TERVETULOA SKANNERI RADIO -LEHDEN JUTTUJEN PARIIN. SEURAAVASSA SAATTE HALKILEIKKAUKSEN LEHTIEN SISŽLL™STŽ VIIME AJOILTA. MIKSI JOKIN JUTTU VOI LOPPUA KESKEN? SKANNERIN TOIMITTAJAT VOIVAT LUOVUTTAA BOKSIKŽYTT™™N VAIN SEL- LAISIA JUTTUJA, JOIHIN HEILLŽ ON TŽYDET JULKAISUOIKEUDET. SIKSI JOISSAKIN JUTUISSA LUKEE MUUTAMAN RIVIN JŽLKEEN -Vajaat oikeudet- JA SE MERKITSEE SITŽ, ETTŽ EMME OLE PYYTŽNEET TAI SAANEET LUPAA JUTUN JULKAISUUN TŽSSŽ MUODOSSA. TEKIJŽNOIKEUDELLISISTA SYISTŽ NŽITŽ JUTTUJA VOI LUKEA AINOASTAAN PAPERILTA. HALUTESSANNE VOITTE TIEDUSTELLA NIITŽ SKANNERIN TOIMITUKSESTA. Aloitamme apinalaatikosta Skannerin esittelyn: Skanneri Radio on sitoutumaton, ep„poliittinen s„hk”isen vies- tinn„n harrastajien erikoisaikakauslehti. Lehdess„ esitetyt mielipiteet eiv„t v„ltt„m„tt„ edusta toimi- tuksen mielipidett„. Toimitus sanoutuu irti kaikista lukijoiden lehden artikkelien pohjalta tekemist„ kokeiluista. Kustantajan ja lehden yhteystiedot Skanneri Radio Skanneri Mediat Ky PL 35 40321 Jyv„skyl„ Lehtitilaukset, osoitteenmuutokset, tuotetilaukset puhelin/telefax 941-241 019 Tilaushinnat Uusi tilaaja saa 6 lehte„ hintaan 70 markkaa tai 12 lehte„ 120 markkaa. Tilauksen uusinta maksaa 110,- 12 lehdelt„. Ir- tonumerohinta on 12 markkaa. Skanneri Radio ilmestyy v„hint„„n kahden kuukauden v„lein. Lehti ei ilmesty kaksoisnumeroina. Tilausmaksun voi l„hett„„ postitse k„teisen„ tai maksaa Skanneri Mediat Ky:n tilille OP Pet„j„vesi 533908 - 24811 Muistakaa ilmoittaa postiosoitteenne. Ottakaa yhteytt„, mik„li ette kolmen viikon kuluessa saa postia Skannerilta. N„ytenumeron saa l„hett„m„ll„ 10 markan setelin lehden osoit- teeseen. Pohjoismaihin ja Baltiaan hinnat ovat samat. P„„toimittaja Esa Sallden 941-853 081 Toimitussihteeri Anssi Nieminen 941-241 019 Pikkuilmoitukset Lukijoiden pikkuilmoitukset ovat ilmaisia. Kaupalliset ilmoitukset Sis„kansi 1100,- koko sivu 900,- puoli sivua 650,- kolmannes 500,- nelj„nnes 350,- 3,50 mk/pmm kuudennes 280,- Skanneri Radio ottaa mielell„„n vastaan lukijoiden mielipiteet ja artikkelit lehden k„sittelem„lt„ s„hk”isen viestinn„n saralta. Kaikki jutut s„hk”isen viestinn„n tiimoilta kiinnosta- vat, julkaisuvalmis kuten muokattukin materiaali korvataan p„„- s„„nt”isesti lehden ilmaisnumeroilla. Skanneri 8/91 juttuja alkaen p„„kirjoituksesta: Me ammattirikolliset Sanomalehti Karjalaisen kolmossivulla julistettiin skanne- rikuuntelijoista 75 prosenttia ammattirikollisiksi. Lausunnon on antanut p„„toimittaja Kari Piirainen poliisien radioammat- tilehdest„ Aaltosanomista. Aaltosanomien kanssa taas puolestaan on tekemisiss„ poliisien LA-kerho Piraatti. Vastasin t„h„n 11.11. ilmestyneen Karjalaisen juttuun saman lehden yleis”nosastossa. Toimituksen arvio rikollisten osuudesta kuuntelijoissa on vain muutama prosentti. Tosiasia kuitenkin on, ett„ joukossamme on (hyvin) pieni osa ammattirikollisia. Tied„mme hyvin, ett„ vankiloissa Skanneria luetaan yht„ lailla kummallakin puolen peltiovea. Tosiasiaa on turha taivastella, sill„ tieto on valtaa kaikkialla. Hupia mainoksista Seppo Sis„tt”, Aamulehti-yhtym„n viestint„johtaja, ar- vosteli Radioamat””ri-lehden mainostajia melko haastavaan s„vyyn esitelm”idess„„n radioamat””rien tiedotusp„ivill„ lokakuussa Tampereella. Osansa ansaitsivat nimen omaan ne mainostajat, jotka ovat ilmoittaneet my”s Skannerissa. Sis„tt” ehdotti, ett„ Uranus- Tuonnin (sama henkil” on laatinut ainakin alkuvaiheessa Ham Ra- dio Ltd:n ilmoitukset) tulisi todistaa ett„ sen "sensaatiomai- nen, mullistava ja paras" tuote olisi todella kehujen arvoinen. Elstaria h„n kritisoi isojen kirjaimien k„ytt” (Radioamat””rin ilmoituksissa) ja loputtoman tuntuisista listoista. Sis„t”n n„k”kulma ilmoittajiin oli olikin se, ett„ p”lj„t ilmoitukset saavat lehden vakiolukijatkin tuntumaan p”ljilt„ ulkopuolisen silmin. Police Specialin „l„kk„ Monet uteliaat ovat jo ehtineet kysy„, millainen meteli Skannerin Police Specialista, Suomen poliisin kanava, taajuus- ja koodierikoisnumerosta on noussut. T„t„ kirjoitettaessa ei viel„ kovinkaan paljoa meteli„ ole kuulunut, yhdess„ radiohaastattelussa kuultiin sis„asiainministeri”n poliisiosastoa, jonka insin””ri kehui Police Specialia perusteellisemmaksi yhteenvedoksi kuin heid„n omat tuotoksensa t„h„n menness„. Poliisiosasto ei ole pit„nyt yhteenvetoa tarpeellisena. p„„toimittaja Esa Sallden CEPT sy” AM:n Vanha kunnon AM-modulaatio on uhattuna my”s Saksassa, jossa 27 MHz:n LA-kanavia on hallinnut 40 FM-kanavan ja 12 AM-kanvan j„rjestelm„. CEPTin suunnitelmat tappaisivat Suomen tapaan AM:n kokonaan. Alkuiskuna Saksassa lopetetaan AM-laitteiden tyyppihy- v„ksynt„ vuoden 1992 lopussa. Saksaa vastaava j„rjestelm„ (Verschiedene europ„ische AM- Staaten) on hyv„ksytty Ranskaan, Belgiaan, Espanjaan, Unkariin, Tsekkoslovakiaan, Puolaan ja Sveitsiin. N„iss„ maissa voi AM- konetta k„ytt„„ ulkomaalainen (toisesta mainitusta maasta) kuukauden, mik„li h„n on hankkinut kiertoluvan (Circulation Card). Miksi 12 AM-kanavaa? Saksan LA-toiminta on ollut vuosikymmeni„ kylm„n sodan ilmapiirin kangistamaa. Reilut kaksikymment„ vuotta sitten annettiin lupa K-Ger„te -laitteisiin, kuusikanavaisiin AM-LA- puhelimiin. K„sipuhelimien lupia viivytettiin vuosia, ilmeisesti kansallisen turvallisuuden vuoksi. Saksan byrokratian perinteet heijastuvat radiolaitteissa my”s Suomeen. Ruotsi-Suomen ainutkertainen AM-LA-puhelin- symbioosi ei ole pystynyt torjumaan tietoisuudestamme saksalaisia lyhenteit„. BAPT merkitsee Bundes„mter fur Post und Telekom, FTZ on puolestaan hyv„ksynt„tunnuksen merkki (FTZ- Nummer). CEPT-hyv„ksynt„ syrj„ytt„„ kansallisen FTZ-numeron vuoden 1992 lopulla. N„in p„„st„„n kohti sit„ tilaa, jossa saksalainen hyv„ksynt„ kelpaa my”s Suomessa ilman THK:n eri tarkastusta. * * * * * Uutuuksia Suomeen Revexilt„ on tullut markkinoille uusi seisovan aallon ja tehon (SWR/PWR) mittari, joka toimii VHF-UHF-alueilla aina 400 watin tehoon saakka. Icomilta on tulossa VHF-UHF-vastaanotin IC-R7100, jossa on vanhasta seiskatonnista parannetut muistit (9x100) ja skannaus- toiminnot. Uutuutena on ns. Windows-skannaus, jossa radio toimii kahdella eri skannauksella. T„llainen p„„llekk„istoiminta voi olla kahden taajuuden v„lin selaus ja muistiskannaus. Hinta asettunee 9000 markan tuntumaan. Standard C5600 - luxusta isolla rahalla? Milt„ hamin kinkuille maistuisi t„ydellisell„ kauko- ohjauksella ja omalla toimintan„yt”ll„ varustettu mikrofoni, joka ei edellyt„ pienint„k„„n kurotusta tai pyllyn py”rityst„ kohti itse radiota? Kapulalla voisit komennella 50 watin tehoa VHF:ll„ ja 40 wattia UHF:ll„. Skanneri koeajoi Standard C5600 dualbanderia kahden kuukauden ajan. Testasimme laitetta edellisten testikoneiden ta- paan liikenteess„, mik„ olikin omiaan Standardille, sill„ t„m„ radio on tehty nimen omaan autoilevalle radioamat””rille. Ominaisuuksia Standard on m”tikk„n„ melkoisen kookas 2 metrin ja 70 sentin aaltoalueiden radio. Saman hintaluokan kilpailija Icom IC-2410 on massaltaan ehk„ 50% Standardista, mutta laitteiden ideologiakin on t„ysin erilainen. Icom mahtuu miniauton kojelautaan, Standardin ideana taas on tarvittaessa k„tkeyty„ n„kym„tt”miin ja toimia yksin mik- rofonista ohjattuna, onhan toisen taajuuden n„ytt” mikiss„. Ico- min kalliimpi versio on kauko-ohjattavissa mikrofonista, n„ytt” on kuitenkin luurattava itse radiosta. Hamina bandilla Standardin „„nenlaatu l„hetyksess„ on testaajan korviin paras vastaan tullut. Yleiskutsu kutsukanavalla onnistuu kol- mella eri teholla, 145,5 MHz:lla 50/10/3 watilla tai 433,5 MHz:lla 40/10/3 watilla. Eli luonnollinen „„ni ja riitt„v„ teho saavat vastapuolen tyytyv„iseksi. Kusoilu sujuu kohtalaisen k„tev„sti pelk„ll„ mikrofoniohjauksellakin. Kun kaikki muistipaikat on valmiiksi oikein ladattu, ei itse n„pp„imist””n tarvitse koskea lainkaan vaan ohjaus sujuu yl”s-alas nappuloilla ja muistin-taajuudenva- lintavaihtimella. Tehoja onnistuu vaihtamaan kohtuullisen helposti yhteydenkin aikana esimerkiksi siirrytt„ess„ tois- tinasemal”pin„st„ suoralle yhteydelle. Sit„ deluxea: mikrofoni Standardin mikki on ensi silm„yksell„ outo molkki. Kun mikin suojalevyn avaa, alta paljastuu 16 n„pp„int„ joilla pystyy komentamaan koko radiota sek„ ohjelmoimaan haluamansa muistit erikoisasetuksineen. Mikrofonin huomiota kiinnitt„vin yksityiskohta on taajuusn„ytt”, joka kertoo koko taajuusluvun, muistikanavan numeron, l„htev„n ja tulevan signaalin palkkeina, toistinasemaerotuksen plussana tai miinuksena, n„pp„imen tuplatoiminnan (function) ja mahdolliset selektiivikohinasalvat (CSQ, PAG). N„ytt” on keltapohjainen LCD-n„ytt”, jonka mustat merkit n„kyv„t joka kulmasta eritt„in selv„sti. Valon voimakkuutta voi himment„„ yhden pyk„l„n niin halutessaan. My”s n„pp„imet on valaistu niin, ett„ ne n„kyv„t pime„ss„ kellert„vin„ neli”in„. N„pp„imist”n k„yt”n oppiminen on varsinkin dualbandereiden kanssa pelanneelle helppoa, jopa sokkok„yt”n oppii kohtuullisen helposti. Ennalta ohjelmoitujen ilojen lis„ksi voi taajuuden n„pp„ill„ suoraan sis„„n, joten koneen hallinta tuntuu hoituvan hyvin mikist„ k„sin. Ainoastaan kymmenien megahertsien vaihto oli hieman kankeaa. Ž„nenvoimakkuuskin pysyy kurissa, sill„ sit„ voi yht„ lailla kauko-ohjata. Kohinasalvan k„ytt” ei tosin onnistu yht„ helposti yl”s-alas-n„pp„imist„, mutta niit„ ei s„„nn”llisesti tarvitsekaan ruuvata. Deluxea: k„ytt”paneeli Standardiin saa virran p„„lle paitsi mikrofonin power- kytkimest„, my”s t”kk„„m„ll„ oikeanpuoleista UHF-„„nenvoimak- kuuss„„dint„. Erilliset „„nenvoimakkuus- ja kohinasalvat bandeille ovat asiallisen kokoiset, samoin VFO/muistiselausnuppi ja muut 12 painokytkint„. Montaako muuta VHF/UHF-radiota voi ohjelmoida lapaset k„siss„? My”s Standardin n„ytt” on asiallisen kokoinen ja saisi t„ydet kehut, ellei suorassa auringon paisteessa numeroista tulisi taustaan varjoja, jotka vaikeuttavat lukemista. Sittenk„„n itse LCD:n selvyys ei k„rsi, ainoastaan varjot h„iritsev„t mik„li katsot radiota toisaalta ja aurinko paistaa vastakkaisesta suunnasta. N„ytt” on polaroitu niin, ett„ siit„ ei saa selv„„ kohtisuoraan tai alaviistosta katsoessa. Alhaalta radioon katsoo harvoin... Mikrofonin ja n„yt”n sek„ n„pp„inten himmennin on yhteinen ja kaksi asentoa tuntuvat riitt„vilt„. Mukava yksityiskohta on bandivalinta, joka vaihtaa punaista ja vihre„„ v„rivaloa valintan„pp„imiss„. Standardin erikoisuutena on hieman vanhahtava tapa laittaa erilliset liit„nn„t VHF- ja UHF-antenneille. Liittimet ovat kaapelin p„tkien p„iss„, joten itse asennus ei tuota ongelmia ja dualbandantennin sovitinkaan ei ole vaikea asentaa. Yht„ antennia k„ytt„ess„ erilliset liit„nn„t merkitsev„t parin sadan lis„kulua, kahta antennia k„ytt„ess„ taas p„„see laittamaan aina mieleisens„ antenniviidakon, esimerkiksi ARP-antenni ja muutettu NMT-antenni eiv„t kieli kenellek„„n asiaa tuntevallekaan amat””rilaitteista. Liikenteess„ Standardin k„ytt”„ testattiin pelk„n mikrofonin turvin, eli simuloimme tilannetta jossa radio on kiinte„sti asennettuna siten, ett„ vain mikrofoni on kojelaudassa. Lopputoteamus oli, ett„ Standard C5600 kauko-ohjausmikrofonilla oli selv„sti ulkoantennillista k„siradiota k„tev„mpi k„ytt„„ koska yksik„tinenkin n„pp„ily onnistui. Ulkoisten h„iri”iden sieto Standardissa on erinomainen, mutta samaa ei valitettavasti voida sanoa sis„isist„ ker- rannaisista. Vastaanottimen laajaa taajuusalueetta k„ytett„ess„ tulee helposti toisen bandin kerrannaisia ja ne kuuluvat ep„miellytt„vin„ surauksina keskeytt„en skannauksen. Bandeille on kummallekin oma lis„kaiutinliit„nt„ns„, joita kannattaa ehdottomasti k„ytt„„ esimerkiksi kytkem„ll„ autoissa yleistyneet kojelaudan kaiuttimet erikseen "vasemmalle ja oikealle bandille". Standard C5600:n oma kaiutin on onnettoman tehoinen ja kotelon pohjaan sijoitettuna loppukin „„ni hukkuu soran rapinaan. Oma kaiutin on siis h„t„vara, lis„kaiuttimet on joka tapauksessa johdotettava paikoilleen jos radiota k„ytt„„ yksin mikrofonista. Jupinaa puutteista Radiossa on k„yt”ss„ 20 muistia, mutta vain yksi perusskannaustapa, jossa on muutaman sekunnin delay. Skannaus on siis pys„ytett„v„ tangentista tai memory scannista, jonka j„lkeen skannaus on polkaistava taas k„yntiin yhdell„ napin painalluksella. Toisaalta radiota ei tarvitse Icomin tavoin komentaa aina uudelleen aloittamaan skannausta virran katkaisun j„lkeen. Kaksikymment„ muistia k„yd„„n l„pi hieman Icom IC-3220:aa nopeammin. Ongelmana onkin muistipaikan poissulkemiseen tarvittavan n„pp„imen puuttuminen, sit„ kuuntelet aina mit„ olet ohjelmoinut. Toisaalta ohjelmoinnin voi aina muuttaa. Muistin ohituksen puute on kaiken kaikkiaan „rsytt„v„ piirre. Numeroita Standard on ennen kaikkea luksusluokan radioamat””ridualbanderi autoihin, joihin laitteen asennus voi muuten olla vaikeaa tai ep„esteettist„. Kuuntelun p„„paino on toki amat””rialueella, mutta radio tuntui miellytt„v„lt„ kummallakin bandilla korkeammillakin taajuksilla. Radion l„hetin laajenee ainakin 130-150 MHz:lle ja VHF:ll„ muistiin voi ohjelmoida vapaasti jopa 20 MHz:n eron l„hetys- ja vastaanottotaajuudelle. Vastaanotin toimii 130-180 MHz:lla sek„ 420-470 MHz:lla riippuen hieman versiosta. Plussat ja miinukset + asennusvapaus, mahdollisuus tehd„ eri sovellutuksia k„yt”n mukaan, jopa koko radion saa n„kym„tt”miin + tyylik„s, kohtuullisen selke„ k„ytt„„ + t„ydellinen ohjaus mikrofonista + tehoa paljon, VHF/UHF 50/40 W + kolme eri tehoa + hyv„ „„ni sek„ l„hetyksess„ ett„ vas- taanotossa (lis„kaiutin!) + laaja vastaanottimen taajuuskaista + kaksi antenniliit„nt„„ - v„h„n muisteja (20 kpl per bandi) - vaatii suunnittelua asennukseen - lis„kaiuttimet suotavat - kaksi antenniliit„nt„„ - kallis (5950,- ennen devalvaatiota) Mittaustuloksemme ovat j„lleen vertailukelpoisia aiempien tulostemme kanssa: Standard C5600D IC-W2E 50 MHz kuuro 70 MHz 1000 uV! 145 MHz 0,18 0,16 160 MHz 0,16 0,20 170 MHz 0,18 0,22 300 MHz kuuro 7,08 400 MHz 0,32 0,71 420 MHz 0,25 0,89 435 MHz 0,20 0,18 460 MHz 0,36 0,89 890 MHz 0,16 ! 920 MHz 0,28 950 MHz 0,45 1000 MHz 1,59 ja vuotos„teilyt mikrovoltteina: 160 MHz 70 170 300 MHz 170 460 MHz 290 2200 920 MHz 780 1000 MHz 240 Kiitokset Elstar Oy:lle Standardin lainasta koeajoon. Skanneri on erikoisaikakauslehti sinulle, joka olet kiinnostunut s„hk”i- sest„ viestinn„st„ kaikissa sen muodoissa. Jokaisessa Skannerissa on radiopuhelin- ja vastaanotintestej„, raportteja ja artikkeleja eri s„hk”isen viestinn„n saroilta. Olitpa - skannerikuuntelija - LA/PR-puhelinharrastaja - radioamat””ri - langattoman puhelimen omistaja - sotilasradioista kiinnostunut - puhelinlaitteiden virittelij„ - tinailija - elektroniikkarakentelija - LA-antennien pystytt„j„ - vakoilija l”yd„t Skannerista mielenkiintoista lukemista. VŽITŽMME: NE, JOTKA EIVŽT OLE SKANNERIA IKINŽ LUKENEET, PUHU- VAT TŽSTŽ LEHDESTŽ PAHAA. NE, JOTKA OVAT LUKENEET, VAIN KEHU- VAT. Rakenna PMP-pakettiradiomodeemi PMP-modeemi on kehitetty USA:ssa ja julkaistu ensimm„isen kerran 73-lehdess„ kes„ll„ 1991. Esittelemme nyt Skannerissa t„st„ pakettiradiomodeemista edelleen kehitetyn ja yksinkertaistetun version. PMP eli Poor Man's Modem on suomennettuna "K”yh„n miehen modeemi". Tehdyn hintatiedustelun perusteella se on todella lama-ajan keksint”, sill„ osat eiv„t tule maksamaan kuin noin 100mk! Osien hankinnassa voi olla ongelmia, mutta itse l”ysin modeemipiirin Yleiselektroniikka OY:lt„ jossa TCM3105 piiri on myynniss„. YE:n puhelin numero on 90-6949699. Kide tuottikin vaikeuksia, mutta pie- nen selvittelyn ja kyselun j„lkeen ongelma ratkesi. 