolle l„hivuosina. Kujala on oikeassa niilt„ osin, ett„ satunnaisten GSM-puhe- lujen kuuntelu ei viel„ onnistu. Yhden puhelimen seuraaminen on jo helpompaa. Valtiosalaisuudet ja p”rssin sis„piirin uutiset neuvomme soittamaan satunnaisista kotipuhelimista, ei omasta puhelimesta oli se sitten GSM tai perinteinen lankapuhelin. Esa Sallden p„„toimittaja Skanneri Radio Jyv„skyl„ Poliisin uudet koodit Poliisi otti Suomessa alkuvuodesta 1994 k„ytt””n uudet toi- menpide- ja teht„v„koodit. Luonnollisesti ensimm„isen„ Skanneri julkaisee nyt uudet t„ydelliset koodiluet- telot. * T„ss„ julkaistava lista on saatavana t„ydellisen„ Skannerissa 2/94* 0 Henki ja terveys 01 henkirikos 02 ry”st” 03 pahoinpitely, tappelu 04 sivellisyysrikos 05 pommiuhkaus x x x x x 22 liikenteen ohjaus tai j„rjes- tely 23 virheellinen pys„k”inti 29 muu liikenneteht„v„ 3 Yksil”n suoja 30 p„ihtynyt 31 h„iri”k„ytt„ytyminen 32 kotih„lytys 33 mielisairas x x x x x b vangin kuljetus c oikeuteen vienti d muu henkil”kuljetus e tavarakuljetus 51 etsint„teht„v„ 52 vartiointiteht„v„ a vartiopalvelu (esim. suurl„hetyst”) b henkil”n vartiointi x x x x x b huume-etsint„ c tepoteht„v„ d muu etsint„ 57 yleis”tilaisuus a huvitilaisuus b urheilutilaisuus c mielenosoitus d muu yleis”tilaisuus 59 muu erityisteht„v„ 6 YJT ja ennaltaest„v„ toiminta 61 j„rjestyksen valvonta a jalkautuneena b muu valvonta 62 liikennevalvonta a liikennejuopumusvalvonta b nopeusvalvonta x x x x x x x 85 aiheeton h„lytys 86 toimitettu sairaalaan 87 toimitettu kotiin 88 poistettu henkil” 89 teht„v„ hoidettu paikalla 90 ei tavattu 91 toinen partio hoiti 92 palokunta hoiti 93 sairasauto hoiti 94 teht„v„ peruutettu 95 ilmoitettu partioille tarkkai- luun 96 kaksoisilmoitus 97 avustettu 98 el„in lopetettu 99 muu toimenpide Varoitus poliisiradion kuuntelijoille: vaikka poliisiradion kuunteleminen onkin sallittua, laki kielt„„ tietojen hyv„ksi k„yt”n ja kuullun ilmaisemisen edelleen toisel- le henkil”lle. Mik„li esimerkiksi liikenteess„ liikkuessanne kuulette koodia 62 k„ytett„v„n ja muutatte liiken- nevalvonnan vuoksi tievalintaanne tai ajotapaanne, syyllistytte my”s radiolain rikkomiseen. Koodien ymm„rt„minen velvoittaa teit„ moraalisesti my”s toi- mimaan poliisin apuna ja ilmoittamaan mahdolliset havaintonne kuulemistanne rikoksista v„litt”m„sti. Tekij„noikeusvaroitus: koska Skannerissa aiemminkin julkaistuja poliisikoodeja ja muita luetteloja on kaupiteltu valokopioina eri lehtien myyntipalstoilla, muistutam- me ep„rehellisi„ kopiokauppiaita siit„, ett„ tarkkailemme ja tarvittaessa teemme rikosilmoituksen tekij„noi- keuslain rikkeist„. TARJOUS! Tarjoamme vuoden 1993 Skannerin vuosikerran (kahdeksan lehte„) nippuhintaan 130 markkaa. Hinta sis„lt„„ postikulut, mutta ei postiennakkokuluja 25,-. * Soita 941-853081 tai postita raha os. Skanneri, PL 35, 40321 JKL >Since we're on the subject, does anyone have a list of the Dis- neyLAND >frequencies for those of us in CA? > >Brent From Government Radio Systems, by Bob Kelty (Highly recomended, an excellent reference for California) Disneyland - Anaheim, Ca numbercolorfunctionfrequencypl tone 0blacksecurity464.325 Rfloats & music 1brownmaintenance464.5375R194.0 2redcommon464.6375R194.6 3orangemaint/custodial464.4125R195.2 4yellowsp event/firewks464.5125R195.6 5greenentertainment464.4875R196.0 6bluesecurity464.4625R204.6 7purplecountywide462.575 R205.0 8graynot used205.6 9whitetrains/monorail464.7625R206.0 10silverride control464.0375R206.6 SP1security154.570207.2parade SP2submarines/shows154.600207.6spare pagepaging154.625208.0queing & fireworks CBmotorist assistanceas posted hotel security462.575 Myyd„„n (maaliskuu 1994) Skannerikuuntelijan k„sikirja, h. 50,-. Popular Communication -lehdet 1989-93 ja Shortwave Magazine-lehdet elokuu 1989-1993. Puh. 941-3722224/Anssi. Diamond D-707. Hp. 650,-. Ph.931-2228008. LV 450:n k„ytt”ohje. Asennus, antennit, maadoitus, vaatimukset, toiminta, kaksi eri versiota, yhteens„ noin 100 sivua (A$). Puh. 953-4529849/Jake Auton murtoh„lyttimen keskusyksikk”, liit„nt„ kuudelle anturil- le. H. 175,-. Rahastin (voi liitt„„ esim. pesukoneeseen) h. 400,-. Puh. 914-720472. Myyd„„n antenneja magneettijalalla mittatilausty”n„. Skanneri-, LA, NMT-k„ytt””n, kolmen metrin kaapelilla. Hinta 280 mk/kpl. Puhelin 966-5574781. Dekooderi Pioneer kaapeliverkkoon, scart-liit„nn„inen. Voin my”s vaihtaa k„sikoneeseen, esim. Yupiteru. Puh. 949-661213 Radio Review P.O.Box 46, Romford, RM1 2QE, England. Radio Review on uusi englantilainen radiolehti, joka jatkaa "AM"-nimisen lehden ty”t„. Leh-dell„ on tiet„„ksemme vahvat yhteydet Radio Caroline-meripiraattiaseman tukijoukkoihin. Lehtisen ensimm„inen numero ilmestyi tammikuussa 1994. Se k„sitt„„ 5 kappaletta molemmin puolin monistettuja A4-papereita t„ynn„ teksti„. Englanninkielinen julkaisu kertoo l„hinn„ Radio Carolinesta ja muista meripiraat- tiprojekteista. Lis„ksi RR sis„lt„„ muutakin radioasiaa ja -uu- ti-sia l„hinn„ Irlannin ja Iso-Britannian laillisista ja laittomista radioasemista. N„ytenumero maksaa 2 puntaa, mutta 5 IRC-kuponkia ajanee sa- man asian. Suosittelemme ainoastaan meripiraattifaneille. OSTETAAN K„siskanneri, mieluiten toimiva, mutta pikkuvikaisetkin huomioi- daan. Puh. 922-16539. Ericsson Hot Line NMT-450 kantovarustus ja laturi. Puhelimen tyyppi on B5. 964-4145558. K„si- tai autoskanneri varusteineen. Tarjoa puh. 9400-890171. Tulevan puhelun tunnistin, HPY:n verkossa toimiva. Soita arki-- iltaisin 90-8091726. Discone-antenni, edullinen, puh. 955-360060. Barlow-Wadley -lyhytaaltomatkaradio. 941-853081. ETSITŽŽN Kraco Super Deluxe AM/SSB-base station model 2555, toimii nyt 23 AM-kanavalla ja yhdell„ SSB-kanavalla, tiet„„k” kukaan miten SSB:n saa toimimaan muillakin kanavilla? Soita 915-667558/Topi. Ohjetta miten Mocoma 59:n kohinaa saa vaimennettua. Laajennusoh- je Zodiac 7000-LA-k„sikoneeseen. Tiedot toimitukseen, kiitos! Radio Communication Journal Elstar Oy, Pajukontie 11, 33430 Tampere. Tampereen seudulla toimiva radiolaitekauppias Elstar Oy on jo ainakin vuoden ajan mainostanut julkaisevansa vakioasiakkailleen omaa asiakaslehte„. Viimein tammikuussa 1994 saimme k„siimme yhden numeron, "Issue 12/93", kyseist„ julkaisua. Komean kansainv„lisen tieteellisell„ nimell„ julkaistu lehti- nen k„sitt„„ kolme kappaletta molemmin puolin monistettuja A3-arkkeja kahtia taitettuna. Sivu-koko on siis A4. Paperiarkkeja ei ole nidottu yhteen. Kansi- paperi on punainen, muuten julkaisu on musta-valkoinen. Lehtinen sis„lt„„ l„hinn„ Elstarin mainoksia. Lis„ksi luke- massamme numerossa oli pari ra-kennus- ja asennusjuttua, Radiomaailma-lehdest„ lainattu antenniviritintes- ti ja Euroopan Liittoon liittyv„„ pohdiskelua. Oh-jeet ja testi liittyv„t Elstarin omiin tuotteisiin, eli ovat l„-hinn„ tekstimainontaa t„ss„ tapauksessa. Židinkielen kielioppis„„nn”t on pahasti toimittajalta unohtu- neet. Radio Communication Journal on todellisuudessa yhden liikkeen mainoslehti, eik„ miss„„n tapauksessa vastaa nime„„n. Nimi lieneekin tarkoitettu rankaksi herjaksi. Julkaisu ei anna edes Elstarin tuotteiden suhteen juuri- kaan uutta tietoa, sill„ samat mainokset on julkaistu mm. Radio- amat””ri-lehdess„ moneen kertaan. Lehtinen on silti aika mielenkiintoinen l„hinn„ Elstarin omistajan ja lehti- sen toimittajan, Markku T„htisen, omaper„isten ja v„rikk„iden mielipiteiden ja kommenttien takia. Julkaisu ei anna mit„„n tieto-ja tilausmahdollisuudesta, jul- kaisutiheydest„, tms. Yhdell„ sivullaan julkaisu luonnehtii va-kioasiakkaakseen radioamat””rin, "joka on ostanut yli 10000 mk:lla tavaraa tai useita kertoja pie-nempi„ eri„ sek„ tukenut toimintaamme asenteillaan ja toi- mintatavoillaan. Eduksi katsotaan hyv„ Ham Spi- rit." Jos kuulut t„llaiseen joukkoon, sinulla lienee mahdolli- suus saada lehti k„siisi. Muut voivat toki kysell„ (suuren tilauksen yhteydess„) "journaalia" yll„ mainitusta osoitteesta. Lis„„ salakirjoitusta Skannereissa 6/93 ja 8/93 k„sittelimme salakirjoitusta. Aihe on kiinnostanut lukijoitamme, joten jatkamme aihepiirin artikkelien julkaisemista. PARANNUSEHDOTUS SKANNERIIN 8/93 SIVULLE 29. Kooditaulun tulostukseen tarkoitettuun ohjelmaan voi lis„t„ pari rivi„, jos halua kooditauluista todella yksil”llisi„ ! Randomizella kun saa "vain" n. 4 miljardia erilaista! Taulu- koita saa aakkostosta 4 x 10 potenssiin 26 erilaista, Kun ottaa numerot mukaan niit„ saa 1 x 10 Potenssiin 40! Ainakin nykyisiss„ SAint:n peltikote- loiduissa viivaimissa on numerot mukana (lienee hieman osasto- kohtainen). Ottakaa aina huomioon nykytietokonei- den laskentateho! My”s TurboPascal 6.0:ssa pit„isi olla sis„inen muuttuja ni- melt„ RandSeed, joka on satunnaislukugeneraattorin "siemenluku". Siemenluvun muuttumista omaper„iseen tahtiin voi auttaa funktiolla INC(X,Y); K„yt„nn”ss„ INC = X=X+Y. Eli kaikkiin ohjelman silmukoihin lis„t„„n rivi INC(RAND- SEED,RANDOM(Muuttuja)); INC:N tilalla voi k„ytt„„ RANDSEED:=RANDSEED+RANDOM(Muuttuja), se on vain hitaam- pi, jos INC ei sattumalta toimi. Muuttujan arvo voi olla v„lit„ 0..65535; Muuttujan arvo voi- daan ottaa mist„ hyv„ns„, se voi olla esim ko. ohjelman SatuLuku, tai sille voi kehitt„„ vaikka eritt„in moni- mutkaisen aliohjelman. My”s RANDOM funktion tilalla voi muu funktio. HIEMAN SANASTOA Algoritmi = toimintatapa, joka perustuu esim. matemaattisen kaa- van jatkuvaan toistamiseen RND = t„ss„ jutussa pseudo l. n„enn„issatunnaislukugeneraattori, joka sis„ltyy useimpiin ohjelmointikieliin Xorraus = er„s bittien k„sittelymenelm„, jossa maskibitin arvol- la 1 tiedostobitti muutetaan ja m.bitin arvolla 0 ei muutosta tehd„. Kiertoyhteenlasku(summa)= esim. 153 ('™') + 154 ('š') = 40 ('3') TIEDON SALAUS TIETOKONEELLA Seuraava kirjoitus ehk„ kuuluisi enemm„n tietokonelehteen, mutta kun digitaaliset tiedonsiirto-/valvonta- menetelm„t lis„„ntyv„t, niin samoja koodauksia k„ytet„„n my”s niiss„. Monissa valmisohjelmissa on mm. mahdollisuus, jolla tiedon voi suojata ulkopuolisilta. T„m„ taas ei ik„v„ kyll„ usein p„de ainakaan Suomeen tuodun ohjelmaversion ollessa kyseess„. Esim. PCTOOLS sis„lt„„ alunperin kooderin, joka k„ytt„„ DES-koodausta, mutta Suomeen tuotu versio EI k„yt„. Ko. ohjelman COMPRESS osuus tarvittaessa kyll„ pakkaa tiedon ja Xorraa tiedoston merkit suunnilleen tyyliin ensimm„inen merkki toisen merkin kanssa jne. T„m„ aukeaa kyll„ aika helposti, kun n„kee v„h„n vaivaa. Jos et k„yt„ pakkausta liitt„„ ohjelma tiedon alkuun merkki- jonon ettei tiedosto ole suoraan luettavissa ilman salasanaa. MINKŽŽNLAISTA koodausta ei tehd„! Levyeditorilla tieto on saatavissa suoraan, alussa vain pieni koodinp„tk„. Sama p„tee tai on p„tenyt ainakin TEKOn, WPn, WORDin, SYMPHONYn, jne... kohdalla. N„iss„ koo- dausalgoritmin on voinut selvitt„„ pienell„ kokei- lulla ja rakentaa niihin purkuohjelmat. N„it„ tietoja EI ole saatavana minulta, jokainen purkakoon itse. T„m„ on sik„li vaarallista, ett„ em. ohjelmilla on tuhansia k„ytt„ji„ ja salasanasuojalla on vain se merkitys, ett„ se on kiusana ohjelman k„ytt„j„lle itselleen, vrt. kopiosuojaus. Monesti ohjelmaa k„ytt„„ viel„ ihminen, joka ei ole syntynyt ATK-ajalle, ja h„n yll„pit„„ tie- dostoja esim. juuri Sinusta. Edell„ mainituissa tapauksissa on vaarallisempaa luottaa ohjelman "salasanoihin", kuin j„tt„„ kokonaan salaamatta ja raahata esim. disketti piiloon, kotiin, talleloke- roon (ja hukata se ehk„ lopullisesti). Yleens„ viimeist„„n maahantuojan hallussa on koodausblokkiin tehty 'ta- kaportti' esim. ohjelma k„tkee kohdetiedostoon k„ytetyn avaimen my”s kohdetiedostoon (kiinte„ll„ avaimella koo- dattuna). Takaportin saavat k„ytt””n kuulemma VAIN viranomaiset esim. rikostutkinnassa (niinp„ niin). Miten paremmat nykykooderit toimivat? Parhaimmat ovat rakenteeltaan hyvin monimutkaisia mutta oh- jelmointitaitoisen melko helposti toteutettavissa. 1. Yleisin tapa lienee xorrata tai summata failin bitit suoraan salasanan bitteihin. T„m„ tapa on huono. Jos tieto todella halutaan saada luettavaksi, se on melko helppoa. Tapa on helpoin ja useiden kaupallisten, ett„ PD-ohjelmien k„ytt„m„. Vaatii salauksessa vain yhden loopin. 2. Seuraava tapa on jotain algoritmia k„ytt„en, muuttaa salasa- nan muodostamaa merkkijonoa siten, ett„ xorraava ns. maskibitti vaihtaa koko ajan paikkaa eli esim. avaimesta THK:N ŽIJŽ generoidaan n„enn„issatunnainen p„„t- tym„t”n jono: ŽIT H:KNTTŽJJŽIJŽ: ŽŽTHN ... T„ll”in purkuohjelmalta menee huomattavasti enemm„n aikaa selvitt„„ koodaajan k„ytt„m„ algoritmi. Se on kyll„ l”ydett„viss„ ja sit„ nopeammin mit„ lyhyempi on avain. 3. Sitten tulevat ne mallit, joissa salasanasta muodostetaan siemenluku, josta muodostetaan p„„ttym„t”n satunnaislukusarja RND:ll„. Monen RND:n ominaisuutena vain on, ett„ ne alkavat lukusarjansa alusta jossain vai- heessa. Lyhyiss„ tiedostoissa t„m„ ei haittaa ja jos samaa avainta k„ytet„„n VAIN KERRAN! Siemenluvun t„ytyisi kuitenkin olla ainakin 32 bittinen. T„m„ntyyppisetkin aukeavat viel„ ja satunnaisfunktio on "crakattavissa" k„„nn”skoodista, joten l„hes kaikki t„m„n tyypin suojaukset ovat saaneet kyll„ oman avausohjelmansa. Kun satunnaisfunktio on sel- vill„, ei kest„ montaa tuntia, kun oikea siemenluku on l”ytynyt kotimikrolla. 4. Seuraavana on se menetelm„, jossa k„ytet„„n paitsi avain- sanasta muodostettua siemenlukua, avainsana my”s ohjaa koko ajan satunnaisfunktion etenemist„, mahdollisesti vie- l„ "takaisinkytkettyn„", jolloin salasanan kaikki merkit t„ytyy saada selville tai salatussa tiedostossa t„ytyy olla tunnettu sana ja viel„ sen paikkakin tie- dossa esim. "Terve vaan!". 5. Seuraava on sama kuin 4. mutta siin„ alkuper„isen tiedoston merkit sekoitetaan ennen salausta avaimen ohjamaan j„rjestykseen eli n„enn„isesti ilman logiikkaa. Yleens„ sekoitus tapahtuu muuttuvankokoisina lohkoina, jol- loin vaadittava koneteho on pienempi. 6. T„m„ on kuten 5. mutta my”s tiedosto ohjaa RND:t„ tarkasti synkronoituna salauksen edetess„. Synkronointi taas tehd„„n muuttuvaksi koko ajan OMAN funktionsa mukaan. Jos salatun tiedoston yksikin bitti muuttuu, vaatii koodin avaaminen aikaa ja vaivaa, vaikka salasana onkin tiedossa. T„m„ tyyppi alkaa olla kotikoneille liikaa samoin kuin se, ett„ tutkittuja purku- ja estimaatio l. 'arvaus' menetelmi„ ei taatusti l”ydy kirjastosta valmiina. 7. Estimaatio-ohjelman kiusaksi voidaan varsinaisesta salakoo- dista generoida "sanoman" sekaan roskia l. redundanssia, jolloin "merkityksett”m„n informaation" m„„r„ kas- vaa. T„t„ voidaan lis„t„ rajattoman paljon. Pienikin m„„r„ lis„„ huomattavasti purkukoneelta vaadittavaa tehoa l. lis„„ purkuaikaa (vuosia!). 