4.43361 MHz on v„ritelevisiossa k„ytetty kide. Soitin Somerolle Ekinet Ky:lle ja sainkin kiteen. Ekinetin puhelin on 924-46311. Samaista kidett„ on ilmeisestikin my”s Bebekill„. Trimmerein„ kannattaa k„ytt„„ monikierrostrimmereit„, koska s„„d”t ovat melko tarkkoja. Muut osat l”ytyiv„tkin sitten kotoa. Tarvitset pienen palan reik„levy„ rakentamiseen, tosin TCM 3105 on hyv„ asettaa 16-jalkaiselle alustalle. Kun olet tinannut osat kiinni ja johdottanut kaiken oikein oheisen kuvan mukaan voit kytke„ 78L05 regulaattorin. Sen kantaj„rjestys on seuraava: kun otat regun jaloista kiinni niin, ett„ ne ovat itseesi p„in ja tasainen sivu yl”s, vasemman puolinen on OUT, keskimm„inen MAA ja oikean puoleinen IN. Žl„ viel„ kytke TCM3105:t„ paikalleen vaan kytke 9 V:n paristosta j„nnite ja mittaa, ett„ 78L05 ulostulo j„nnite on noin 5 volttia. Jos se ei ole sit„ vaan enemm„n niin sinulla on regulaattori kytketty v„„rinp„in. K„„nn„ ja mittaa uudestaan, sill„ TCM3105 ei kest„ kuin 6 volttia j„nnitett„. Ilmeisesti olet tehnyt oikein kun j„nnite on oikein. Tarkista ennen TCM3105:n kytkemist„ paikalleen, ett„ olet laittanut johdot oikein printteriportille. TCM3015:n nas- toista 8 menee printteriliittimen nastaan 15, 3 menee " " " 11, 14 menee " " " 2, nasta 3 on maa jonka voit kytke„ joihinkin 18-25 nastoista. Olethan my”s tarkistanut maadoitukset oikein. Ota johdot irtiprintteriportista ja virta pois p„„lt„ sek„ rigist„ johdot irti. Voit nyt asentaa TCM 3105:n paikoilleen. Tarvitset my”s tietokoneeseesi PMP-ohjelmat. Kun sinulla on ohjelma ja modeemi tehtyin„, voit kiinnitt„„ printteriporttiin liittimesi. Laita PMP-test -ohjelma p„„lle, ja kytke radiosi p„„lle jollekin vapaalle taajuudelle. Mittaa nyt tarkasti, ett„ CDL-nastan 10 ja maan v„lill„ on j„nnite tarkasti 3,5 V sek„ RXB-nastan ja maan v„lill„ 2,75 V. Kun painat spacea niin silloin pit„isi kytkeyty„ l„hetys p„„lle.Kun painat uudetaan niin sen pit„isi katketa.Voit testata ohjelmalla PMP-modemisi toiminnan. Kun saat F1 n„ytt””n mahdollisimman pienet lukemat, alle 5% kumpaankin kohtaan. Testiohjelman ajon j„lkeen siirry var- sinaiseen PMP.exe ohjelmaan. Mutta t„t„ ennen sinun on t„ytynyt muuttaa PMP.CFG ohjelmaan oma kutsusi. Nyt sitten kuuntelemaan pakettiliikennett„, jonka pit„isi monitoroitua ruudulle. Ja sitten vain QSOilemaan. Ohjelman ongelmana on se, ett„ ohjelma ei tunne skandeja, mutta senkin voit j„rjest„„ jollain muulla ohjelmalla. Esim. Muunna.EXE on saatavissa mm. SKANNERI-MBBS:st„. Ohjeet kokosi OH1LQX. Huomautuksia, varoituksia ja pelottelua Uusimpiin Icom IC-R7000-vastaanottimiin teht„v„t muutokset eiv„t v„ltt„m„tt„ onnistu parhaalla mahdollisella tavalla aiemmissa Skannereissa julkaistujen ohjeiden avulla. JA VALITTUJA JYVIŽ SKANNERISTA 1/92 ALKAEN TAAS PŽŽKIRJOITUKSESTA: Lehmihaasta kuuluu... ...suomea ja ven„j„„ Tilaajamme Multialta soitteli ja kertoi, kuinka paljon nelj„nnesaallon LA-tikun vastaanotto-ominaisuudet paranivat kun koaksiaalin vaippaan yhdisti lehmihaan aitalangat. Espanja- laiset ja Albaniankin LA-harrastajat alkoivat kuulua tavall- isesta LA-puhelimesta. Paikallisyhteyksiin ei vaikutusta juuri huomannut. LA-rintamalta tuntuu nyky„„n l”ytyv„n kokeilumielt„ v„- hint„„n yht„ paljon kuin amat””ripiireist„. Samaisen harrastajan havaintoihin kuului se, ett„ kuso kulkee parhaiten l„heisen kilovolttilinjan suuntaan. Kertokaapa omia havaintojanne niin jaetaan niit„ toistenkin tutkittaviksi yhteisess„ lehdess„mme. Posti kirist„„ Skannerin tilaushintaan tulee uusia paineita jo nyt alkuvuo- desta, sill„ seuraava p„tk„ on leikattu Postin Lehtiposti-leh- dest„: Skanneri on juuri t„ll„inen kevyt aikakauslehti... Hinnat pysyv„t kurissa viel„ n„in alkuvuodesta, mutta korotuspaineita tulee muualtakin. Isoista korotuksista ei ole vaaraa. Poliisin miesvahvuutta v„hennet„„n liki sadalla miehell„. Budjetin laatijoiden ja sis„asiainministeri”n aivoitukset ihme- tytt„v„t, turvallinen Suomemme on muuttumassa rikollisten para- tiisiksi t„ll„ menolla. Ehk„p„ olisi aihetta aloittaa vapaaeh- toisten poliisin apuryhmien perustaminen jenkkien tapaan. Suomalainen demokratia ei kest„ siviilien toimintaa muuten kuin tarkkailijoina, mutta juuri siihin apua tarvitaankin polii- sin ajan menness„ partioinnin sijasta paperisotaan. T„m„, samoin kuin jo olemassa olevat vapaaehtoisen pelastuspalvelun ja SPR:n organisaatiot tarvitsevat nimen omaan viestint„taitoisia radioharrastajia. Kriisitilanteissa raskaan tuntuinen va- paaehtoisharrastus tarjoaa aina mahdollisuuden p„„st„ sinne, miss„ tapahtuu. Huteja Scudeja It„naapuristo kuplii ja r„iskeit„ roiskuu pitkin eetteri„. My”s t„„ll„ Suomen puolella voidaan kokea poliitikkojen, kanso- jen ja uskontojen v„linen hampaiden narskuttelu mikrofonin ja liipasimen takana. Er„s radiolaitekauppias totesi joulukuun alussa: "Kenwoodien pit„isi tulla ennen vuoden vaihdetta. Nykyisess„ tilanteessa voi tosin k„yd„ niin, ett„ joku aloittaa paikallisen edustuksen Si- perian radan varrella eik„ t„nne tule mit„„n." Turun ja Porin l„„niss„ toimi 1970-luvulla Neuvostoliiton kuunteluasema, omakotitalo jossa oli nykyisten THK:n Ylistaron ja Kuhnustan tarkkailuasemien kaltaisia, tosin naamioituja suuntima-antenneja. Aseman kerrotaan sijainneen jollain ydinvoimalan l„hipaikkakunnalla. Paikkakuntalaisia oudon hiljainen omakotitalo kiinnosti siksi, ett„ postilaatikko tyhjeni vain viikottain ja pihatien lumi saattoi asutuksi v„itetyss„ talossa kest„„ pitk„„nkin rikkomattomana. Allekirjoittanut uskoo aseman olemassaoloon, koska armeijan tiedustelun kerrotaan aikoinaan siivonneen kuvatun kaltaisen neukkuaseman Suomen maaper„lt„. Toivoisin kuitenkin asemasta tiet„vi„ ottamaan uudelleen yhteytt„ toimitukseen. Kenen hyv„ns„ eteen voi tupsahtaa kylill„ ja mets„teill„ rakennelmia joiden ei pit„isi olla siell„ tai joilla ei n„yt„ olevan oikeaa k„ytt„j„„. Kanavilla voi kuulua joskus jotain mielenkiintoista, tavalliseen l„ssyyn kuulumatonta. Ottakaa selv„„, jos vain jaksatte ja osaatte. Toimitus neuvoo ja l„htee kuumiin vihjeisiin avuksikin. Esa Sallden p„„toimittaja Nyt KGB on uhka Suomelle Viron KGB, samoin kuin kaikkien Baltian maiden ja Itsen„isten Valtioiden riitelev„n Yhteis”n alueilla toimineet Neuvostoliiton salaisen palvelun agentit ovat kadonneet maan alle. Samassa yhteydess„ on tuntemattomiin tarkoituksiin siirtynyt lukemattomia radiolaitteita. Osa KGB:n entisist„ agenteista etsii koulutusta vastaavaa ty”t„ mafian ja mustan p”rssin leiviss„. Keski-Amerikan ba- naanitasavaltojen tapaan jokaisessa vallankaappauksessa j„„ ty”tt”m„ksi ammattitaitoisia tappajia, jotka siirtyv„t huu- mekauppaan ja muuhun ep„viralliseen bisnekseen, jossa on parempi palkka mutta isommat riskit. Tallinnassa on vain KGB:n toistimet saatu hiljennetty„ KGB on huolehtinut kaikissa itsen„istyneiss„ Neuvostoliiton palasissa siit„, ett„ DDR:n Stasin ty”ntekij”iden kohtalo ei tule sen palkollisten osalle. DDR:ss„ salaisen poliisin arkistot avattiin yleis”lle, mutta Neuvostoliiton salaisen poliisin arkistoihin ei kukaan asiaton ole p„„ssyt k„siksi. Vain KGB:n korkeimmat upseerit tiet„v„t, minne ja keille tavallista miliisiradiota tehokkaampia laitteita on jaettu. Monille viraapeliagenteille on nyt kuitenkin tullut rahapula, sill„ kun salainen poliisi ei maksa urkintapalkkioita ja ruplan inflaatio on huima (1.1. 1992 1 markalla sai 24 ruplaa) on omaisuutta realisoitava. Virossa kovaa l„nsivaluuttaa on vain mafialla ja trokareilla, joten kukaan muu ei pysty ostamaan KGB:n kuitilla olevia ra- diopuhelimia k„ytt””ns„. On vain ajan kysymys, koska n„m„ ra- diopuhelimet toimivat my”s Suomen maaper„ll„. Viron ep„virallinen NMT 900 Helsingin ja Tallinnan erottaa vain kapea Suomenlahti, joten radiopuhelimien k„yt”lle ei ole mit„„n maastoesteit„. NMT 450 toimii jo kaikkien k„yt”ss„ Tallinnan ymp„rist”ss„, mutta t„ysin luvatta k„ytet„„n NMT 900 -puhelimia ja jopa kolmen metrin pituisia jagi- antenneja ("haravia"), joilla KUVITUS puhutaan meren yli suoraan suomalaisiin NMT-toistimiin. DX-puhelun 900 MHz:lla erottaa tavallisesta liikenteest„ „„nest„, joka tuntuu tulevan tunnelista ja pienell„ viiveell„. DX-puheluista ei mene ulkomaan liikenteen lis„maksua, eik„ tarvitse pel„t„ perinteist„ viranomaiskuuntelua it„isen lankapu- helinverkon tapaan. LA:lla viel„ hiljaista Virossa LA/PR-puhelinkanavilla ei juurikaan kuule liikennett„. Bandin l”yt„minen on kuitenkin kuukausien, ellei viikkojen kysymys, sill„ mm. paikalliset radioamat””rit puhuvat PR-puhelinj„rjestelm„n kehitt„misest„ ja tunnetuksi tekemisest„. Viron on tarkoitus menn„ mukaan kansainv„liseen CEPT- j„rjestelm„„n, johon my”s Suomen PR-puhelimet kuuluvat. SSB-alueella, eli ns. LA-piraattibandilla on k„yt”ss„ my”s hyvi„ Suomesta tuotuja radioamat””rilaitteita. Suurin osa Viron amat””reist„ k„ytt„„ itse tehtyj„ ja korjattuja laitteita. 26-30 MHz:n alueesta tuskin tulee alussa it„mafian viestiv„yl„„, joskin sekin on teknisesti mahdollista. Skannailijan unelma toteutuu! Helmi-maaliskuun vaihteessa ilmestyy Suomen ensimm„inen VHF- UHF-taajuusluettelo. Taajuusluettelon on koonnut Skannerin toimitus lukijoiden ja avustajien l„hett„mien tietojen pohjalta. T„t„ kirjoitettaessa luetteloa yh„ viimeistell„„n, mutta voimme jo nyt paljastaa seuraavaa: luettelo kattaa taajuusalueen 26 MHz - 25 GHz. Siin„ tulee olemaan noin 80 sivua ja siihen tulee yli 3000 radiotaajuutta k„ytt”/k„ytt„j„/k„ytt”tarkoitus- tietoineen. Tuhansia k„ytt„ji„: liikeyrityksi„, tehtaita, poliisi, AHK, lentoliikenne, ilmavoimat, Suomen puolustusvoimat, meri-VHF, taksi, merivartiosto, salatut kanavat, radioamat””rit, VR, s„hk”laitokset... Luettelon normaali hinta on 90 markkaa sis„lt„en postituksen. Skannerin tilaajille myymme sit„ ennakkotilaushintaan 80 markkaa 21.2.1992 saakka. 21.2. j„lkeen hinta on kaikille 90 mk. Yli 10 kpl erien hinnasta voidaan neuvotella, soita Anssille (puh. 941- 241 019). Hinnan voit l„hett„„ kirjekuoressa osoitteeseen Skan- neri, PL 35, 40321 Jyv„skyl„ tai maksaa tilillemme 529002 - 4137453 Keski-Suomen Osuuspankissa. Toimi heti. Ensimm„inen er„ postitetaan viimeist„„n maanantaina 2.3.1992. Ei laskuun, ei postiennakolla. Luettelo sis„lt„„ vain pienen osan kaikista Suomessa toimi- vista hy”tyliikenneradioasemista. Maantieteellisesti katsoen luettelossa on l„hinn„ etel„isen ja keskeisen Suomen kanavia. Se antaa kuitenkin miss„ tahansa maamme kolkassa asuvalle skannaa- jalle osviittaa siit„, milt„ taajuusalueilta mit„kin k„ytt„ji„ kannattaa etsi„. Luetteloa my”s t„ydennet„„n jatkuvasti ja uusia versioita tullaan julkaisemaan. Taajuusluettelomme l„htee monelle taajuustietoja l„hett„- neelle t„ysin ilmaiseksi tai reilusti alennettuun hintaan. Sin„ saat t„ydennetyn version ilmaiseksi ja ennen muita l„hett„m„ll„ tarkistamiasi tietoja asemista joita itse olet kuullut. Kerro Skannerille taajuus, k„ytt„j„, mahdollinen kutsu ja onko kyseess„ simplex-tuki-, vai inputtaajuus. Lis„„ voit kysy„ Anssilta. -JŽLKIHUOMAUTUS: LUETTELO ON LOPPUUNMYYTY Piraattipalsta Joulun mahtavat piraattipyh„t on takana, joten katsotaanpa loppuvuoden 1991 piraattilokeja. Voice of Free Radio on hehkuttanut putkiaan oikein urakal- la. Asemaa on kuultu seuraavasti: 17.11.1991 6240 kHz 0055-0135 SA 6206 kHz 1202-1247 SA 1.12.1991 6240 kHz 1200-1230 SA 15.12.1991 6240 kHz 1055-1138 SA 25.12.1991 6239 kHz 1010-1044 SA 6239 kHz 1125-1205 SA 6239 kHz 1238-1359 SA 26.12.1991 6240 kHz 1100-1131 SA 6205 kHz 1204-1248 SA 6239 kHz 1335-1533 SA 1.1.1992 6240 kHz 1155-1239 SA Pisimm„t VoFR:n l„hetykset olivat siis kahden tunnin luokkaa! Radio Mayday on muistanut uskollisia kuuntelijoitaan useilla l„hetyksill„: 8.12.1991 6258 kHz 1205-1245 SA 25.12.1991 6239 kHz 1105-1114 SA 6274 kHz 1134-1210 SA 6239 kHz 1237-1246 SA 6239 kHz 1415-1425 SA 26.12.1991 6258 kHz 1118-1152 SA 6274 kHz 1256-1331 SA Radio Meteor on vieraili bandilla pitk„st„ aikaa jouluna 25.12.1991 6238 kHz 1045-1058 SA 6239 kHz 1206-1241 SA 6239 kHz 1404-1415 SA 26.12.1991 6274 kHz 1019-1019 SA 6238 kHz 1026-1057 SA Kuten lokeista n„kyy, joulup„iv„n„ oli parhaimmillaan (vai pahimmillaan) yht„ aikaa „„ness„ jopa kolme asemaa ja hetken aikaa jopa samalla taajuudella (6239 kHz kello 1237-1246 SA aikoihin)! Right-Wing Radio teki harvinaisen vierailun bandille 8.1- 2.1991 kello 1335-1410 SA taajuudella 6240 kHz. DJ Palen juo- ntaman ohjelman releoi eetteriin tiett„v„sti Radio Mayday. Radio Bristol on sekin harvinainen vieras bandilla ja kuului uuden vuoden kunniaksi 1.1. 1992 kello 1136-1302 SA taajuudella 6233 kHz. Ohjelma oli 90 minuutin nauhalla autoreversedekiss„. Todenn„k”isesti l„hetys oli alkanut jo ennen kello 1136 SA ja j„i yh„ jatkumaan kun poistuimme kuulolta kello 1302 SA. Bristol ei kuuluttanut mit„„n osoitetta, mutta kertoi olevansa yleens„ „„ness„ lauantaisin kello 1800 j„lkeen 11,4 MHz:n alueella. L”y- tyyk” kenelt„k„„n kuulohavaintoja kyseisist„ l„hetyksist„? Jenkkej„! Lyhytaaltojen suhteen on Suomessa saavutettu loppuvuodesta 1991 uusia ulottuvuuksia. Tiett„v„sti ensimm„ist„ kertaa kuul- tiin piraatteja USA:sta 7413 kHz:n tienoolla kello 0600 SA aikoihin. Idattuja asemia olivat KUVITUS ainakin Suomessa 1.12.1991 SW-piraattina kuultu ECBD eli East Coast Beer Drinkers ja WSKY sek„ joitakin UNIDiksi j„„neit„. Asemat kusoilivat ja l„hettiv„t ohjelmaa sek„ AM:ll„ ett„ LSB:l- l„. Samoihin aikoihin kuunneltiin Suomessa my”s keskiaalto- jenkkej„. Paras tapa kuulla jenkkipiraatteja Suomessa on kuu- nnella 7413 kHz:n aluetta Suomen aikaa aamu”isin ja aamuisin. ULA-alueella jyv„skyl„l„inen Radio Galaxy on aktivoitunut taajuudella 96,0 MHz. Asema testaili uutta l„hetint„ mm. illalla 14. ja 31.12.1991 kello 2100-2200 SA. DJ:n„ on ollut Mega Hertsi. Asemalla ei viel„ ole osoitetta ja se suunnittelee nimen vaihtoa, sill„ Saksassa toimii toinen saman niminen asema lyhytaalloilla. * * * * * Pikkuveli on jo leikkinyt kylliksi autoradallaan, joten auton nopeuden (moottorin j„nnitteen) s„„t„v„ lankavastus (se sormella painettava kaasupoljin) joutaa nauhurin nopeuden s„„timeksi. Hi- dastus onnistuu yleens„ suoraan remote-liit„nn„st„, jonka kautta menee virta mankan moottorille. N„in voi s„„t„„ kaiun pituutta (vrt Skanneri u2). * * * * * Tiesitk”, ett„ amerikkalaisen televisioyhti” NBC:n omistaa Ge- neral Electrics, siviili- ja sotilaselektroniikan suurvalmista- ja. Myyd„„n Headsettej„ Pan Amin koneista. Merkki AKG, selke„-„„ninen, kuu- lokkeet 400/75 ohmia, mikrofoni 200/300 ohmia. 