8. Seuraavaksi voidaan em. tavoilla k„sitelty tiedosto ajaa viel„ vaiheen 6. l„pi, jolloin sanoma alkaa muistuttaa melko tarkkaan valkoista kohinaa, "jossa on kaikki muttei mit„„n". Edellisiin systeemeihin ymp„t„„n nyky„„n viel„ aikasidonnai- suus siten, ettei l„hellek„„n kahta samanlaista sanomaa voi synty„ miss„„n normaaliolosuhteissa. P„„avain voi silti olla sama. Koodinpurkajat kun tarvitsevat runsaasti samalla menetelm„ll„ koodattua tietoa, josta haetaan yhtym„kohtia esim. synkronointibittej„! Itse koodinpurku on hyvin pitk„lle tilastotiedett„, ja kun samantyylist„ koodisanomaa ei en„„ tule, on purku hakuammuntaa. Toimitukselle l„hetetty ohjelmarunko Skanneri (8/93 s. 29) on tehty edellisi„ periaatteita noudattaen. Koetin v„ltt„„ ohjelmassa sotkuisia rakenteita huonolla menes- tyksell„. Huomautan, ett„ se on vain runko, jolla sill„kin saa aikaan toivottoman sotkun, jos salasana unohtuu. Matemaattisen purkumallin rakentaminen pelk„lle perusversiollekin on mahdoton homma, vaikka menetelm„ on tiedos- sa algoritmeineen kaikkineen. Huomatkaa kokeilessanne, ett„ 1 numeron muutos ohjelman nume- rovakioissa tekee sen, ett„ koodisanoma muuttu TŽYSIN. Omaan k„ytt””n tarkoitettua ohjelmaa ei kannata jaella kenel- lek„„n sellaisenaan ja pienen piirinkin ohjelma kannattaa jo ohjelmointivaiheessa tehd„ ulkopuolisille mahdolli- simman vaikeaksi ja t„yteen piilobugeja. Avaindisketin k„ytt” on hyv„ konsti. Teoreettinen salausvarmuus taas on oikeastaan puhtaasti ti- lasto- ja todenn„k”isyyslaskentaa. Tilastomenetelmill„ selvitet„„n esim. erilaisten avainten luku- m„„r„ ja t„m„ jaetaan sitten vaikkapa kotimikron teholla seuraavasti. Avaimia esim. 64000000000 kpl joka jaetaan esim.mikron teholla "avainta ja testausta sekunnissa" esim. -> 10000 saadaan lopuksi aika avaimen l”ytymi- seen -> 1777 tuntia. Karkeasti 1777h/2 eli -> n. 74 vrk. Mutta jos avain on 16 merkkinen ja koneen teho on jo 1000 000 000 avainta/sek, selvitysaikaa menee em. teholla ja haettaessa avaimia j„rjestyksess„ silti kymmeni„ vuosia! Mukana avaimessa vain numerot ja kirjaimet. Avaimen kehittely on oma juttunsa, mutta se kannattaa aina tehd„ toisiinsa liitym„tt”mist„ asioista, jotka muistaa. Avain on tietysti vaihdettava tarpeeksi usein, vaikka olisikin aikariippuvuutta k„ytt„v„ ohjelmisto. Esimerkki: AIRAM OMENA QUICK 1993X --> AIRAM OMENA QUICK 1993X --> AOQ1 IMU9 REI9 ANC3 MAKX Toinen j„rjestys taas: QUICK OMENA 1993X AIRAM -------------> QO1A UM9I IE9R CN3A KAXM Sosiaalitunnus, auton rekkari yms. ovat onnettomia, koska muut yleens„ tiet„v„t ne paremmin kuin Sin„ itse! V„limerkit, numerot yms. tehostavat avainsanaa, jos salausohjel- ma vain ne huolii. Suomessa nyt sent„„n saa viel„ joltesakin olla ainakin viran- omaisilta rauhassa (riippuu naamasta, kiin- nij„„mis%, jne..!), mutta mik„ suojelisi p„sseilt„ naapureilta (esim. J„ms„nkoskella!)? Sen sijaan Suomessa tehd„„n jopa murtoja yrityssalaisuuksien vakoilemiseksi. Tiedot l”ytyv„t yleens„ kovale- vylt„ valmiina. Ei tarvitse valokuvata tms... LUIGI LUETTUA: E.N.I.G.M.A. European Numbers Information Gathering And Monitoring Asso- ciation, -195, Roberttown Lane, Roberttown, Liversedge, West Yorkshire, WF15 7LE, England. Tietokoneyhteys USENET . Enigma oli saksalaisten toisessa maailmansodassa k„ytt„m„ salakirjoituskone, joka nyttemmin on antanut nimens„ vakooja- ja numeroasemiin erikoistuneelle kerholle. Brittikerho julkaisee parikymmensivuista A4- nelj„kopiolehte„, joka on t„ynn„ numeroasemien taajuuksia, sa- lauksen purkumalleja ja arvioita eri taajuuksien k„ytt„jist„. Enigma ansaitsee kehuja mm. siit„, ett„ sen tekij„t k„sitt„- v„t eetteriss„ olevan muitakin kuin it„naapurin ja Mossadin (Is- raelin tiedustelupalvelu) numeroasemia. Enigma nelosessa Simon Mason kirjoittaa mm. CIA:n asemista ja niiden tunnistamisesta. N„ist„ englanninkielisten uskotaan tulevan Virginiasta USA:sta, saksan- kielisten USA:n Saksan tukikohdista... Skanneri suosittelee E.N.I.G.M.A:a niille lyhytaaltokuunteli- joille, joita numeroasemat ja vakoojat kiinnostavat. T„m„ moniste on alallaan parempi kuin mik„„n n„ke- m„mme lehden loki. Lienee kohteliasta lis„t„ IRC tai brittivaluuttaa kirje- kuoreen n„ytenumeroa pyyt„ess„. letters - LUKIJAN KIRJEITŽ Tarkennus Skanneriin 8/93, juttuun Skanneri kertaa LV217:n Fiskarsin palikka tekkeepi digitaalikoodia joita on erilaisia n. 200 000 000 + muuttuva avain. Se kuulostaa bandilla kantoaallolta, eik„ ole mik„„n uiuiuiuiui... Kantoaallon „„nikin on tavallista huomaamatto- mampi, laite k„ytt„„ muistaakseni kahta matalataajuista apukan- toaaltoa. Palikka ohjelmoidaan reik„nauhalla, jolla on pari metri„ mittaa. Uudempaan avain ajetaan 'tikkuas- kista' infrapunavalolla. Yksitt„isen avaimen pituus on 256 tavua, siit„ vaan purkamaan, heh! Palikassa on hennon muovitapin takana asento '11', joka tuho- aa palikasta kaikki talletetut avaimet sek„ koodausalgoritmin. SA-Tiet„j„ Museoonko? Er„„t radioj„rjest”t ovat kyselleet j„senilt„„n onko heill„ kaapeissaan vanhoja liikkareita esim. 70- luvulta, sellaisia joista he voisivat luopua korvauksetta. Ko- neita tarvittaisiin museoitavaksi. H„lytys..h„lytys! Ennen kuin p„„t„t lahjoittaa oman toimivan koneesi museoon, mieti ja muistele olisiko joku tuttava tai naapuri joka kuumeisesti tarvitsisi laitettasi. Tie- d„tk” jonkun jonka harrastusunelma j„i toteutumatta koska ei l”ytynyt kohtuuhintaista SSB-vastaanotin- ta. Myy vanha koneesi kohtuuhintaan tai lahjoita se tarvitseval- le. Nyt laman ja suurty”tt”myyden aikana maamme on t„ynn„ ihmisi„ joille koneesi voisi tuoda paljon iloa. Olen varma, ett„ vanhalle rakkineellesi voit l”yt„„ uuden, onnellisemman omistajan. T: T„rke„t asiat ensin ja laman j„lkeen museoon Skanneri: Kirjoittaja viittaa Radiomaailma-lehdess„ olleeseen tietoon, jonka mukaan Radiomaailman toimitus v„litt„„ vanhempia liikennevastaanottimia Lahden Radio- ja TV-museoon. Ajatus DX-kuuntelua esittelev„n osaston perustamisesta on kannatettava, mutta ei liene mielek„st„ lah- joittaa yhdelle museolle useita kappaleita samaa Kenwood R-300: aa. Siksi suosittelemmekin ensin neuvottelemaan lahjoituksen vastaanottajan kanssa lahjoituksen tarpeesta ja pit„m„„n mieless„, ett„ laitteen laina tarvitsijalle ei pahenna radion kuntoa, sill„ ei transistoriradio kuuntelemisesta kulu. Kannanotto SF-artikkeliin T„h„n menness„ olen lukenut Skanneri-lehte„ ihan hyv„ll„ mie- lell„, mutta sitten satuin lukemaan artikkelin CB-SSB-toiminnasta (Skanneri 7/93). Kysymysten vastauksissa tuli esille selv„ tiedonpuute. Artikkelissa luki, ett„ 70 sentin alueella voi ulkomaanyhteydet unohtaa. N„in ei kuitenkaan ole. Radioamat””rill„ on k„yt”ss„„n satelliitteja joita voi work- kia joka p„iv„ eik„ tarvitse odotella kelien aukeamista rohinabandilla. Siell„ kun yhteytt„ pit„v„t naapuruk- set kesken„„n ja luulevat ett„ nyt tulee DX-QSO. Sitten kun aletaan vaihtamaan osoitteita (CB-miesten k„yt„nt”) QSL-korttia varten niin huomataan, ett„ vasta- asemana onkin naapurin Joppe. Sellaista sattuu kun asematunnuk- set ovat v„h„n niin ja n„in. Radioamat””reill„ vasta-aseman maan tuntee jo kutsusta. Niin viel„ satelliiteista: tietoliikenneluokkalaiset voivat vapaasti lupiaan rikkomatta workkia AO-13- ja AO-21-satelliitteja, joista toinen on SSB- ja toinen FM-toistin. Itse workin AO-21-satelliittia ja QSO:ja on tullut pidetty„ Kanadaan, jenk- keihin ym, jotta silleen. Joten „lk„„ viitsik” v„itt„„ asioista joista ette tied„ yht„„n mit„„n, olkaa hiljaa! Ja viel„ yksi asia: CB-miehet „lk„„ k„ytt„k” Q-lyhenteit„, kun ette edes tied„ mit„ ne tarkoittavat. Joten tehk„„ valinta CB- ja radioamat””ritoiminnan v„lilt„. Ja muistakaa THK tarkkailee... J.S. Toivottavasti kannanottoni julkaistaan, vai onko se pelk„s- t„„n CB-miesten oikeus. Skannerin toimitus kommentoi: J„„mme mielenkiinnolla odotta- maan mahdollisia CB-miesten vastauksia n„ihin J.S:n mielipiteisiin. Skanneri on aina ollut ja tulee olemaan avoin kaikille mielipiteille. J.S. ja muutkin kirjoittajat: muistakaa laittaa henkil”tietonne kirjoituksen ohessa toimitukselle, vaikka itse kirjoitus julkaistaisiinkin nimimerkin suojissa. Henkil”tiedot j„„v„t vain toimituksen tietoon, eik„ niit„ anneta toimituksen (=Esa & Anssi) ulkopuolisille miss„„n tilanteessa. Mik„li kirjoituksen mukana ei ole henkil”tietoja, se voi est„„ muuten hyv„nkin kirjoituksen jul- kaisun. LETTERS JATKUU Radiokauppiaat kyll„stytt„„! Olen ollut monta vuotta innokas radioharrastaja ja luen s„„n- n”llisesti Radioamat””ri-lehte„, Radiomaailmaa ja Skanneri Radiota. Olen my”s tutustunut ulkolaisiin alan leh- tiin. Radiolaitteiden hinnat ovat tietysti kiinnostaneet. Silmiin pist„v„„ on ollut suomalaisten kauppiaiden tapa aliarvioida asiakkaitaan ja heid„n tiet„myst„„n. Hyv„n„ todis- teena t„st„ ovat radiokauppiaiden mainokset. Suomesta ei tunnu l”ytyv„n kauppiasta joka ei alentuisi hal- pahintaiseen kikkailuun. Vaikuttaakin silt„, ett„ alkeellisimmatkin mainossuunnittelun rehellisyyden s„„nn”t ovat t„ysin kadoksissa. Elleiv„t kauppiaat sit„ itse huomaa, on ongelma l„hinn„ l„„ketieteellinen johon ei parannusta yleis”nosastokirjoituksella saavuteta. Raottaakseni ihmeellisyyksi„nne, miettik„„p„ kauppiaat mit„ j„rke„ on ilmoittaa juuri markkinoille tulleen laitteen hinta tyyliin vain 8500 mk, ellei pysty perustelemaan mik„ on vain. Vain-sanan k„yt”n pit„„ olla perusteltua, koska muuten sanan merkitys tulee p„invastaiseksi. Toinen hupaisa ilmi” on kehua laitteita parhaiksi, vaikka osa on susia ja ylihinnoiteltu. Tyyli: "Osta Lada, tosi kest„v„ Mersun hinnalla". Jopa er„s aatteelliseksi yhdistykseksi itse„„n kutsuva ra- dioj„rjest” syyllistyy samanlaiseen harrastajia aliarvioivaan mainontaan. Joten on j„rjen k”yhyytt„ mainostaa tuotteitaan edullisiksi, kun ne eiv„t sit„ keskivertokansalaisille kuitenkaan ole. Tuleva radiokauppias? Suomea suomalaisille Ostin „skett„in useamman tonnin liikennevastaanottimen Yaesu FRG-100:n. Radiota on mainostettu paljon eri lehdiss„ my”s maahantuojan toimesta. Olen ostokseeni tyytyv„inen, mutta suomenkielisen k„ytt”oh- jeen puuttuessa soitin maahantuojalle. He vastasivat, ettei kilpailevillakaan toimittajilla ole tapana teett„„ suomenkielist„ k„ytt”ohjetta. Se johtuu kuulema siit„, ett„ suomennettu k„ytt”ohje maksaisi satasen per myytv„ laite. Ymm„rr„n maahantuojan kannan, mutta perustelut eiv„t riit„, uhrataanhan laitteen mainostamiseenkin paljon rahaa. Tiedustelin kuntani kuluttajaneuvonnasta, vaatiiko laki suomenkielist„ opasta. Viranomainen otti yhteytt„ Helsinkiin kuluttajavalituslauta- kuntaan, josta vastattiin ett„ englanninkielinen k„ytt”ohje riitt„v„„ koska kyseess„ on erikoisharrastelaite. Oletetaan ett„ laitteen hankkija on perehtynyt asiaan riitt„v„ss„ m„„rin. Jos laitteeseen on vain japaninkielinen k„ytt”ohje voi viran- omainen puuttua tilanteeseen. N„in on k„ynytkin kun radioon oli vain se tarjolla. Saamani pisti miettim„„n, mit„ tapahtuu suomen kielen asemal- le jos liitymme EU:in. Jo nyt englannin kieli on virallisesti Suomessa vahvempi kuin oma kielemme ainakin edellisess„ tapauksessa. Itse olen valmis maksamaan radiostani vaikka 150 markkaa enemm„n jos siihen saa suomenkielisen k„ytt”ohjeen. Toivon, etteiv„t lainlaatijat sallisi ko. laitteiden myynti„ Suomessa ellei niihin saa jonkinlaista suomen- kielist„ k„ytt”selostetta. Itse osaan englantia, mutta suomalaisina meid„n ei pid„ hy- v„ksy„ maahantuojien ep„is„nmaallista ja suomen- kielt„ v„heksyv„„ toimintaa. Vetoan kaikkiin radioharrastajiin, kun ostat jonkin laitteen, vaadi suomenkielinen opas. Muuten tulevaisuudessa puhumme t„„ll„ jotain muuta kielt„ tai sit„ meilt„ vaaditaan. Mit„ on Suomi ilman suomen kielt„? Suomi separatisti Turku/Źbo Special Kyl maar tartte menn„ Turku ny. Siell' o montlai radiomeinin- ki. Nii et kyl tulla vaa passa ja mukka liitty. Turku on perustettu jo vuonna 1229 ja se on Suomen vanhin kaupunki. Se on vilkas satama- tunnettu vankilakaupunki sek„ merkitt„v„ teollisuuspaikkakunta. Kun yh- teydet ovat lis„ksi hyv„t joka suuntaan, ei ole ihme, ett„ my”s radioaalloilta l”ytyy monenlaista kuultavaa. Turun poliisilaitos Uusi poliisitalo valmistui kes„ll„ 1985. Talossa toimivat Turun poliisilaitoksen lis„ksi liikkuva-, keskusrikos- ja suojelupoliisi. Aura kutsuu kanavilla 16 (170,075 MHz), 20 (170,175), 24 (170,275). Ajokorttikysymykset ja haut kanavalla 17 170,100 MHz Turku. Ruotsalaiset autot Turussa tarkastetaan Haaparannan poliisin ATK:n kautta, siell„ kun osataan my”s suomea. Korkeatasoisissa pid„tysputkissa rouvashenkil” k„y aamulla kysym„ss„ saako olla puuroa vai muroja, kahvi termarista maksaa kolme markkaa ja samainen t„ti myy my”s leh- ti„. Suihkuun ja parranajoon p„„see my”s. J„rjestyspoliisin radiokeskus sijaitsee keskikerroksessa ja katutasossa on aseman ylpeys, liikenteenohjauskeskus. Huoneen ovi on melko huomaamaton, sinne p„„syyn vaaditaan koodilukon ja tunnussanan j„lkeen viel„ p„rst„ntunnistus toisen oven edess„. Keskuksen oleskeluhuoneessa on ollut Pan Crusader - moniaaltovastaanotin, p”yt„ ja tuolit. Itse loistelias keskus kattaa mm. kameravalvonna ja liikennevalojen ohjauksen. Joystickohjauksella toimivat kamerat ovat eritt„in tarkkoja ja sopivat mainiosti mm. kes„helteill„ pimujen s„„rien ja povien zoomailuun. Skannerimiesten iloksi ainakin nelj„ss„ poliisitalon huonees- sa on skanneri hyllyss„ odottamassa j„nnitt„vi„ tapahtumia. Huumepoliisilla on taulu, johon on koottu kuvia kuolleista narkkareista. Jos k„ry„t Turussa pilvest„, yst„v„lliset poliisit varoittavat, ett„ ett„ ellet lopeta nark- karointia, sinullekin on tyhj„ paikka t„ss„ taulussa. Turun poliisitalo on hyvin organisoitu talo yleis”n palvelul- le ja ty”n teolle. Kakolan m„ki Turkua sanotaan my”s seitsem„n kukkulan kaupungiksi. Yhdell„ parhaista kukkuloista ovat Turun keskusvankila Kakola, Turun l„„ninvankila ja vankimielisairaala Annex. Yksi muureilla k„ytett„vist„ taajuuk- sista on 167,700 MHz. Turun AHK eli alueh„lytyskeskus kattaa 25 kuntaa ja kutsuna on palo taajuudella 159,825 MHz. H„t„keskus taajuudella 159,00, saku (sairaankuljetus) 159,325 ja yhteistoi- mintakanava: Turun palo k5, valtakunnallinen palo k1 159,500. Liikennett„ Ilmailusta kiinnostuneille Turun Ruskon kent„n tornia voi kuunnella AM-taajuudella 118,300. Finnairin kanavat ovat 131,500 ja 131,550 MHz, jotka kuuluvat hyvin my”s Tukholman yl„puolella. My”sk„„n Etel„-Suomen lennonjohtoa ei sovi unohtaa taajuudella 121,300 MHz. Turun merivartiolaitoksen Puma-helikopteri k„ytt„„ mm. taa- juuksia 155,725 ja 155,800 MHz Saaristomeren alueen valvonnassa. Turkulaiset kulkevat paljon my”s TLO:n harmailla busseilla ja kuskit juttelevat kesken„„n taajuuksilla 450,700, 450,550 ja 451,375 MHz. Toistimella on aikarajoitin, joten parhaat juorut voivat katketa kesken kun elektroniikka katsoo ajan t„yttyneen ja puheenvuoron vaihtuvan. Viking Linen satamataajuudet ovat autojen lastauksessa ja purkamisessa 166,100 Turussa ja 166,000 MHz Naantalissa. Radioamat””rit Erikoisinta Turussa on on kymppimetrin toistin taajuudella 29,580 IN ja 29,680 MHz OUT. L„hetelajina FM. Tavallisempina toistimina ovat kahden metrin toistin 145,775 MHz OUT ja 70 sentill„ 434,775 MHz OUT. Kuusis- ton toistimen taajuus on 145,650 MHz. 1,280 GHz:n tuntumassa voi osua vaikka FM- ja TV-kokeilujen taajuuksille. Pakettimiehille t„rke„t kahden metrin alueen taajuudet ovat 144,625 MHz (clusteri) ja 144,675 MHz (mailbox). 70 sentill„ 433.650 MHz ja 23 cm alueella 1298.550 MHz. Jos aiotte vierailla OH1AA:n kerholla, ei pid„ s„ik„ht„„ Au- ran Panimon tiloissa olevan kerhon ovea, jossa lukee OH1AU. Museovierailu ohjelmaan Mik„li aiotte vierailla Turun museoissa, kannattaa poiketa my”s Turun Sanomain Auto- ja Viestint„museossa. Museon l”yt„„ osoitteesta L„kkikaupunginkatu 29 ja puhelinnumero museolle on 693372, josta kannattaa tiedustella aukioloaikoja. Automuseon nimen museo ansaitsee kunnialla, sill„ ajoneuvoko- koelmaa l”ytyy. Viestint„puolelta museolla on tarjolla etup„„ss„ LA-puhelimia ja tietokoneita sek„ niiden tie- donsiirtoratkaisuja. K„yk„„p„ katsomassa. Taukopaikkana Turussa voimme suositella militaristisille lu- kijoillemme P„„maja-Pubia, joka sijaitsee St†larminkadun ja Kuninkaankartanonkadun kulmassa. Paikan sisus- tus on vahvasti sotahenkinen. Turussa kulkiessa voi my”s seurata paikallisradio-ohjelmaa Auran Aalloilta, jonka taajuus on 90,5 MHz ja ulkol„hetysauton linkkitaajuus 311,400 MHz. Ratsiasarja CB-piraattien luo Skannerin saamien tietojen mukaan maaliskuun toisella viikol- la THK ratsasi toistakymment„ laittomia ulkomaanyhteyksi„ pit„nytt„ asemaa. Er„„ss„ aiemmassa ratsiassa tarkastajat saivat k„siins„ vanhat Alfa Tango ja Sierra Foxtrot -kerhojen kutsuluettelot ja vanhoja osoitteita on nyt k„yty tutkimassa. Tilaajanumeron n„ytt”laitteet Skannerin numeroissa 8/93 ja 1/94 palstatilaa saanut A-tilaa- janumeron n„ytt”laite on vekkuli vekotin, jos paikkakunnan keskus sen sallii. Vanhat keskustyypit kuten ARK ja ARF eiv„t pysty signaloimaan tarvittavia DTMF- signaaleja jotta n„ytt”laitteet toimisivat. Keskuksen t„ytyy olla joko EWSD tai AXE. Silloinkin pit„„ keskuk- sessa kytke„ laitteen omistajan numeroon ns. "luokka", joka var- masti laskutetaan ylim„„r„isen„ palveluna (huom. kts. Skanneri 8/93). Laitteita on myyt„v„n„ kaksi eri mallia. Skannerin 1/94 ku- vas-sa on tamperelaisen Alfatel Oy:n malli SND. Hinta on noin 1500 markkaa. Laite on siis halpa, mutta my”s hy- v„. Nelj„ viimeksi soittanutta numeroa mahtuu laitteen muistiin. Tallentuneita nu-meroita voi selata nuolin„p- p„imell„. (Alfatel, puh. 931-535511) Toinen malli on tanskalainen Hasselriis Electronics A/S:n te-kem„ TND 209. Ominaisuudet ovat samanlaiset kuin kotimaisessa. Hinta on tosin kalliimpi, noin 2300-2500 markkaa. Muisti riitt„„ 8-10 numerolle (80 merkki„), sek„ numeron siirrolle eteen ja taak-se. Maahan- tuoja on Oy Alkas Ab (puh. 90-5061244). Molemmissa laitteissa on 16-merkkinen LCD-n„ytt”. Alfatelin laitetta k„ytt„„ mm. Jyv„skyl„n poliisi. Laitteita myyv„t ainakin H„meen Puhelin, Joensuun, Kotkan, Kuo- pion ja P„ij„t-H„meen Puhelinyhdistykset, ym. Laitteen etuja: + h„irik”t kuriin + vastaisko anopille? + toimii v„liaikaisesti puhelinvastaajana + kotimainen on aika edullinen Haittoja: - ei toimi kuin harvoissa paikoissa - tietyt puhelinlaitokset eiv„t kytke asiakkaalle "luokkaa" - tanskalainen on kallis Useat puhelinlaitokset (mm. Jyv„skyl„ ja Vaasa) eiv„t kytke "luokkaa", koska pelk„„v„t sa-laisten puhelinnumeroiden n„kymis- t„ n„ytt”laitteissa. Itse olen sit„ mielt„, ett„ jos jollekulle soitan, niin saa numeronikin n„ky„. Kaiken kaik- kiaan h„irik”ihin ja puhelinvastaajaan viesti„ j„tt„m„tt”miin soittajiin kyll„styneelle t„m„ laite on tosi ki- va. Pari sekunttia ennen kuin puhelin soi tulee numero n„kyviin ja voit nostaa luurin katsottuasi numeron ja t”ks„ytt„„ ett„ "terve Jussi...". "Jo 12 v puhelinhommissa Pohjanmaalla" Skannerin toim. huom: Skannerille oli tulossa syksyll„ 1993 tes- tiin Alfatelin n„ytt”laite Tampereelta. Testi„ varten olisi Keski-Suomen Puhelimen Jyv„skyl„ss„ pit„nyt tehd„ tarvittava kytkent„ ("luokka") keskukseen. KSP ei t„-t„ suostunut tekem„„n, sill„: "jos vaikka Matti Nyk„nen soittaa sulle, saat tietoosi Nyk„sen salaisen puhelinnumeron." Nyk„nen ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole toimitukseen soitellut. Niinp„ tuntuu silt„, ett„ KSP suojelee h„irikk”soittelijoita. Skanneri testaa: Masterola Mobil-Phone Uusimpia tyyppihyv„ksym„tt”mi„ matkapuhelimia Suomessa edus- taa Masterola, kiinalaisvalmisteinen Motorola Dyna Tac-kopiok„nnykk„. Hankimme laitteen tuo- reeltaan testiin Euroopan p„„edustajan Simban paikalliselta j„l- leenmyyj„lt„. Masterolassa on perinteiset „„nitaajuusn„pp„imet 1-9 ja lis„- merkit * ja risuaita. Alaryhm„n kahdeksan n„pp„int„ ovat yl„vasemmalta luki- en RCL eli edellisen numeron valinta, CLR eli n„yt”n tyhj„ys (ei toimi t„s- s„ versiossa), SND eli soitto signaloi 470 hertsin „„nen. Ž„ni muistuttaa monen puhelimen h„lytys„„nt„, sill„ p„tkityn pulssin kesto on noin 0,16 sekun- tia. Tiluliluja STO eli tallennus antaa yll„tt„en saman "tilulilun" eli sig- naloinnin kuin n„pp„imet LOCK (lukitus) ja oikean alakulman VOL („„nenvoimak- kuus). END eli lopetusn„pp„in kuitenkin tuntuu tolkulliselta, sill„ se antaa pulssitettuna nelj„ noin sekunnin pituista 370 Hz:n signaalia. Vasemman ala- kulman PWR (virta) n„pp„imest„ saa saman signaalin, mutta vain kerran. Masterola painaa vain xx grammaa ja k„ytt„„ kahta edullista sormiparistoa virtal„hteen„„n. Virran riitt„vyys edullisillakin paristoilla on h„mm„stytt„v„, vaikka j„nnitteen muutokset tuntuivat vaikuttavan hieman signa- loitaviin „„nitaajuuksiin. Valitettavasti numeron„pp„imist” ei pysty ohjaamaan suoma- laista puhelinkeskusta. N„pp„imet 1,4,7 ja * antavat 980 H:n signaalin, 2, 5, 8 ja 0 1180 Hz:n sek„ 3, 6, 9 ja risuaita antavat 1070 Hz:n „„nen. Yksinkertaista tekniikkaa Avasimme totuttuun tapaan tutkittavan laitteen. Sis„lt” oli yll„tt„v„n v„h„inen, n„pp„imist”levy, transistori C9030, vastus ja tunnis- tamattomaksi j„„nyt musta m”tikk„ piirilevyll„. Masterolaa saa hyvinvarustetuista lelukaupoista ja tavarata- loista 25-40 markan hintaan. Valitettavasti laitetta ei ole tehty DTMF-signa- loijaksi, joten sit„ ei voi k„ytt„„ radio- tai puhelinkeskusten ohjaukseen. Skanneri suosittelee Masterolaa perheen nuorimmille „„nekk„„k- si leluksi sek„ varteenotettavana, edullisena vaihtoehtona s„hk”tyssummerin ra- kentamista pelk„„ville. Tosin s„hk”tyspumpun johdotus edellytt„„ laitteen purkua ja tinausta. MIKŽLI MASTEROLASI ON HAJONNUT, KOKEILE ENSIMMŽISEKSI ONKO KAIUTIN KUNNOSSA. Ranger RCI-2950 Radioamat””rien ja CB-piraattien iloksi Ranger toi 1992 mark- kinoille 28-30 MHz:n amat””rilaitteen, joka on helposti laajennettavissa 26-32 MHz:n kattavaksi laittomaksi radioamat””rilaitteeksi/LA-puhelimeksi. Skannerin testiin laite saatiin alkuvuodesta 1994 ja testi julkaistaan nyt saman tien. Uutista Rangerissa riitt„„ varsinkin CB-piraateille, sill„ vanhoihin tuttuihin Hameihin ja Presidentteihin verrattuna Ranger on kuin toiselta planeetalta. Yhtym„kohtia tosin l”ytyy Rangerin aiempiin mallei- hin ja muihin amat””rien kympin monobandereihin (ainostaan 28-30 MHz:lla toi- miviin l„hetinvastaanottimiin). Musta kokonaisuus ilman kromauk- sia ja rekkafiiliksi„ vetoaakin paremmin amat””reihin, jotka on opetettu k„ytt„m„„n mustia tai harmaita radioita. Taiwanilainen radioteollisuus tunnetaan Suomessa nyky„„n my”s laadustaan. Kansallisen Kiinan t„ll„ kertaa testipenkkiin laitettu radiopu- helin loisti ennen kaikkea k„yt”ss„, vaikkeivat mittaustuloksetkaan saata antaa aihetta h„pe„„n. Nappuloita Koska Ranger on ainakin LA-puhelimien kanavia v„„nt„neille outo laite, aloitamme esittelyn rivin oikeasta yl„reunasta. NB/ANL-n„pp„i- mell„ saadaan kaksi h„iri”npoistosuodinta p„„lle, R.BEEP on roger-piipin kytkin (l„- hetin piippaa l„hetyksen lopuksi aina tangentin eli l„hetyskytkimen avautues- sa) ja SPLIT tarvitaan toistinasematy”skentelyyn l„hetystaajuuden ja vastaan- ottotaajuuden erottamiseksi. Kanavaerotuksen voi valita vapaasti kulloinkin k„ytett„vien taajuusrajojen puitteissa. PRG-n„pp„int„ painetaan aina ohjelmoinnin aluksi muistien ja skannausten kanssa, MAN eli manual (k„sik„ytt”) palauttaa laitteen pois muisti- tai skannaus- tilasta. SHF on lyhenne SHIFTist„ ja sill„ valitaan kulloinenkin askellus. Tavallisemmin radioissa k„ytet„„n t„ss„ yhteydess„ step-sanaa ja shift liittyy yleens„ paritaajuuksien ohjelmointiin. DIM on dimmer eli himmennin, SWR puolestaan ilmaisee signaa- limittarin palkkeina antennista takaisin heijastuvaa tehoa. Rangerista ei l”ytynytk„„n suojapiiri„ ep„vireisten antennien aiheuttamalle kuormalle, jo- ten SWR:t on aiheellista tarkistaa aina ajottain. SCAN eli skannausn„pp„in tarvitaan selauksen yl„- ja alataa- juuksien ohjelmointiin ja selauksen k„ynnist„miseen. Samoin muistien skannaus k„ynnis- tet„„n t„st„ n„pp„imest„. MEM on muistitilaan siirto, ENT-n„pp„imell„ kuitataan ohjel- moinnit, LOCKilla lukitaan n„pp„imist” ja yl”s/alas-nuolilla voidaan selata taa- juuksia tai muistipaikkoja. Taajuusalueeltaan laajennetussa versiossa LOCKilla saa n„ytt””n halutessaan PR-kanavat (40) eik„ se toimi muualla. Ergonomiasta Rangerin n„ytt” on erinomainen, ainoastaan alaviistosta luu- ratessa n„yt”n merkit h„m„rtyv„t. Viisipyk„l„inen himmennin s„„t„„ taustavalon kirkkauden olemattomasta oranssin hehkuiseksi, eli my”s valoskaala on erin- omainen. Numerot ovat reilun kokoisia, samoin signaalipalkit, joita laitteessa on kahdeksan. Erikoinen signaalimittari ansaitsee kehuja, se on aina helposti luet- tavissa. Numeron„yt”n oikealla puolen on pienet tekstit jotka ilmaisevat n„pp„imill„ valitut toiminnot. Rangerin n„pp„imist” muistuttaa l„hinn„ Skannerin lukijoille tuttua kahden metrin koneen Azden PCS-6000:n n„pp„imist”„, eli taustavalaistut tekstitetyt n„pp„imet ovat aina helppok„ytt”isi„. N„pp„imet eiv„t ole kovin kirkkaasti valaistut, mutta toisaalta niit„ ei ole himmennetty v„reill„ vaan ne ovat valoisan vaaleat. Ensisilm„yksell„ kymppimetrin koneisiin tutustuneelle alkaa riemujuhla, sill„ tavanomaiset liian pienet kiertokytkimet ja voimakkuuss„„timet on korvattu kunnollisilla mutikoilla. Pahinhan nupeistaan on tunnetusti Superstar, jonka mallista 2900 l”ytyy eritt„in j„ykki„ ja pieni„ nuppeja joilla innokas kusoilija saa sormensa nopeasti verille.. Rangerin sis„kk„iset kaksoispotentiometrit toimivat yll„tt„- v„n hyvin, kaksiviiksinen taaempi kiertopotentiometri k„„ntyy mukavasti kahdella sormella. Itse asiassa etummaisten suurten nuppien k„ytt” voikin olla vai- keampaa, koska reilun kokoiset nupit ovat liian l„hekk„in, keskikokoisen kou- rankaan sormi ei mahdu niiden v„liin! Mikki uusiksi Asiallisen laitteen ihmeellisimpi„ osia on "lelumikrofoni" johon olemme t”rm„nneet monessa muussakin tavallisessa l„ll„ttimess„. T„h„n mm. Merry-tarran saaneeseen mikkiin on nyt ymp„tty RCI:n tarra ja yl”s/alas-pai- nokytkimet. Kyseinen mikrofoni toimii perustoiminnoiltaan toki asialli- sesti, tangentti painuu, „„ni kulkee ja taajuuksien selaus onnistuu ennalta n„y- t”st„ valitun askelluksen mukaisesti. Pahimpana vikana on skannauksen k„ynnis- tyksen puuttuminen. Skannauksen saa pois p„„lt„ tavalliseen tapaan tan- genttia painamalla mutta k„ynnistys ei onnistu mikist„ mill„„n tavoin. Useimmissa skannaavissa laitteissa skannauksen saa "potkais- tua" p„„lle painamalla tovin nuolin„pp„int„. T„t„ mukavuutta ei Rangerissa valitettavasti ole, vaan skannaus on aina kuroteltava k„yntiin n„pp„imist”st„ itse radiopuhelimesta. Rangerin mikrofoniliitin on viisinapainen, joten kovin vaike- aa uuden mikin vaihto ei voi olla kenellek„„n. Huomattakoon, ett„ radiopuhelin toimii ilman mikrofonia pelkk„n„ vastaanottimena, joten laitteen omistaja voi lainata konettaan vaikka amat””riksi aikovalle ja j„tt„„ mikin itsel- leen. N„inkin rikotaan lakia, mutta ei lain henke„. Muisteja ja skannauksia Rangerissa on amat””rille riitt„v„t kymmenen muistipaikkaa. Muistipaikkojen skannausnopeus on tautisen hidasta, kymmenen muistipaikkaa k„y- d„„n kuuntelemassa yhdeks„n sekunnin aikana. Jos muisteja olisi enemm„n, saisi Ran- ger t„st„ matelustaan rutkasti miinuksia. Suuren miinuksen Ranger ansaitsee kuitenkin muistipaikkoihin tallennettavien tietojen vajavuudesta, l„hetelajin tallennus ei ole mahdollista, kone kuuntelee ainoastaan valitsimesta kulloinkin valitulla l„hetelajilla. Nyt kun Suomeen on viimein saatu kymppimetrin radioamat””ritoistin, olisi aihetta pysty„ tallen- tamaan my”s SPLIT eli l„hettimen ja vastaanottimen taajuusero- tus. Varsinainen taajuusv„lin selaus eli askellettu skannaus on perinteinen. Selattavan v„lin yl„- ja alarajat voi asettaa 100 Hz:n resoluu- tiotarkkuudella ja sen j„lkeen valita askelluksen 1 MHz/100/10/1 kHz tai 100 Hz. LA-kanavilla pomppiminen onnistuu vallan mainiosti kun valit- see kymmenen kilohertsin askelluksen ja asettaa l„ht”taajuudeksi 26,965 MHz (PR-kanava 1) ja lopputaajuudeksi 27,405 MHz (kanava 40). Huomattakoon kuitenkin, ett„ muistipaikoille on turha ladata yht„ aikaa LA:n AM-taajuuksia ja amat””rien CW- tai pi- raattien SSB- taajuuksia. Nopeusmittarin lukemia Mittasimme laitteen selaus- ja skannausnopeuksia. 1 MHz askel 1,5 sekuntia 100 kHz 1 10 0,5 1 0,3 0,1 0,15 Kuten taulukosta n„kyy, skannaus megan askeleella samoin kuin 100 kHz:n askeleella on tarkoitettu helpottamaan taajuusalueelta toiselle siirtymist„. Nopeammilla selauksilla on k„yt„nn”ss„ jotain merkityst„kin, sopiihan 10 kHz:n askel kanavalleen PR27-kanaville. Modelta toiselle Mode eli l„hetelaji on valittavissa Rangerin kiertokytkimel- l„. Tarjolla ovat LA-harrastajille tutut FM ja AM, amat””reille tutut USB, LSB ja CW (yl„- ja alasivukaistal„hetteet ja s„hk”tys) sek„ m”ykk„„jille tuttu PA-- asento, joka ei ole varsinainen l„hetelaji, vaan suomeksi komentokaiutintoimin- to. PA:lla voi siis lis„kaiuttimen kautta huudella h„vytt”myyksi„ liikenteess„ tai ohjailla sunnuntaisoutelijoita j„rvell„. Rangerin eduksi luettakoon kaikilla l„hetelajeilla eritt„in taajuudellaan pysyv„, roiskimaton l„hete. T„ydell„ mikrofonin teholla (MIC GAIN) ja t„ysill„ tehoilla l”ysimme sadan metrin p„„st„ vain lukukelvottomia heik- koja rutinoita viem„ll„ vastaanotinta leve„mm„ll„ suotimella kuunnellen 10 kHz pieleen taajuu- desta. Todellisessa kusok„yt”ss„ radion gaini piti AM:ll„ pit„„ noin puolessa, jotta sinkku oli miellytt„v„„ vasta-asemallakin. Pienet h„iri”t, s„„dett„v„t tehot, s„„dett„v„ mikrofonin vah- vistus, CLR eli clarifier-s„„t” (noin +/- 200 Hz) vastaanotossa, RF-GAIN eli vastaanotettavan signaalin s„„t” saivat testiryhm„mme varsin hyv„lle tuulelle koekusoilun aikana. Mittasimme perinteiseen tapaan vertailukelpoiset lukemat Ran- gerin herkkyydelle. Vertailulaitteina President Jackson ja Ham Inter- national Concorde III. Arvot mikrovoltteja, audio S/N=10 dB, FM dev. 1 kHz, AM mod.=30% RCI-2950 Jackson Ham Int. MHz FM/AM FM/AM FM/AM 27,2 0,32/1,26 0,63/1,26 0,4/1,0 28,1 0,32/1,00 Samalla mitattiin my”s vuotos„teilyn m„„r„ taajuusv„lilt„ 5-1800 MHz. Arvot mikrovoltteja. RCI-2950 Jackson Ham Int. uV <50 70 240 Ranger sai pienimm„t numerot my”s vuotos„teilyn suhteen eli se toimii itse vain heikkona l„hettimen„ p„in vastoin kuin monet muut LA-puhe- limet. Herkkyyden pienin arvo tarkoittaa my”s parasta herkkyytt„ Rangerille. Pellit ja niiden avaus Rangerin leveys x korkeus x syvyys ovat 201 x 61 x 241 milli- metri„ ilman nup- peja ja liittimi„. Laitteen paino on 1870 g. Kansien etureuna ei omaa omaa ruuvia joten p”ly voi varsinkin autok„yt”ss„ tunkeutua konehuoneen puolelle. Jokaisen autoilevan harrastajan kannattaakin avata kone, vet„„ etureunaan kaksipuoleinen tarra tai muu tii- viste. Pellit ovat kummaltakin sivulta kahdella ruuvilla kiinni ja takareunasta yhdell„. Rungon takana on j„„hdytysrima, joka tosiaan saadaan kuumaksi niin haluttaessa tai muuten vain l„ssytt„ess„/titatessa - ei siis kannata haudata radiota kaappiin tai upottaa autoon rintapellin tuntumaan saak- ka. Hamin ja Presidentin kymppimetrin koneita ihmetelty„„n on ilo vilkaista Rangerin sis„„n ja todeta, ett„ laitteella on oma piirilevyns„, jossa ei ole tyhji„ kohtia eik„ kovin vanhanaikaisen n„k”ist„ tekniikkaa. Osavalikoimassa on tunnettujen valmistajien mikropiirej„, mm. Siemensin (made in Germany!), Sonyn, Toshiban ja JRC:n. Kaikki pienetkin piiri- levyt on johdotet- tu pikaliittimin joten kyseess„ ei todellakaan pit„isi olla kor- jaajan painajainen, ei varsinkaan jos huoltokirja on saatavana. Tehoja Kaiuttimessa on kokoa tavallista enemm„n ja tehoksi ilmoite- taan riitt„v„t kolme wattia. Kaiuttimen „„nenlaatu on hyv„. L„hettimen tehoa voidaan valmistajan ilmoituksen mukaan s„„- t„„ v„lill„ 1 - 25 wattia. Tehorajat ovat AM:ll„ 1-10 wattia ja SSB:ll„ 10 - 25 wattia. Rangerista on my”s olemassa tehokkaampi versio, mallille RCI-2970 lupaillaan 100 watin tehoa. Liit„nn„t Etulevyn mikrofoniliittimen ohella takaa l”ytyy kolmipiikki- nen virtaliit„nt„. Piikeist„ kaksi on kytketty ja kolmas varmistaa muiden liitti- mien sopimatto- muuden. Liitin on tuttu joistain l„nkyist„kin. S„hk”tysavain, komentokaiutin ja lis„kaiutin voidaan kaikki liitt„„ 3,5 mm (1/8") plugilla. Kevyt liitinvalinta voi kostaantua, sill„ aina- kin vilkkaammassa k„yt”ss„ n„iden on todettu olevan varsin rikkoontuvaa sorttia - muut kuin kokometalliliittimet ovat usein irroitettaessa liian heppoisia. Ž„ni, jonka vertaista.. Vaikka mikkigainia pit„isi vakiomikill„ t„ysill„, tohdimme kehua lopputulosta testivastaanottimella kuunnellessa. Puuroutumista voi kuitenkin esiinty„ toisen