100 mk/kpl. Puh. 949-226664 Ostaisinko taajuustietokannan? Sen voi tehd„ itsekin, mutta valmiissa on my”s taajuudet mu- kana! Tarjoamme tietokantaa ennakkovaraushintaan 350 markkaa, eik„ varaus edes ole sitova! Varausten perusteella p„„tet„„n, tehd„„nk” kaupallinen versio myyntiin hintaan 400 markkaa. Rahalla saa tiedoston, jossa on tuhansia n„ytt”j„, mahdolli- suus omiin t„ydennyksiin ja hakuihin... Tuote vie kovalevylt„ tilaa noin kahdeksan megatavua. Se toimii DBASE IV 1.1.SF-ymp„- rist”ss„, mukana tulee ohjelmiston RunTime-versio. Tiedosto toimii tavallisessa PC-tietokoneessa taajuus/kanava- hakuty”ss„, mutta esimerkiksi k„ytt„j„- ja paikkakuntahaut vaativat tehokkaamman tietokoneen toimiakseen siedett„v„sti. Mik„li olet kiinnostunut tiedostosta, ilmoita varauksesi pikaisesti Skannerin puhelinnumeroon tai postita varaus lehden postilokeroon. Mik„li halukkaita ilmoittautuu riitt„v„sti, kau- pallinen tietokanta julkistetaan kev„„ll„. -LISŽYS: JULKISTETAAN! Skanneri tuplatestaa: Yupiterut MVT-7000 ja 8000 Vuoden 1991 ensimm„isell„ puoliskolla tulivat maailmanma- rkkinoille ensimm„iset kappaleet Yupiterun uusista skannerimal- leista MVT-7000 ja MVT-8000. Yupiterun Suomen edustaja ja maahantuoja Oy Renlund Ab sai ensimm„iset kappaleet molempia malleja maahan ja tyyppihyv„ksynt„tarkastukseen elo-syyskuussa 1991. Valitettavasti ainakaan ensi yritt„m„ll„ kumpikaan Yupi- terun malli ei mennyt l„pi tyyppihyv„ksynt„tarkastuksesta. Mik- si? Sekin selvi„„ Skannerin testiss„. MVT-7000 Seitentonninen on MVT-5000:n (esitelty Skannerissa 8/90) pe- rillinen, eli t„ysiverinen k„siskanneri. Koneen mukana tulivat teleskooppiantenni, 12 voltin virtajohto, toinen johto auton tupakansytytinliittimeen, NiCad-akut (4 x 1,2 V), rannelenkki, korvakuuloke, Mascotin laturi ja japaninkieliset k„ytt”ohjeet. Uusi mallimerkint„ on aivan oikeutettu, sill„ muutoksia ja uudistuksia 5000:een n„hden on tehty runsaasti. Uudistukset alkavat skannerin kotelosta. MVT-5000:n v„h„n rohjo kotelo on vaihdettu 7000:ssa todella siroon, kauniiseen ja toimivaan. Uudet mitat ovat 64 x 160 x 41 millimetri„ ja paino 250 grammaa ilman akkuja. Laitteen p„„lle on ilmestynyt manuaali-VFO (eli kierrett„v„ taajuudenvalintanuppi) monien muiden uudehkojen k„sikoneiden tavoin. K„sivirityksen toteutus ja toiminta on l„hes identtinen muiden merkkien (mm. AOR, Fair Mate) kanssa. Se my”s toimii aivan tyydytt„v„sti. My”s vastaanottimen n„ytt” on uusittu. Merkitt„vin uudistus siin„ on signaalimittarin ilmestyminen mukaan kuvaan. mittari koostuu n„yt”n alakertaan ilmestyvist„ palkeista, joita on 5 kappaletta (S 1-5). Mittari on hy”dyllinen olemassa, vaikka sen tarkkuus onkin l„hinn„ suuntaa-antava. Uutta on n„yt”n kontrastin eli kirkkauden s„„t”. Sen k„y- t„nn”n hy”ty j„„ kuitenkin v„h„iseksi, sill„ ainakin testiss„ jouduimme pit„m„„n kirkkauss„„d”n koko ajan suurimmillaan. N„ytt”„ on katsottava joko samalta tasolta tai alempaa. Yl„- viistosta katsottaessa numerot j„„v„t salaisuudeksi. MVT-7000:n k„ytt”aika akuilla on huomattavan pitk„. Kun akut oli ladattu t„yteen, skanneria kesti k„ytt„„ l„hes 7 tuntia ennen kuin "batt"-varoitusvalo syttyi. T„m„n j„lkeen laite toimi viel„ noin puoli tuntia ennen kuin "tilttasi". Muistipaikkojen lukum„„r„ on kasvanut sadasta kahteen sataan. Muistit on jaettu „lykk„„sti kymmeneen 20 muistin pankkiin. Etsint„pankkeja on entiset 10 kappaletta. Taajuusalueeksi il- moitetaan 8-1300 MHz, mutta k„yt„nn”ss„ ainakin testilaitteen taajuusalue alkoi jo 100 kilohertsist„! Uutta on my”s kaivatun WFM-moden (yleisradiovastaanotto) mukaantulo. Modet ovat nyt siis AM, NFM ja WFM. Ž„niteho on 120 milliwatin luokkaa, joka tahtoo kyll„ hukkua autossa stereoiden meteliin. MVT-8000 Kasitonninen puolestaan jatkaa MVT-6000:n (testattu Skanne- rissa 8/90) perinteit„ auto- KUVITUS ja tukiskannerina. Kotelokin on t„ysin sama kuin edelt„j„mallis- sa. Mit„p„ sit„ vaihtamaan, sill„ kyseinen kotelo on yksi si- roimpia ja kauneimpia olemassa olevista. Mitat ovat 160 x 45 x 155 milli„ ja paino 650 grammaa. Muuten muutokset ovat samaa linjaa kuin sisarmallissa MVT-7000: uudistettu n„ytt”, signaa- limittari, on/off-nappulan tilalla manuaali-VFO, leve„ FM lis„tty, muistikapasiteetti kasvatettu kahteen sataan ja laa- jennettu taajuusalue nyt 100 kHz - 1300 MHz aukottomasti. Skannerin mukana tuli teleskooppiantenni, Mascotin verkko- laite, autokiinnitysteline, 12 V-virtajohto, liitosjohto tupa- kansytytinliittimeen ja japaninkielinen k„ytt”ohje. Testin aikana oli sattumalta k„yt”ss„mme my”s Yupiterun au- tokoneen aikaisempi malli MVT-6000. Avasimme molempien kopat ja huomasimme ett„ sis„lt„ katsoen kyseess„ ovat todellakin eri laitteet ja vain kuoren osat ovat s„ilyneet t„ysin samanlai- sina. Muutokset siis eiv„t ole vain kosmeettisia. Muutoksista voidaan todeta kuten seitsentonnisen kohdalla, ett„ n„ytt” on hyv„ (jatkuva vihre„ taustavalo), signaalimittari on k„ytt”kelpoinen, kotelon muotoilu on hyvin onnistunut ja manu- aali-VFO on tarpeellinen. MVT-8000:n „„niteho (700 milliwattia) on riitt„v„. Mainittakoon ett„ 8000 pit„„ skannatessa/etsiess„ hauskaa (?) hiljaista rapinaa siirtyess„„n taajuudelta toiselle. Samaa ei kuultu 7000:sta. Mittauksia Testi aloitettiin herkkyysmittauksilla. Lukemat ovat mikrovoltteja ja vertailukelpoisia aikaisempiin mittauksiin. Vertailulaitteina olivat Yupiterut 5000 & 6000 ja Icom R7000. Uusien Yupiterujen kyky toimia my”s alle 8 megan taajuuksilla huomattiin vasta laitteiden jo tultua pois mittauksista. T„st„ syyst„ alin mitattu taajuus on 15 MHz AM. Alle 800 kHz:n taajuuksilla 7000 ja 8000 ovat l„hes kuuroja. Taajuusalueella 800-1000 kHz saatiin kuuluviin jo YLE Pori 963 kHz ja muutamia ven„l„isi„ asemia. 1000 kHz:st„ yl”sp„in keskiaaltoasemia kuului varsin runsaasti k„ytett„ess„ 150 metrin pituista lanka-antennia. T„ll”in on kuitenkin k„ytett„v„ vaimen- ninta, sill„ muutoin vastaanottimet tukkeutuvat. DX-kuunteluun Yupiteruista ei keskipitkill„ aalloilla ole, sill„ selektiivisyys ei ole erityisen hyv„ ja taajuusvalinta onnistuu vain viiden ja kymmenen kilohertsin askelilla, vaikka asemien v„li Euroopassa on 9 kHz. Voimakkaiden asemien ohjel- makuuntelu kuitenkin onnistuu Yupiterun vastaanottimilla kes- kiaaltojen yl„p„„ss„ (yli 1 MHz) hyvin. My”s lyhytaalloilla Yupiteruilla pystyy harjoittamaan voi- makkaiden asemien ohjelmakuuntelua keskiaaltojen tavoin vaimen- ninta k„ytt„en. Ilman vaimenninta 150 metrin lanka tukkii vas- taanottimet ja vaimentimen kerallakin SW-bandeilla on runsaasti harhoja. Eih„n skannereita ole kyll„ HF:lle tarkoitettukaan. My”s HF:lt„ yl”sp„in molempien Yupiterujen herkkyys on hyv„. Herkkyytt„ on pystytty parantamaan monilla taajuusalueilla Yupiterun aikaisempiin mal- leihin n„hden. Er„ill„ taajuusalueilla p„ihitet„„n herkkyydess„ jopa Icom R-7000. HF:n lis„ksi Yupiteruilla voi mukavasti kuunnella AM:ll„ my”s VHF-ilmailubandia. Samoin onnistuu yleisradio- ja TV-„„nien kuuntelu nyt mukana olevalla leve„ll„ FM:ll„. Herkkyys ULA:lla on yll„tt„v„n hyv„ ja paikallisradioidenkin kuuntelu maittaa, jos ei YLE:n r„iske osu kohdalle. Ihmetytt„„ 8000:n kohdalla "herkkyyskuoppa" juuri 170 me- gahertsin alueella. Eron huomaa hyvin kuuntelussa. Kun kohtuul- lisen voimakas asema taajuudella 167.000 MHz tuli 7000:lla sig- naalivoimakkuudella S=5, kopitti 8000 saman aseman vain S=3 l- aitteiden omia teleskooppeja k„ytett„ess„. Sanovat mittaustulok- set mit„ tahansa, MVT-8000 vaikutti er„ill„ muillakin taajuus- alueilla ep„herkemm„lt„. Esimerkiksi NMT900 -alueella voimak- kaiden asemien kohdalla ero vastaanotossa oli 7000:n hyv„ksi jopa 2 S-yksikk”„. Yhteisi„ toimintoja Yupiteruissa on niin sanotusti "reik„ paikallaan", eli k„te- v„ll„ resetointirei„ll„ onnistuu nopeasti muistipaikkojen tyhjennys esimerkiksi kyn„n k„rjell„ painaen. Molempien lait- teiden n„pp„imet on kovaa muovia, joissa on hyv„ n„pp„intuntuma. Molemmissa malleissa kaiuttimet "vuotavat" hiljakseen, eli mik„- li „„nenvoimakkuus on asetettu voimakkaaksi laitteet kohisevat vaimeasti vaikka kohinasalpa on kiinni. Skannausnopeus on noin 16 muistipaikkaa sekunnissa ja etsin- t„nopeus noin 20 hyppy„ sekunnissa. Hypyn pituudeksi on valittavissa 5, 10, 12.5, 25, 50 tai 100 kHz. Viiveen pituudeksi voidaan valita joko 2 tai 4 sekuntia. Nopeudessa, muistipaik- kojen ja etsint„pankkien m„„r„ss„ ja normaaleissa skannaustoi- minnoissa ei ole valittamista. Normaalin skannauksen lis„ksi Yupiteruissa on AF eli ns. audion tunnistava skannaus. Valitettavasti AF on toiminnaltaan rajoittunut. Se ei tehoa esimerkiksi NMT-„rin„„n eik„ muihin meluisiin/s„riseviin/r„hiseviin kantoaaltoihin, joilla h„iri”n „„nenkorkeus vaihtelee. AF tunnistaa l„hinn„ puhtaat ja tasaiset moduloimattomat kantikset, sek„ h„iri”t joiden „„nenkorkeus pysyy tasaisena. Herkkyysmittausten tulokset, arvot mikrovoltteina MHz Icom 5000 6000 7000 8000 ------------------------------------------------ 15 0,28 0,32 21 0,32 0,32 kts SKANNERI 1/92 LOPUT Toimiessaankin AF kuitenkin pys„htyy hetkeksi h„iri”kanto- aaltoon. Laite haistelee sit„ ja jatkaa sen j„lkeen skannausta. AF:n kanssa ongelmaksi nousevat my”s liikaa miettiv„t kes- kustelijat. Jos vaikka NMT-puhelussa puheeseen tulee liian pitk„ tauko, Yupiterut karkaavat jatkamaan skannausta luullessaan kantiksen olevan audioton. Samoin tapahtuu jos joku puhuu hyvin hiljaisella „„nell„. AF on kuitenkin puutteistaan huolimatta hyv„ toiminto olla olemassa, sill„ sen avulla voidaan sivuuttaa hankalat birdiet. Uutta Yupiteruissa on again-toiminto. Usein j„„ harmittamaan kun on liian kaukana skannerista n„hd„kseen mill„ taajuudella on se mielenkiintoinen l„hete johon skanneri hetkeksi pys„htyi en- nen kuin se karkasi eteenp„in juuri kun juoksit paikalle. "A- gain"-toiminnolla voidaan palauttaa n„ytt””n se taajuus, jolle laite viimeksi on pys„htynyt. N„pp„r„ idea. Toimintojen yh„ lis„„ntyess„ skannerit, kuten Yupiterut, al- kavat muistuttaa radioamat””rilaitteita, sill„ mm. Yupiteruissa l„hes jokaisella n„pp„imell„ on ainakin kaksi eri toimintoa. Paljon n„pp„ilev„ tulisikin pian hulluksi, ellei n„ist„ uusista malleista saisi halutessaan kytketty„ pois n„pp„imist”piippaa. Vanhoissa Yupiteruissahan se vaatii sis„isi„ muutost”it„. H„iri”it„ Seuraavassa vaiheessa iskimme Yupiterut mittauspenkkiin tut- kiaksemme vuotos„teily„. Vertailulaitteina olivat my”s herk- kyysmittauksissa mukana olleet Icom R7000 ja vanhemmat Yupite- rut. Lukemat ovat mikrovoltteja ja yht„ lailla vertailukelpoisia aiempiin Skannerin mittauksiin. Taulukosta ilmenee, ett„ uusilla Yupiteruilla on todella krooninen vuotos„teilyongelma jonka k„ytt„ytyminen on lis„ksi poikkeuksellinen. Vuoto on nimitt„in suurempi vaimentimen on- asennossa kuin off-asennossa (mittaukset on tehty on-asennossa). Molempien yksil”iden samankaltaisuus sulkee pois viallisen yksi- l”n mahdollisuuden. Vuotos„teilyn voimakkaimmat taajuudet sattuvat juuri TV-UHF-alueelle, joten ei ihme etteiv„t Yupiterut 7000 ja 8000 kelvanneet virkamiehille. Kyseiset vastaanottimet toimivat siis varsin voimakkaina l„hettimin„. Ihmetell„ sopii mit„ uusille malleille on tehty, koska niiden vuotos„teily on niin paljon vanhempia malleja suurempi? Yupiterut eiv„t kuitenkaan ole kovin alttiita pei- laukselle, sill„ niiden ensimm„iset v„litaajuudet ovat taa- juusalueesta riippuen 592,2 tai 227,4 MHz. Vanhojen Yupiterun mallien v„litaajuushan on 705 MHz. H„iri”ongelmat eiv„t Yupiterujen suhteen kuitenkaan j„„ pelkk„„n vuotos„teilyyn. Molemmissa malleissa on my”s runsaasti eritt„in hankalia "birdie"-taajuuksia, eli vastaanottimen itse kehitt„mi„ olemattomia kantoaaltoja. Niit„ l”ytyy erityisesti MVT-7000:sta. Birdie-taajuuksissa on osittain havaittavissa tietty„ s„„nn”nmukaisuutta. Esim. VHF:ll„ on molemmissa malleissa eritt„in voimakas birdie aina 30 MHz:n v„lein: 122.400, 152.400 ja 182.400 MHz. Heikompia birdie-taajuuksia on ymp„riins„ ilman mit„„n havaittavissa olevaa j„r- jestelm„llisyytt„. Molemmat laitteet my”s ottavat herk„sti h„iri”it„ toisistaan ja muistakin skannereista ja vastavuoroisesti my”s antavat h„iri”it„ varsinkin toisilleen. Kun p”yd„ll„ py”ri kolme skanne- ria (Yupiterut ja yksi AOR), niin sopivasti laitteisiin sattunut taajuusyhdistelm„ onnistui lukitsemaan kaikki kunkin eri taajuu- delle toistensa h„iri”it„ kuuntelemaan. Ehk„ yll„tt„en Yupiterut eiv„t kuitenkaan ole kovin herkki„ tietokoneh„iri”ille. Todellinen "pain in my ass" Yupiteruille on kuitenkin rakas Yleisradio. Nelj„n kilometrin p„„ss„ olevasta YLE:n mastosta r„iskeet levi„v„t kuin pullataikina pitkin bandeja, eik„ niihin pysty edes AF. Malleista MVT-7000 on selv„sti herkempi YLE h„iri”ille. Kauempana l„hettimist„ h„iri”t luonnollisesti v„henev„t ja heikkenev„t, mutta YLE:n naapurissa on iskett„v„ p„„lle vaimenninta ja kiristett„v„ kohinasalpaa. Search (eli rajatun taajuusalueen selaus) ilman vaimenninta on tushkaaaaa ja vaimentimen kanssakin nihke„„ skannerin pys„hdelless„ jatkuvasti WFM-roiskeisiin. Kuten Yupiterun mallit 5000 ja 6000 my”s n„m„ uudemmat ovat arkoja NMT-l„hetteille, jotka tunkeutuvat ik„v„sti mutta onneksi HŽIRI™SŽTEILYTAULUKON PAIKKA satunnaisen tuntuisesti VHF:lle. Samoin l„hiymp„rist”ss„ k„ytett„v„t laillisten lan- gattomien puhelimien l„hetteet l”ytyv„t vaikka mist„. N„ille h„iri”ille on puolestaan MVT-8000 arempi. Muiden vahvojen signaalien kesto on parempi. L„heinen po- liisin toistin ei yll„tt„en roiski ollenkaan. Samoin ARP-asemat pysyy hyvin kanavillaan. Selektiivisyys on siis varsin hyv„. Hankalin h„irikk” kaukohaku 146,325 MHz ei kykene avaamaan kohinasalpaa edes viereisill„ kanavilla. Tosin r„iskint„„ on jonkin verran, sill„ signaalimittari reagoi vaikka kohinasalpa ei avaudukaan. Vahvojen signaalien kesto ja selektiivisyys on siis YLE-h„iri”it„ lukuunottamatta hyv„. Kohinasalvan s„„d”ss„ on jotain h„m„r„„. Kun se s„„det„„n tyhj„ll„ kanavalla ihan aukeamisen rajalle mutta kuitenkin kii- nni, niin viritett„ess„ skanneri jollekin l„heiselle kanavalle ei sill„ oleva l„hete kykene avaamaan kohinasalpaa vaikka sig- naalimittari n„ytt„„ S=2. Vahvemmat signaalit tietenkin avaavat salvan. Skannatessa kohinasalpa kuitenkin avautuu normaalisti my”s heikkoilla signaaleilla. N„ytt„isikin silt„ ett„ kohi- nasalvan toimintalogiikka on normaalista poikkeava. Autok„yt”ss„ ei havaittu mit„„n ylim„„r„isi„ kotik„yt”ss„ havaitsemattomia h„iri”it„ tai oikkuiluja. Hyv„„: +runsaasti muisteja +paljon etsint„pankkeja +nopeahko +my”s WFM mukana +selektiivisyys hyv„ +herkkyys hyv„ (varsinkin MVT-7000) +signaalimittari +manuaali-VFO +kotelot +MVT-7000:n k„ytt”aika +laaja aukoton taajuusalue +again-toiminto Huonoa: -arkuus YLE:n r„iskeille -birdiet -kohinasalvan oikkuilu -hirve„ l„hetysteho = vuotos„teily N„ill„ n„kymin kumpaakaan laitetta ei valitettavasti n„hd„ laillisesti myyt„v„n„ Suomessa. Parhaat kiitokset kuitenkin Yu- piterut testiimme lainanneelle Oy Renlund AB:lle (Viestint„la- itteet, Mikonkatu 7, 00100 Helsinki). ARP-puhelin automatisoituu Kev„„st„ l„htien AutoRadioPuhelin, tuttu, vanha 150 MHz:n verkko automatisoituu. Markkinoille tulleet Mocoman ja Icomin k„sipuhelimet osaavat DTMF-„„nitaajuuskoodin, jolla soitto sujuu automaattikeskuksen kautta. Lis„ksi puhelinkoneet l„hett„v„t tunnuksensa puhelun aikana varmistaakseen oikean kytkenn„n. Kanavan valinta onnistuu my”s keskuksen ohjaamana eik„ valin- tanupin kiert„mist„ en„„ tarvita. ARPpiin soittaessa uusi suu- ntanumero on 94049 ja sen per„„n n„pp„ill„„n halutun puhelimen numero. ARP-tekniikka siirtyy DFTM-kauteen, mutta syk„yspuhe- limellakin soitto autoon onnistuu yh„. Eiv„t kaikki radiokauppiaat ole pahoja Ainakaan oltuaan pari kuukautta alalla. Uranus-Tuonnin Heikki Kulju, legendaarinen radiokaupan Poh- janmaan