saman luokan LA/11 metrin radiossa. AM toimii kuin mink„ tahansa korkealaatuisen l„hettimen hyv„ „„ni, mutta FM:ll„ „„ni on eritt„in hyv„ deviaatio t„ysill„kin. Wau! Loppup„„telm„t Ranger RCI-2950 on varteenotettava vaihtoehto yleis- tai pe- rusluokan radioamat””rille, joka etsii hyv„„ kymppimetrin radiopuhelinta kohtuuhintaan. CB-piraateille voisimme my”s suositella laitetta, mutta vain ulkomaalaisille koska ko. laite on Suomen rajojen sis„puolella laiton jos se laajennetaan toimi- maan vakioalueen 28-30 MHz ulkopuolella. + Hyv„ n„ytt” + n„pp„imist” + muistit + tehon s„„t” + „„nen laatu vakiomikill„kin + SWR-mittausmahdollisuus + nykyaikainen my”s sis„lt„ + mikiss„ yl”s/alas-n„pp„imet - kiertonupit liian l„hekk„in - hidas muistien skannaus - skannaus k„ynnistyy vain etulevyst„ - muistiin ei tallennu l„hete- laji eik„ SPLIT-kanavaerotus. Suomalaisten harmaatuojien hinnoittelussa Rangerin arvo on ollut 2700-2900 markkaa. Skannerin toimitus kiitt„„ laitteen lainasta nimett”m„ksi j„„v„„ lukijaamme. Miten Ranger testattiin? Normaalin kusottelun ohella testaamme kaikki LA-puheli- met/kympin amat””rilaitteet seuraavalla autoiluohjelmalla. Testilaite ase- tetaan tukiasemalle ja toinen testaaja l„htee ajamaan autolla poisp„in asemasta. Vas- taanottimena k„ytet„„n Sonyn digitaalista "maailmanradiota", jolla on helppo seurata l„hetteen roiskimista l„hetystaajuuden viereen. Kuuntelutilanne ei autotestiss„ vastaa tavallista kahden LA-- puhelimen tai amat””riaseman v„list„ liikenn”inti„, mutta auttaa selvitt„m„„n kilohertsilu- kemat, joiden rajoissa l„hetin roiskii ymp„rist””n. My”s „„nen- laadun, modulaa- tion ja deviaation arviointi LA-kanavalta sivuun virittyv„ll„ laitteella mahdol- listuu. T„ss„ koeosassa selvi„„ my”s onko l„hetystaajuus pieless„ ja l„hetteen leveys eetteris- s„. Palaute ja ohjeet testattavan laitteen k„yt”st„ annetaan eri taajuusalueen radiopuhelimella jotta ep„huomiossa ei rikottaisi vastaanotinta eik„ houkuteltaisi kyselij”it„ samalle kanavalle. Kilometritesti Ensimm„inen koeyhteys otetaan jo 15 metrin p„„ss„ antennista. Seuraavat 50 ja 150 metrin p„„ss„. Tutkimme, millaista yliohjausta ja rois- ketta naapurikana- ville on tarjolla. T„m„n j„lkeen alkaa ajo-osuus, jolla kokeil- laan, l„hetteen kuuluminen tutuissa olosuhteissa ja signaalin heikkeneminen „„- rirajoilla. Sama koe on tehty joka 26-32 MHz laitteelle joten testimme ovat n„ilt„kin osin yht„pit„vi„ ja vertailukelpoisia. Meripiraattiuutisia Maaliskuun ensimm„isen„ p„iv„n„ p„„ttyi Radio Brodin toiminta Adrian merell„ Jugoslavian edustalla. Laiva lakkasi toitottamasta rauhaa ja rehellisi„ uutisia sotiville serbeille, muslimeille ym. tappelijoille. Radio Brod ei tosin ole oikeaoppinen meripiraatti vaikka laivan kotisatama olikin Kings- ton Jamaicalla... Israelin uutiset Voice of Peace, (Rauhan Ž„ni) V„limeren englantia, hepreaa ja arabiaa parikymment„ vuotta l„hett„nyt asema lopetti jo syyskuun lopul- la. Ravintoloitsija Abe Nathanilta loppuivat rahat koska mainosmark- kinointia ei koskaan kunnolla hoidettu Voice of Peacen toiminnan aikana. Peacen piti olla „„ness„ aina Israelin ja arabien rauhansopi- mukseen asti. Rahat loppuivat sopivasti kun rauhassa p„„stiin paperille kir- joitukseen, mutta oikeasta rauhasta ei l„nsirannan uutisten mukaan ole viel„ tie- toa. Abe istui mm. vankilassa radioasemansa vuoksi. Radio Hof (Rannikko Radio) aloitti toiminnan Peacen lopetet- tua. Hofin alus on ankkurissa Israelin aluevesien ulkopuolella Bat Yamissa Tel Avivista etel„„n. Mik„li joku onnistuu kuulemaan aseman, raportin voi osoittaa vaikkapa johtajalle Baruch Ben- Davidille. Radio One (Radio Ykk”nen) on ankkuroitu Haifan edustalle. Muitakin aluksia lienee V„limerell„ Israelin edustalla, vaikka Israelin pitikin saada helmikuun alussa kymmenen uutta paikallis-radiolupaa. Luvat jaettiin huu- tokaupalla. Yhdysvallat Radio Newyork Internationalin alus m/v Sarah r„j„ytettiin ikuisesti pois eetterist„ 24. syyskuuta. Syyn„ oli t„ll„ kertaa elokuvan teko. RNI meripiraatti toimi 80-luvun loppupuolella vain 4,5 mailin et„isyydell„ Long Beachista, Long Islandilla. Aseman loppua seurasi velkapino ja alus j„i teknikko Allen Weinerille. Laskujen maksamiseen tarvittavat ra- hat Weiner sai elokuvayhti” MGM:lta myydess„„n laivan kes„kuussa yhti”lle. Laivaan rakennettiin valekannet ja alus r„j„ytettiin Jeff Bridgesin elokuvaa Blown Away varten. R„j„ytys tehtiin Bostonissa ja aluksen ohella hajosi satoja ikkunoita ymp„rist”st„. Sarahin runko oli viel„ vuoden vaihtees- sa Charlestownin satamassa (yl„kuva). Alan Weiner kalustaa nyt uutta alusta, m/v Fury„ meripiraa- tiksi 25 tai 49 metrin alueelle. T„ll„ kertaa Weiner on vain kalustajana, uudet omistajat yritt„v„t saada Furylle ankkuripaikkaa St Kitts-Nevisist„ L„n- si-Intian saarilta (V„li-Amerikkaa). Weiner j„i ensi kerran kiinni yleisradiopiratismista 16-vuo- tiaana Yonkersissa New Yorkissa. Nyt h„n on noin 40-vuotias. TESTI: ASA:N LIIKENNEVASTAANOTIN VRLK V471:n perusmalli VRLK t„ytt„„ t„n„ vuonna 50 vuotta. VRLK kehitettiin amerikkalaisesta Nationalin liikennevastaanottimesta jatkosodan aikana, radion valmistus alkoi ASA:n tehtaalla toden teolla 1944 ja t„ll”in se oli merkitt„v„ kuuntelutiedusteluvastaanotin. Alkuper„inen VRLK on paristo/akkuk„ytt”inen vastaanotin johon kuului mukaan erillinen verkkovirta- ja kaiutinkaappi, mutta nykykuuntelijoi- den onneksi viestivarikko modernisoi joukon radioita verkkok„ytt”isiksi ja lis„si radion sis„„n my”s kaiuttimen. Tyyppinimi vaihtui nyt V471:ksi ja vanha VRLK peitettiin uudella nimitarralla. Armeija myy nyt n„it„ vanhoja liikennevas- taanottimiaan ulos hintaan 700 markkaa. Herkkyysmittausten tuloksia copyright Skanneri-lehti Oy MHz AM0,20,41,02,05,01015 20 21 30 ASA V4711,120,40 0,363,55 1,263,55 Eddystone 25,0020,0020,0020,00 1000,0 Icom R9000 2,51 5,01 0,89 0,79 0,9 1,0 JRC-535 2,82 1,78 1,261,12 0,89 1,0 1,0 Lowe HF-150 1,78 1,59 1,12 0,89 1,0 Lowe HF-225 1,26 1,41 1,12 0,89 0,79 Sony PRO-80 0,790,79 0,79 0,9 Yaesu 7700 200,039,80 1,26 1,12 ASA:n ylivoima matalammilla taajuuksilla on numeroina il- miselv„„. Mit„ pienempi luku, sit„ herkempi. Skannerissa 1/93 esitelty Eddystone 1950-luvulta ei yll„tt„en p„rj„„ mill„„n taajuudella millek„„n vertailun laitteelle - kuuntelussa asian laita voisi olla toisinkin. Ed- dystonen hurja 1000 mikrovolttia 21 MHz:lla ei ole ly”ntivirhe. Icom IC-R9000 on Icomin liikennevastaanotinvalikoiman lippu- laiva, hintaakin radiolla on yli 40.000 markkaa. JRC NRD-535D on tutumpi liikennevastaanotin kymppitonnin hinta- luokassa, Lowen HF-150 ja HF-225 on testattu aiemmissa Skannereissa, samoin Sony Pro-80. Yaesu FRG-7700 eli Frog (=sammakko) oli 80-luvun suosikkiradio my”s hintansa puolesta. T„m„ liikennevastaanotin ei koskaan saavutta- nut huippunappauksia, syyn vahvistavatkin mittaustulokset pitk„- ja keskiaaltoalueelta. Vuosien varrella Skannerissa on testattu my”s lukuisia muita lyhytaaltomatkaradioita kuin Sony Pro-80, mutta niist„ ei t„h„n mittaustulosvertailuun ole huolittu yht„„n. Selektiivisyys ei selvinnyt numeroiksi Mittauksillamme ei pystytty antamaan radion kuuntelemalle kaistanleveydelle (kolme valittavana) tarkkaa arvoa. Syy t„h„n on suotimien loi- vuudessa, eli vertailukelpoista kaistanleveytt„ ei nykyvastaanottimien tapaan saatu. kuvateksti„: Viritysmittarin asteikko ei en„„ ole yht„ usein tutkimisen koh- teena, sill„ uudistetussa V471-mallissa koekytkimet anodi- ja hehkuj„nnitteelle ovat j„„- neet ylim„„r„isik- si. Kuuntelijan ei tarvitse en„„ tarkkailla akun ja pariston kuntoa. Sen sijaan itse signaalimittarina viisari toimii edelleen erinomaisesti ja auttaa antennin virityksen s„„d”ss„. ASA:n asteikko on mukavan nostalginen, mutta j„rkytt„v„n tarkka. Viisari nousee kulloisenkin alueen viivalle viritysnupin alapuolisesta nupista kiert„m„ll„, samalla sis„ll„ radiossa vaihtuu kelasarja. K„ytt”kytkimet V471 ei ole nappulafanaatikon unelma. Radio toimii kun nap- sauttaa virran p„„lle verkkokytkimest„ ja tarkistaa, ett„ anodij„nnitekytkin on on-asennossa. Alueen vaihto tapahtuu alemmalla isolla nupilla (samalla viisari nousee kul- loisenkin alueviivan kohdalle asteikolla) ja taajuuden valinta ylemm„ll„ isolla nupilla. Suurjaksovoimakkuuden s„„t” tunnetaan paremmin englannikieli- sell„ nimell„„n RF-gain. Etupiirien herkkyyden pudottaminen onkin ollut aina v„lill„ tarpeen DX- kuuntelua harrastaessa, sill„ herkk„n„ laitteena s„„t””n on ol- lut varaa pitk„ll„ langalla ja haravalla. Pienjaksovoimakkuus on tutummalta nimelt„„n „„nenvoimakkuus, A1-s„„t”„ tarvitsee s„hk”tyksen vastaanotossa ja A1/A2/A3-valintaa l„hete- lajin valinnassa. Tarjolla on k„yt„nn”ss„ s„hk”tyksen ja AM:n vastaanotto, kanto- aallottoman SSB:n kuuntelu ei onnistu. Antenninviritysnuppi py”ritt„„ harvaa s„„t”kondensaattoria laitteen sis„ti- lassa. Virityksell„ on heikkojen antennien kanssa (metrin lanka) korvin kuulta- vaa merkityst„, tehokkaammilla antenneilla signaali riitt„„ yleens„ viritt„m„t- t„kin. Viimeisen millivoltin voi toki hakea mittariin virityk- sell„, mutta ero ei ole hevin kuultavissa. Etulevyss„ on viel„ mittarin ja asteikkovalon kytkimet sek„ kaistanleveysva- linta ja kuuloke/kaiutin/linja-valinta. Eteen saa liitetty„ kah- det kuulokkeet ja taakse dipoliantennin tai pitk„lanka-antennin ja maadoituk- sen. Kaiutin- ja linjal„hd”t ovat radion takana. Tekniikkaa ja taajuusalueet Radion taajuusalueet on jaettu viiteen p„tk„„n. Seuraavat rajat ovat kokeile- malla mitattuja ja kertovat my”s "asteikon yli venymisest„". A 11,5 - 20,2 MHz B 5,8 - 11,7 MHz C 2,9 - 5,9 MHz D 1,48- 3 MHz E 200 - 550 kHz. Radio on supervastaanotin, jossa on viisi EF9-putkea, ECH3, EBC3 ja EL2. EL2:ta lukuun ottamatta armeijan vaihtoputket ovat olleet "Phi- lipsin punaisia" joita vastaanottimen hankkijan kannattaa ostaa ainakin yksi va- rasarja Lylyst„ radion mukaan. Samoin kannattaa kysy„ k„ytt”ohjekirjaa, jossa on kytkent„kaavio ja virityspisteet. Kuuntelemaan Ennen kuin radion aluetta voi vaihtaa, pit„„ vasemman sivun vipu k„„nt„„ vaakatasoon. Pystyss„ se lukitsee aluevaihdon ja v„kivalta voi rikkoa mekanis- min. Digitaaliaikaan tottuneita kuuntelijoita pelottaa aloittaa kuuntelu viisarivekottimella. Tuntuu silt„ kuin metsuri hylk„isi moottorisahan ja hakisi justeerin. V471:n suh- teen pelko on kuitenkin turhaa, testivastaanottimen suurin heitto silm„m„„r„i- sesti oli 50 kHz, sekin vain yhdell„ bandilla. Monasti kun Yl„kuvassa voi ihailla ASA:n sisuksia kannen alta. Kuvitelkaa punaiset putket, kuparoidut kelapurkit, messingin v„rinen valettu asteikkomekanismi s„„t”kondensaattori- purkin edess„... 1970-luvulla on lis„tty muuntaja ja kaiutin vasempaan reunaan. Oheinen numeroitu kuva on k„ytt”ohjekirjasta. My”hemmin lis„tty verk- kokytkin on valinta- tarkkuusnupin (15) yl„puolella. l”ysimme vertailulaitteena olleella NRD-535:lla jonkun mielen- kiintoisen, mutta heikohkon aseman, onnistui ASA:n viritys kertapy”r„ytyksell„ samalle taajuudelle pelk„n viisarin avulla. Viestikeskuskorjaamo on tehnyt todella erinomaista ty”t„ asentaessaan hyv„n kaiuttimen radioon. Vaikka „„ni on suunnattu sivulle, riitt„„ kaiuttimen koon tuomaa voimaa ja selkeytt„, joilla moni liikennevastaanottimen lis„kaiutinkin p„ihitet„„n. NRD:n kurja „„ni pieness„ lis„kajarissa (ei merkki- kaiutin) on heik- ko ja ohjelmakuuntelussa ASA saa syrj„ytt„„ pehme„ll„ putkisoun- dillaan kalliim- man transistoriradion. Testiolosuhteet ASA on on viel„ testin j„l- keenkin vakiopaikalla NRD:n vieress„. Kummatkin radiot on kyt- ketty kahden antennin ja kahden radion relevaihtimella 200 metrin lanka-an- tenniin ja 6,5 - 30 MHz:n logaritmisperiodiseen HF-antenniin (kts Skanneri 2/93 s. 18 kuva). Koska ASA:ssa ja NRD:ss„ on eri impedanssisovitukset ja v„litaa- juudet, voi radioita kuunnella ongelmitta yht„aikaisesti samalla antennilla. Ennen vertailua ASA oli kellarin ty”huoneessa, jossa sill„ kuunneltiin p„ivitt„in metrin antenninp„tk„ll„ ulkomaanl„hetysasemia. Tran- sistoriliikenne- vastaanottimien kanssa ennen touhunneelle ASA:n herkkyys oli j„rkytt„v„ kokemus, ja kellaritestin perusteella voidaan radiota suoralta k„delt„ suositella kau- punkikuunteluun. H„iri”nsietoa ei kuitenkaan verrattu metrin langalla. Omiaan tropiikkibandeille Vaikka suunta-antennin vahvistus loppuu testiss„ 6 MHz:n tie- noolle, saimme parhaat tulokset ASA:lla juuri sit„ matalammilta taajuuksilta. Samalla an- tennilla oli aiemmin kokeiltu mm. Lowen liikennevastaanottimia, jotka meniv„t heti tukkoon. Iso harava ei kuitenkaan vahvistuksineen tuottanut mit„„n ongelmia ASA:lle tai NRD:lle, sill„ kummatkin kest„v„t tehokkaita antenneja. Iltaisin afrikkalaisia asemia mets„stettiin tropiikkibandeil- ta l„hinn„ sill„ periaatteella, ett„ taajuusn„ytt”isell„ radiolla tutkittiin, kuuluuko halutun aseman taajuudella mit„„n ja sen j„lkeen veivattiin ASA samalle taajuudelle. Jos asema tuli heikosti, mutta ilman viereisen taajuuden h„iri”it„, ASA:lla se kuului aina luettavammin. Jos asema oli puristuksissa parin te- hokkaan aseman v„liss„, saattoi koko NRD:ll„ tehty nappaus j„„d„ ASA:lla l”yty- m„tt„. Korkeammilla taajuuksilla eli l„hinn„ yli 11 MHz:lla ulko- maanpalveluiden l„hetinmyllyt r„iskiv„t sen verran tehokkaasti, ett„ ASA:n hei- kohkolla selektii- visyydell„ onnistuu vain ulkomaanpalveluasemien kuuntelu. Vas- taava tilanne on lyhyell„ keskiaaltop„tk„ll„ 1500-1700 kHz, joka ASA:sta l”ytyy. Keskiaalloilla tuntui ASA:n kuuntelu silt„, ett„ asemia on paljon Euroopan taajuuksilla, mutta ne ovat liki yht„ tehokkaita ja vieri vie- ress„. NRD:ll„ varmistimme monena iltana, ettei asia ole niin, tehoeroja on, mutta heikkojen asemien nappaamiseen vaaditaan selektiivisyytt„ joka ASA:sta puuttuu. Pitk„aaltoalueella ASA p„rj„si NRD:lle, herkkyys riitti ei- v„tk„ asemat tunkeneet p„„llekk„in. Mieli tekisi verrata ASA:n kolmea kaistanleveytt„ NRD:n suo- timiin, mutta se ei onnistu. Tuntuma voisi olla luokkaa 4, 10 ja 15 kHz, riippuen v„h„n siit„, mihin radioon vertaa. Mik„li joku nero onnistuu asentamaan menestyksellisesti t„h„n liikennevas- taanottimeen kapean kaistasuotimen, otamme ohjeet mielihyvin julkaistavaksi. Suosituksia V471 hintaan 700 markkaa voi olla kokeilemisen arvoinen ostos matkaradiokuuntelijalle, joka asuu kerrostalossa ja k„rsii an- tenniongelmista. Samoin DX-kuuntelusta innostuneelle aloittelijalle V471 sopii halvaksi liikennevastaanottimeksi, portaaksi ennen "oikeaa" liikkaria. Ainoana DX- vastaanottimena ASA:n k„ytt”„ rajoittaa suurelta osin puuttuva keskiaaltoalue. Toisaalta radio kest„„ hyvinkin pitkien antennien signaaleja. Vakavasti ohjelmakuuntelua eli ulkomaisten uutisten ja mu- siikkiohjelmien mets„styst„ harrastavalle V471 on edullinen kakkosradio, jonka voi liitt„„ samaan antenniin yht„ aikaa transisto-riliikkarin kanssa ja my”s kuunnella yht„ aikaa. Samaa ominaisuutta voi hy”dynt„„ kelien aikana kuuntele- malla kahdella radiolla, jolloin V471 saa herkkyydell„„n pelastaa tehottomamman ja v„hemm„n h„irityn kuuluville. Huomioitavaa V471 on malliltaan yli 50 vuotta vanha vastaanotin. Osa n„is- t„ liikkeell„ olevista liikennevastaanottimista t„ytt„„ juuri 50 vuotta, kuten testattu kappale. Jokin kohta pett„„ ennemmin tai my”hemmin, vuosikym- menet ovat tehneet radioista yksil”it„. T„m„n testin arviot perustuvat vain yhden radion k„ytt”koke- muksiin, joten liian vakavana ja suurin odotuksin ei pid„ V471:t„ ostaa. Hel- pointa on suhtautua V471:en jos uskoo ett„ putkiradiolla on sielu. Putkiliikkarin k„ytt””n tarvitaan joka tapauksessa tavallista enemm„n uskoa eiliseen. Myym„l„ Lyvi l”ytyy Lylyn viestivarikolta. Lyly l”ytyy puoles- taan kartalta Oriveden ja M„nt„n puoliv„list„. Lyvin puhelinnumero on 931-284 5561. Skannataan kaapelia Hyv„ yst„v„ni sattuu asumaan Jyv„skyl„ss„ kerrostalossa, joka on liitetty kaapeliverkkoon. Verkon kautta tulevat talouteen niin tv-, kuin radiokanavatkin. Kaverini ei kuitenkaan ole hommannut sen paremmin laillista kuin laitontakaan kooderia, joten Filmnet ja muut maksulliset kanavat eiv„t n„y ruudussa. 1993-94 vuodenvaihteessa huhu kertoi, ett„ kaapeliverkon tar-jonta on laajentunut. Ilman mi-t„„n mainontaa tai edes mainintaa kaapeli- verkko oli ryhtynyt v„litt„m„„n uutta radiokanavaa: MTV:n (MusicTV) audio kuului nyt ULA- aalloilla stereona! MTV l”ytyy Jyv„skyl„ss„ taajuudelta 100,5 MHz kun vastaan- otin liitet„„n kaapeliin. Mik„p„ sen parempaa kuin katsoa MTV:n videoita TV:st„ ja samaan aikaan kuunnella audio-ta kunnon voluumilla ja stereo- na kotistereoiden kautta. MTV:n ilmestyminen sai meid„t miettim„„n, ett„ mit„h„n muuta kaapelista mahtaisi l”yty„ sopivalla vastaanottimella... Asia oli tutkitta- va. Tuttavalta l”ytyi lainaan aika kattava Icom IC-R7000-vastaanotin. Sen kaa- peliin yhdist„mi- seksi juotimme „kki„ kasaan v„likaapelin TV-signaalin jakelu- rei„st„ Icomin N- liittimeen. P„„timme skannata koko kaistan aina 30 megasta gigahertsiin saakka. ULA:lta ei l”ytynyt mi-t„„n yll„tt„v„„. Paikallisten asemien lis„ksi siell„ oli vain MTV. Tavallisilta TV-l„hetyskanavilta l”ytyiv„t ne normaalit salaamattomat TV- asemat (TV1, TV2, MTV3, MTV, PTV, Super, Euro-sport...) niin kuin pitikin. Kun p„„simme 230 MHz:n yl„puolelle alkoi tilanne k„yd„ mie- lenkiintoisemmaksi. Salatut TV-kanavat oli sijoitettu l„hinn„ 230 megan yl„puolella oleville kaape- likanaville, joita ei langattomassa viestinn„ss„ saa TV-l„hetys- toimintaan k„yt- t„„. L„hetteit„ l”ytyi kaikilta S-kanavilta 11-20, joiden taa- juudet l”ytyv„t mm. Skannerin suuresta taajuusluettelosta. Luettelossa on tosin ka- navan S12 „„nitaa- juudessa on virhe, sill„ sen pit„„ olla 243,750 MHz, eik„ 234,750 MHz. Skannerin taajuusluettelossa kaapelikanavat loppuvat numeroon 20, mutta kanavia on luettelon julkaisemisen j„lkeen jo lis„tty. Esimer- kiksi Jyv„skyl„ss„ ovat jo k„yt”ss„ seuraavat kaapelikanavien („„ni)taajuudet: 308,750 348,750 364,750 380,750 388,750 N„ill„ uusilla kanavilla taajuusv„li n„ytt„„ siis olevan 8 MHz alempien kanavien 7 MHz:n sijaan. Ž„ni- ja kuvataajuuksien erotus on 5,5 MHz ja kuvataa- juus on „„nitaajuuden alapuolella. Kun TV-vastaanottimella katsotaan (=yritet„„n katsoa) salat- tua kanavaa ilman kooderia, ei kuvas-ta tietenk„„n saa ainakaan riit-t„v„sti sel- v„„. Salattu kuva on joko t„ysin musta tai enemm„n tai v„hemm„n v„„ristynyt. Sala- tulla kanavalla ei my”sk„„n kuulu ky-seisen ohjelman „„ni. Kanavien skannaus Icomilla kuitenkin paljasti sen, ett„ vaik- ka joku TV-kanava on salattu, ei salaus koske sen audiota eli „„nitaajuutta. L„hes kaikkien kana- vien „„nitaajuus kuului aivan moitteetta. Ainoastaan taajuudelta 380,750 MHz ei saatu j„rkev„„ „„nt„ ulos, vaan taajuudella kuului pelkk„„ vin- kunaa. Liian nyky- aikaisen TV-vastaanottimen (=ei mit„„n hajua mill„ oikealla ka- navalla se mil- loinkin on) takia em-me saaneet selvitetty„ oliko kyseinen kana- va: a) „„nenkin suhteen salattu, b) pelkk„„ testikuvaa l„hett„v„, vai c) vinku- misohjelmaa l„hett„v„. Sopivan vanhanaikaisella (=ei mutingia eik„ muuta h„iritsev„„ automatiikkaa) telkkarilla saattaisi jopa onnistua salattujen TV-kanavien „„nen seuraaminen. Uudehkot telkkarit (kuten testipaikalla) eiv„t suostu antamaan ulos „„nt„k„„n, kun kerran eiv„t saa kuvaakaan asettumaan. Useimpien kanavien suhteen pelk„n „„nen vastaanotosta ei si- n„ns„ ole juuri iloa. Poikkeuksena ovat kuitenkin erilaiset musiikkikanavat ja -ohjelmat asian- omaisen musiikin harrastajille. T„llainen on esimerkiksi Country TV eli CMT Europe, joka jyv„skyl„ss„ kuuluu kaapelissa taajuudella 348,750 MHz WFM. Muuten t„m„kin kanava on salattu. Ja kuinkas sattuikaan: testiasunnossa asustava tuttavani on vanha kantrin harrastaja. Oli se vaan kau-heaa kat- soa miten vanha mies itki etsiess„„n Bearcatin k„siskanneristaan taajuusaluetta 350 MHz ja leve„„ FM:„„ kun kannoimme Icomia ulos k„mp„st„... N„in selvit„t vieraan puhelinvastaajan purkukoodin 1. Soita ja j„t„ viestisi/soita radiosta musiikkia tms. 2. soita hetken kuluttua uudelleen, odota signaalia jolla laite alkaa nauhoittaa viesti„si ja n„pp„ile „„nisignaalit muutaman sekunnin v„lein j„rjestyksess„ alkaen ykk”sest„. 2.a) Laite alkaa purkaa viestej„, ainakin oman sanomasi ellei muita ole. Kuuntele ja siirry kohtaan kolme. 2 b) Ellei laite ala yhden sarjan j„lkeen purkamaan viestej„, toista sarja kerran tai kahdesti. Ellei se sittenk„„n ala purkaa viestej„, ei vastaaja ole kaukopurettavissa pelk„ll„ kahden tai kolmen numeron sarjalla tai se on suojattu virhen„pp„ilyilt„. Jos se alkaa purkaa viestej„ toisen tai kol- mannen sarjan j„lkeen, kuuntele ja siirry kohtaan kolme. 3. Viimeisen„ tulee sanomasi, jossa n„pp„ilet numerot j„rjestyk- sess„. Laske ne, viimeinen numero on avauskoodi jolla vastaaja purkaa viestit. Mik„li vastaaja k„ynnistyy vasta toisella tai kolmannella sarjalla, tied„t koo- din viimeisen luvun ja alkup„„n numerot joudut seuraavallakin kerralla n„pp„i- lem„„n l„pi sarjana. Hollolassa putoaa lentokoneita Skannerin toimitukseen tulee ajottain mielenkiintoa her„tt„- vi„ soittoja. Joukossa on t„r„ht„neit„, mutta jotkut puheluista johtavat lo- pulta matkaan paikalle ja jutun tekoon. N„in k„vi my”s Jaakko M„kel„n puhelul- le, joka ajatti meid„t lopulta Hollolaan etsim„„n mystist„ h„iri”t„. Lentokoneita putoaa - T„„ll„ pelloilla on kymmenkunta kohtaa, joissa kone ei tot- tele ohjausta, M„kel„ esittelee lenn„tysmaastojaan. Vakuudeksi h„n k„ynnist„„ s„hk”moottorik„ytt”isen lennokkin- sa, heitt„„ sen vauhtiin ja alkaa ohjata konetta kaarrellen pellon yl„puolella esitell„kseen minulle mystisi„ kohtia, joissa h„iri” saa ylivallan ja l„hete katkeaa. Seuraan katseellani koneen lentoa ja Icom IC-R1 k„dess„ni kuuntelee ohjaus- taajuutta 35,010 MHz. Radiosta kuuluu tasainen purina jonka taa- juus muuttuu aina kun lent„j„ tekee l„hettimen vivulla ohjausliikkeen. Yht„kki„ kone ny”kk„„ silmin n„hden, M„kel„ sanoo ettei h„n koskenut ohjai- miin. P„iv„ on t„ysin tyyni, radiosta ei kuulu ohjausliikkeen „„nt„. Kun muuta- man kerran on viel„ n„hty h„iri”n vaikutus ja h„iri”alueelle muodostuu rajat, on pakko uskoa sek„ silmi„„n, korviaan ett„ M„kel„„ - h„iri” on olemassa ja se on paikallinen. Sy”ksy Vaihdetaan peltoa. V„liss„ on metsikk”„, kone alkaa p„rist„ pelloille yhteisen puron yl„puolella. Ny”kkimist„ esiintyy kun lent„j„ esittelee kohtia, joissa ennenkin on havaittu h„iri”it„. Yht„kki„ kone l„htee meist„ suoraan pois p„in noin 150 metrin et„isyydell„ ja sy”ksyy lumeen. - En pystynyt vaikuttamaan en„„ ohjaukseen. Kun saamme tarvottua hangessa putoamispaikalle, ilmenee ett„ moottorin akseli taipui. Kallis moottoriremontti on nyt edess„ ja on ilmiselv„„, ettei kukaan pu- dottele huvikseen kalliita lennokkejaan. Polttomoottorilla uusi kierros M„kel„ hakee toisen koneen ja n„ytt„„, kuinka tehokkaampi ja nopeampi kone reagoi v„hemm„n herk„sti h„iri”kenttiin. - S„hk”moottorikoneessa on itsess„„n h„iri”it„, joten ohjaus- signaalini tulee siksikin heikompana siihen ja tunnistamaton h„iri” pilaa helpom- min lennon. Polttomoottorikoneen lentoon eiv„t h„iri”kent„t n„yt„ juuri vaikuttavan. M„kel„ tuo koneen alas turvallisesti parinkymmenen metrin p„„- h„n. Onko ojassa jotain? H„iri”kent„t ovat notkelmassa, jonka pohjalla on puro. H„iri- ”t n„kyv„t yht„ selvin„ alhaalla notkossa kuin ylh„„ll„ parissakymmeness„ met- riss„kin. Ne n„yt- t„v„t olevan suoraviivaisia yl”sp„in, joskin ne hieman heikkene- v„t korkeammalle menness„. Rautaa ei ojassa ole, eik„ muitakaan metallirakennelmia l„- hist”ll„. Pellolle on kaivettu puhelinyhdistyksen kaapeli, mutta h„iri”t eiv„t seu- raa sit„ vaan pikemminkin notkoa. -Telehallintokeskuksesta Tiitu k„vi pari kuukautta sitten tutkimassa t„„ll„ h„iri”it„. Mukana olleilla mittalaitteilla ei l”ytynyt muuta kuin vuoto s„hk”- johdoissa pellon reunassa ja viallinen lattial„mm”n ohjain, M„- kel„ kertoo. L„mm”ns„„din on nyt korjattu ja k„vimme tolpan juuressa to- teamassa, ett„ s„hk”yhti” oli korjannut h„iri”it„ aiheuttaneen vuodon tolpassa. Ihmeelliset pohjat Marssin ymp„ri peltoa ja taajuuslaskuri jatkoi hakuammuntaa piipitt„en koko ajan signaalista, jolle ei l”ytynyt taajuutta. Toisessa k„dess„ py”ri Icomin k„siskanneri etsien mystist„ h„iri”t„ taajuudelta 35,010 MHz. Aina v„lill„ kokeilin kompassilla, oliko magnettikent„ss„ poikkeamia, mutta niit„ ei juuri havaittu. M„kel„ oli kertonut mystisest„ h„iri”st„, joka ilmeni mm. kolmen YLE:n kanavan yht„aikaisena kuulumisena. L”ysimmekin nyt YLE:n FM-l„hetteit„ vahvoina mm. lyhytaaltoalueilta, mutta mainituilta kauko-ohjaus- taajuuksilta n„it„ ei t„ll„ kertaa toimittajamme l”yt„nyt. Kun talsimme takaisin talolle, aloin entist„ enemm„n ep„ill„ taajuuslaskurin narraavan, sill„ signaali pysyi jatkuvana koko ajan pellolla ja samoin talolla. Vasta laitteen heitt„minen turhana auton penkille karsi ep„ilyt seonneesta mittalaitteesta - piipitys lakkasi. Kun mittarin nosti pois au- tosta, alkoi piipitys taas. H„iri”kentt„ on olemassa ja se on korkeataajuinen koska auton pelti pys„ytt„„ sen ja ennen kaikkea se on todellinen, koska autossa "suojassa" oleva mittalaite ei sit„ lue. Sen seitsem„n servoa K„yt”ss„ olleissa ohjauslaitteissa olisi mahdollisuus seitse- m„n servon k„ytt””n. Kilpailtaessa koneella k„ytet„„n viitt„ (etuvakaajat erikseen, kaasu, korkeus- ja takasivuvakaaja) servoa. M„kel„n esittelylennolla k„yt”ss„ oli kolme servoa, eli etukorkeusvakaajat oli kytketty yhteen, kaasua oh- jattiin yhdell„ vakaajalla ja yhdell„ takavakaajaa. - Olen kokeillut eri paikkoja vastaanottimelle ja sen h„i- ri”suojausta, innokas lenn„tt„j„ kertoo. Tavoitteena on ollut v„hent„„ h„iri- ”it„ sijoittamalla moottorin ja radion mahdollisimman kauas toisistaan. Metrinen runko ei juuri tarjoa vaihtoehtoja antennille, se ei saa miss„„n olosuhteissa ylt„„ potkurin lapoihin joten liki ainut sijoitus- paikka on rungon sis„ss„. Rungon suunta rajoittaa hieman tehoa, t„ll„kin kertaa loppusy”ksyss„ kauko-ohjaimen ja rungon antennit olivat per„kk„in Futuba F-14 pulssil„hettimelt„, karkaa moottorilennokkeja hankeen ihmeellisen h„iri”n vuoksi. Kalliimpi t„ysdigitaalinen l„hetin ei toimi lainkaan tutkitulla alueella. Futubojen taajuudet ovat 34,010 ja 34,030 MHz. Jaakko M„kel„ k„ynnist„„ s„hk”- moottorin katkaisijasta ja heitt„„ koneen ilmaan. Peltojen pit„isi olla turvallista ilmatilaa, mutta muidenkin lennokkeja on nyt pudonnut. samalla linjalla eli l„htev„ teho tuli heikoimmillaan antenniin. Niin h„iri” sai ylivallan. Futuban ohjauslaitteilla tulee alueella jotenkin toimeen, mutta muka h„iri”nsiedoltaan parempi t„ysdigitaa- linen ohjain on toivoton tapaus. Kymmenen metri„ on "h„iri”tt”- m„lle" liian pitk„ et„isyys. N„kemiin L„hdin ajelemaan Hollolasta kohti Lahtea. Jonkin matkaa ajet- tuani, reilusti ennen kirkonkyl„„ laskuri lakkasi piipitt„m„st„ tuulilasilla ja alkoi r„„ky„ asiallisesti vain NMT-puhelimista. T„hyilin ymp„rist”n mas- toja, joista Tiirismaan masto piirtyi korkeimpana kilometrien p„„ss„. Toiseen suuntaan, viel„ kauemmaksi j„i puhelinyhdistyksen masto. Pelk„st„„n Tiirismaalle oli h„iri”paikalta matkaa yhdeks„n kilometri„. Mietimme eri mahdollisuuksia, tutkimme maaper„karttoja, mutta emme keksineet selityst„. Jostain virtasi yh„ paljon tehoa lennokkimiehen maatilalle. * t„h„n arvoitukseen on palattu my”s parissa my”hemm„ss„ Skanne- rissa Skanneri testaa Defender 3 Tilulilu tilulilu tirrr turrr striip pip pip pip pip, Viisi ledi„ selataan alkuun, loppuun, vilkutetaan ja j„tet„„n sitten juoksemaan reu- nasta toiseen. Olemme juuri k„ynnist„neet Defender 3 tutkanpaljastimen. Vihre„, kaksi keltaista, kaksi punaista valoa ovat vilkkumas- sa aina sen mukaan kuinka l„hell„ liikennetutka on. Tai laite kuvittelee sen olevan. Taiwanilainen Defender 3 -tutkanpaljastin oli testiss„mme joko viallinen tai t„ysi susi. Faktoja Valmistaja ilmoittaa k„ytt”l„mp”tilaksi -12 C - +70 C, pal- jastimen paino on 155 grammaa, mitat 60 x 22 x 88 mm. Laite on tehty ilmaisemaan X, K ja Ka-aluei- den kiinte„t ja pulssityyppiset nopeustutkat. Toisin sanoen se on nykyaikainen paljastin. Saman tehtaan vanhempaa mallistoa voi ihailla mm. tutkanpal- jastinartikkelis- tamme Skannerissa 1/93. N„tti ja hyv„t aineet Defenderin k„ynnistyspiipitykseen ja kauniisiin valoihin on satsattu sit„, mik„ olisi pit„nyt satsata suodatukseen. Oikean reunan kytkin on virralle, vasemman reunan taas suodattimelle (FILTER). Suodattimen ei ha- vaittu olennaises- ti vaikuttavan virheh„lytysten m„„r„„n. Virtakytkimell„ on pie- nen pieni vihre„ merkkivalo silt„ varalta, ettei k„ytt„j„ n„e kirkkaampaa, jatku- vasti juoksevaa ledijonoa. Hyvi„ aineita on t„m„n tutkanpaljastimen valmistuksessa my”s k„ytetty, sill„ harmaa kotelo on metalliseosvalua ja aaltoputki sek„ oskillaat- torisuojaus valettu yhdest„ m”ykyst„. Jollain ihmeell„ laite on kuitenkin onnistuttu pilaamaan. Mastopaljastin Defender toimii erinomaisena linkkimastonpaljastimena. Antoi se h„lytyksen sadan metrin p„„st„ nopeusmittarintarkistustutkastakin. Tosin vain edest„ p„in, vaikka k„ytt”ohje v„itt„„kin sen toimivan yht„ hyvin my”s takaa tulevien signaalien ilmaisussa (mik„ on mahdotonta valumetallikotelossa noin hyv„ll„ aaltoputkella). Siell„, miss„ olisi ollut mahdollista ajaa johonkin toiseen testitutkaan ei Defender antanut h„lytyst„, koska se jo r„„kyi l„hettyvill„ olevasta gigahert- sialueen linkkimastosta. Mik„li Defender 3 ei olisi h„lytt„nyt my”s liikennetutkan kohdatessaan, olisimme ostaneet laitteen kernaasti linkkimastonpaljastimeksi. T„lle r„„kyj„lle voisi l”yt„„ j„rkev„„kin k„ytt”„ skanneriharrastaja, joka etsii puhelinlinkkej„ ja opettelee tunnistamaan kaupunkiin k„tkettyj„, naamioituja linkkiantenneja. Liikennetutkanpaljastimena se kuitenkin on liian ep„luotettava, sill„ mutkan takaa tulevasta kyl„n puhelinlinkist„ varoitetaan jo ennen mut- kaa. Aurinkolippaan Fiksun oloinen aurinkolippaan tarkoitettu jousiklipsi osoit- tau- tuu onnettomaksi nykyaikaiseen autoon kiinnityst„ yritt„ess„. Useimpien autojen lipat ovat liian paksuja, vanhan kuplavolkkarin ohut l„pp„ on ehk„ sopiva t„lle kiinnityk- selle. Kojelautaan tuleva teline kiinnitet„„n kaksipuolisella tar- ralla, joka onkin huomattavasti tukevampi tapa ja sopii joka autoon. Pakkauksen mukana seuraa my”s tarralenkkareista tuttu irtirep„ist„v„ tarra, johon voi parkkee- rata vaikka piponsa silloin kun ei l„tt„„ tutkanpaljastinta sill„ kiinni kojelautaan. T„m„ tarrakiinnitys her„tt„„ kaikkein v„hiten huomiota. Kymmenen mukana seuraavaa johtokiinnikett„ on syyt„ unohtaa ainakin siin„ ta- pauksessa, ett„ aikoo k„ytt„„ tutkanpaljastinta vakituisesti autossaan. "Oikea" tapa vet„„ virtajohto Oikea tapa on tietysti j„tt„„ paljastin ja virtajohto kotiin eik„ tuoda sit„ vastoin lakia tiealueelle, mutta koska joku kuitenkin haluaa tuoda paljastimen k„ytt”kunnossa tiealueelle, "oikean" tavan noudattaminen paran- taa mahdollisuuk- sia pit„„ sit„ siell„ hallussaan. Paitsi kotelosta, tutkanpaljstin vuotaa paljastavaa v„litaa- juuden ja ilmaistavan taajuuden summasignaalia (tavallisin v„litaajuus on 11,558 GHz) usein virtajohdon kautta. Siksi t„m„ antenni onkin aiheellista joko k„tke„ hyvin auton runkoon maadoitettuun metallisukkaan tai ve- t„„ auton korin sis„ss„ mahdollisimman l„helle itse paljastinta. Tupakansytytinliit„nn„st„ Defender 3:n „„nenvoimakkuuss„„t” ja virtaliit„nt„ ovat laitteen sivuilla. roikkuva johto on on turhan n„kyv„ ja tehokas antenni. Kiitos, mutta Kiit„mme lukijaamme, joka yst„v„llisesti lainasi tutkanpal- jastimensa meille haukuttavaksi. Mik„li Defendereit„ kaupustelevalla taholla on huomauttamista t„m„n artikkelin suhteen, testaamme ilomielin toisenkin kappaleen laitetta. Toimitus etsii avukseen henkil”„, jolla olisi mahdollisuus mitata kymmenien gigahertsien taajuuksilta herkkyyksi„ ja vuotos„teily„. Ottakaapa yhteytt„! Helsingiss„ varastettiin 1993 yli 700 matkapuhelinta Turussakin vietiin matkapuhelimia toistasataa kappaletta vii- me vuonna. Tuhansien matkapuhelimien, NMT-, GSM- ja ARP-puhelimien katoami- nen pit„isi pys„ytt„„. Tehokkaimmin se k„y varmistamalla aina ennen ostoa, ett„ puhelin ei ole varastettu. Katukaupasta ei kannata puhelinta ostaa summamutikassa, vaik- ka laite ei olisikaan varastettu ja sit„ seuraisivat kaikki latausvarusteet ja alkuper„inen laatikko. Ainakin ennen kaupan tekoa pit„„ soittaa Telelle ja varmistaa, seuraako puhelinta kalliit edelliselt„ omistajalta maksamatta j„„neet laskut. Liikkeest„ ostaessa k„ytetty„ puhelinta voi k„yd„ aivan hyvin niin, ett„ saa varastetun koneen. Numeron vaihtolaitteita alkaa olla jo useim- missa huoltoliik- keiss„ ja niihin p„„sev„t k„siksi enemm„n ja v„hemm„n rehelliset huoltomiehet. Onneksi n„iss„ tapauksissa asiakasta ei seuraa syyte varastetun tavaran k„tken- n„st„. Tilanne on toinen ostettuaan torin kulmalta tonnilla uu- den taskupu- helimen. Lis„ksi muistakaa, ett„ NMT-maat vaihtavat tietoja va- rastetuista laitteista. Hy”tyliikennetaajuuksia napattu! kHzMODE UTC PVM 3610FAX 1850 24.2ROSTOV METEO 4239RTTY 75 1855 23.2GYA, ROYAL NAVY, mtt de GYA int zbz kilo 4561FAX 1855 27.2UNID(Ven„j„ ?) 