Taikuri, p„„tti siirty„ harrastusammatista radioiden parista enemm„n harrastusammattiinsa viihdealalle. Vaihdoksen mahdollistivat Rannilan peltikattotehtaalta karanneet pomot Ahti Joensuu ja Asko Mansikka-aho. Lopputuloksena syntyi Oy Ham Radio Ltd. Aloitetaan huhuista - Rahoittajana ei ole metalliteollisuus, vaan pistimme omat rahat likoon ja perustimme yhdess„ Heikin kanssa t„m„n yrityksen, Ahti Joensuu selvitt„„. KUVA - Uranus-Tuonti pysyy maahantuojana, mutta mist„„n tuk- kuportaasta ja v„lirahan vet„j„st„ (hintojen nostaja) ei ole kysymys. T„m„ on vain k„yt„nn”n j„rjestely n„in alkuvaiheessa, Heikki Kulju kertoo. Kulju kiist„„ ep„ilyt makoisista el„kep„ivist„ Floridassa. - Nyt on aikaa taikurin ty”h”n, joka on sek„ harrastus ett„ ammatti. Mit„ Floridaan tulee, omistan siell„ talon. Suomalaiset eiv„t tunnu ymm„rt„v„n, ett„ kaksi viikkoa lomaa USA:ssa maksaa saman kuin kaksi viikkoa Lapissa. Matka jenkkeihin on kalliimpi, mutta asuminen ja el„minen vastaavasti paljon halvempaa, Kulju selvitt„„ ja kiist„„ asuvansa samalla Fort Lauderdalen rannalla kauppias Anttilan kanssa. KUVA Tavallisia radiomiehi„? Pohjanmaan pojat Asko ja Ahti ovat kummatkin kiert„neet kana- vavalitsimia ja raajuusviritysnuppeja ainakin toistakymment„ vuotta. Ahti on hankkinut amat””ripaperitkin, Asko puolestaan on perehtynyt my”s hyvin vastaanotinkantaan. KUVA - Meille saa soittaa ja kysy„ ellei tied„ mit„ tarvitsee ra- dioharrasteeseensa. Ei tarvitse turhaan ujostella, kyll„ me o- lemme ihan asiakkaan tasol la, Asko rohkaisee Skannerin lukijoita. Ham Radion perustaminen on poikien mukaan saanut alkunsa vuosien varrella Uranus-Tuonnissa Kuljun kanssa k„ydyst„ huulenheitosta. Vitsit k„viv„t vakavammiksi kun kaikki Heikin aika tuntui edelleen menev„n yrityksess„. - Nyt keskityn ulkomaan suhteisiin enk„ ole en„„ tiskin takana myym„ss„. Vanhat liiketilat Lapualla saa yhdist„„ asun- KUVA toon ja t„ytt„„ kirjahyllyill„. Videokasetit ja muut odottavat tilaa ja j„rjest„mist„, Kulju suunnittelee. Uranus-Tuonti Oy, Ham Radion edelt„j„ on siis edelleen ole- massa. Kulju on valmistanut uusille yritt„jille hyv„t l„h- t”kohdat, sill„ Uranus n„ytti vahvimmalta radioamat””ritarvi- keyritykselt„ Skannerin 4/91 tilinp„„t”svertailussa. - Toin Suomeen Japanista sellaisia tuotteita, joita muut eiv„t olleet l”yt„neet. - Esimerkiksi AOR ja Kenpro olivat aikoinaan edullisia ja laadukkaita uutuuksia, Kulju pohtii tuotteitaan. Ham Radiolla on Icomin edustus ja mielenkiintoa my”s am- maatilaitemyyntiin yhteisty”ss„ toisen Icomin ammattilaitemyyj„n kanssa. Harrastajalaitteissa Kenwoodin edustus on hallussa tehtaalta koeajalla. Asiantuntijana firmassa on liikett„ Lapualta Alaj„rvelle seuranneesta Jyrki Niemisest„, jolla on kokemusta my”s SRALista. Radio- & TV-l„hetystekniikkaa Eestiss„ OSA 1 T„m„ on uusi Skanneri-lehden sarja, jossa tutustumme Eestin nykyp„iv„n monipuoliseen radioviestint„tekniikkaan. Tutkimme k„ytett„v„„ tekniikkaa, toimintaperiaatteita ja esittelemme tarpeellista teknist„ tietoa (taajuuksia, tehoja, ym). T„ss„ ensimm„isess„ osassa tutustumme Tallinnan TV- ja Osa 2 on katsaus muihin Eestin l„hetysasemiin, mukaan lukien my”s alil„- hettimet ja AM-radioasemat. Osa 3 kertoo tietoja ammattiliikenteen (poliisit, taksit, ym. radiopuhelimet) l„hetys- ja vastaanottolaitteista Eestiss„. Tallinnan yleisradiotekniikka sijaitsee l„hinn„ ns. Teletornissa noin 10 kilometri„ kaupungin keskustasta koilliseen Kloostrimetsa-nimisess„ paikassa. T„m„ vuonna 1979 rakennettu 314-metrinen betonista ja metallista rakennettu masto kah- viloineen on kyll„ tullut tutuksi jokaiselle Tallinnaan matkustavalle. P„„l„hettimet sijaitsevat tornin alaosassa 1. kerroksessa ja lis„l„hettimet ja linkit 22. kerroksessa kahvilan p„„ll„. Tekniikkaa (radiopuhelimet yms.) sijaitsee my”s v„liin j„„viss„ kerroksissa. Antennit on sijoitettu p„„asiassa metalliosuudelle (kts. piirrosta), mutta niit„ on my”s kahvilan katolla ja sen alla. L„hetett„v„t ohjelmat ja l„hettimien tekniikka oheisessa taulukossa. T„m„ ULA-radiol„hettimien jako on uusi, se tuli k„ytt””n 1.10.1991 kun Ven„j„lt„ tulleet radiokanavat j„tettiin Eestiss„ pois. Radio Tallinna ei ole viel„ aloittanut omaa ohjelma- tuotantoa (lokakuu 1991), vaan taajuuksilla kuuluu toistaiseksi Eestin Radio. Suunnitelmien mukaan otetaan tulevaisuudessa k„ytt””n viel„ lis„l„hettimi„ CCIR ULA-taajuuksille (esim. 104,1 ja 106,6 MHz). Tarve t„h„n on jo olemas- sa, sill„ Eestiss„ tuntuu olevan enemm„n l„nsi-ULA-radioita, kuin OIRT-ULA-vastaanottimia. Nykyisin toimiva 101,6 MHz on pe- riaatteessa pienitehoinen koel„hetin, sill„ kyseinen taajuus on kansainv„lisesti luvattu tehokkaalle (1-35 kW ERP) l„hettimelle. My”s l„hetysantenni on v„h„n alkeellinen: 2-kerroksinen yagi kahvilan katolla Tallinnan keskustaan suunnattuna. Eestin ja Pietarin TV-ohjelmia ja Radio Tallinnaa l„hett„v„t antennit on suunnattu keskikaupungille. Ne ovat pelkki„ yagi- antenneja. Siin„ syy, miksi pienitehoisia Pietarin TV- ja 101,6 MHz ULA-l„hetyksi„ ei ole periaatteessa mahdollista vastaanottaa Suomessa. Eestin TV:n l„hetysantenni on v„h„n erikoinen, sill„ pohjoisen suunnasta on j„tetty pois kaksi elementtirivi„ (katso piirros). L„hettimet ovat p„„asiassa vanhanaikaisia malleja, Neuvos- toliiton tai It„-Euroopan tuotantoa. Esimerkiksi isokokoinen Eestin TV:n kanavan R2 l„hetin ("Uragan"-merkki„) on korkeasta taajuudesta huolimatta kokonaan putkiteknologiaa. Kyseisen l„- hettimen kanssa on koko ajan ongelmia, sill„ se ei pysty muodos- tamaan selke„„ ja ter„v„„ kuvaa. Sumuisen ja harmaan Eesti-TV:n syy ei ole studioissa, jotka kyll„ pystyv„t tekem„„n laadukasta kuvaa. Vain kanavien R12 ("Zona2") ja UHF-kanavan 28 ("Ilmen") kalusto antaa suhteellisen korkealaatuisen kuvan. My”s ULA-l„hettimet ovat vanhanaikaisia. Kaikki kuusi p„„l„- hetint„ ovat t„ysin samanlaisia, tai oikeastaan k„ytet„„n kolmea kaksoisl„hetint„ (merkki„ Dodzt). Niiss„ on pal- jon itserakenneltuja systeemej„, jotta saataisiin radio„„ni tyy- dytt„v„lle tasolle mm. stereosignaalia varten. Eestin radiolla ja TV:ll„ on my”s varamahdollisuuksia. Esi- merkiksi kes„ll„ 1991 neuvostovallankaappauksen p„ivin„, kun armeija miehitti Tallinnan l„hetysmaston ja laitteet sammu- tettiin, ilmestyi Eesti TV Tallinnassa eetteriin kanavalle R10 pientehoisella l„hettimell„, joka sijaitsi todenn„k”isesti Toompean hallituspalatsissa. Ohjelmat l„hetet„„n keskikaupungin radio- ja TV-taloista l„hetysmastoon 11 GHz-linkkien kautta. My”s Ven„j„lt„ saapuvat ohjelmat, jotka tulevat linkkej„ pitkin suoraan mastoon, tekev„t ennen l„hettimiin p„„sy„ "silmukan" radio- ja TV-talojen kautta. N„in on mahdollista tarvittaessa sy”tt„„ omaa ohjelmaa n„ihin kanaviin. Tornista alkavat my”s linkit toisiin Eestin l„hetyskeskuksiin ja Helsinkiin. T„t„ kirjoitettaessa (loka- kuu 1991) Tallinnassa ei viel„ ole l„hetysasemia valtiollisen lis„ksi. Mutta pian ovat tulossa riippumattomat kaupalliset ULA- paikallisradiot. Autotape II Skannereissa ei yleens„ ole nauhuriliit„nt„„ eik„ auto- maattista nauhoitusta. Skannerissa 8/91 julkaisimme yhden rat- kaisun t„h„n ongelmaan. T„ss„ artikkelissa kerromme toisesta tavasta tehd„ sama asia. Oheisella kytkenn„ll„ „„nitys onnistuu automaattisesti. Kytkent„n„ on k„ytetty Skannerissa 4/91 julkaistua kytkent„„ "Skannerit ja l„ll„rit stereolinjaan" pienin muutoksin ja lis„yksin. Kytkent„ on siit„ hyv„, ett„ skanneriin ei tarvitse tehd„ mit„„n muutoksia. Audio out otetaan skannerin lis„kaiutinliit„nn„st„. Trimmerill„ P2 saadaan „„nityssignaali kaiutinlinjasta. Trimme -PUUTTEELLISET JULKAISUOIKEUDET Jaskan virityspisteet President Jackson (Export Model) viritet„„n seuraavilla trimmereill„: VR1 signaalimittari VR2 kohinasalpa VR3 modulaatiomittari VR4 FM-deviaatio VR5 kantoaallon balanssi VR6 l„hetystaajuus VR7 RF-mittari VR8 ALC VR9 final bias (p„„te) VR10 driver bias VR11 AM-teho VR12 AMC * * * * * Tsekkoslovakiaan NMT 450-verkkoon myyd„„n Suomesta Nokia Talkman 320F ja Talkman 620 -mallisia siirrett„vi„ autopuhelimia. Tilaajina ovat EuroTel Prague ja EuroTel Bratislava. Ne ovat yhteisyrityksi„ joissa amerikkalaisilla on 49% ja paikallisilla posti- ja telelaitoksilla 51% osuudet. * * * * * Puhelimen salakuuntelu on kielletty Euroopan Neuvoston j„sen- maista ainoastaan Suomessa ja Belgiassa. Radio Mallorcalta - aina ei voi onnistua... Illat Suomessa ovat pimeit„ ja kylmi„. Mieleeni tuli ett„ olisi kiva tiet„„ mit„ pimeydess„ tapahtuu. Soitto mat- katoimistoon ja sielt„ l”ytyikin halpa peruutusmatka Mallor- calle. Siisp„ matkalaukku mukaan ja lentokoneeseen. Perill„ huomasin ett„ kuumuus janottaa, joten siin„ al- kuviikko menikin. Koska espanjan kielen taitoni on heikko, ky- syin matkaoppaalta mik„ liike myisi skannereita, LA-puhelimia, tms. Eih„n matkaopas ollut ikin„ kuullutkaan skannerista, joten sain ensin selitt„„ sille mink„laista radiota tarkoitin. Onneksi h„nelle sai sent„„n selitt„„ suomeksi. Paikallinen puhelinluettelo k„teen ja keltaisilta sivuilta l”ytyi: Ramblas ja Electrotecnica Espanoca SA (SA = OY). Linja- autolla 21 Palmaan jossa j„in pois Via Alemania-kadulla jolla Ramblas sijaitsee. Liikkeen sis„ll„ huomasin kylttej„ telk- kareista, radioista ja puhelimista, mutta tarkempi hyllyjen tutkiminen paljasti: ei skannereita. Hyv„ll„ enklannilla kysyin asiaa myyj„lt„ ja varmuus tuli: ei skannereita. Siis pois. Pihalla hypp„„n taksiin ja kerron kuskille osoitteeksi Isaac Peral 13. Kuski raapii takaraivoaan, ei tajua. Kun kerron Electrotecnica Espanoca SA:n olevan siell„ niin ilme kirkastuu ja matka alkaa. Perill„ sis„„n liikkeeseen ja HŽ: vain katto- ja sein„valaisimia! Kysyn myyj„lt„ ett„ miss„ ratiot, mutta ei. Niit„ ei ole. Myyj„ kertoo ett„ t„m„ on Electrotec Espanoca SA, ei Electro- tecnica Espanoca SA mihin olin menossa. Kysyn ett„ miss„s se tecnica sitten on. Vastaus: koska t„n„„n on lauantai, niin eri- koisliikkeet ovat kiinni. DŽM, sunnuntaina pit„„ l„hte„ takaisin joten radiot j„i saamatta. Onneksi lasitavaraa saa joka p„iv„. Kotona ollaan ja tuliaisia tuotiin, mutta ei sit„ radiota jota l„hdin hakemaan. Seuraavalla kerralla suunnistan jonnekin miss„ ymm„rret„„n englantia. Enk„ j„t„ ostosten tekoa viimeiseen p„iv„„n, joten vahingosta viisastuu. P.S. Viel„kin pit„„ siis seurata h„lytysajoneuvoja, kun ei voi kotona kuunnella... Alincolta skanneri DJ-X1 Pienikokoinen vaihtoakulla tai paristokotelolla varustettu k„- siskanneri on tulossa taajuusalueelle 2-905 MHz. N„yt”n alue on 100 kHz - 1299,995 MHz. Radiossa on tavanomaiset AM ja kapea/le- ve„ FM vastaanotot. Radioon sopivat useimmat valmistajan ama- t””rilaitteiden varusteet ja siten DJ-X1 onkin tehty selv„sti Icom IC-R1:n kilpailijaksi. Maahantuoja kertoo, ett„ skanneri on tarkoitus tyyppihyv„ksytt„„. * * * * * 19.11.1991 Kouvolan Radiokerholle murtautuneet saatiin nopeasti kiinni. N„m„ poliisin vanhat tutut luovuttivat varastamansa VHF- radiot takaisin. * * * * * Spitfire-LA-suunta-antenniin voi rakentaa nelj„nnen elementin lis„„m„ll„ puomia 120 sentti„ ja tekem„ll„ t„m„n et„isyyden p„„- h„n toisen suuntaajan. Sen pituus on 235 sentti„. Yli 3 dB vahvistavien suunta-antennien k„ytt” on LA/PR-alueella Suomessa luvatonta. * * * * * Sender Freies Berlin, vanhan L„nsi-Berliinin yleisradioasema kauppaa nyt televisiokeskustaan v„ltt„„kseen 1995 uhkaavan kon- kurssin. Uusi keskus rakennettaisiin it„puolelle parlamenttita- lon l„helle, n„in saataisiin it„investointitukeakin valtiolta. Vanha keskus on valmistunut 60-luvulla ja vikana ovat p”lly„v„t asbestieristeet. Tarjouk- set osoitteeseen p„„johtaja Gunther Lojewski, SFB, Masurenallee 14, 1000 Berlin 19. Kauppiaiden esittelytaajuudet Oletko joskus ihmetellyt mill„ taajuuksilla radiokauppiaat esittelev„t radiolaitteitaan mahdollisille asiakkaille? Myyntiesittely„ varten on varattu useita taajuuksia eri bandeilta ja kyseiset taajuudet ovat k„yt”ss„ koko maassa. Skannaa n„it„: tuen l„hetys-fq vastaanotto ------------------------------- 82,200 MHz 77,200 MHz 167,650 MHz 172,250 MHz 172,250 MHz simp- 172,250 MHz 443,975 MHz lex 443,975 MHz 451,175 MHz 460,875 MHz 451,850 MHz 461,550 MHz N„iden esittelytaajuuksien lis„ksi kauppiailla voi tietysti olla k„yt”ss„ heille mahdollisesti my”nnetty„/my”nnettyj„ omia radiotaajuuksia. Joillakin liikkeill„ on oma simplextaajuus tai oma toistinasema. * * * * * SRAL:n talvip„iv„t j„rjestet„„n 14.-16.2. Varkaudessa. Odotetta- vissa on paljon liikennett„ erityisesti VHF- ja UHF-amat””ri- taajuuksilla. SRAL:n kes„leiri, Suomen Radioamat””riliiton suur- tapahtuma puolestaan on 9.-12.7. Kotkassa. * * * * * ES-ringi eli jututuba 3654 kHz, eli virolaisten amat””rien pu- linarinki l”ytyy t„m„n taajuuden tuntumasta 80 metrin aaltoalu- eelta. Kuunnellaan! Cobra 148DX - piippa pois Jos haluat poistaa roger-piipin, katkaise vastus R216. Voit my”s laittaa t„lle v„lille kytkimen jolla saat halutessasi piipin p„„lle. Resetoidaan AOR AR-1000 / Fair Mate HP-100 Resetointi tarkoittaa ohjelmoinnin saattamista alkutilaansa (engl. re = uudelleen set = asettaa) AOR1000:ssa ja Fair Matessa ei valitettavasti ole ulkoista resetointinappulaa eik„ rese- tointi onnistu edes useampien n„pp„inten yhdistetyll„ paina- misella, kuten monissa muissa laitteissa. Toisinaan voi kuitenkin tulla ajankohtaiseksi skannerin rese- tointi, sill„ n„iss„ suuri -PUUTTEELLISET OIKEUDET Varusmieheksi Radiomies pyrkii usein varusmiehen„kin radion pariin eli viestijoukkoihin. Radiomiehet ovat varmasti motivoituneita viestint„teht„viin ja heid„n viestint„alasta aiemmin hankkimansa tiedot ja taidot helpottavat ja nopeuttavat koulutuksen edis- tymist„ armeijassa. Radiomiehen itsens„ kannalta on mielenkiintoista tutustua armeijan radioj„rjestelmiin ja -laitteisiin. Lis„ksi viestialan palvelus hyv„ksyt„„n monissa siviilioppilaitoksissa ennakko- harjoitteluksi tai alakohtaiseksi ty”kokemukseksi. Palvelusaika kaikilla varsinaisiin viestiteht„viin koulutettavilla on 11 kuu- kautta. Vuonna 1992 p„„sev„t kutsuntoihin vuonna 1974 syntyneet miehet. Palvelukseenastumisia vuonna 1992 on vain kaksi: 20.3. ja 11.8. T„m„ johtuu nyky„„n k„ytett„v„st„ 2/5-j„rjestelm„st„, jossa joka toinen vuosi on kolme ja joka toinen vuosi kaksi l„h- t”„. Suomessa on oikeastaan kahdeksan erillist„ viestikoulutusta antavaa yksikk”„: Viestirykmentti (ViestiR), Riihim„ki Keski-Suomen Viestipataljoona (KSVP) Keuruu Pohjois-Suomen Viestipataljoona (PSVP) Oulu 3. Erillinen Viestikomppania (3.ErVK / SavPr) Mikkeli 2. Erillinen Viestikomppania (2.ErVK / VSItR) Turku Panssariviestikomppania (PsVK / PsPr) Parolannummi Ilmavoimien Viestikoulu (IlmavVK) Tikkakoski Lis„ksi Reserviupseerikoulun Viestikomppania (ViestiK / RUK) Haminassa. Yll„ mainituista yksik”ist„ 2. Erillinen Viestikomppania ja RUK Haminassa eiv„t kouluta alokkaita, mink„ takia j„t„mme ne k„sit- telymme ulkopuolelle. Niit„ lukuunottamatta jokainen varusmieheksi ryhtyv„ voi hakea ja pyrki„ n„ihin yksik”ihin vapaaehtoisena tai kutsunnoissa. Edell„ mainittujen lis„ksi viestikoulutusta annetaan toki monissa muissakin yksik”iss„, mutta niiss„ viestikomppania on vain yksi komppania muiden joukossa. T„st„ syyst„ niihin ei voi pyrki„ vapaaehtoisena tai kutsunnoissakaan. Koulutushaarat ja -alat Viestiaselajin varsinainen viestikoulutus jakaantuu kolmeen koulutushaaraan ja n„m„ puolestaan edelleen useisiin eri aloi- hin. Radio- ja viestiliikennekoulutukseen kuuluvat radioviestit- t„j„-, panssarivaunuradio-, viestiliikenne-, viestij„rjestel- m„- ja viestiajoneuvon kuljettajakoulutus. Telekoulutukseen kuuluvat p„„telaite-, linkki-, kaapeli-, keskus-, viestij„rjestelm„- ja viestiajoneuvon kuljettajakoulu- tus. Viestihuoltokoulutukseen kuuluvat viestiasentaja-aliupseeri-, viestiasentaja- ja viestihuoltokoulutus. Ilmavoimien Viestikoulu puh. 941-604111 Ilmavoimien Viestikoulu sijaitsee Jyv„skyl„n maalaiskunnassa Tikkakosken taajamassa. IlmavVK kuuluu osana Luonetj„rven varuskuntaan. Tikkakoskella sijaitsevat my”s Ilmavoimien Esikunta ja Tiedustelulentolaivue (TiedLLV). Maavoimien yksik”ist„ alueella majailee Suojelu- ja S„„koulu, joista ainakin ensinmainittu on muuttamassa Keuruulle. IlmavVK:n ruoka on "tutkitusti" Suomen parasta. Ilmavoimien Viestikoulussa j„rjestet„„n ilmavalvonta-, viestiliikenne- ja viestiteknillinen aliupseerikurssi. Vies- titeknillinen au-kurssi jakautuu tutka-, maaradio- ja telelin- joihin. Osa jokaisen saapumiser„n aliupseerikoulun suoritta- neista p„„see IlmavVK:n omalle reserviupseerikurssille, joka sekin sijaitsee Tikkakoskella. IlmavVK:un on haettava vapaaehtoisena. 