5240RTTY 50 1930 27.2TANJUG 5437 ? 2125 24.25 sekuntin RTTY:lt„ kuulostava sanoma, 20 s v„lein... 5505USB 2130 24.2VOLMET, ilmailu s„„palvelua 6336RTTY 75 1945 27.2GYA, ROYAL NAVY, .2D 03B 04B ...kryptist„ sanomaa 6972RTTY 50 1730 24.2ROMPRESS, Bucharest NX F 7523RTTY 50 1745 24.2FDY, Ranskan laivasto, Orleans,TEST DE FDYVOYEZ LE BRICK GEANT QUE J EXAMINE PRES DU GRAND WHARF 7621RTTY 75 1805 24.2USAF AWS, CRAUGHTON WX (AERO) 7808RTTY 75 1525 19.2SERBIAN ulkoministeri”, NX EE (ei TANJUG) 7850RTTY 50 1855 24.2KCS, Tirana, NX EE 8148CW 1215 23.2OVG 8, Fredikshamn,Tanska, v v v de OVG 8 ... 8416SITOR B 1930 25.2GKE 4, Portishead R. SQFF SQJY SVZU QTC SWEU SXER... 8673RTTY 75 1740 27.2MTO, ROYAL NAVYRosyth 9114RTTY 50 1725 27.2MTI, BUDAPEST, NX EE 9130RTTY 75 1845 24.2GYA, ROYAL NAVY, 02D 03B 04B .. 9252USB 1905 24.2Numerot„ti englanniksi, viiden ryhmiss„ 11638RTTY 50 1000 27.2DDK 8, HAMBURG METEO, WX 12140RTTY 75 1715 27.2HWN, Ranskan laivasto, Pariisi, ryryry DE HWN sgsgsg... 12213RTTY 50 1730 27.2TANJUG, Belgrad ryryry..de Tanjug 14356RTTY 50 0715 27.2GFE 23, BRACKNELL METEO, WX 14367RTTY 75 2000 23.2XINHUA, Peking NX EE 17245USB 1700 27.2GKT 62, PORTISHEAD R. releoi puhe- luita 17375AM 1705 19.2Numerot„ti englanniksi, viiden ryhmiss„ 19756USB 2005 27.2 Numerot„ti saksaksi, nelj„n ryhmiss„ T„ss„ viel„ muutama MIL-ilmailu taajuus: Brittien ilmavoimat 3112, 4742, 6115, 6740, 8992, 11232 Saksan ilmavoimat 5591, 5692, 6693, 6762, 9000, 11272 * * * * * Eniten antenneja saa py”rim„„n py”ritt„- m„ll„ kerralla koko mastoa. Haruslaakeri voi olla kallis ostos, mutta silt„ v„lttyy kuvan mukaisilla rissapy”rill„, joista kukin tulee haruksen kohdalle. Py”r„t pysyv„t hyvin ha- ruskeh„ll„ kun harukset kirist„v„t niit„ koko ajan alas p„in. Tekem„ll„ py”r„t vinyylist„ sorvaamalla v„ltt„„ ruosteen uhan ja voitelu- tarve pienenee. Danitan suhinat Oletko kyll„stynyt Danita Mk 5:n kohinaan kohinasalvan ollessa kiinni? Tinaa kaiuttimen plusjoh- don v„liin noin 100 ohmin vastus. Jos k„yt„t lis„kaiutinta, tinaa vastus lis„kaiuttimeen. Ohje k„y varmaan muihinkin "suhisijoihin". Ž„nen voimakkuustaso laskee hie- man, mutta ei h„iritsev„sti. Vauhtia Bearcattiin Uniden Bearcat BC/UBC-200 XLT:n skannausnopeutta voi nsotaa vaihtamalla kiteen 600-800 kHz:n arvoiseksi. Huomaa, ett„ kiteesi pit„„ olla pieni ulkomitoiltaan. Ty”h”n Pura skannerisi kuten aiemmis- sa lehdiss„ on neuvottu muutos- t”iden yhteydess„. Etsi logiik- kalevylt„ osa Y-201, joka on arvoltaan 400 kHz:n v„r„htelij„. Tarkista viel„ ett„ uusi kiteesi tai keraaminen v„r„htelij„si mahtuu alkuper„isen tilalle. Tinaa uusi osa paikalleen. Kokoa radio ja tarkista ett„ laite toimii. Ellei henke„ ole, hyv„ll„ tuurilla akku on tyhj„. Huonolla tuurilla liittimet meni- v„t huonosti kohdakkain, viel„ huonommalla uusi osa ei sovi tarkoitukseensa. Nopeuskokeilu on seuraava, skannaa taajuuksia ja vertaa kel- losta paljonko aikaa menee kaik- kien selaamiseen ennen ja nyt. Huomaa, ett„ muistipaikoilla pit„„ olla jotain, tyhj„t ja 0000.000 MHz taajuudet radio skannaa nopeammin. Skannerin uusi kide nopeuttaa skannausta, mutta lyhent„„ my”s n„ytt”valon toiminta-aikaa. * * * * * Suomen Radiohistoriallinen Seura ry:n vuosikokous ja kokoelmavie- railu on Tampereella 26.3. klo. 11.00 alkaen. Lis„tietoja antaa Esa Salld‚n, 941-853081. Ilmailuradio Ilmailun k„ytt„m„t radiotaajuudet ovat suosittu ja mielen- kiintoi- nen kuuntelukohde kaikissa skannaavissa valtioissa. Suomessakin ilmailuradio on hyv„ kuun-telukohde useistakin eri syist„. En- sinn„- kin asemia (lentokoneita ja kiinteit„ asemia) on paljon. Toisek- si asemia on ja kuuluu hyvin joka puolella maata. Kaikkein syr- j„isim- mill„kin seuduilla voidaan kuunnella useita eri asemia ja taa- juuk- sia. Kolmanneksi ilmailuradiokuuntelu on kaikesta VHF-hy”tylii- kenne- kuuntelusta ehk„ v„hiten ns. pahennusta her„tt„v„„. Ilmailuradio k„ytt„„ muusta VHF-UHF-liikenteest„ poiketen AM- modulaatiota. Radioliikenne on l„hes poikkeuksetta yhden taajuu- den simpleksi„, eli mm. LA-puhelinten tavoin kaikki asemat l„-hett„- v„t ja kuuntelevat samalla taajuudella. Tietyt asemat (ATIS) muis- tut- tavat tosin l„hinn„ yleisradioasemaa. Yleisesti ottaen VHF-ilmailubandilla radioasemat kuuluvat sit„ kauemmas mit„ korkeammalla ne ovat. Niinp„ maa-asemien kuu-lu- vuus ei yleens„ ole normaaliolosuhteissa kuin enint„„n 20-50 kilometrin luokkaa. Sen sijaan lentokoneet voivat kuulua satojen kilometri- en p„„h„n. VHF-ilmailuradiokuunteluun soveltuvat ainakin jollain tavalla kaikki skanneri- ja moniaaltovastaanottimet joissa on tarvittava taajuusalue. Karkeasti ottaen taajuusalue 110-140 MHz riitt„„ l„hes kaiken VHF-ilmailuliikenteen vastaanottamiseen. Vastaanotinta valittaessa kannattaa tutustua Skannerissa julkaistuihin laite- tes- teihin. Niiss„ on aina my”s mitattu vastaanottimien herkkyys ilmai- lubandilla ja muutenkin arvioitu laitteen soveltuvuutta ilmailu- ra- diokuunteluun. HF:ll„ toimivien radionavigointimajakoiden kuuntelemiseen tarvi- taan mielell„„n DX-liikennevastaanotin tai vaikka radioamat””ri- transceiver, jossa on tar-vittava taajuusalue (Suomessa 290 -420 kHz) ja mielell„„n my”s di-gitaalinen taajuusn„ytt”. VHF:ll„ antenniksi kelpaa voimakkaiden signaalien kuuntelemi- seen vaikka k„sivastaanottimen oma patukka tai teleskooppi. Parempaan kuuluvuuteen p„„st„„n tietysti sopivalla auto- tai tukiantennil- la. VHF-ilmailubandin kuuntelussa p„tev„t pitk„lti sa-mat s„„nn”t kuin muussakin VHF-hy”tyliikennekuuntelussa. HF:ll„ antennille kaivataan pituutta. Karkeasti ottaen sit„ parempi mit„ enemm„n metallilan- kaa saat vedetty„ ulkoilmaan ja sit„ parempi mit„ korkeammalle. "Korpikent„t" Eri puolilla Suomea on suureh- ko m„„r„ ns. pienlentopaikkoja eli korpikentti„. N„ill„ kentill„ ei useinmiten ole lentoja ja hen- kil”kuntaa kuin tiettyin„ vuoden ja vuorokauden aikoina. Samoin kent„t ovat yleens„ vain ei-kau- pallisessa k„yt”ss„, eli niit„ k„ytt„v„t l„hinn„ erilaiset yh- distykset. Varmin ajankohta kuun- nella n„it„ pikkukentti„ lienee- kin kes„isin„ viikonloppuina tai erikoistapahtumien aikaan. Pikkukent„t k„ytt„v„t p„„s„„n- t”isesti vain seuraavia radiotaa- juuksia: 122,450 MHz 122,500 MHz 122,800 MHz 123,200 MHz 123,400 MHz 123,450 MHz 123,500 MHz 123,550 MHz 123,600 MHz 123,650 MHz Taajuudelta 122,450 MHz l”ytyy Enonteki”n kentt„. 122,500:lla ovat Hyvink„„ ja Ylivieska. 122,800 MHz:n taajuutta k„ytt„„ Kit- til„n kentt„. 123,200 MHz:ll„ l„hett„v„t Orip„„, Pieks„m„ki, Pudasj„rvi ja Rantasalmi. My”s taajuudella 123,400 MHz on runsaasti kentti„: Ahmosuo, Hailuoto, Kumlinge ja Vesivehmaa. 123,450:ll„ ovat Forssa, Kitee, Punkaharju ja R„ysk„l„. 123,500:n kentti„ ovat Aavahelukka, Alavus, Haapam„ki, J„k„- l„p„„, Kemij„rvi, Kiuruvesi, Kivij„rvi, Kuhmo, Martiniiskonpalo, Menki- j„rvi, Raahe, Ranua, Sodankyl„, Sonkaj„rvi, Sulkaharju, Suomus- salmi, Vaala, Viitasaari ja Vuotso. 123,550 MHz:n radiotaajuutta k„ytt„v„t Haapavesi, Iisalmi, Kymi, K„rs„m„ki, Sel„np„„ ja Wredeby. Taajuudella 123,600 MHz ovat seuraa- vat kent„t: Hanko, Immola, Kauhajoki, Kiikala, Num-mela, Py- h„salmi ja Sein„joki. Loput, eli Eura, H„meenkyr”, J„-mij„rvi, Piikaj„r- vi, Rautavaara ja Teisko k„ytt„v„t taajuutta 123,650 MHz. Isommat kent„t Isommilla lentokentill„ on oman lennonjohto-, eli torni-, eli TWR-taajuuden lis„ksi usein my”s muita taajuuksia mm. l„hesty- mis- lennonjohdon (APP) k„yt”ss„. TWR on lyhenne sanasta TOWER eli (lennonjohto)torni ja APP sanasta APPROACH eli l„hestyminen. TWR-taajuutta k„ytet„„n yleen-s„ vain koneen ollessa kent„ll„ tai sen v„litt”m„ss„ l„heisyydess„ laskeutumassa kent„lle tai nouse- massa silt„. APP-taajuutta k„ytet„„n lentokoneen l„hestyess„ lento- kentt„„ tai poistuessa sil-t„. Tornitaajuuksilla tapahtuva radioliikenne ei yleens„ kuulu yli 50 kilometrin p„„h„n, sill„ t„ll”in lentokone on jo varsin matalalla tai ihan maan tasalla. APP-taajuuksilla lii- ken- n”idess„„n koneet ovat aika korkealla il- massa, jolloin lentokoneesta tuleva radiol„hete voi kuulua jopa satojen kilometrien p„„h„n. Joillakin kentill„ on my”s erilliset taajuudet l„hestymis- aluetutkalle (TAR) ja tarkkuusl„- hestymistutkalle (PAR). TAR on lyhenne sanoista Terminal Area surveillance Radar ja PAR sanois- ta Precision Approach Radar. T„ss„ kent„t ja niiden taajuu- det: kentt„ TWR APP Halli 128,9 128,5 Hki-Vantaa 118,6 119,1 Hki-Malmi 118,9 Ivalo 118,0 Joensuu 120,9 Jyv„skyl„ 118,0 127,0 Kauhava 122,8 130,1 Kemi 119,4 Kruunupyy 120,1 Kuopio 120,15 130,6 Lappeenranta 120,2 Maarianhamina 119,6 Oulu 124,4 Pori 120,4 Rovaniemi 118,7 118,6 Tre-Pirkkala 118,7 120,6 Turku 118,3 Utti 122,8 130,8 Vaasa 119,3 Ja t„ss„ ovat TAR- ja PAR- tutkataajuudet: kentt„ TAR PAR Jyv„skyl„ 128,8 130,2 Kauhava 128,15 122,25 Kuopio 128,7 Rovaniemi 120,05 Tre-Pirkkala 128,7 Utti 130,4 Mik„„n onkaan yhteist„ n„ille kentille, joilla on muita enem- m„n radiotaajuuksia ja nimenomaan l„hestymistutkataajuuksia? Oikein! N„m„ kaikki kent„t ovat (my”s) sotilask„yt”ss„... Muutamilla hiljaisemmilla lentokentill„ on tornitaajuuden sijaan ns. AFIS-kanava. AFIS on lyhenne sanoista Aerodrome Flight In- forma- tion Service, eli suomeksi suunnilleen lentokent„n lentotieto- palve- lu. Sama radioliikenne jo-ka muilla kentill„ tapahtuu TWR- ja/tai APP-taajuuksilla, tapahtuu n„ill„ kentill„ ns. AFIS-taajuudella: kentt„ AFIS Enonteki” 122,45 Ilmajoki 123,6 Kajaani 118,1 Kauhajoki 118,45 Kittil„ 122,8 Kuusamo 120,4 Mikkeli 123,0 Savonlinna 118,8 Sodankyl„ 123,4 Varkaus 120,4 Ylivieska 122,5 Aluelennonjohto ACC eli Area Control Center tarkoittaa aluelennonjohtoa, joi-ta Suomessa on kaksi kappaletta: Tampere ja Rovaniemi. Tampereen k„yt”ss„ ovat taajuudet 121,3; 125,4 ja 127,1 MHz. Rovaniemen taajuudet ovat 124,2; 126,1 ja 123,85 MHz. Lentokoneet ovat radioyhteydess„ aluelennonjohtoon silloin, kun ne ovat l„ht”- ja kohdelentokentt„ns„ valvonta- alueen ulkopuolella. Tampereen taajuudella 121,3 MHz ilmoittautuvat koneet, jotka nousevat seuraavilta kentilt„: Helsinki-Vantaa ja -Malmi, Maarianhamina ja Turku. Tampereelle taajuuden 125,4 MHz toimialueeseen kuuluvat Joen- suu, Kuopio, Lappeenranta, Utti, Ilmajoki, Mikkeli, Savonlinna, Varkaus ja Ylivieska. Tampereen alueeseen kuuluvat viel„ seuraavat 127,1 MHz:n taa- juuden kent„t: Halli, Jyv„skyl„, Kauhava, Kruunupyy, Tampereen Pirkkala ja Vaasa. Rovaniemen omalta kent„lt„ nousevat koneet ilmoittautuvat Rovaniemen aluelennonjohdolle taajuudella 123,85 MHz. Samalla taajuudella ei sitten olekaan muita kentti„. Taajuudella 126,1 MHz ilmoittautuvat koneet jotka nousevat Ivalon ja Kittil„n kentilt„. Muut pohjoisen kent„t eli Kemi, Oulu, Kajaani ja Kuusamo kuuluvat taajuudelle 124,2 MHz. Aluelennonjohdon kanssa lii-kenn”idess„„n lentokoneet ovat jo varsin korkealla ilmakeh„ss„, joten niiden l„hete kantaa hyvinkin kauas. Maanpinnalla sijaitseva aluelen- nonjohto ei sen sijaan kanna sen kauemmas kuin tavallinen lentokent„n lennonjohtokaan, eli usein ilmailura- dioliikenteen seuraaminen rajoittuu pelk„n koneen puheenvuorojen kuuntelemiseen. "S„„tila t„n„„n..." Monilla lentokentill„ on jo k„yt”ss„ automaattinen tiedotus- palvelu ATIS. ATIS on k„yt„nn”ss„ tietyll„ radiotaajuudella py”riv„ nonstop-nauha, joka kertoo pai-kallisen s„„n. ATIS py”rii seu-raavilla lentokentill„ ja taajuuksilla: kentt„ ATIS Hki-Vantaa 135,075 Hki-Malmi 122,7 Jyv„skyl„ 134,15 Kauhava 112,4 Kuopio 113,0 Lappeenranta 112,5 Oulu 135,45 Rovaniemi 117,7 Tampere 133,55 Turku 130,05 Utti 114,6 Lent„j„ll„ on my”s mahdollisuus ottaa suora radioyhteys len- tos„„keskuksen (Helsinki METEO ja Rovaniemi METEO) meteorologiin. Molempiin saa yhteyden taajuudella 125,1 MHz. Helsingiss„ on vie-l„ lis„mahdollisuutena kuunnella Helsinki VOLMETtia taajuudella 128,4 MHz. VOLMET ker- too s„„tiedot Helsingin lis„ksi Pirkkalasta, Turusta, Jyv„skyl„st„, Kuopiosta, Oulusta, Vaasasta, Tukholmasta ja Pietarista. Kevyt sarja Kevyemp„„n sarjaan (mm. purjelentokoneet) kuuluville lent„- vill„ esineille on varattu muutamia aivan omia taajuuksia. Alueellinen kevytliikenne 122,5 Yleinen purjelentotaajuus 123,5 R„ysk„l„n purjelento 123,45 Hyvink„„n purjelento 122,5 Vesivehmaan purjelento 123,4 Kilpapurjelento 122,65 Kilpapurjelento 122,75 Kevytilmailu, riippuliito 122,95 Kuumailmapallokerho 123,15 Sekalaisia erikoisuuksia Yleinen h„t„taajuus 121,5 Paloradio 122,2 Kaikki lentoasemat 119,7 Hki-Malmi rullaustaajuus 121,6 Hki-Vantaa rullaustaajuus 121,8 "Follow-me"-autot, Hki 121,65 Liikelentoterminaali, Hki 121,65 Ty”koneet, Halli 121,7 Ilmailuhallitus, maaliik. 121,9 Taitolento 122,3 Etsint„ ja pelastuspalvelu 123,1 L„mp”kamerahelikopteri 126,25 Bee-Air-helikopterifirma 126,35 Valmet testaus, Halli 129,4 Finnair 131,5 Finnair 131,55 SAS 131,7 FinnAviation 131,85 YLE antenninmittauslennot 131,75 J„„npoistoauto 1 Vantaa 132,2 J„„npoistoauto 2 Vantaa 132,5 J„„npoistoauto 3 Vantaa 132,8 J„„npoistoauto 4 Vantaa 133,1 J„„npoistoauto 5 Vantaa 133,4 J„„npoistoauto 6 Vantaa 133,7 Aeroflot 133,6 Ilmavoimat Suomen Ilmavoimat k„ytt„v„t edelleen VHF-ilmailuradioaluetta, mutta kun uudet h„vitt„j„t aikanaan otetaan k„ytt””n, Ilmavoimat karannee v„ljemmille vesille eli UHF:lle. Lentokentill„ on jo UHF-valmius olemassa. Ilmavoimien k„yt”ss„ on nippu taajuuksia. Kullekin Ilmavoi- mien tukikohdalle (Rissala Kuopio, Tikkakoski, Pirkkala, Kauhava, Utti, Halli ja Rovaniemi) on annettu tietty m„„r„ taajuuksia Ilmavoimien kokonaisnipusta. Tu-kikohdat vaihtavat taajuuksia kesken„„n aika ajoin, eli samat taajuudet ovat eri ajankohtina k„yt”ss„ eri tukikohtien radioliikenteess„. Kuuntelualueellasi kullakin hetkell„ k„yt”ss„ olevat taajuu- det joudut siis itse skannaamaan esiin. T„ss„ kuitenkin avuksi lista taajuuksista, joilla on viime vuosina kuultu Suomen Ilmavoimien radioliikennett„, tai jotka muuten ovat luotettavien l„hteiden perusteella Ilmavoimien k„yt”ss„. (Luotettava l„hde on esimerkiksi vierailu Ilmavoimien h„vitt„j„n ohjaamossa.) 124,9 126,9 127,5 128,1 128,2 128,6 129,1 129,5 129,7 130,6 130,9 131,2 131,3 131,8 132,8 138,5 138,85 140,5 140,7 141,15 141,2 141,425 141,725 141,8 142,275 142,8 N„m„ taajuudet on k„sitett„v„ l„hinn„ vain vinkkin„ siit„ mist„ kannattaa aloittaa etsint„. Ilmavoimat saattavat mm. 140-143 MHz:n kaistalla k„ytt„„ muitakin taajuuk- sia. Radionavigointia Lentoliikenteen yhteydess„ ei turvallisuutta voine korostaa liiaksi. Niinp„ navigoinnin eli suunnistamisen apuna on mm. suuri joukko radiotaajuuksia ja radiomajakoita sek„ pitkill„ aalloilla, ett„ VHF:ll„. N„ill„ taajuuksilla et kuule puhetta, mutta majakat l„hett„v„t tunnus- taan hitaalla s„hk”tyksell„. Monet kuitenkin kuuntelevat majakoita tavoitteenaan l„hinn„ kuulla mahdollisim- man monia majakoita mahdollisimman kaukaa. Tie- tyiss„ piireiss„ on my”s suosittu har-rastus kiert„„ etsim„ss„ ilmailun majakoita maastosta lentokenttien ymp„rist”ss„. VHF:ll„ normaalilla ilmailubandilla toimii liuta ns. VOR-ma- jakoita. VOR on lyhenne sanoista VHF Omnidirec- tional Radio range, eli VHF-monisuuntaradiomajakka. Suomessa toimivat seuraavat VOR-majakat: sijaintipaikka tunnus taajuus Anton ant 113,7 Enonteki” eno 117,1 Halli hal 115,2 Helsinki hel 114,2 Ivalo kns 115,8 Joensuu jns 115,7 Juva juv 114,3 Jyv„skyl„ lne 112,3 Kajaani kni 114,9 Kauhava kau 112,4 Kuopio veh 113,0 Kuusamo kla 114,4 Lappeenranta vil 112,5 Maarianhamina mar 110,9 Oulu ouk 113,3 Pori pri 113,2 copyright Skanneri-lehti Oy Rovaniemi roi 117,7 Sunna sua 116,6 Tampere pir 116,2 Turku rus 115,5 Utti utt 114,6 Vaasa vas 114,5 Vihti vti 117,0 Ylivieska yli 116,4 HF:ll„ ns. pitkill„ aalloilla toimii varsin suuri joukko NDB- ja Locator-majakoita. NDB tulee sanoista Non- Directional Beacon, eli suuntaamaton majakka. VOR-majakoiden tavoin n„m„ pitk„aaltojen majakat l„hett„v„t taukoamatta tunnustaan hitaalla s„hk”tyksell„. NDB-majakoiden l„hetysteho on luokkaa 1000 wattia ja Locator- majakoiden noin 50 wat-tia. Locatorit ovat l„hemp„n„ lentokent- t„„ kuin NDB:t. Matalan taajuusalueen ansiosta HF-majakat kuuluvat varsinkin pime„„n aikaan jopa satojen kilometrien p„„h„n. Niinp„ Suomessa voidaan kuunnella oman maan majakoiden lis„ksi my”s monia Scandinavian, Baltian ja IVY:n maja- koita. Suomessa ovat toiminnassa seuraavan listan majakat. Taajuudet ovat kilohertsej„. sijainti tunnus taajuus Espoo esp 381 Enonteki” het 375 h 408 Finno fin 354 Haapaj„rvi hap 393 Halli jan 404 g 319 i 412 kv 385 Helsinki/Korso kor 322 Helsinki/Espoo esp 381 h 403 u 371,5 z 291 HEKA hek 344 Hyvink„„ hyv 396 Ivalo tol 380 v 406 aku 432 g 354 Joensuu joe 325 jp 401 Jyv„skyl„ jyv 296 l 306 a 407 Kajaani kaj 337 q 315 v 364 Kangasniemi kan 331 Kauhajoki jok 394 k 402 Kauhava sus 345 d 378 u 310 ro 361 Kemi-Tornio kem 373 y 404 as 324 g 333 Kittil„ kit 328 b 364 l 344 Kruunupyy kru 388 ess 398 m 411 v 339 Kuopio kur 310 jl 387 b 377 s 334 Kuusamo kuu 355 k 327 ks 340 Lappeenranta ran 392 Malmi (Hki) f 408 Maarianhamina gdy 392 s 305 Mikkeli mi 346 m 336 s 374 Oulu laa 350 o 340 tp 290 c 310 Pakka pak 368 Pori por 341 fr 375 b 318 Rovaniemi tor 416 r 306 pa 392 o 399 Savonlinna sav 381 s 404 Sein„joki psj 352 ij 382 o 408 Sodankyl„ sk 368 a 318 Tre-Pirkkala sui 326 a 333 vs 365 d 315 Turku lie 361 rk 389 Utti kai 340 w 408 u 360 ko 400 Vaasa sep 357 j 327 hy 419 Varkaus jr 370 j 355 Ylivieska yv 318 y 384 va 332 Luettavaa Samoin kuin muutkin radiotaajuudet, niin my”s ilmailun ra- diotaajuudet muuttuvat. Taajuusmuutokset huomaat parhaiten ahkeralla kuunte- lulla ja skannaa- misella, sek„ ilmailualan julkaisuja seuraamalla. Toimituksen tietoon tulevat muutokset pyrit„„n julkaisemaan Skannerissa ja Skannerin tule- vissa taajuus- listauksissa. Itse ilmailuradion ja siihen liittyvien j„rjestelmien peri- aatteet eiv„t kuitenkaan kovin usein muutu, joten suosittelemme eri-tyisesti luettavaksi seuraavia aiemmin Skannerissa julkaistuja artikkeleja. Numero suluissa kertoo miss„ Skannerin numerossa kyseinen juttu on julkaistu. Yksitt„i- si„ numeroita on saatavissa toimitukselta hintaan 20 markkaa kappale. -ADF (u10) -AY-706 Helsinki to Moscow (4) -VOR (u12) -Helsinki-Vantaan lentoasema (2/91) -VOR/DME (8/92) Korjaus Skanneriin 1/94 s.26 Antenni-masto-hintajutun yhteydess„ on toimitus lukenut v„„- rin SRAT:n eli Suomen Radioamat””ritarvikkeen tarjouksen. Maston hinta on noin 230,- metrilt„ eik„ p„tk„lt„. Hanki ilmaisia lehti„ Skannerin tilaajana voit hankkia itsellesi ilmaisia lehti„ tilauksenhankinta- palkkioina. Menetelm„ on yksinkertainen, opasta tuttavasi tilaa- maan Skanneri maksamalla tilaussumma suoraan tilillemme OP Pet„j„vesi 4190, 533908-24811. Huolehdi siit„, ett„ h„n aloittaa pankkisiirron tiedonantoja -puolen tekstin merkinn„ll„ TH:10909, jossa TH tarkoittaa tilauksen hankki ja jossa seuraava numerosarja on sama kuin osoitetarrasi yl„reunassa. T„m„ viiden nume- ron sarja on tilaajanumerosi, pienen v„lin j„lkeen seuraavat kaksi numeroa ilmoittavat puolestaan, kuinka monta lehte„ olt maksanut. Viimeisen tulevan lehden luku on juokseva, esimerkiksi t„m„ lehti on 38u kuten kannesta suluista n„kyy. V„hent„m„ll„ 38 omasta viimeises- t„ lehdest„si tied„t montako lehte„ olet ennakkoon maksanut. T„t„ m„„r„„ voit siis kasvattaa paitsi rahalla, hankkimalla uusia tilaajia. Kun sanghaijaat Skannerille uuden onnellisen lukijan, huoleh- di siit„, ett„ h„n kirjoittaa my”s nimens„ ja osoitteensa meille tiedoksi. N„in on teht„v„, sill„ muuten emme osaa l„hett„„ lehte„ oikeaan paikkaan. Tilaushinnat ovat edelleen 12 lehte„ 140,- tai 6 lehte„ 80,-. Jokainen hankittu tilaus tuottaa yhden ilmaislehden. Skanneri testaa: Realistic Pro-2006 Hyperscan T„h„n menness„ Suomessa ei ole tyyppihyv„ksytty yht„„n skan- neria Realistic- nimell„. Alkuvuodesta 1994 Skannerin testiin tulleen Realistic Pro-2006 Hypers- canin kuitenkin todella toivoisi n„kev„ns„ laillisesti myynniss„ Suomessa. - Kyseist„ skannerivastaanotinta onkin Suomessa yritetty tyyppihy- v„ksytt„„ nimell„ Handic 0080, mutta laite valitettavasti hyl„ttiin tarkastukses- sa. Muhkea m”tikk„ Realistic Pro-2006 Hyperscan tai Handic 0080 ei ole en„„ mi-- k„„n uutuusvas- taanotin, sill„ vekotin on ollut myynniss„ yli kak-si vuotta. L„hin paikka, josta Handicia saa ostettua uutena ja kaupasta, on Tukholma (kts. Skanneri 4/92, sivu 26). Realisticia myyd„„n ainakin Englannissa, Hollannissa ja Australiassa Tandyn liikkeiss„. Hinta esimerkiksi Englannissa on noin 250 puntaa, eli reilut 2000 markkaa. Suomeen laillisestikin tuotuna tai pos-- titse tilattuna kokonaiskustannukset j„„v„t alle 4000 markkaan! Skanneri on valmistettu Japanissa. Pro-2006 edustaa perinteist„ tiiliskivimuotoilua. Erona useimpiin muihin samantyylisiin laitteisiin on se, ett„ Pro-2006 my”s painaa kuin tiiliskivi. Painoa 22 x 7 x 20 sentin kokoiseen koppaan kasatulle vastaanot- timelle kertyy yli kaksi kiloa! Kotelo on tum-manharmaata muovia, joten siit„ n„m„ kilot eiv„t voi kerty„. Painoa lis„„v„tkin tarkemmassa tut-kimuksessa l”yty- nyt erinomainen metallirunko ja sis„„nrakennettu verkkolaite. Realistic on nimenomaan tar-koitettu kotikuunteluun. T„h„n on t„hd„tty mm. rakentamalla kopan sis„„n Eurooppaan soveltuva 240 voltin verk- kolaite. Pe- r„sein„st„ esiin tulevan verkkojohdon p„„ss„ tosin on Suomen rasioihin sovel- tumaton kolmepiikkinen UK-pistoke. Jos mukana raahautuva verkko- johto ei h„irit- se, niin autok„ytt”kin onnistuu, vastaanotin hyv„ksyy my”s 13,8 V DC:n. Testiin saatiin aivan uusi vastaanotin tehtaan paketissa. Kyseinen yksil” oli tarkoitettu Englannin markkinoille, kuten verkkopistokkeestakin k„y ilmi. Laitteen mukana tulivat per„ti 92-sivuinen englanninkielinen k„ytt”ohje ja erikoinen 63 sent-ti„ korkea vastaanottimen p„„lle ruuvattava teleskooppian- tenni. Eik„ muuta. Muovikotelon yl„osassa on varsin voimakas„„ninen kolmen tuu- man kaiutin. Sen lis„ksi yl„kotelossa on muutaman millimetrin l„pimittainen rei- k„. Vastaanottimen mu-kana tullut teleskooppi t”k„t„„n rei„st„ sis„„n ja py”rite- t„„n kiinni sis„puolella piirilevyll„ seisovaan ruuviin. Antennin suhteen ei tietenk„„n olla pelk„st„„n p„„lle tulevan teleskoopin varassa. Takasein„ss„ on my”s normaali 50 ohmin BNC-liitin. Aiemmin mainittujen 13,8V DC-liittimen ja verkkojohdon lis„ksi takapaneelista l”yty- v„t liit„nn„t nauhurille ja lis„kaiuttimelle. Takana on my”s luukku, jonka alla olevaan tilaan sijoitetaan 9 voltin patteri muistin- varmennusta varten. Sis„„nrakennettua -10 dB:n vaimenninta k„y-tet„„n AOR:n tapaan taakse sijoitetulla on/off-kytkimell„. Takana on my”s h„iri”tilanteissa tarvittava "restart"-reik„. Etupuolella on pystysuorassa sein„m„ss„ hyv„ LCD-n„ytt”, kierrett„v„t „„nenvoimakkuus- ja kohinasalpapotikat, kaksi painettavaa kyt- kint„, 29 kappalet- ta painon„pp„imi„ ja kuulokeliitin. Harvinaisen j„m„kk„ halpalaite Varsin edulliseen hintaan verrattuna Pro-2006 n„ytti ja tun- tui todella j„m„k„lt„. T„st„ syyst„ oli aivan pakko avata laite jo ennen kaikkia muita toimenpiteit„. Nelj„n ruuvin j„lkeen sek„ yl„-, ett„ alakoppa putosivat ir- ti. Sisusta on todella siisti. Piirilevyt on hyvin suunniteltu, j„rjestys on selke„ ja Realis- tic k„ytt„„ mm. Icomin isojen koneiden (IC-R7000 & R7100) tapaan erinomaisia peltilootasuojauksia. Erillinen metallirunko on harvinaisen jy- kev„. Pienikokoinen verkkolaite on sekin hyvin suojattu. Englanti- laisen verkkojoh- don tilalle olisi eritt„in helppo vaihtaa Suomen oloihin sopiva verkkojohto pis- tokkeineen. T„t„ emme kuitenkaan tehneet lainaskanneriin, vaan testiss„ Realis- ticia k„ytettiin koko ajan ulkopuolisella 13,8 voltin Mascot-- verkkolaitteella. Pro-2006 edustaa nykyaikaista suunnittelua ja valmistusta. Si-s„puolella on tajuttomasti pintaliitoskomponentteja. Erityisesti on my”s huo- mattava, ett„ sisustan eri osien v„lill„ kulkee tanakat maadoitusjohtimet. Kun k„ytet„„n omaa verkkolaitetta ja maadoitettua pistorasiaa, saadaan s„hk”iskun vaara esimerkiksi ruuvinkantojen kautta riitt„v„n pieneksi. Eri piirilevyt on kyt- ketty toisiinsa siististi riviliittimill„. N„in ollen levyt on helppo tar-vitta- essa purkaa yksitellen irti esimerkiksi huoltoa varten. Koppa auvattuna selvisi my”s p„„lle ruuvattavan teleskoopin idea. Teleskooppi kytkeytyy suoraan piirilevylle antenniliittimen yhteydess„ ole- vaan ruuviin. N„in ollen teleskooppi v„litt„„ signaalin oikeastaan suorimmalla mah- dollisella tavalla aiheuttaen mahdollisimman v„h„n signaalih„vi”it„ ja vai- mennuksia. Pro-2006 on mekaanisesti suunniteltu ja toteutettu poikkeuk- sellisen hyvin. "Hyperscan"? Edistyksellisimpien skannereidensa yhteydess„ Realistic on ottanut k„ytt””n termin "hyperscan", jolla kai tarkoitetaan skanneria joka on nopeampi ja muutenkin parempi kuin aiemmat. Pro-2006 kattaa taajuusalueet 25 - 520 ja 760 - 1300 MHz. Modet ovat NFM, WFM ja AM. Mode on vapaasti valitta- vissa. Skannerissa on 400 muistipaikkaa jaettuna kymmeneen pankkiin, joissa on 40 muistia kussakin. Lis„ksi k„yt”ss„ on 10 kpl ns. monitormuiste- ja. Etsint„pankke- ja on niit„kin 10 kpl. Vapaasti valittavissa olevat kanavav„lit eli askellukset ovat 5, 12.5 ja 50 kHz. Etsint„„ voidaan my”s tehd„ t„ysin "vapaassa tilassa" pankki- en ulkopuolella joltain halutulta taajuudelta l„htien. T„m„h„n ei onnistu esi- merkiksi Uniden Bear-cat UBC/BC-200XLT:n kanssa. Sek„ pankeissa, ett„ pankkien ulkopuolella etsint„„ voidaan tehd„ taajuuksissa sek„ yl”s-, ett„ alasp„in. Mittaamamme skannausnopeudet vastaavat valmistajan ilmoitta- mia. Skannaus/et- sint„nopeuksia on kaksi. Hitaampi etenee 13-14 ka-navaa/hyppy„ sekunnissa ja nope-ampi vastaavasti 26-27 kanavaa/ hyppy„ sekunnissa. Taajuusalue on riitt„v„, sill„ harva j„„ kaipaamaan UHF-- TV-kanavia. Koska kyseess„ on skanneri, ei SSB:t„k„„n erityisemmin tule ik„v„. Muistipaikkoja ja etsint„pankkeja on riitt„v„sti l„hes kaikkeen k„ytt””n. Pankki- jako (10 x 40) on j„rkev„sti toteutettu. Skannaus on todellakin nopea, mutta "hy- perscan" haiskah- taa l„hinn„ mainostermilt„. Nopeampia- kin laitteita kun on k„ytetty jo vuosia... Pieless„ ovat l„hinn„ vain askellusvaihtoehdot. Suomen olois- sa niin t„rke„ 25 kHz puuttuu kokonaan. T„m„ hidastaa etsint„„ tarpeettomasti. Samoin 10 kHz:n askellus olisi ollut paikallaan vaihtoehtona. Etsint„pankkien ulkopuolinen etsint„mahdollisuus sen sijaan on tarpeellinen ja hyv„ ominai- suus. Muuten skannerissa on tarvittavat normaalit ominaisuudet ja toiminnot: viive (delay), etuoikeutettu muistipaikka/taajuus (priority) ja muis- tipaikan lukit- seminen pois skannauksesta (lockout). Etuoikeutetuksi muistipai- kaksi voidaan poikkeuksellisesti vapaasti valita mik„ tahansa muistipaikka. Useimmissa skanne- reissahan etuoikeutettuna voi toimia vain muistipaikka numero yksi. Virtaa Kun virta kytket„„n p„„lle, skanneri aloittaa v„litt”m„sti skannausmuisti- paikkojen skannauksen. Tyhm„ kone skannaa ihan tyytyv„isen„ "nollia", eli nelj„„sataa muistia, joilla kaikilla lu-kee vain "000.0000". Laite ei "tunnista" t„ysin tyhji„ muistipaikkoja. Lupaava alku... Bearcatin tavoin skannaukseen voidaan valita juuri halutut muistipankit painamalla halutun pankin numeron„pp„int„. Jos jo-honkin skan- nattavaan pankkiin j„„ "nollia" eli ohjelmoimattomia muistipaikkoja, ne on laitet- tava lockouttiin ettei aikaa mene niiden turhaan skannaukseen. Bearcatista poike- ten 2006 ei valita, jos muistiin ohjelmoi saman taajuuden useampaan kertaan. Englanninkielinen tukeva k„ytt”ohjekirja on todella selke„ ja hyv„, sen avulla p„„see ainakin kielt„ taitava mukavasti liikkeelle. Esi- merkiksi erilaiset ohjelmoinnit selostetaan kuvien kanssa vaihe kerrallaan. Pro-2006 on sukua muille Realisticin ja Unidenin skannereille, joten nii-t„ aiem- min k„ytt„nyt p„„- see nopeasti itse asiaan. Laite on helpohko ohjelmoida ja k„yt- t”logiikkaa voi pit„„ asiallisena lukuunottamatta aiemmin mainittua "nollaskan- nausta". N„pp„imist” on hyv„ ja riitt„v„n v„lj„, eli n„pp„imet ovat sopivan kaukana toisistaan. T„m„ v„hent„„ virhepainalluksia, jotka tosin on tar- vittaessa helppo mi-t„t”id„ "CLEAR"-n„pp„imell„ tas-kulaskinten tapaan. N„pp„i- mist”lukitusta eli keylockia skanneri ei tunne lainkaan. LCD-n„ytt” muistuttaa Unidenin n„ytt”j„. Se on selke„, antaa riitt„v„sti tietoa ja himmenee tarvittaessa dimmerill„ h„m„ri„ olosuhteita vastaavaksi. Ainoas- taan signaalimit- taria j„„ kaipaamaan. N„yt”ss„ on mustat merkit kauniin vihre„l- l„ pohjalla. N„yt-t” on mukavan kookas, 76 x 16 millimetri„. Skannaus on eritt„in nopea, vaikkakaan ei nopein tavattu tie- tenk„„n. My”s etuoikeutetulla taajuudella k„ynti sujuu rivakasti, eik„ p„tk„i- sy haittaa samaan aikaan tapahtuvaa muun l„hetteen kuuntelua. Hyv„st„ skannaus- vauhdista huolimatta taajuuslukkiutumisessa ei ollut skannauksessa ongelmia, vaan laite nappasi l„- hetteet siististi. Vaikka taajuuslukkiutuminen oli hyv„ skannauksessa, niin et- sinn„ss„ havait- tiin ett„ laitteella oli toisinaan vaikeuksia pys„hty„ er„isiin muihin kuin pu- hesignaaleihin. Niinp„ mm. hakulaitteet saattoivat j„„d„ ilman huomiota. Liit„nn„t ovat hyv„t: kaiutin, kuulokkeet, nauhuri ja 2 x antenni. 