11.8.1992 saapumi- ser„„ varten hakuaika p„„ttyy 10.4.1992. Viestiteknilliselle aliupseerikurssille on vaatimuksena ammattioppilaitoksessa suo- ritettu radio-, TV-, puhelin-, elektroniikka- tai s„hk”tekniikan opintosuunta. Viestiliikennealiupseerikurssille pyrkiville on eduksi radioamat””rin tutkinto. Hyvin monen nuoren amat””rin tie onkin kulkenut juuri IlmavVK:n viestiliikenteen kautta. Koululla toi- mii my”s sotilasradioamat””riasema OI6AY jota hoitaa Ilmavoimien Viestikoulun Radiokerho OH6AF (Air Force). Viestirykmentti puh. 914-712111 Riihim„en kaupungin koillisosassa sijaitseva ViestiR on "suurin ja kaunein". Varsinaista viestikoulutusta antaa kolme yksikk”„: Viestikoulu (ViestiK), S„hk”teknillinen koulu (S„hk”tK) ja viestipataljoona (ESVP) joka jakautuu radio- komppaniaan (RADK), puhelinkomppaniaan (PUHK) ja aliupsee- rikouluun (AUK). Viestikoulu ei kouluta alokkaita vaan j„rjest„„ mm. vies- tiasentaja-aliupseerikursseja, joilla koulutetaan radio-, pu- helin- ja viestilaiteasentaja-aliupseereita. S„hk”teknillisen Koulun elektroniikka-asentaja-aliupseerikursseilla koulutetaan maa- ja merivoimien tarvitsemat elektroniikka-asentaja- aliupseerit. Vaatimuksena on alan ammattikoulututkinto. Viestipataljoona kouluttaa alokkaita viestimiehiksi kahdessa komppaniassa. Puhelinkomppaniassa erikoistutaan nimens„ mukaisesti puhelin- ja telepuolen asioihin. Radiokomppaniassa koulutetaan radio- ja viestiliikennemiehi„. Osalla viesti- miehist„ on mahdollisuus jatkaa ViestiR:n omassa aliup- seerikoulussa Riihim„ell„ ja edelleen Reserviupseerikoulussa Haminassa. Riksussa toimii my”s Viestirykmentin Sotilasradioamat””ri- kerho OI3AX, jolla P„„esikunnan mukaan on my”s kutsu OI3AI. Toinen samassa yksik”ss„ toimiva sotilasradioamat””rikerho on OI3AY eli Viestikoulun Radio- amat””rikerho, jonka SRAL:n j„senluettelo tuntee nimell„ AUK/ - ESVP:n SRA kerho. Keski-Suomen Viestipataljoona puh. 943-82111 KSVP sijaitsee Keuruulla Keurusselk„-j„rven rannalla noin kuuden kilometrin p„„ss„ kaupungin keskustasta. KSVP on osa Keu- ruun varuskuntaa, johon kuuluvat my”s Keski-Suomen Pionee- ripataljoona ja Pioneerivarikko. KSVP:an kuuluvat esikunta-, puhelin- ja radiokomppaniat sek„ Keuruun korjaamo. Palveluksen alussa pidett„v„n testin perusteella alokkaat m„„r„t„„n johonkin kolmesta komppaniasta. Puhelinkomppania kouluttaa puhelin- ja teleliikenteen viestimiehi„ ja radiokomppania radioviestitt„ji„ ja viestiliikennemiehi„. Koulutukseen kuuluu s„hk”tys-, kaukokirjoitin-, viestiliikenne-, telefax-, linkki-, keskus-, kaapeli- ja viestihuoltokoulutusta. Osa viestimiehist„ laitetaan aliupseerikouluun Riihim„elle Viestirykmenttiin ja sielt„ osa jatkaa edelleen Haminaan Reser- viupseerikouluun. KSVP:ssa pit„„ majaansa my”s Keurussel„n Sotilasradioamat””- rit-kerho, joka k„ytt„„ kutsua OI6AX. Keuruulla on muuten hyv„ ruoka seisovasta p”yd„st„. Pohjois-Suomen Viestipataljoona puh. 981-503011 PSVK eli entinen 1. Erillinen VK sijaitsee l„hes Oulun keskustassa ja siin„ mieless„ keskeisell„ paikalla. Pataljoonaan kuuluvat viestiaiheisten tele- ja radiokomppanioiden lis„ksi my”s esikuntakomppania, 1. Erillinen Autokomppania, Pohjan Sotilassoittokunta ja aliupseerikoulu. Tele- ja radiokomppania kouluttavat viestimiehi„ radio-, viestiliikenne-, linkki-, keskus- ja viestihuoltomiehiksi. Osa viestimiehist„ jatkaa pataljoonan omaan aliupseerikouluun ja sielt„ pienempi osa edelleen Reserviupseerikouluun Haminaan. PSVP:n yhteydess„ toimii sotilasradioamat””rikerho Pohjan Titarit OI8AX. 3. Erillinen Viestikomppania puh. 955-1931 3. ErVK sijaitsee samalla alueella kuin Savon Prikaati, eli Mikkelin maalaiskunnassa Karkialammella Mikkeli-Jyv„skyl„-tien varrella vajaat 10 kilometri„ Mikkelin keskustasta. Viestimiesten lis„ksi Savon Prikaati kouluttaa muiden prikaatien tavoin mm. kiv„„ri-, kranaatinheitin- ja panssarintor- juntamiehi„. Yksikk” vastaa koulutuksen suhteen muita aiemmin t„ss„ ar- tikkelissa k„siteltyj„ yksikk”j„, vaikka onkin niit„ pienempi. Viestimiehille annetaan sek„ radio-, ett„ puhelinkoulutusta muiden yksik”iden tavoin. Karkialammella toimii 3. Erillisen Viestikomppanian Radioamat””rit-kerho, joka k„ytt„„ kutsua OI4AX. Panssariviestikomppania puh. 917-7101 PsVK on osa Panssariprikaatia, joka sijaitsee Parolannummella H„meenlinnan l„heisyydess„. Panssariprikaatiin kuuluvat my”s Panssarivaunupataljoona ja H„meen J„„k„ripataljoona. Nimens„ mukaisesti PsVK keskittyy kouluttamaan viestimiehi„ juuri panssarivoimien viestinn„n erikoistarpeisiin. Komppaniassa on sotilasradioamat””rikerho Panssariviestikerho, joka k„ytt„„ kutsua OI3AZ. Muut SRA-kerhot: OI1AX 2. Erillisen Viestikomppanian Radioamat””rit (Varsinais- Suomen Ilmatorjuntarykmentti) Turku OI1AY Pansion Sotilasradioamat””rit (Turun Laivastoasema) Turku OI2HJ Helsingin Laivastoaseman Radioamat””rikerho (HelLas) Hel- sinki OI5AX Reserviupseerikoulun Sotilasradioamat””rikerho (RUK) Hamina OI5AY Laskuvarjoj„„k„rikoulun radiokerho (LJK) Utti OI5NRF Vekaran Titarit (Karjalan Prikaati) Vekaranj„rvi OI7AX Pohjois-Karjalan Titarit / Kontiolahden varuskunnan Ama- t””rikerho (Pohjois-Karjalan Prikaati) Kontioranta OI8AY Kajaanin Sotilasradioamat””rikerho (Kainuun Prikaati) Kajaani OI9AX J„„k„riprikaatin Sotilasradioamat””rit (J„„k„riprikaati) Sodankyl„ THK vuonna 1990 Kuten monet muutkin valtion laitokset my”s Telehallintokeskus julkaisee vuosittain toimintakertomusta. T„m„n katsauksen tiedot on poimittu THK:n vuoden 1990 toimintakertomuksesta. THK:n Radiotaajuusosasto, johon kuuluvat kiinte„n liikenteen toimisto, siirtyv„n liikenteen toimisto ja radiotarkkailukeskus, hoitaa radiohallintoon sis„ltyv„„ taajuushallintoa. Osaston 73 ty”ntekij„lle sarkaa riitt„„, sill„ erilaisten radiol„hettimien m„„r„ Suomessa 1990 oli noin 800 000 kappaletta. T„h„n lukemaan on p„„sty nopealla kasvulla 1980-luvun alun alle 200 000 l„het- timest„. Vuoden 1990 p„„ttyess„ Suomessa oli k„yt”ss„ 127 264 lu- vanvaraista l„hetint„. N„ist„ siirtyv„n liikenteen l„hettimi„ oli 112 685 kpl, kiinte„n liikenteen l„hettimi„ 7971 kpl, radioamat””ril„hettimi„ (tai oikeastaan asemia) 5699 kpl, yleisradiol„hettimi„ 621 kpl ja radiomajakoita 288 kpl. Ilman lupaa k„ytett„vien l„hettimien m„„r„ OLI SIIS yli 600 000 kpl. Uusia hyv„ksymismerkkej„ luvatta k„ytett„viin laitteisiin toimitettiin 1990 valmistajille ja maahantuojille kaikkiaan 193 673 kpl. 1989 lukema oli parikymment„ tuhatta kappaletta v„hemm„n. Radiotaajuusosaston t„h„n astisista suurimpana projektina mainitaan syyskuussa 1990 Helsingiss„ tapahtunut USA:n ja NL:n johtajien tapaaminen. Tapaamisessa tarvittujen ra- dioj„rjestelmien k„ytt””n oli vapautettava hyvin lyhyell„ varoi- tusajalla huomattava m„„r„ radiotaajuuksia. T„m„n takia er„it„ suomalaisia radioj„rjestelmi„ suljettiin v„liaikaisesti kokonaan ja esim. NMT-j„rjestelm„n k„yt”st„ poistettiin tila p„isesti joukko kanavia. Tarkastusosastoon kuuluvat radiotarkastustoimisto ja tele- tarkastustoimisto. Osaston 25 ty”ntekij„„ hoitavat mm. radio- laitteiden tyyppihyv„ksynn„n ja pit„v„t huolta radioalan p„te- vyystutkinnoista ja -todistuksista. 1990 erilaisissa meriradio-, ilmailuradio- ja radioamat””riviestinn„n p„tevyystutkinnoissa k„vi 5970 henkil”„. P„tevyystodistuksia puolestaan jaettiin 4360 kpl. Televisiolupakeskuksen alaisuuteen kuuluu televisiolupa- tarkastustoimisto. Vuonna 1990 tehtiin 36 000 TV-lupatarkastus- ta, joissa l”ydettiin 14 500 luvatonta television k„ytt„j„„. Oikeuteen joutui kaikkiaan 1500 luvattomasti TV:t„ katsellutta, joille m„„r„ttiin takautuvia lupamaksuja 2,7 miljoonaa markkaa. 1990 lopussa Suomessa oli 1,9 miljoonaa TV-lupaa, joista mustavalkoisia vain 6 %. TV-lupakeskuksessa ty”skenteli 49 henkil”„ ja 50 sivutoimista TV-lupatarkastajaa. THK tehosti vuonna 1990 radiolaitteiden kaupank„ynnin valvontaa. THK:n eri yksik”ist„ oli nimetty 42 henkil”„ radio- laitteiden tarkastajiksi. T„t„ teht„v„„ he hoitavat muiden ty”teht„viens„ ohella. 1990 tehtiin tarkastus 980 liikkeeseen l„hes 200 paikkakunnalla. 16 paikassa tehtiin takavarikoita ja huomautuksia annettiin 130 kpl. Yhteens„ laitteita takavarikoitiin 240 kpl. Takavarikoidut laitteet olivat l„hinn„ pienoismallien kauko-ohjauslaitteita ja johdottomia puhelimia (joita ei ollut tyyppihyv„ksytty). THK:n tulot olivat vuonna 1990 57,6 miljoonaa markkaa. Yll„tt„en THK:n k„ytt„m„t rahat eiv„t tulekaan veronmaksajien pussista, vaan p„„osin ihan hyv„ksytt„vist„ l„hteist„. Suurimman osan tuloista muodostavat radiolaitteiden lupamaksut (16,7 mil- joonaa), valvontamaksut (12,4 milj.) ja korvaus radiorahastosta TV-lupamaksujen perint„„n ja lupatarkastukseen (25,4 milj.). Pienempi„ summia tulee mm. radiolaitteiden hyv„k- synt„maksuista, p„tevyystodistusmaksuista ja katsastusmaksuista. Erilaisia menoja THK:lla oli 1990 66,5 miljoonaa markkaa. Palkkaukseen meni 26,2 miljoonaa ja muihin kulutusmenoihin 35,4 miljoonaa. Kalustoa hankittiin 4,5 miljoonalla. Vuoden 1990 lopussa THK:ssa oli 168 p„„toimista virkaa tai tointa. Sen lis„ksi virastossa ty”skenteli 52 sivutoimista tar- kastajaa tai katsastajaa. T„t„ varsin mielenkiintoista vuosikertomusta voi tilata il- maiseksi THK:n asiakaspalvelusta puhelin 90 - 6966490. Lis„„ bandia: Alinco DR 110D T„h„n 45w 2 metrin autoamat””rikoneeseen saa bandin laa- jennettua seuraavasti: 1. Avaa kansi. 2. Katkaise keltainen johto, joka l„htee VFO-nupin takaa ja kulkee pitkin radion pintaa. Johto on ainut pitk„ johto (ainakin viitisen sentti„). 3. Kytke radioon virta painamalla yht„ aikaa F ja MHz -nap- puloita. 4. Kuuntele. Digitaalisen viestinn„n historiaa ja nykyaikaa Niin kauan kuin maailman kaikkeus on ollut olemassa on ollut my”s digitaalisessa muodossa olevaa viestint„„. Jos nyt ei kuitenkaan aloiteta aivan sielt„ saakka, vaan tutkitaan mit„ esimerkiksi intiaanit tekiv„t nuotioillaan: viestittiv„t savun avulla ja digitaalisessa muodossa. Kun Tarzan kiljui Janen riippuessa h„nen ulokkeissaan, niin huuto tarkoitti: "minulla on ne". Jos ei olisi ollut, niin silloin olisi kiljunut Jane v„h„n aikaa tosi kimakalla „„nell„. T„st„ saammekin digitaalisen viestinn„n yhden termin johdettua. Tarzanin ja Janen „„nten taajuusero on nyky„„n SHIFT. Silloin Tarzanin aikaan se tarkoitti "vaihda uusi ukko". N„in se v- iestien merkitys muuttuu aikojen kuluessa. PUUTTEELLISET OIKEUDET JUTTU ESITTELEE KOLME (PAKRATT, HOKA JA dx1000) DIGITAALISTA KOODERIA/DEKOODERIA. televisio- kanava- taajuuden ohjelma numero offset ----------------------------- -------------------- 1. Eestin TV R2 0 2. Neuvosto TV R12 8P 3. Ven„j„n TV 28 8P 4. Pietarin TV R3 0 5. Eestin TV2 45 vasta suunnitteilla TX-teho ERP-teho antennin antennin kuva/„„ni kuva suuntaus keski- kW kW korkeus ----------------------------- -------------------- 25 /7,5 max 150 SW 209 m 5 /0,6 30 ymp„ri 269 m 20 /4 400 ymp„ri 288 m 0,1/0,02 max 1 SW 180 m tulossa vuonna 1994? ymp„ri 288 m HUOM: S = Stereo, px = ohjelma, TX = l„hetin SW = lounaaseen ULA-radio- taajuus TX-teho ohjelma MHz kW ---------------------------- --------------------- Eestin R, 1. px 71,00 4 Eestin R, 2. px S 71,78 4 Eestin R, 3. px S 70,28 4 Eestin R, ven„j„„ 67,19 4 R Tallinna, eesti„ 69,32 4 R Tallinna, ven„j„„ 67,97 4 R Tallinna lis„TX, 101,60 0,07 eesti„ ja ulko- maanl„hetyksi„ ERP-teho antennin antennin kW suuntaus korkeus ---------------------------- --------------------- noin 20 ymp„ris„teilev„ 242 m noin 20 ymp„ris. 251 m noin 20 ymp„ris. 251 m noin 20 ymp„ris. 242 m max 20 SW 142 m max 20 SW 142 m max 0,2 SW n. 170 m Testiss„: Jim M-100 vastaanottovahvistin Japanilaisen radioteollisuuden tuotteista skanneriantennivah- vistimet ovat viel„ Suomessa melko tuntemattomia. T„ll„ kertaa tutustuimme tupakkiaskin kokoiseen metallilaatikkoon, joka kier- ret„„n suoraan radion antenniliittimeen ja radion oma antenni laitetaan vahvistimen jatkoksi. Jimiss„ on kierrett„v„ vahvistin-vaimennin, jolla signaaleja voidaan s„„t„„ +20/-6 desibeli„. Laitteessa on lis„ksi kol- miasentoinen suodinvalitsin, jolla voidaan valita kaistat A 225- 1500 MHz, B 108-185 MHz ja C 24-2150 MHz. Testiss„ huomattiin heti, ett„ kaikki kaksi k„ytt”kytkint„ tekiv„t mit„ lupasivat- kin. Jimin punainen virtaledi muistuttaa vahvistimen sammuttami- sesta silloin kun sit„ ei tarvita. Vahvistin k„ytt„„ 9 voltin paristoa, joiden uusiminen tulee jatkuvassa k„yt”ss„ kalliiksi. Onneksi laitteessa on my”s ulkopuolisen virran sy”tt” ja samasta liittimest„ onnistuimme my”s lataamaan 9 voltin akkua. Akkujen k„yt”st„ k„ytt”ohje ei tosin puhu mit„„n. My”s radioamat””reille Vastaanottovahvistimessa on mahdollisuus my”s l„hetykseen, m”tik„ss„ on rele sis„ss„ ja valmistaja lupaa sen kest„v„n vii- den watin tehon. Toiminto suosii uusien skannaavien amat””rik„sikapuloiden k„ytt„ji„. Vah- vistin toimii my”s PR-puhelinalueella, joten sit„ voi soveltaa my”s k„sil„nkkyihin. Vahvistin-k„siradion mielekkyytt„ jatku- vassa k„yt”ss„ on aihetta ep„ill„. Jos pid„t radiollasi ensisi- jaisesti yhteyksi„ toisiin etk„ vain kuuntele, olet aika harvoin tilanteessa jossa kuulut, mutta et kuule. Jim tulee kaupunkiin Jimi„ kokeiltiin kaupunkikuunteluun sek„ tukiskanneriin AOR AR2515, ett„ k„siskanneriin Fair Mate HP-100 kytkettyn„. Anten- nina k„ytettiin molemmissa vain teleskooppiantenneja, siis ei varsinaisia tukiantenneja. UHF:ll„ Jim toimii l„hes kuten pit„„kin. NMT-900:lla pystyi hy”dynt„m„„n Jimin koko s„„t”skaalaa aina t„yteen vahvis- tukseen saakka, eli 900 megalla laite toimi aivan moitteetta. Siirrytt„ess„ bandilla alasp„in alkoivat ongelmat. NMT-450-alueella Jim toimi moitteetta niin kauan kun vahvis- tusta ei v„„nt„nyt yli +5 desibelin. T„t„ suurempi vahvistus aiheutti h„iri”it„ ja harhoja, eik„ skannailusta tullut mit„„n. Suurempi geini my”s pilasi kuunnellun aseman audion. 300 megalla Jim toimi samoin kuin 450 megalla, eli +5 dB oli suurin sallittu vahvistus. Koko UHF:ll„ vaimennuspuoli toimi erinomaisesti, sa- moin 225-1500 MHz-valinnalla 225 megan alapuo- listen l„hetteiden r„iskeet vaimenivat selv„sti tai poistuivat kokonaan VHF:ll„ kumpikaan testilaite ei kest„nyt t„ytt„ vahvistusta. AOR:n kaikki ledit kyll„ syttyiv„t kun geini v„„nnettiin +20:e- en, mutta audio puuroutui. Vahvan aseman signaali alkoi samalla kohista huomattavasti ja heikon aseman kohdalla vastaanotin my- kistyi kokonaan! Skannerit sietiv„t vahvistusta maksimissaan +10 dB. T„m„ vah- vistus riitti sytytt„m„„n ledin tai pari lis„„, mutta ei saanut signaalia kuullostamaan j„rin paljon voimakkaammalta tai v„h„ko- hinaisemmalta. No, ehk„ v„h„n kuitenkin. Jimin valintakytkimen asettaminen asentoon 108-185 MHz ihme kyll„ toimii ja alapuolisten (mm. ULA-yleisradioasemat) asemien aiheuttamat r„iskeet vaimenivat jonkin verran. N„in ollen Jim sopii kaupungissa VHF:ll„ kuunteluun pienell„ vahvistuksella, mutta t„ll”in voidaan kuunnella vain muutamia kanavia. Useampien kanavien skannailu ei onnistu vahvistin p„„ll„, koska jo ilman vahvistustakin erilaiset kaupunkih„iri”t ja r„iskeet riitt„v„t est„m„„n skannailun pys„ytt„m„ll„ skannerin "UFO-„„niin" v„h„n v„li„. Itse joudun skannaamaan kaupungissa aina AOR:n oma vai- mennin p„„ll„. Jimin vaimennin kyll„kin vaimentaa signaaleja VHF:ll„, mutta ei sen paremmin kuin Fair Maten tai AOR:n oma vaimennin. Yleisesti ottaen Jim soveltuu vahvistimena VHF-kaupunkikuun- telussa vain parin taajuuden kuunteluun. VHF-skannailu Jim-vah- vistimen kanssa ei kaupungissa onnistu useimmilla uudenaikaisil- la skannereilla, vaan Jim vaatisi kumppanikseen eritt„in selek- tiivisen ja h„iri”ist„ piittaamattoman skannerivastaanottimen. UHF-kuunteluun vahvistin soveltuu kohtuullisesti k„ytettyn„ ja vaimentimena se toimii kauttaaltaan hyvin. Jim palaa maaseudulle Erityisesti UHF:ll„ vahvistin n„ytt„„ parhaat puolensa. Kun tavallisesti tuskin kuuluva asema ohjelmoidaan skannerin muis- tiin, saadaan kuuluvuus vahvistettua aina luettavaksi, joskin hieman kohinaiseksi. VHF:ll„ ero t„ysill„ desibeleill„kin on pieni vahvistemattomaan kuunteluun verrattuna. Jimin ominaisuudet muistipaikkojen selaajana p„tev„t pienem- mill„ h„iri”ill„ VHF:ll„ kuunteluun. Taajuusalueen selailusta ei tahdo tulla t„ysill„ vahvistuksilla mit„„n. J„lleen todetaan laitteen sopivan VHF:ll„ l„hinn„ ongelmallisten kanavien kuuntelun avuksi. Kaupungissa kiroilua aiheittaneet ylily”nnit toisille kana- ville eiv„t maaseudulla tuottaneet vastaavia ongelmia. Joka ta- pauksessa Jimist„ hy”ty„kseen on syyt„ suunnitella skannerin muistipankkien jako ja k„ytt” uudelleen vahvistimen mukaisesti. Ei vuotoa Jim etuvahvistin on eritt„in hyv„ vuotos„teilyn vaimennin! Vastaanottimen antennista ei vuoda juuri mit„„n ulos, kun Jim on kytketty kiinni ja virta on p„„ll„. Turvallisuutta liikentee- seen, sanoisi poliisin tutkakanavia kuunteleva hurjastelija. Jimill„ kun voi est„„ skannerin peilaamisen... Alinco DR-570T + Jim M-100 taajuus MHz Jimitt„ Jimill„ 145 MHz 0,18 0,14 160 0,28 0,14 170 0,22 0,14 420 141,0 20,0 435 0,63 0,20 460 0,71 0,28 vuotos„teilyt mikrovoltteina 160 MHz 360 15 460 350 13 * * * * * Her„tk„„!-lehden joulukuun 8. p„iv„n numerossa oli poikkeuksel- lisen asiallinen ja oikeata tietoa sis„lt„v„ yhden sivun artik- keli kuunteluvaarastta, joka liittyy erilaisiin langattomiin puhelimiin. Terveisi„ Libanonista Terveisi„ toimitukseen etel„-Libanonin auringosta! Ajattelin v„h„n kirjoitella radioaiheisia tietoja t„„lt„ Suomen YK-joukko- jen FINBATTista. Valitettavasti tarkkoja taajuuksia en uskalla antaa, voi muuten tulla l„ht” kesken kaiken kotipuoleen. Silloin j„„ pian Mersu vain unelmaksi. Pataljoonan alueella toimii suomalaisia varten oma "paikal- lisradio" Radio Finbatt taajuudella 102,5 MHz. Ohjelmaa tulee kello 06.00 - 22.00 paikallista aikaa. Samanlainen asema toimii meik„l„isill„ muuten tuolla Golanin puolellakin. K„yt”ss„ olevat militaryradiot on intist„ tuttuja LV217/317- laatukoneita. Pataljoonan taajuudet on suurimmaksi osaksi v„lil- l„ 40-55 MHz ja samat taajuudet on ollut k„yt”ss„ kuulemma "ai- kojen alusta" saakka. Se kuuntelun v„ltt„misest„. Alle 40 megal- la on l„hinn„ vain varataajuuksia. Samoja kanavia k„ytt„v„t joskus my”s muut l„hialueiden jou- kot. Ainakin israelilaisia kuuluu pataljoonan kanavilla joko vahingossa tai tahallaan. Selv„„ tahallista h„irint„„kinon jos- kus luultavasti harjoituksen vuoksi. Joillekin meik„l„isille komppanioille on m„„r„tty suurin sallittu l„hetysteho, ettei h„iritt„isi muita. Yleens„ taitaa kaikilla kuitenkin olla maksi- mitehot p„„ll„, ett„ tulisi kuulluksi. Tuolla Golanilla Israelin puolella on mielenkiintoinen kukku- la, jota sanotaan Spy Hilliksi eli vakoilukukkulaksi. Sen huippu on aivan t„ynn„ radioantenneja. Voi vain kuvitella mit„ radioita kukkulan uumenista l”ytyy. Suomalaisia on kielletty edes kuvaa- masta kukkulaa eik„ sen l„helle tietenk„„n saa menn„. Tuskin edes p„„sisi. Muuan suomalainen YK-mies k„vi kuvaamassa kukku- laa. Jonkun ajan kuluttua israelilaiset toimittivat pataljoonaan kaverista kuvaustouhussa ottamansa kuvan ja antoivat ymm„rt„„ odottavansa tarvittavia toimenpiteit„. Kaveri laitettiin „kki„ takaisin Suomeen. Israelilaisten puolella toimii muuan entinen suomalainen YK- upseeri. Kyseinen heppu oli Suomen YK-joukoissa ainakin kahdes- ti, kunnes kai sai israelilaisilta "tarjouksen josta ei voi kielt„yty„". Nyt h„n on Israelin armeijan upseeri, eik„ Suomeen liene en„„ tulemista. Varmaa on ainakin se, ett„ Suomen YK-pa- taljoonan radioliikenne on hyvin tarkassa seurannassa, eik„ sii- n„ taida auttaa edes savon v„„nt„minen. Suomalaisia asemia t„„lt„ l„hi-id„st„ ei liene koskaan kuultu koti-Suomessa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, eli kannattaa keleill„ aloittaa skannaaminen v„lilt„ 44-52 MHz. Kyll„ sielt„ suomenkielen erottaa, vaikka koodeja k„ytet„„nkin paljon. Ties vaikka pataljoona verifioisi mahdollisen kuuluvuusraportin! YK-J„gare Skannerin toimitus: kiitos mukavasta kirjeest„si. Teit„ onkin tullut kuunneltua taajuudella 14615 kHz, USB-modella. Varsinkin aamup„ivisin kuulutte hyvin. Suomen rajoilla ydinaseita Virolainen kansanedustaja Jri Liim on kertonut julkisuudessa tukikohdasta, jossa on 15 TU-22 Backfire-pommittajaa ja 25-30 IL- -PUUTTEELLISET OIKEUDET Kuolassa uusi tukikohta Kuolan niemimaan alaosassa on uusi lentokentt„, johon on si- joitettu uusi Etel„-Ven„j„lt„ tuotu pommituslentolaivue. Lento- toiminta on p„ivitt„ist„ ja tukikohdassa ep„ill„„n olevan ydin- aseita. N„m„ Kuolan ydinpommittajat lent„v„t l„hell„ Suomea - Tarton TU-22-koneet valvovat Suomenlahtea ja harjoittelevat pitkin It„- merta ja Baltiaa Ven„j„n leiviss„. Puna-armeijan ilmavoimien liikennett„ voi kuulla erityisesti sotilasalueella 220-400 MHz ja HF:ll„. JA SITTEN SKANNERISTA 2/92 JUTTUJA MALLIKSI: ALUKSI VANHOJEN VALOKOPIOITUJEN SKANNERI-LEHTIEN MAINOS: T„m„ Skanneri on kolmaskymmenestoinen mukaan lukien marraskuussa 1991 ilmestynyt Police Special -poliisiradion erikoisnumero. Lehdet ovat asiasis„ll”lt„„n yht„ mielenkiintoisia, mutta sivu- m„„r„ ja koko vaihtelevat. Valokopioimme vanhoja lehti„ ja myym- me niit„ nippuina seuraavin hinnoin: Skannerit 1987-88, 7 A5-lehte„ 90,- Skannerit 1989, 7 A5-kokoista 100,- Skannerit 1990, 8 nykykokoa 130,- Skannerit 1991, 9 lehte„ + kartta 150,- (vuoden 1991 hinta 1.4.1992 asti) Saksalainen Klingenfussin Guide to Utility Stations 1991, HF-Kuuntelijan aapinen. Amerikkalainen Ferrell's Confidential Frequency List, uusin painos, t„ydent„„ Utility Guiden puutteet hintaan 130,- Tilaukset puhelimitse 941 - 241 019 my”s k„teismaksu ja maksut tilille tervetulleita. Hintoihin si- s„ltyv„t postikulut, ei kuitenkaan postiennakkokulut. UNIDEN COBRA 148 GTL SUPERSTAR 360 PB010 MAIN BOARD VR 1 AM/FM S-METER 2 SSB/CW S-METER 3 SSB/CW SQ RANGE 4 AM/FM SQ RANGE 5 FM DEVITAATIO 6 TX TAAJUUS 7 CAR. BALANSSI 8 RF MITTARI 10 FINAL BIAS 11 DRIVER BIAS 12 SSB ALC 13 AM CARRIER POWER 14 AMC 15 CW SIDETONE VOLUME * * * * * Pilaako Kuopiossa poliisiradion hifinautinnon ihmeellinen lirkutus? Taksin dataradiosysteemi tunkee l„pi ainakin Realistic PRO-32 ja PRO-34 -malleihin. * * * * * Tavallisen ARP-puhelimen ja VHF-radiopuhelimen v„linen suora keskustelu on teknisesti mahdollista, kun VHF-radioon ohjelmoi- daan 5 MHz erotus ja valitaan tyhj„ kanava, ts. kanava joka ei ole k„yt”ss„ v„hint„„n 150 km s„teell„. Puhelu olisi t„ll”in a- loitettava ARP:n avaussoitolla kanavan avaamiseksi. Edell„ kuvattu puhelinverkon ohittava viestint„ on teknisesti mahdollista, mutta laitonta ja vaarantaa muun puhelinliikenteen toimivuuden. Ham Radio -uutisia Maailmalla kohutun Drake R-8 -liikennevastaanottimen edustus tulee Suomessa Oy Ham Radio Ltd:lle. Vastaanotin kattaa HF-alu- een ja on amerikkalaista tuotantoa. AR-3000, taajuusalueeltaan laajin markkinoilla oleva skanneri ei t„yt„ tyyppihyv„ksynt„vaatimuksia. Maahantuoja myy maassa olevan kappaleet ja luopuu laitteesta. Icom IC-R100:n tyyppihyv„ksynt„ on viiv„stynyt, mutta laitet- ta on myyty jo yli vuoden verran. R100 on nyt toisella kierrok- sella Postin teletekniikan laboratoriossa. * * * * * Kalibroit (virit„t kohdalleen) radiosi taajuuslaskurin halvim- malla, kun rakennat suoran vastaanottimen, jolla kuulet pelk„n kantoaallon ilman ilmaisua. Etsi t„ll„ YLE:n lyhytaaltoasema ja virit„ radiosi n„ytt” kohdalleen. * * * * * Skanneri MBBS pelaa taas Puhelinlaitoksen hakkeri tuhosi tiedostot Satojen k„ytt„jien kuluttama Skanneri MBBS, puhelinlinjojen kautta toimiva tietokonepostilaatikko, oli alkuvuodesta jonkin aikaa t„ysin tuhottuna. Turun paikallisen puhelinlaitoksen vi- ranhaltija k„ytti ty”aikaansa ja ty”paikkansa laitteita tunkeu- tuakseen k„ytt”j„rjestelm„„n ja tuhotakseen tietokoneen kovale- vyn. Skannerin ostohalu paljasti Ep„ilykset rikokseen syyllisen suhteen suuntautuivat ensi vaiheessa Pohjanmaalle, josta oli jo pisemm„n aikaa uhottu l„h- te„ siivoamaan Skanneria. K„ytt„j„rekisterist„ l”ytyi kuitenkin yhdet v„„r„t henkil”tiedot... - Hannu Salpana esiintynyt k„ytt„j„ oli aiemmin j„tt„nyt os- tetaan-osastolle skanneri-vastaanottimen ostoilmoituksen ja sii- n„ oli eri puhelinnumero kuin k„ytt„j„rekisteriin annetuissa tiedoissa, Sys Op kertoo. Skannerin Sys Op aloitti salapoliisity”n. Rekister”itymisai- kaan ilmoitettu puhelinnumero ei ollut k„yt”ss„ ja ostoilmoituk- sen puhelinnumero oli salainen. Paikallinen puhelinyhdistys suostui kuitenkin yhteisty”h”n pitk„n selittelyn j„lkeen. Kas kun salainen puhelinnumero oli puhelinlaitoksen omia virkanume- roita ja sit„ oli k„ytetty rikokseen. - Soitin numeron haltijan esimiehelle ja rikokseen syyllisty- nyt hakkeri otti sitten suoraan minuun yhteytt„. Kanteen nostoa harkitaan K„ytt”kelvottomaksi menneen kovalevyn tilalle saatiin rikok- sensa tunnustaneelta uusi. Avoimena on kuitenkin, miten kuu- kausien ty” ja ohjelmistojen uudelleen hankkimisen kustannukset hyvitett„isiin. - Kaikki, boksisoftasta alkaen RATS:n kaikkien ilmaisk„yt”ss„ olevaan ohjelmapankkia my”ten piti hankkia uudelleen. Talkooapuakin l”ytyi - Kun tieto boksin tuhoamisesta levisi k„ytt„j„piireiss„, iloisena yll„tyksen„ ovikelloa ilmestyi soittamaan radioamat””ri mukanaan 43 megan kovalevy. Kovalevy on nyt boksin pitk„aikai- sessa lainassa, ja kantaa sis„ll„„n yleishy”dyllist„ RATS:n oh- jelmapankkia, Sys Op kertoo kiitollisena saamastaan tuesta. - Mit„„n motiivia satojen k„ytt„jien hy”dynt„m„n ohjelmiston tuhoamiseen ei syylliseksi tunnustautunut ole esitt„nyt, Sys op ihmettelee aiheutettuja vahinkoja. Skanneri MBBS:n sysop on joutunut t„m„n ik„v„n tapahtumasar- jan j„lkeen luopumaan boksin py”ritt„misest„. Syyn„ luopumiseen olivat odottamattomaton ty”paikan vaihdos ja sit„ seuranneet kiireet. T„ss„ nyt k„ytt„m„ss„si boksissa on osittain samaa ai- neistoa kuin alkuper„isess„ Skanneri MBBS:ss„ Osoitelapun saloja Kun asioit Skannerin kanssa, on usein helpompi (ja turvalli- sempi) k„ytt„„ nimen ja osoitteen sijasta tilaajanumeroasi. Kaivapa esiin uusin Skannerin numero eli t„m„ mit„ parhail- laan luet. Vilkaise takakantta. Siin„ pit„isi olla yl„reunassa printterill„ tulostettu tarra jossa on ylimm„ll„ rivill„ ihmeel- lisi„ numeroita ja alemmilla riveill„ nimesi ja osoitteesi. Yl„- rivill„ lukee esimerkiksi "11358 27". Yl„rivin viisi ensimm„ist„ erillist„ numeroa (11358) ovat tilaajanumerosi. Voit k„ytt„„ sit„ asioidessasi toimituksen kanssa. Sinun ei v„ltt„m„tt„ tarvitse laittaa kirjeeseesi /korttiisi ollenkaan nime„si ja osoitettasi. Riitt„„ kun laitat laitat tilaajanumerosi. Niin ep„m„„r„iset kirjeenaukojat matkan varrella eiv„t saa selville henkil”llisyytt„si (Suomessa EI ole postisalaisuutta k„yt„nn”ss„, vaikka se laissa onkin). Numerosarjan kaksi viimeist„ erillist„ numeroa (27) osoitta- vat mihin numeroon saakka tilauksesi on voimassa. Esimerkiss„ tilaus on voimassa numeroon 27 saakka. Numero on ns. juokseva numerointi, joka n„kyy lehden kannessa suluissa. Esimerkiksi numero 1/92 oli juoksevaa numeroa 21, 2/92 on 22, jne. Jos siis mietit onko tilauksesi viel„ voimassa ja miten pitk„lle, katso osoitetarran yl„rivin kahta viimeist„ numeroa. Poliisia uhkaa h„irint„? H„iri”k„ytt„ytymist„ Hesassa Tammikuun puolessa v„liss„ 1992 h„iritsi tuntematon h„irin- t„l„hetin poliisin radioliikennett„ Helsingiss„. H„irint„l„hetin -puutteelliset julkaisuoikeudet It„rintamalta ei mit„„n uutta: Azden PCS-7000 Japan Piezon kokoama Azden PCS-7000 edustaa valmistajan luo- tettavan tuntuista 2 metrin (145 MHz) radiosarjaa. Saimme tes- tiin pienitehoisemman 25/5 watin mallin, tosin tarjolla on my”s tehokkaampi PCS-7000H, jossa on valittavissa 50/10 wattia tehoa. Kosmetiikkaa PCS-7000:n naamataulu on tyylik„s, ellei per„ti kaunis ver- rattuna edelliseen PCS-6000 -malliin. Radion painokytkimet on -puutteelliset julkaisuoikeudet Rrr„tin„n poistoon kes„ksi Moposta ja moottoripy”r„st„ voi yritt„„ ajaa pahaa henke„ pois vaihtamalla tulpan johdon koaksiaalikaapeliin. Ainakin No- kian ohut koksi toimi kuivana kes„n„ hyvin. Vaippaa pit„isi venytt„„ suojaksi tulpan hatun p„„lle. Se onnistuu kuorimalla koksia noin seitsem„n sentti„, levitt„m„ll„ vaippa ja katkaisemalla syd„njohto parin sentin mittaiseksi. maahan, vaippaa tulpan hatun KUVA p„„lle puola * * * * * Music TeleVision Europe yritt„„ peri„ Pohjoismailta maksua mu- siikkivideo-ohjelmistonsa kaapelijakelusta. Saksassa asia on p„in vastoin, MTV maksaa kaapeliverkoille ohjelmansa jakelun! Nyttemmin amat””rilaitteissa yleistyneet taajuuden k„„nt” eli vastaanotto- ja l„hetystaajuuden vaihtomahdollisuus on t„ss„ merkiss„ ollut ilona jo edellisess„ mallissa. Samoin 57 eri „„- nitaajuuskoodia, mukaan lukien RA- ja ARP-k„yt”ss„ olevat, ovat olleet merkin vakiovalikoimaa. My”s prioriteettikanavan pikava- linta mikrofonista on jo perinne. Radio is my bomb! Yleis”n pyynn”st„ Free Radio Campaign - Finland (FRCF) ottaa maaliskuussa kolmannen uusintapainoksen suosituista Radio is my bomb 1 & 2-kirjoista. Bomb 1-kirjassa on 76 ja Bomb 2-kirjassa 92 sivua t„ynn„ hy”- dyllisi„ piraattil„hetinkytkent”j„ kaikille aaltoalueille: ULA, keskiaallot, lyhytaallot ja TV. Mukana my”s kytkent”j„ virtal„h- teisiin, stereoenkooderiin, antenneihin, PLL-oskillaattoriin, ULA-relel„hettimeen jne. Esimerkiksi tehokkain MW-tx 500 wattia ja FM-tx 150 wattia. Kirjat ovat A5-kokoisia ja monistettuja. Kirjat myyd„„n yhteishintaan 120 mk, johon sis„ltyv„t posti- tus- ja pakkauskulut. Kirjoja ei myyd„ erikseen. Kirjat voit os- taa l„hett„m„ll„ 120 markkaa kirjekuoressa osoitteeseen FRCF, PL 82, 40101 Jyv„skyl„. Ei kirjattuja kirjeit„, ei postiennakolla. Jos haluat Bombit, toimi heti. Kirjoja painetaan rajoitettu er„, eik„ seuraavasta uusinta- painatuksesta ole tietoa. Ky seess„ on ainutlaatuinen pakkaus tietoa, jota ei ole saatavissa mist„„n muualta koko maailmasta samassa laajuudessa. Muista my”s muut FRCF-kirjat: Vapaa Radio Suomen lehdist”ss„ 30 markkaa ja Right-Wing Radion historia 30 markkaa. Tilaustenhankinta jatkuu Skannerin tilaaja: muista, ett„ tilaustenhankinta jatkuu aina vaan ja palkintasysteemikin on voimassa. Jokaisesta hankkimasta- si uudesta lehden tilaajasta saat yhden ilmaisnumeron, joka li- s„t„„n voimassa olevan tilauksesi loppuun. Kun kaverisi on lehdest„ kiinnostunut, anna h„nelle Skanne- rin osoite ja tilinumero. Huolehdi siit„ ett„ h„n ilmoittaa meille tilauksessaan pankkisiirron tiedonannoissa nimesi tai ti- laajanumerosi. N„in jatkat helposti omaa tilaustasi pitk„„n Ah- kerimmat ovat saaneet Skannerille yli 20 uutta tilaajaa! Pyyd„ valmiit pankkisiirrot toimituksesta. Nasan k„ytt„m„t taajuudet North American Space Agency on eetteriss„ kuultavissa sopi- vissa olosuhteissa my”s Suomessa. Viritt„k„„p„ liikennevas- taanottimenne taajuudelle seuraavan sukkulalennon aikaan ja ker- tokaa Skannerissa, mitk„ taajuudet kuuluvat parhaiten. T„st„ listasta on karsittu yli 50 MHz taajuudet, suurin osa Nasan taajuuksista on kuitenkin korkeammilla taajuuksilla joista itse sukkulaliikenne voisi kuulua Suomessakin. Huomatkaa my”s yhteiset sotilastukikohtien taajuudet. 