2006:n oman kaiuttimen „„ni on vahva ja „„nenlaatu hyv„. Oma kaiutin on jopa parempi kuin esimerkiksi Icomin lis„kajari (SP-7), vaikka 2006:n kaiutin on suunnattu yl”sp„in. Lis„kaiutinliit„nt„ sin„ns„ toimi hyvin. Selektiivisyys eli viereisten kanavien vaimennus on tehokas. Etsint„ pys„htyy yleens„ vasta 12,5 kHz:„ ennen jopa todella vahvaa signaalia, toisinaan ei viel„ silloinkaan. Esimerkiksi "naapurin" KAUHA kykeni avaamaan ko- hinasalvan vasta kun skanneri asetettiin 12,5 kHz varsinaisen l„hetystaajuuden (146,325 kHz) jommalle kummalle puolelle. V„h„n heikommilla l„hetteill„ meteli ei jaksanut oikealta l„hetystaajuudelta edes 12,5 kHz:n p„„- h„n. Kotimaisella 25 kHz:n kanavajaolla (eniten k„ytetty) selek- tiivisyys ei siis aiheuta ongelmia edes kaupungissa muistipaikkoja skannatessa. Etsinn„ss„ sen sijaan on sopivan h„iri”isess„ paikassa satunnaisia ongelmia. Koska etsint„„ joudutaan ajamaan 12,5 kHz:n askelluksella 25 kHz:n puuttuessa, niin etsint„ toisinaan pys„htyy kyseiset 12,5 kHz ennen vahvaa signaalia tur- han takia. Tosin useimmilla kuuntelijoilla ei ole riitt„v„n l„hell„ riitt„v„n voimakkaita l„hetteit„, joten ongelman kokonaismerkitys on pienehk”. Birdieit„ eli olemattomia l„hetteit„/kantoaaltoja ON ja ne on ilmoitettu listaamalla jo k„ytt”ohjekirjassa. Lista tuntui pit„v„n paikkan- sa. Esimerkiksi v„lil-l„ 100-180 MHz birdieit„ on kuusi kappaletta. Mittauksia Kuuntelutesti jo ennakoi hyv„„ herkkyytt„, joten odotimme mie-lenkiinnolla laboratorion mittaustuloksia. Vertailuvastaanottimina olivat Icom IC-R7000 ja AOR AR-2002, jotka tunnetusti ovat eritt„in herkki„ laitteita. Tulokset ovat tuttuun tapaan mikrovoltteja ja vertailukelpoisia aiemmin jul- kaistuihin mit- tauksiin. Mit„ pienempi lukema, sit„ herkempi vastaanotin. Herkkyys: MHz 2006 7000 2002 ------------------------------- 30 0,79 0,63 0,89 50 0,32 0,25 0,50 70 0,36 0,25 0,22 100 0,63 0,50 0,89 120 0,89 0,63 1,00 145 0,32 0,25 0,25 160 0,28 0,28 0,20 170 0,36 0,25 0,22 300 0,32 0,18 0,20 435 0,28 0,20 0,20 460 0,32 0,16 0,22 890 0,28 0,32 0,25 920 0,40 0,32 0,25 950 0,50 0,28 0,32 1000 0,56 0,63 Mittaukset vastaavat kuunneltua. 2006 on herkk„ vastaanotin, joka ei h„vi„ kilpakumppaneilleen. Itse asiassa erot Icomiin ja AOR:„„n ovat v„h„merkityksi- si„. Realisticilla kelpaa kuunnella koko laajaa taajuusaluetta. Vuotos„teilytutkimus Mittasimme vastaavasti my”s vuotos„teilyn Icomin ja AOR:n rinnalla. Lukemat ovat mikrovoltteja ja vertailukelpoisia aiempiin mittauksiin. Mit„ pienempi lukema, sen parempi laite. Realisticin vuotos„teily on eritt„in v„h„ist„ lukuunottamatta UHF:ll„ olevaa piikki„. 2006 kamppailee t„ysin mm. Icomin kanssa, eik„ AOR:st„ kehtaa t„ss„ yhteydess„ puhua. Vuotos„teily: MHz 2006 7000 2002 ------------------------------ 50 200 260 1970 120 210 250 1250 160 50 240 1070 300 70 230 2050 460 570 240 1120 920 60 130 780 1000 80 830 Outer limits Realisticin hyv„ herkkyys tu-lee esille mm. siin„, ett„ vai-- vaisen p„„lle ruuvattavan teleskoopin kanssa kuuluvuusalue on laaja. Esimer- kiksi 170 MHz:n tu- kiasemat tulivat vaivatta teleskooppiin 40 kilometrin p„„st„. Tosin itse teleskooppikin on laadukas kapine. Eri taajuusalueilla tele- skooppia k„ytet„„n eri mittaisena. T„m„ on asiallisesti neuvottu k„ytt”ohjekirjas- sakin. Ulkoantenni tietenkin laajensi kuunteluvalikoimaa. Testiss„ k„ytetty discone tuli hyvin toimeen 2006:n kanssa ilman ongelmia, sill„ 2006 kes- ti disconen tuoman lis„vahvistuksen hyvin. Vastaanotin vie melkoisesti virtaa. Testiss„ k„ytetty 2,4 watin Mascotin sein„palikka kuu-meni aika lailla. Autoon 2006 on liian suuri ja hankalasti sijoitettava mm. kiinnityssangan puuttumisen vuoksi. Kotiin vastaanotin on helppo sijoittaa s„„n- n”llisen muotoi- sen kotelon ansiosta. Skannerin taajuuslistaus ja pari uusinta Skan nerin numeroa mahtuvat mukavasti kotelon p„„lle. Jos laitteen joutuu si- joittamaan silm„korkeuden alapuolelle, n„yt”n katselua helpotta- vat pohjasta esiin k„„ntyv„t jalat, joilla etulevy„ saadaan kallistettua yl”sp„in. Vanhemmissa Uniden/Realistic-skannereissa on ongelmana huono v„litaajuusvai- mennus. ARP-puhelut iskev„t l„pi mm. poliisibandille. Pro-2006:ssa ongelma ei ole en„„ ihan samanlainen. Peilitaajuusvaimennus ei ole parantu- nut, mut-ta h„iri”l„hde sent„„n on vaihtunut. Nyt 160-170 MHz:n alueelle iskev„t l„pi NMT- puhelut! Papereista ei k„y ilmi mik„ on 2006:n v„litaajuus, mut- ta se lienee 150 MHz:n paikkeilla, sill„ NMT:t iskev„t reippaalla voimakkuudella l„pi 300 MHz:„ alemmalle taajuudelle. H„iri”t eiv„t j„„ NMT-puheluihin. Toinen ongelma on VHF:lle satunnaisen tuntuisesti r”p”ttelev„t WFM-l„hetteet. YLE:n TV- ja ULA-masto kun on vain muutaman kilometrin p„„ss„ p„„asiallisesta testipaikasta. WFM-r„iskeit„ l”ytyi my”s mm. 70 MHz:lt„. N„m„ kuitenkin ovat harvemmassa ja haittaa- vat l„hinn„ etsint„„. WFM-l„heter„iskeisiin auttoi -10dB:n vaimennin. T„m„ riitti my”s sil- loin kun vastaanotin oli kiinni ulkoantennissa. Muuten vaimen- ninta tarvitsi aika harvoin, sil-l„ h„iri”iden m„„r„ 2006:ssa oli kohtuullisen v„- h„inen, eik„ vai- mennin auttanut pahimpaan ongelmaan, eli tosi voimakkaisiin NMT-peilitaajuusl„- hetteisiin. Muutakin mielenkiintoista havaittiin. Yhten„ iltap„iv„n„ lai-te sekosi. Kesken etsinn„n (search) laite hypp„si itsest„„n skannaukseen aivan kuin virta olisi katkennut sekunnin murto-osaksi. T„m„ tapahtui ainoastaan yhten„ iltap„i- v„n„ ja ainoastaan vedett„ess„ etsinn„ll„ ULA-aluetta WFM-model- la. Yritimme jatkaa etsint„„ toistakymment„ kertaa kunnes luovutimme. Illalla uudestaan yritett„ess„ vika oli ohi. P„tkinn„n l„hde ja syy j„iv„t selvitt„m„tt„, mutta n„ytt„isi silt„ ett„ kyseess„ oli joku virtakatkos, sill„ skanneri reagoi samalla tavalla kuin virtaa kytkett„ess„. T„ll”inh„n 2006 aina aloittaa suoraan skannauksen il-man eri k„sky„. Ž„nikohinasalpa Er„s 2006:n mielenkiintoinen ominaisuus on Sound Squelch eli „„nikohinasalpa. Kyseess„ ei siis v„itet„k„„n olevan puheen tunnistava skannaus niin kuin er„iss„ kiksi kantoaal- toon, vastaanotin jatkaa skannausta mik„li se ei kuule taajuu- della „„nt„ 0,5 se- kunnin kuluessa. Kun kuunnellulla taajuudella „„ni lakkaa, mutta kantoaalto s„ilyy, niin vastaanotin odottaa viisi sekunttia ja jatkaa skan- nausta jos mit„„n „„n-t„ ei ala kuulua t„n„ aikana. Erilaisia „„nen tunnistavia skannauksia ja „„nikohinasalpoja ovat yritt„neet viritell„ useat skannerivalmistajat vuosien mittaan. Yht„„n skannerikuuntelijan kannalta riitt„v„n hyv„„ yrityst„ ei ole vastaan viel„ tullut, eik„ 2006 tee poikkeusta. 2006:n „„nikohinasalpa toimii vain varsin puhtaiden kantoaaltojen kanssa. Jos taajuudella on jotain r”pellyst„ ja r„hin„„, homma ei toimi eli skannaus ei jatku itsest„„n. No, Realistic ei kyll„ muuta luvan- nutkaan. Moitteista huolimatta „„nikohinasalvasta on apua tietyiss„ tilanteissa. Sill„ saadaan mm. ohitettua p„„lle unohtuneet tukiasemat ja hiljaiset birdiet. Ongelmana on puolestaan se, ett„ jos taajuudella tulee pu-- heessa liian pitk„ miettimistauko, 2006 jatkaa matkaa. Samoin jos modulaatio on heikko, „„niko- hinasalpa painaa ohi eik„ huomaa l„hetett„. T„llainen vaara on erityisesti AM- ilmailukuuntelussa, jossa kaukainen asema saattaa kuulua aika puhtaasti, mutta heikolla „„nenvoimakkuudella. Esi-merkiksi Jyv„skyl„ss„ „„niko- hinasalpa ei kertaakaan tajunnut pys„ytt„„ skannausta paikallisen lentokent„n koko ajan p„„ll„ olevaan, mutta heikohkoon Afikseen taajuudella 134,150 MHz AM. Erikoisuuksia 400 muistipaikan lis„ksi Realisticissa on 10 ns. monitormuis- tia. Niihin voidaan n„pp„r„sti tallettaa yhdell„ n„pp„imen painalluksella etsinn„n yhteydess„ l”ytyvi„ mielen- kiintoisia taajuuksia. Monitormuisteihin talletettuja taajuuksia voidaan sitten my”hemmin kuunnella erikseen ja/ tai siirt„„ niit„ normaaleille skannausmuisti- paikoille. Koska muistipaikkoja on pal-jon, on toisinaan vaikea valvoa mit„ muistipaik- koja/taajuuksia on tullut laitettua lockouttiin. Joskus tulee laitettua joku t„rke„kin taajuus lockoutiin, kun sill„ on v„liaikainen h„iri” tai taajuudelle j„„ porukkaa jorisemaan turhia juuri silloin kun kuuntelija ha- luaisi seurata ta- pahtumien kehityst„ muillakin kanavilla. T„ll„ tavalla lockouttiin "v„liaikaisesti" laitetuilla taa- juuksilla on tapana unohtua. Vas-ta p„ivien tai viikkojen j„lkeen havahtuu joku ker- ta huomaamaan, ett„ mitenk„s sit„ ja sit„ asemaa ei ole kuulunut aikoihin? Lockoutissa! Realisticissa on "L/O RVW"- eli lockout review-n„pp„in. Sit„ painelemalla skanneri n„yt-t„„ yksi kerrallaan kaikki lockouttiin isketyt taajuudet. N„in ei tarvitse k„yd„ vaikka Bearcatin tavoin manualilla l„pi kaik-kia muistipaikkoja lockouttiin laitettuja etsiess„. Eritt„in hyv„ oivallus ja omi- naisuus. Mihin k„ytt””n? Realistic Pro-2006 Hyperscan on varsin yksiselitteisesti ns. tukiskanneri. Autok„ytt”kin toki onnistuu, sill„ Pro-2006 py”rii 13,8 voltillakin. Autok„ytt”„ vastaan puhuvat ainakin seuraavat tekij„t: iso koko, vaikea asentaa autoon, ei kiinnistyssankaa ja muistit on vaikea nollata ajaessa (muistintyhjennys on neuvottu ohjekirjan sivulla 23). Tukik„ytt””n 2006 sen sijaan soveltuu erinomaisesti. Skanneri sopii sek„ haja-asutusalueelle ett„ kaupunkiin. Laite on ominaisuuksiltaan monipuolinen ja nykyaikainen ja hinnaltaan edullinen. 2006 on aika selv„sti pie- nempih„iri”inen kuin useimmat muut viime vuosien skannerit, joten sit„ voi suo- sitella my”s vahvojen signaalien l„heisyyteen. T„ss„ on meill„ todella hyv„ t„ysiverinen skanneri. Monet kiitokset 2006:n lainasta Englantiin Link Electronic- sille. Jos laitteen osto kiinnostaa, niin osoite on Link Electronics - Tandy Mill- field, 216 Lincoln Road, Peterborough PE1 2NE, England. Puhelin 990-44-733-345 731 ja telefax 990- 44-733-346 770. Yhteyshenkil”n„ on ulkomaankaupassa Mike Bowt- horpe. **** KAIKKI SKANNERIN MITTAUSTULOKSET JA TESTIT OVAT VERTAILU- KELPOISIA KAIKKIEN SKANNERIN MITTAUSTEN JA TESTIEN KANSSA, SUOSITTELEMME SKANNERI 3/94:N TILAAMISTA MIKŽLI SUUNNITTELETTE UUDEN SKANNERIVASTAANOTTIMEN HANKINTAA. KO. LEHDESSŽ ON YLI 20 ERI SKANNERIN TESTIT/ESITTELYT. SATASIVUISEN LEHDEN VOI TILATA LŽHETTŽ- MŽLLŽ 50 MARKAN SETELIN OSOITTEELLA SKANNERI-LEHTI OY, PL 35, 40321 JYVŽSKYLŽ. ETHŽN UNOHDA LAITTAA OMAA OSOITETTASI MUKAAN. Fax-salaisuuteen parannus Suurten yritysten tietosuojamurheena on usein, ett„ telefax-- sanomat ovat kaikkien n„ht„viss„ ja ensimm„isen„ t”ihin tuleva juoksutytt” voi lukea koko ulkomaan fax-liikenteen sis„ll”n. Ruotsalainen Leif Lundblad on kehitt„nyt faxiin lis„laitteen, joka pussittaa tulevat telefax-arkit muoviin kirjeiksi ja varastoi ne koneen alla olevaan lukittavaan postilaatikkoon. Laite on Facitin valmistamana Veri- mation -nimisen yrityksen tuote ja nyt kansainv„lisess„ myynniss„. Hintaa salai- suuden turvaami- selle tulee Sealfax-koneen my”t„ noin 80 000 markkaa. Kaukokirjoitinnauhan tulkintaa KAAVIO LEHDESSŽ 2/1994 Skanneri Radio on vapaan, terveen moraalin puitteissa tapah- tuvan viestint„- harrastuksen „„nenkannattaja. Lukijan lehti -luonteen vuoksi esitetyt mielipiteet eiv„t v„ltt„m„tt„ vastaa toimittajien omia n„kemyksi„. Toimitus kielt„„ tekem„st„ artik- kelien pohjalta laittomia kokeiluja. Kustantajan ja lehden yhteystiedot Skanneri Radio Skanneri-lehti Oy PL 35 40321 Jyv„skyl„ Tilaushinnat Uusi tilaaja maksaa 6 lehdest„ 80,- tai 12 lehdest„ 140,-. Tilauksen uusinta maksaa 120,- 12 lehdelt„. Mik„li tilaus tulee vanhalla pank- kisiirrolla ja summa on 70/120 mk, saa rahalla 5/11 lehte„. Tilausohje L„het„ raha k„teisen„ kirjeess„ tai maksa se tilille OP Pet„j„vesi 533908 - 24811 Tilille maksettaessa tulee osoite kirjoittaa my”s pankkisiir- ron tiedonantoja- osaan tai automaatilla maksettaessa tiedonantoihin. Ottakaa yh- teytt„, mik„li ette kolmen viikon kuluessa maksusta saa postia Skannerilta. N„ytenumerot Yhden n„ytelehden saa l„hett„m„ll„ 10 markkaa lehden osoit- teeseen. Pohjoismaat ja Baltia Tilaushinnat kuten Suomeen. Toimitus P„„toimittaja Esa Sallden - puh/fax 941-853081 Toimitussihteeri Anssi Nieminen - puh/fax 941-3722224 varmimmin iltaisin ja pe-su Pikkuilmoitukset Tilaajille pikkuilmoitukset ovat ilmaisia, muille 10 mk/rivi. Kaupalliset ilmoitukset Takakansi 5000,- sis„kansi 1100,- 1/1 sivu 900,- 1/2 sivu 650,- 1/3 sivu 500,- 1/4 sivu 350,- 1/6 sivu 280,- 3,50 mk/pmm p„„kirjoitus Skanneri 2/94 H„irik”t kuriin! Kotkan poliisin toistimella oli h„irikk” sunnuntaina 6.3. kello 15.48. Noin minuutin kest„nyt piippailu laittoi p„ivyst„j„n tiedustelemaan, oliko jollakulla h„t„tilanne. Kysymykseen "kuka siell„?" vastaus oli "min„". H„irikk”„ on kuultu my”s Haminan poliisin toistimella. Mah- dollisesti kyseess„ on ollut sama henkil” ja radiopuhelin. Vetoamme kaikkiin Skannerin lukijoihin h„irik”n poistamisek- si, sill„ muuten kuuntelijat rinnastetaan tarpeettomasti h„irik”ihin ja kunnial- lisesta skan- neriharrastuksesta tehd„„n likaista ilkivaltaa asiaa tuntematto- mien silmiss„. Menettelytavan valinta on toki aina vaikeaa, moni tuntee vai- keaksi poliisille soittamisen ja vihjeen antamisen. Asiaa ei helpota tieto siit„, ett„ p„ivystyk- sess„ voi olla puhelinnauhoitus ja tulevan puhelun numeron„ytt”. Toisaalta suora varoitus h„irik”lle "sinut tunnetaan" voi olla vaarallinen rat- kaisu jos asialla on rikollinen aines eik„ vain harkitsematon harrastelija. Laillisen yhteiskunnan tukijana joudun suosittelemaan ilmoi- tusta poliisille havaituista h„irik”ist„ turvallisuusliikennetaajuuksilla. Poi- kasten ollessa kyseess„ voi toki radion k„ytt”opastus ja yst„v„llinen varoitus riitt„„. Vaikka koheltaja olisikin alaik„inen, h„irint„„n k„ytetty laite tullaan kyll„ takava- rikoimaan poliisille tehdyn ilmoituksen j„lkeen ja taloudellinen tappio voi olla melkoinen ty”tt”myyskorvauksista tai taskurahoista s„„stetyn radion menness„ lekan alle. Pit„„ kirjoittaa mutta ei saa Asioista tiet„vien ja niiss„ mukana olevien lukijoiden suh- tautuminen Skanne- riin on usein kaksijakoista. Toisaalta halutaan lukea hyvi„ jut- tuja, mutta ollaan sit„ mielt„, ett„ on asioita joista ei saa kirjoittaa. Suhtautuminen k„rjistyy ehk„ kirkkaimmin verrattaessa kir- joitteluamme poliiseista ja laittomilla LA-kanavilla touhuajista. Kun kerrom- me poliisin tai muiden viranomaisten touhuista ja organisaatioista, pidet„„n t„t„ eritt„in hyv„n„. Kun taas kirjoitamme jostain yksityishenkil”iden j„rjes- t„m„st„ lakia sivuavasta puuhailusta, pel„t„„n jatkuvasti ongelmia viranomais- ten kanssa. Kysymmekin nyt rohkeutta my”s lukijoilta, ottakaa yhteytt„ ja kertokaa mist„ teid„n harrastuksestanne voisi kirjoittaa. Tekisimme mielihyvin juttuja muis- takin henkil”ist„ kuin yleisradiopiraateista, jotka katsovat toimivansa aatteel- lisella pohjalla ja siksi haluavat asialleen julkisuutta. Meist„ ei kirjoiteta ilman lupaa Puhelin soi ja puolituttu CB-DX-kerholainen (laittomilla taa- juuksilla ulko- maanyhteyksi„ ottava harrastaja) soittaa. DX-man: Terve, sovittaisiinko, ett„ meid„n kerhostamme XXX ei kirjoiteta Skannerissa. EMS: Ei sovita. Miksi edes kysyt? DX-man: THK:n tarkastajat k„viv„t kaverilla ja veiv„t laitteet. Samalla ne kysyiv„t, onko t„m„ samaa poppoota kuin Skannerissa kerrottiin. Ett„ lupaisit- teko, ettei meist„ en„„ kirjoiteta sanaakaan ilman lupaamme. EMS: Ei luvata. Eih„n t„n„„n tied„ mit„ idioottimaisuuksia kek- sitte tai saavu- tuksia saavutatte huomenna. Kyll„ uutisista pit„„ kirjoittaa eik„ maininta lehdess„ varmaan johtanut kaverisi k„ryyn. Suomi on iso osoite ja Savoonkin mahtuu melkoinen m„„r„ an- tenneja seulotta- vaksi, vaikka joskus annammekin summittaisia suuntia Suomen maassa. Yleisesti ottaen suosittelemme avoimmuutta harrastuksissa, sill„ riitt„„, ett„ radioamat””rien toiminta oli 1980-luvulle saakka salaseura- laisten puuhaste- lua. Emme en„„ soisi muiden harrastajaryhmien munaavan asiaansa salailemalla vaan hankkimalla julkisuutta asialleen asiallisella tiedotuksel- la. Vain asian tunnetuksi tekeminen voi johtaa muutoksiin viallisissa lakipyk„- liss„. Skanneri on viestinn„n alalla yksi tiedotusv„yl„... Olisiko yhdistyksiss„ ideaa? Eik” suomalaistenkin CB-piraattien olisi aika perustaa oma aatteellinen yhdistys ja rekister”id„ se? T„m„ ry voisi sitten kampanjoida avoimesti esimer- kiksi 27,405-28,000 MHz:n vapauttamiseksi SSB-radiopuhelinlii- kenteeseen. Etuja olisi useitakin, SSB-CB-liikenne olisi silloin v„hem- mist”n harraste sen sijaan ett„ se on rikollisten harraste. Yhdistys voisi my”s hoi- taa kutsuluette- loita ym. nykyisin ulkomaisten kerhojen hoitamia teht„vi„. Sa- malla muutkin kuin THK seuraisi ep„asiallista liikennett„ ja puuttuisi h„iri”ihin yhdistyksen maineen puhtaana pit„miseksi. Esa Salld‚n