2.1030,"USB","NASA INTR-COAST GUARD USAGE" 2.1820,"USB","NASA INTERNATIONAL DISTRESS CHANNEL" 2.2610,"USB","NASA AIR-TO-GROUND CHANNEL" 2.4050,"USB","NASA DATA BUOYS" 2.6220,"USB","NASA SRB RECOVERY PRIMARY" 2.6380,"USB","NASA NON-SKED URGENT AND SAFETY B/C" 2.6640,"USB","NASA ETR RANGE CONTROL" 2.6670,"USB","NASA INTR-COAST GUARD USAGE" 2.6700,"USB","NASA SKED AND NON-SKED MARINE INFO" 2.6910,"USB","NASA 7TH COAST GUARD DISTRICT OPERATIONS" 2.7160,"USB","NASA NAVY HARBOR CNTL-PORT CANAVERAL" 2.7380,"USB","NASA SHIP-SHORE AND SHIP-SHIP" 2.7640,"USB","NASA SRB RECOVERY CHANNEL" 2.8300,"USB","NASA SHIP-SHORE AND SHIP-SHIP" 3.0230,"USB","NASA INTERNATIONAL SAR CHANNEL" 3.0240,"USB","NASA COAST GUARD SAR-PRIMARY" 3.1230,"USB","NASA AIR-TO-GROUND (USN SHARES CHANNEL) 3.1300,"USB","NASA FACSFAC JACKSONVILLE" 3.1870,"USB","NASA SRB RECOVERY SHIPS CHANNEL" 4.3760,"USB","NASA PRIMARY RECOVERY ZONE SAR" 4.3760,"USB","NASA COAST GUARD SAR CHANNEL DURING STS-51L" 4.5100,"USB","NASA SRB RECOVERY SHIPS CHANNEL" 4.8560,"USB","NASA CAPE RADIO/LEADER" 4.9920,"USB","NASA CAPE RADIO/COAST GUARD SHIPS" 5.1800,"USB","NASA TRACKING SHIPS" 5.1870,"USB","NASA TRACKING SHIPS" 5.1900,"USB","NASA ETR PRIMARY NIGHT CHANNEL" 5.6800,"USB","NASA INTERNATIONAL SAR CHANNEL" 5.6920,"USB","NASA AIR-TO-GROUND HELO (USN SHARES)" 5.6960,"USB","NASA AIR-TO-GROUND PRI (USN SHARES)" 5.7160,"USB","NASA ATLANTIC FLEET SNIP" 6.6930,"USB","NASA ATLANTIC (ATL) FLEET AIRCRAFT" 6.7080,"USB","NASA ATL FLEET SHIPS/AIRCRAFT" 6.7200,"USB","NASA SAR PRIMARY ATLANTIC" 6.7230,"USB","NASA NAVY ATCOM CHANNEL" 6.7420,"USB","NASA SUBSTITUTE FOR 3.130" 6.8370,"USB","NASA CAPE RADIO" 6.8960,"USB","NASA CAPE RADIO" 7.4120,"USB","NASA SAR COMMS WITH BAHAMAS" 7.4610,"USB","NASA CAPE RADIO/LAUNCH SUPPORT A/C" 7.5250,"USB","NASA GROUND TRACKING NET" 7.6760,"USB","NASA LAUNCH SUPPORT AIRCRAFT" 7.7650,"USB","NASA SRB RECOVERY SHIPS" 7.9190,"","NASA DATA CHANNEL" 7.9850,"","NASA DATA CHANNEL" 8.7790,"USB","NASA ATL FLEET SHIPS" 8.9810,"USB","NASA NAVY P-3 A/C TO NASA CH" 8.9840,"USB","NASA AIR-TO-GROUND PRI (USN SHARES)" 9.0060,"USB","NASA ATL FLEET A/C DUPLEX W/11.205"9.0220,"USB", "NASA LAUNCH SUPPORT AIRCRAFT" 9.0430,"USB","NASA LAUNCH SUPPORT AIRCRAFT" 9.1320,"USB","NASA LAUNCH SUPPORT AIRCRAFT" 10.3050,"USB","NASA SPACE MISSLE TACTICAL NET" 10.3100,"USB","NASA MALABAR TO ASCENSION IS.-MUX" 10.7800,"USB","NASA ETR-PRIMARY DAY CHANNEL" 11.1040,"USB","NASA LAUNCH SUPPORT SHIPS" 11.2050,"USB","NASA ATL FLEET A/C DUPLEX W/9.007" 11.2520,"USB","NASA LAUNCH SUPPORT SHIPS" 11.2520,"USB","NASA SUBSTITUTE FOR 3.130" 11.4070,"USB","NASA SRB RECOVERY SHIPS" 11.4140,"USB","NASA CAPE RADIO" 11.5480,"USB","NASA CAPE RADIO" 11.6210,"USB","NASA SRB RECOVERY SHIPS" 13.1720,"USB","NASA ATL FLEET SHIPS/AIRCRAFT" 13.2270,"USB","NASA LAUNCH SUPPORT AIRCRAFT" 13.2378,"NASA DATA CHANNEL" 13.4950,"USB","NASA DATA CHANNEL" 13.6000,"NASA MALABAR TO ASCENSION IS.-MUX" 13.8780,"USB","NASA LAUNCH SUPPORT AIRCRAFT" 14.9370,"NASA ASCENSION IS. TO MALABAR-MUX" 15.0210,"USB","NASA ATL FLEET SHIPS" 15.0510,"USB","NASA ATL FLEET SHIPS" 15.0570,"USB","NASA ATL FLEET SHIPS" 15.0670,"USB","NASA ATL FLEET SHIPS" 16.1670,"USB","NASA NAVY FIXED NET CHANNEL" 16.4190,"USB","NASA NAVY FIXED NET CHANNEL" 18.0090,"USB","NASA LAUNCH SUPPORT SHIPS" 18.0190,"USB","NASA ATL FLEET AIRCRAFT" 19.3030,"USB","NASA LAUNCH SUPPORT SHIPS" 19.6400,"USB","NASA CAPE RADIO" 19.9660,"USB","NASA ASCENSION IS. TO MALAGAR-MUXV" 20.1860,"USB","NASA LAUNCH TRACKING NET" 20.1920,"USB","NASA MALABAR TO ASCENSION IS.-MUX" 20.1980,"USB","NASA OCC SHUTTLE MISSION AUDIO" 20.3900,"USB","NASA ETR-SECONDARY DAY CHANNEL" 22.6870,"USB","NASA ATL FLEET SHIPS" 22.7550,"USB","NASA ASCENSION IS. TO MALAVAR-MUX" 23.2240,"USB","NASA ATL FLEET AIRCRAFT" 23.4130,"USB","NASA CAPE RADIO" 27.0650,"AM","NASA CITIZEN BAND RADIO" Ala-VHF, Cape Canaveral 40.1900, "NASA OSI","CAPE CANAVERAL AFS FL" 40.7000,"NASA ARMY AIR OPERATIONS","CAPE CANAVERAL AFS FL" 49.6200,"NASA","CAPE CANAVERAL AFS FL" Ala-VHF, Edwardsin tukikohta 38.4500,"FM","NASA AIR TO GROUND VHF COMMAND","EDWARDS AFB CA" 38.6500,"FM","NASA DRYDEN RESEARCH CENTER USAF","EDWARDS AFB CA" 49.8300,"FM","NASA DRYDEN RESEARCH CENTER","EDWARDS AFB CA" Amat””rialueen releoinnit 3.8600,"LSB","NASA HAM REBROADCAST OF NASA AUDIO BY WA3NAN GOD- DARD SPACE CTR CLUB","GREENBELT MD" 7.1850,"LSB","NASA HAM REBROADCAST OF NASA AUDIO BY WA3NAN GOD- DARD SPACE CTR CLUB","GREENBELT MD" 14.2950,"USB","NASA HAM REBROADCAST OF NASA AUDIO BY WA3NAN GOD- DARD SPACE CTR CLUB","GREENBELT MD" 21.3900,"USB","NASA HAM REBROADCAST OF NASA AUDIO BY WA3NAN GOD- DARD SPACE CTR CLUB","GREENBELT MD" 28.6500,"USB","NASA HAM REBROADCAST OF NASA AUDIO BY WA3NAN GOD- DARD SPACE CTR CLUB","GREENBELT MD" 145.5500,"FM","NASA HAM REBROADCAST OF NASA AUDIO BY WA3NAN GOD- DARD SPACE CTR CLUB","GREENBELT MD" 147.4500,"FM","NASA HAM REBROADCAST OF NASA AUDIO BY WA3NAN GOD- DARD SPACE CTR CLUB","GREENBELT MD" 3.9400,"LSB","NASA HAM REBROADCAST OF NASA AUDIO BY W5RRR JOH- NSON SPACE CTR CLUB","HOUSTON TX" 7.2650,"LSB","NASA HAM REBROADCAST OF NASA AUDIO BY W5RRR JOH- NSON SPACE CTR CLUB","HOUSTON TX" 14.2800,"USB","NASA HAM REBROADCAST OF NASA AUDIO BY W5RRR JOH- NSON SPACE CTR CLUB","HOUSTON TX" 21.3650,"USB","NASA HAM REBROADCAST OF NASA AUDIO BY W5RRR JO- HNSON SPACE CTR CLUB","HOUSTON TX" 28.6000,"USB","NASA HAM REBROADCAST OF NASA AUDIO BY W5RRR JOHN- SON SPACE CTR CLUB","HOUSTON TX" Patrickin lentotukikohta 2.0000,"","NASA USAF","PATRICK AFB FL" 2.7165,"","NASA","PATRICK AFB FL" 3.1830,"","NASA USAFRES","PATRICK AFB FL" 4.4490,"","NASA USAF TAC","PATRICK AFB FL" 4.5600,"","NASA USAF SAC","PATRICK AFB FL" 4.7600,"","NASA USAF TAC","PATRICK AFB FL" 4.8250,"","NASA US NAVY","PATRICK AFB FL" 5.2910,"","NASA USAF","PATRICK AFB FL" 7.9850,"","NASA US NAVY","PATRICK AFB FL" 9.2530,"","NASA US NAVY","PATRICK AFB FL" 11.5470,"","NASA USAFSC","PATRICK AFB FL" 15.5750,"","NASA USAF MAC","PATRICK AFB FL" 18.9900,"","NASA US NAVY","PATRICK AFB FL" 38.6500,"","NASA USAF AIR TO AIR TO (KSC)","PATRICK AFB FL" 40.1500,"","NASA USAF AFRES AIR TO GROUND","PATRICK AFB FL" 41.9500,"","NASA USAF AIR TO AIR TACITAL OPERATIONS","PATRICK AFB FL" 46.6500,"","NASA USAF AIR TO AIR (ARRS) (KSC)","PATRICK AFB FL" 46.8500,"","NASA USAF TACTICAL AIR TO AIR","PATRICK AFB FL" 49.7500,"","NASA USAF MARS","PATRICK AFB FL" 49.8500,"","NASA USAF MARS","PATRICK AFB FL" Listan on koonnut: "Captain" Carl Johnson Computer Science House, Rochester Ins- titute of Technology carlritcsh.cs.rit.edu " Carve your name on hearts, not on marble. " Danita 640:n s„„t”pisteet Danita 640-PR-puhelimesi saat viritetty„ oheisen kuvan ja se- litysluettelon avulla: PLL: L116 l„hetin: L107-L111 ja L115 taajuus: TC206 deviaatio: RV105 pienempi teho: RV102 AWI-valo: RV110 S-mittari: RV106 RF-mittari: RV103 vastaanotin: T5-T8 ja L105 Tilaustenhankinta jatkuu Skannerin tilaaja: muistithan ett„ tilaustenhankinta jatkuu aina vaan ja palkintasysteemikin on voimassa. Jokaisesta hankki- mastasi uudesta lehden tilaajasta saat yhden ilmaisnumeron, joka lis„t„„n voimassa olevan tilauksesi loppuun. Kun huomaat kaverisi olevan lehdest„mme kiinnostunut, anna h„nelle lehtemme osoite ja pankkitilinumero. Kun h„n tilaa leh- den, pid„ huolta siit„ ett„ h„n ilmoittaa meille tilauksen muka- na (pankkisiirron tiedonnannoissa) nimesi tai tilaajanumerosi. N„in jatkat helposti omaa tilaustasi hamaan tulevaisuuteen. Ah- kerimmat agentit ovat hankkineet Skannerille oli yli 20 uutta tilaajaa! Valmiita tilauspankkisiirtoja voit pyyt„„ toimituksesta (puh. 941-241019/ Anssi). Kerran viel„: Suurajot 1991 Sill„ aina tulee uusia ralleja, mutta niiss„ ajavat samat tallit... Lancia 161,590 MHz 161,660 171,650 Mitsibishi 152,030 159,525 164,125 168,725 Nissan 151,350 157,550 162,150 166,750 Nissanin radioliikenteen johto tapahtui ilmasta Piper-koneesta kutsulla "Nissan control" Mazda 152,070 156,670 161,270 Toyota 151,390 (my”s ilmassa) 155,990 160,590 Subaru 168,960 Ford 86,325 86,375 86,425. Yksityisten kuljettajien liikennett„ l”ytyy aina paljon v„- lilt„ 140 - 180 MHz, my”s yksityisi„ toistinasemia esiintyy! Englantilaisten CB-kanavilta 27,601 - 27,991 MHz FM l”ytyy yleens„ sik„l„isi„ rallikuskeja, joita saarten ulkopuolella ral- latessa eiv„t paikkakuntalaiset p„„se h„iritsem„„n. RED SUBMARINE Kuunnellaan sukellusveneit„ Tunnetuimpia VLF-alueen radioiden k„ytt„ji„ ovat sukellusve- neet. Suomessa kuunteluun on varsinkin talviaikaan hyv„t edel- lytykset, sill„ Kuolan alueen suurimmat laivaston ja ydinsukel- lusveneiden tukikohdat ovat valitettavan l„hell„. Severomorsk sijaitsee noin 15 km Muurmanskista pohjoiseen ja Poljarnyi noin 30 km pohjoiseen. N„ist„ tapahtuu kaikki Atlan- tille -PUUTTEELLISET OIKEUDET Kuvassa brittisukellusvene periskooppeineen ja teleskoop- piantenneineen. Mit„ sielt„ alhaalta l”ytyy 1. eli skannaillaan alataajuuksia On ilmeisen tyypillist„, ett„ skannailua harrastetaan taval- lisimmin VHF- ja sit„ suuremmilla taajuusalueilla. Melkoisesti sit„ harrastetaan my”s MF:ll„ ja HF:ll„, mutta pienemm„t taajuu- det j„tet„„n mm. radioamat””rien sek„ DX-kuuntelijoiden huomaan. Joidenkin mielest„ ehk„ kiinnostavat alueet loppuvatkin n„ihin, koska AM-yleisradion kuuntelu koti-Suomessa ei liene kovin suo- sittua. Yleisradion k„ytt„mien taajuusalueiden alapuolella olevien radiotaajuuksien kuuntelua on yleisesti luultu hankalaksi ja vaikeaksi; ehk„ my”s kalliiksi siin„ usein k„ytettyjen liiken- nevastaanottimien vuoksi. Antenniongelmiakin pel„t„„n, ja usein ilman varsinaista syyt„. Osittain v„itteet pit„v„t paikkansa, mutta kun laitteet suun- nitellaan riitt„v„n huolellisesti, saadaan aikaan todella h„m- m„stytt„vi„ tuloksia. Taajuusaluetta, jota seuraavassa on tarkoitus l„hemmin tut- kia, on kilohertsim„„r„lt„„n vain reilu 100 kHz eli vain muuta- man VHF-kanavan verran. Siit„ huolimatta alueella on h„mm„styt- t„v„n paljon kiinnostavia radioasemia. Monessakin mieless„ eik„ v„hiten alueen PUUTTEELLISET OIKEUDET S„„dett„v„ vaimennin Oheisissa piirroksissa on esitetty s„„dett„v„n vaimentimen rakentaminen ja sijoittaminen skanneriin tai vaikka liikennevas- taanottimeen. Laitteella voidaan vahvassa kent„ss„ vaimentaa signaaleja ja siten v„hent„„ signaalin l„pily”nti„ ja ns. rois- keita. Kyseinen vaimennin EI sovellu l„hettimen (LA, ULA-tx, tms.) antenniliit„nt„„n vaan tuhoutuu l„hetett„ess„. Osat: 1 kpl 470 ohmin potikka 1 kpl 1 nanofaradin konkka BNC-liittimi„ tarpeen mukaan. Skanneri LA-puhelimeen Seuraava rakennusohje on tarkoitettu elektroniikkaharrasta- jalle, jolla on v„lineet ja oma taito viritt„„ kytkent„ omaan tarkoitukseensa sopivaksi. T„m„n tyyppisille rakennusohjeille on tyypil PUUTTEELLISET OIKEUDET, EIKŽ JUTUSTA MUUTENKAAN OLE ILOA ILMAN KUVITUSTA... Rikollista poliisin kuuntelua Torstaina 16.1.1992 oli Hollolan kihlakunnan oikeudessa tuomiolla lahtelainen hinausalan yritt„j„ poliisiradion kuunte- lusta. Miehen oli ilmiantanut kilpaileva yritt„j„, joka ihmet- teli kun toisen yritt„j„n hinausauto saattoi olla kolaripaikalla jo ennen sairasautoa. Mies tuomittiin 80 p„iv„sak-koon (8880 markkaa) radiolain rikkomisesta. Sen sijaan rikoslain vastaista salakuuntelua kos- keva syyt”s hyl„ttiin. Rangaistusta lis„si rikoksen jatkaminen, j„rjestelm„llisyys ja hy”dyn tavoittelu. Jokaisen poliisiradiota kuuntelevan on syyt„ muistaa ett„ radiosta kuulemiaan tietoja ei saa k„ytt„„ hyv„ksi, ei saa tallettaa, eik„ kertoa muille. JA VAIHTEEKSI PŽŽKIRJOITUS: Vieraat rikokset? Jotkut lukijamme saivat helmikuun puoliv„liss„ puhelun Kotkan poliisista. Poliisi tutki paikallisen nuorukaisen maahantuonti- bisnest„, johon liittyi radioiden ohella mm. tutkanpaljastimien markkinointi. Heppu tarjosi marraskuussa my”s Skanneri-lehden pikkuilmoi- tuspalstalle laitteitaan myyntiin. J„timme t„m„n kokonaisuudes- saan julkaisematta. Ilmoituksen tutkanpaljastimia ja langattomia puhelimia koskeva osa oli selv„sti lain vastainen, viitattiinhan siin„ uusien laitteiden tuomiseen myyntitarkoituksessa. Myyntimiehen projek- teja tutkiva polii- si oli tietysti halukas tiet„m„„n mainoskanavat. Kaverin laillinen Bearcat 2000 markalla -ilmoitus lienee julkaistu aina- kin Keltainen P”rssi -lehdess„ (t„t„ emme tarkistaneet), sill„ jotain kautta miehen kauppa ilmeisesti k„vi. Poliisi haluaa tietysti tiet„„, kuka on ostanut ja mit„. Siis kaikki pikaisesti ilmoittamaan tiedoistaan Kotkan poliisille, tutkanpaljastimen ostaminen ei ole Suomessa rikos, ainoastaan myynniss„ pit„minen ja hallussapito tiealueella. T„ss„ lienee tilaisuus tyhm„n kaupan perumiseen laillisesti... Mist„k” poliisi sai sinun puhelinnumerosi? Kotietsinn„n yh- teydess„ luvattomalta kauppiaalta vietiin tarjousten saajien osoitteet. ja omat rikkomukset Ilta-Sanomat on kirjoittanut parikin juttua Police Specialin tiimoilta. IS:n Oulun kirjeenvaihtaja uutisoi Skanneria vastaan suunni- telluista oikeusjutuista. Toisena kanteen ajajana olisi sik„l„i- nen poliisi ja syyn„ tietysti poliisiradion erikoisnumeromme perusteellisine karttoineen ja kooditietoineen. Pyk„li„ haeskel- laan kuuleman mukaan sis„asiainministeri”t„ ja THK:ta my”ten. Uskallan luvata, ettei niit„ l”ydy koska Skanneri ei tehnyt ri- kosta julkaistessaan teid„n lukijoiden l„hett„m„„ materiaalia. Suomen Teollisuuden Vartiointi -liikkeess„ ei tiett„v„sti pidetty esittelyartikkelimme perusteelli- suudesta. Valitetta- vasti radiota kuuntelemalla avustajamme pystyi selvit- t„m„„n kohtalaisen arkaluontoistakin tietoa. Koskahan ihmiset oppivat pit„m„„n salaisuudet poissa radioaalloilta? Avustajien on turha huolestua Skanneria vastaan kaavailluista oikeustoimista. Toimittajan l„hde voidaan velvoittaa kertomaan vakavuudeltaan rikoksista, joista on tarjolla yli kuusi vuotta vankeutta. N„in rikollista radion kuuntelu ei Suomessa viel„ ole. Skanneri taistelee radioaaltojen vapauden puolesta, ettei kuuntelusta koskaan rikollista tulisikaan. Niin kauan kuin kaikilla on oikeus hengitt„„, pit„„ olla my”s oikeus siihen ilmaan jota hengitt„„. Painakaa tangenttia luval- lisilla kanavilla ja kuunnelkaa kaikkia taajuuksia. Esa Sallden Taas uutta Icomilta Kahden metrin ja 70 sentin mallistoa uusitaan j„lleen. Icomin uusi P-sarja tarjoaa sata muistia ja amat””ril„hetysalueen li- s„ksi vastaanoton joko 415-470 MHz:lla tai 110-170 MHz (137 MHz asti AM). Alueen laajennus painamalla yht„ aikaa LIGHT+B+# ja virta p„„lle. Erikoisuutena radiossa on kaksi n„ytt”„, toinen taajuudelle ja S-mittarille, toinen kellolle (aika ei tosin n„y skannates- sa?). E-mallissa on tosi v„h„n nappuloita, tehot vastaavat W- sarjaa. Akkukotelo on osittain pohjan sis„„n uppoava, eli j„l- leen uusi standardi. skanneri myy my”s ry”n„„ lukijoilleen: Antenneja BNC-liittimin skannereihin ja taajuuslaskureihin: 50 cm teleskooppi 100-600 MHz, suosit- telemme laskureihin, useimpiin skanne- reihin ja 2 mb radioihin (1/4 aalto). 100,-, sama nivelell„ loppu HF-ala-VHF-patukka pitk„ 29 cm, paras LA:lle ja HF:lle 250,- ala-VHF-patukka,pituus 25 cm, res 50 MHz!!! 220,- Optoelectronics-taajuuslaskuri malli 2300 j„lleen varastosta 1140,-. Taa- juuden mittaat ilmasta jopa kymmenien met- rien p„„st„. 2250,- kymmennumeroisilla laskureilla (eritt„in tarkka ammatti- laite). Laskurit ovat amerikkalaisval- misteisia. Vuoden takuu! Pyyd„ esite. T„m„ Skanneri on kolmaskymmenestoinen mukaan lukien marraskuussa 1991 ilmes- tynyt Police Special -poliisiradion erikoisnumero. Lehdet ovat asiasis„l- l”lt„„n yht„ mielenkiintoisia, mutta sivum„„r„ ja koko vaihtelevat. Valoko- pioimme vanhoja lehti„ ja myymme niit„ nippuina seuraavin hinnoin: Skannerit 1987-88, 7 A5-lehte„ 90,- Skannerit 1989, 7 A5-kokoista 100,- Skannerit 1990, 8 nykykokoa 130,- Skannerit 1991, 9 lehte„ + kartta 150,- (vuoden 1991 hinta 1.4.1992 asti) Amerikkalainen Ferrell's Confiden- tial Frequency List, uusin painos 130,- Tilaukset puhelimitse 941 - 241 019 my”s k„teismaksu ja maksut tilille tervetulleita. Hintoihin sis„ltyv„t postikulut, ei kuitenkaan postiennak- kokulut TAVARAA MYYDŽŽN LASKUUN AINOASTAAN SKANNERIN TILAAJILLE, MUILLE LISŽTŽŽN 14,- POSTIENNAKKOKULUJA. 1991 sis„llysluettelo Kunkin otsikon per„ss„ oleva numero (1-8 ja PS) ilmaisee sen lehden numeron, jossa kyseinen juttu on julkaistu. Nume- ro 1 = 1/91, 2 = 2/91, jne. ja PS = Po- lice Special). Antennit -1/4-aallon GP (6) -CB lanka-antenni koksista (8) -Diamond RH-72-teleskooppi (3) -Discone (1) -Howes aktiiviantenni AA4 (3) -Lis„varusteltu Skoda 120L (6) -Panin autopiiska DV-27 x 2 (2) -Paras ja nopein 2 mb piiska (6) -Spitfire (4) -Sukeltavia antenneja (2) -Suuntimaan VHF:lle (1) -Tarviketeleskoopista todettua (5) -Teleskooppiantenni Regency HX-2000:en (4) -Varo magneettijalkaa (6) -VR-radioantenni (8) HF (& alemmat)-taajuudet -Australian MW-taajuuksia (8) -DX-kuunnellaan keskipitki„ (7) -KW Special Frequenzliste 87-88 (4) -Radiotaajuuksien k„ytt”tarkoitusjako, osa 1 (2) -Radiotaajuuksien k„ytt”tarkoitusjako, osa 2 (3) -Radiotaajuusalueiden nimet (1) -Sukellusveneit„ VLF:ll„ (1) -Suomen hy”tyliikenneasemia lyhytaal- loilla (1) -Ulkoministeri” (4) HF-vastaanottimet -Dux 1070 (5) -Lowe HF-150 (8) -Lowe HF-225 (6) -Luxor RP 9158 (5) -Phillips AE 3205 (5) -Selena B-212 (5) Huumoria -Jos naapurisi valittaa... (7) -Jþrgen Hauptbanhof (3) Ilmailuradio -Helsinki-Malmin lennonjohto parakissa (7) -Helsinki-Vantaan lentoasema (2) -Helsinki-Vantaan l„hestymisj„rjestelm„„ (8) -Ilmailua 30-80 MHz:ll„? (1) -Learjet kuiskaava tiedustelija Utista (7) -Neuvostoilmavoimilla kerosiini v„hiss„ (6) -Neuvostoliiton ilmavoimien uutisia (1) -Y”ll„ jossain Afrikan yll„ (7) Kaupank„ynti -Heikki on taikonut toista tuhatta skan- neria (1) -Kenwoodit pois Komalta (5) -Kuluttajansuojalakia radion ostajalle (5) -K„ytettyjen laitteiden hintavertailu (6) -Liioittelua? (8) -Maahantuonnin sy”vereiss„ (3) -Mikrolog huoltaa (5) -Miten k„y kauppa? (4) -P„„kirjoitus (1) -Radioiden maahantuontia (2) -Rahastusta Ruotsin malliin (6) -Tero Arteli-haastattelu (8) -World Comp tiivist„„ toimintaansa (8) -Wuttke lopetti (8) Kirjat -Barelli ja merirosvoradio (3) -Conrad Electronic 91 Hauptkatalog (4) -DX-kuuntelun maailma (7) -Frekvenskatalog (4) -Frequentietabellen voor scanners (6) -Scanner Modification Handbook (5) -SRS Aktuellt Nr 4 1990 (4) -UKW Sprechfunk-Handbuck (6) -Viestimiehen s„hk”oppi (7) Laki ja sen k„ytt” -Alemmat oikeusasteet noudattavat KKO:n p„„t”st„ (8) -HF-rigit m„„r„aikaiseen takavarikkoon (3) -Kuluttajansuojalakia radion ostajalle (5) -Mit„ sanoo laki? (PS) -Oikeudenk„ynti Vaasassa (2) -Oikeudesta laitteet takaisin (6) -Onko Filmnet-kooderisi laillinen? (7) -Poliisia saa kuunnella (5) -Radiolakia (1) -Rikesakko radioamat””rilupakopiosta (2) -Sikaradiosta ehdotonta (6) -Uusien LA-puhelimien kauppa loppuu (8) LA/PR-puhelimet ja lis„laitteet -CTE Invader 200 (2) -Ham Multimode 3 (1,5) -Hamssikoneella LA-kanaville? (7) -K„ytettyjen laitteiden hintavertailu (6) -Lis„varusteltu Skoda 120 L (6) -Matoja Uniden 2830:ss„? (6) -PR-puhelimet lyhyesti (1) -Skytronics CB 753 (1) -Uutuuksia bandeille (4) -Varokaa RMS K-160 transistorilinukoita (3) LA-puhelinliikenn”inti -Auto auki - l„ll„rill„ (6) -CB-taajuuksia (3) -CEPT sy” AM:n (8) -Gruppo Radio Italia Alfa Tango (7) -Joensuun LA-v„ki (1) -LA h„iritsee matolaatikkoa (3) -Neuvostokansalle LA-puhelimia (2) -Oikeudesta laitteet takaisin (6) -Oma LA-systeemi Neuvostoliittoon (3) -PR-27-puhelimien tilap„inen k„ytt” CEPT-maissa (4) -PR-kutsukanava (3) -Santa Claus DX Group (6) -Seiskalla h„iri”it„ (5) -Tuki-kerhon terveisi„ (5) -Tup-La Salosta (4) -Uudet verkot (3) -Uusien LA-puhelimien kauppa loppuu (8) Lehdet -Free Radio News (5) -Ilmaviesti (1) -QTC (7) -RAM (1) -Television Engineering (5) -THŽ:n „„nitelista (2) -Vox-90 (1) Lukijakirjeet, pakinat -Ainoa tiedotonko? (2) -George Ball: Antennin varjosta (1) -Jþrgen Hauptbanhof (3) -Kakarana varkaissa (2) -Kapteeni von Hertz: Kuolemmeko suku- puuttoon? (5) -Kapteeni von Hertz: Radiolaitteet - mik„ niiss„ maksaa? (2) -Kokemuksia Icom R100:sta (3) -Korvakuulolla skannaillen (3) -Miten minusta tuli hamssi (2) -Palo-special osin vanhentunut (5) -Radioiden maahantuontia (2) -Remontoisin 2 mb:n amat””rikapulaa (2) -Skannerista LA-kerho (2) -Tarviketeleskoopista todettua (5) -Tietokoneboksi skannaajille? (8) -Vainko rahastusta? (3) -Vastaus Kapteeni von Hertzille (6) -Vastaus kirjoitukseen "S„pin„„ Sein„- joella" (4) -Viel„ Ringsidest„ (4) Matkakertomukset -Internationale Funkaustellung Berlin (7) -Kaitsekodu (8) -Matkakuulumisia (6) -Messuilla: Vision 90 (1) -Miss„ radiotkin ovat halpoja, osa 2 (1) -Miss„ radiotkin ovat halpoja, osa 3 (2) -Miss„ radiotkin ovat halpoja, osa 4 (4) -Skannaillen Yhdysvalloissa, osa 5 (5) -Skanneri matkustaa (5) Modifioinnit, virittely -Alan 44,48,34,68 (3) -Alinco DJ-160 (5) -Alinco DJ-500 (2) -Alinco DJ-560 (2) -Alinco DR-570 (5) -Amecom 45/850 (7) -Cobra 148 GTL (8) -Cobra 2000 GTL (7) -Cybernetin l„ll„rit (6) -Grundig 650 (3) -Ham Int. Alpha 1000 SF (6) -Ham Int. Alpha 1000 (7) -Icom IC-2G-sarja (1) -Icom IC-2SRE (7) -Icom IC-24ET (4,6) -Icom IC-2410 (7) -Icom IC-3220 (1) -Icom IC-735 (1) -Icom IC-970E (4) -Intek M340S,500S (3) -Kenwood RZ-1 (3) -Kenwood TS-430 (6) -Kraco 2440 (5) -Major (1) -Major M 120 FI (7) -Micro 4023 (8) -Mocoma 9/9S -Mocoma 88 (8) -Mocoma 7400 (8) -Mocomat (1) -Puuttuuko piippa? (5) -President Lincoln (7) -Realistic Pro-34 (1) -Super Tomcat (7) -Uniden HR-2510 (7) -Uniden 2830 (7) -Uniden Bearcat BC/UBC 200 XLT (5,6,7) -Yaesu FT-727R (3) -Yaesu FT-747 GX (2) -Yaesu FT-767 GX (1) -Zodiac 5126 (5) Paikallisradiot -Classic Radio (8) -P„k„n FM-l„hetin l”ytyi (6) -Radio J„ms„ (8) -Satah„me vaihtoi taajuutta (5) -Varkaita Radio P„k„ll„ (6) Poliisiradio -Alemmat oikeusasteet noudattavat KKO:n p„„t”st„ (8) -Enon poliisi puhuu ven„j„„ (8) -Mobiran v„litaajuus (2) -Police Special (PS) -Poliisia saa kuunnella (5) -Poliisi eri maissa (4) -Poliisi kusettaa skannerikuuntelijoita (8) -Sikaradiosta ehdotonta (6) -Sonab HR 4016 P (2) Puhelin -Ei radiopuhelimia sairaalaan (3) -Mobira Ringside (3) -NMT-450 it„naapuriin (4) -NMT-450 k„sipuhelimia (7) -NMT:n seuraaja GSM (7) -Nyt soitellaan Eestiss„kin NMT-450:ll„ (3) -THK:n tyyppihyv„ksym„t CT1-puhelimet (5) -Uudet laittomat langattomat (5) -Viel„ Ringsidest„ (4) P„„kirjoitukset -It„-Saksa (5) -Kaupank„ynti (1,3,4,5,6,7) -Mainonta (8) -NMT-450 k„sipuhelimia (7) -Police Special (8) -Poliisiradio (PS) -PR-kutsukanava (3) -Radioamat””rit (6) -Rekkamiehet (5) -Skannerikuuntelu (8) -Valvontayhteiskunta (2) Radioamat””rilaitteet -Alinco DJ-500 (2) -Alinco DJ-560 (2) -Alinco DR-570 (5) -Hamssikoneella LA-kanaville? (7) -Icom IC-3220 (1) -Icom IC-2SRE (7) -Icom IC-2410 (7) -Icomilta 70cm/skanneri (3) -Icom IC-W2E (8) -Standard C5600 (8) -Taas uutta Icomilta (5) -Uutuuksia bandeille (4) Radioamat””ritoiminta -2 metrin ripiitterit Ruotsissa (6) -70 sentin ripiitterit Ruotsissa (8) -HF-rigit m„„r„aikaiseen takavarikkoon (3) -J„ms„n toistin (4) -Kes„tapahtumia (4) -Miten minusta tuli hamssi (2) -Rikesakko radioamat””riluvasta (2) -Uudet verkot (3) -Vainko rahastusta? (3) Rakentelu -6,2 MHz l„hetin (8) -Autotape (8) -LA h„iritsee matolaatikkoa? (3) -PMP-modeemi (8) -R„tin„„ romiskossa (3) -Ratin„„ romiskossa II (4) -R„tin„„ romiskossa osa 3 (5) -R„tin„„ romiskossa osa 4 (6) -Skannerit ja l„ll„rit stereolinjaan (4) -TV-piraatti (2) Skannailu (ei taajuudet) -Poliisin koodit (PS) -SAKU-koodit (4) -Skannailun alkeita (3) -Tietokoneboksi skannaajille? (8) Skannerivastaanottimet -11 skanneria herkkyystestiss„ (8) -AOR1000 hyl„tty (6) -Icom IC-R1F (2) -Icom IC-R9000 (5) -Kaiser NFT-1000 (7) -Kenwood RZ-1 (8) -Kokemuksia Icom R100:sta (3) -Konvertteri AR2002 & IC-R7000 vastaan- ottimiin (6) -Korvakuulolla skannaillen (3) -K„ytettyjen laitteiden hintavertailu (6) -Millainen skannerisi on? (8) -Realistic Pro-2006 (2) -Shinwa SR 001 (1) -Standard AX700 (6) -"T„„lt„ l”ytyy hiiri„" (5) -Uniden Bearcatit ristiin taulukoiden (7) -Uutuuksia Suomeen (8) -Yupiteru MVT-7000 (6) Sotilasradio -Kakarana varkaissa (2) -Kuopiossa armeijan s„„tietoja TV:st„ (6) -Maanalaista radiotoimintaa (6) -Neuvostoilmavoimilla kerosiini v„hiss„ (6) -Persianlahtea VHF:ll„ (3) -Radion kanssa Rovalla (5) -Suomen sotilaita UHF:ll„ (3) -War is over... (3) Surveillance -Bionic Ear-vakoilumikrofoni (4) -LA-harrastajat salakuuntelevat? (1) -Lottoaminen on vanha tapa rikastua (2) -Persianlahden sota (2) -Poliisikuulustelun videointi (2) Tekniikka ja teoria -EMP polttaa trankut (2) -QRG eli tutkitaanpa taajuutta (6) -Tiedon siirto ja modulaatio, osa 1 (1) -Tiedon siirto ja modulaatio, osa 2 (2) -Tiedon siirto ja modulaatio, osa 3 (3) -Tiedon siirto ja modulaatio, osa 4 (4) -Tiedon siirto ja modulaatio, osa 5 (5) -Varo maadoitusta (2) Telehallintokeskus -Kuumassa k„ry„„? (4) -S„pin„„ Sein„joella (3) -TV-lupatarkkailua (1) -Uudet verkot (3) -Ylistaron radiotarkkailuasema (2) Vapaa Radio, piraatit -6,2 MHz l„hetin (8) -Barelli ja merirosvoradio (3) -FRCF (7) -Monacorin "piraattikaiku" (6) -Neuvostoliiton piraatit (6) -Porin piraatti armahdettiin (3) -Radio Aallot (8) -Radio Bonanza (8) -Radio Bristol (1,5,7) -Radio Caroline: The legend lives on CD (7) -Radio City„ h„irittiin (3) -Radio Diablo (5,7,8) -Radio Galaxy (3,8) -Radio Helsingin H”ng„ys (7) -Radio Mayday (1,2,3,5,7,8) -Radio Meteor (1,3,5,7,8) -Radio Milliwatti (5,8) -Radio Scanwood (1,3) -Radio Trafo (6) -Radio Wawes (1) -Right-Wing Radio (7) -Soita hollantilaisille MW-piraateille (6) -T-paitoja (4) -TV-piraatti (2) -Vapaa Radio tapaaminen Saksassa (4) -Voice of Free Radio (7,8) -Wuttke lopetti (8) Vekottimia -Langaton mikrofoni: ABA-88 (6) -Monacorin "piraattikaiku" (6) -Peilauksen iloja: R & S PA 025 (4) -Shinwa Hunter SH 601 P (7) -Yleismittari Testmate 175 (5) VHF-UHF-taajuudet -2 metrin ripiitterit Ruotsissa (6) -70 sentin ripiitterit Ruotsissa (8) -Arabiaa VHF:ll„ Kotkassa (1) -Espoo Special (6) -Frequency Allocation Table (7) -Helsingin palolaitos (5) -Helsinki-Malmin lennonjohto parakissa (7) -Helsinki-Vantaan lentoasema (2) -Ilmailua 30-80 MHz:ll„? (1) -It„naapuri breikkaa (2) -Juv„skyl„n Suurajot 1991 (7) -J„ms„n amat””ritoistin (4) -Kuunnellaan Helsingin Radio Ykk”st„ (1) -K„ytt””n tulevat GSM-taajuudet (3) -Lis„„ taajuuksia kaivataan (8) -Mobira Ringside (3) -Meri-VHF (5) -NMT-900 KGB:ll„ (4) -NMT:n seuraaja GSM (7) -OIRT-FM (6) -Oy Yleisradio Ab:n UHF-kaukovalvonta- verkosto (3) -Palokuntien ja v„est”nsuojelun radio- toiminta (4) -Palo-special osin vanhentunut (5) -Persianlahtea VHF:ll„ (3) -Pienoismalliautot 38 MHz (1) -Police Special (PS) -Poliisi eri maissa (4) -Pori special (2) -Puola siirtyy Euro-ULA:an (5) -Radion kanssa Rovalla (5) -Radio-ohjauskanavia (7) -Radiotaajuuksien k„ytt”tarkoitusjako, osa 3 (4) -Radiotaajuuksien k„ytt”tarkoitusjako, osa 4 (5) -Radiotaajuuksien k„ytt”tarkoitusjako, osa 5 (6) -Radiotaajuuksien k„ytt”tarkoitusjako, osa 6 (7) -Radiotaajuusalueiden nimet (1) -Suomen sotilaita UHF:ll„ (3) -Suomen Teollisuuden Vartiointi (7) -Vaasa special (4) -Viking Line VHF:ll„ (5) "™-mappi" -CEPT (5) -CTCSS (1) -Green Stamp (1) -Helsingin taksi TaxiPakissa (3) -Kiinnostaisiko koulutus? (5) -Lis„varusteltu Skoda 120L (6) -Maanalaista radiotoimintaa (6) -Miss„ opiskellaan? (6) -Murto K„rk”l„n poliisiasemalle (8) -Radio Caroline: The legend lives on CD (7) -Radiovarkaat erottuvat (5) -Sis„llysluettelo 1987-1990 (1) -Suojelupoliisin toimistot (7) -Suuntimaan: koiratutka (4) -TV-satellites (6) -Varkaita Radio P„k„ll„ (5) Subject: NASA Media Guide (Forwarded) Message-ID: <44873@ames.arc.nasa.gov> Date: 12 Mar 90 23:02:05 GMT Sender: usenet@ames.arc.nasa.gov Reply-To: yee@trident.arc.nasa.gov (Peter E. Yee) Organization: NASA Ames Research Center, Moffett Field, CA Lines: 2848 NN N A SSSSSSS A N N N A A S S A A N N N A A S A A N N N A A SSSSSSS A A N N N AAAAAAAAA S AAAAAAAAA N N N A A S S A A N NNN A A SSSSSSSS A A [You may have seen Eugene Miya's posting directing you to ask the public affairs office for more information about NASA and NASA activities. Well, now you have all the information you need to call them up. While we are not set up to answer thousands of random questions from the public, the PAOs are a good place to look if you need information for a news story or local newsletter. -PEY] FOLLOWING IS THE MEDIA GUIDE AND PUBLIC AFFAIRS DIRECTORY IN ORDER TO MAKE THIS DOCUMENT FORMAT CORRECTLY, YOU MUST SET YOUR DOCUMENT FOR THE FOLLOWING COMMANDS: LEFT MARGIN = 5 CHARACTERS LINE LENGTH OF 80 CHARACTERS TEXT LENGTH OF 55 LINES PER PAGE IN THE SECTIONS WHERE NAMES AND PHONE NUMBERS FOR PUBLIC AFFAIRS CONTACTS ARE GIVEN YOU WILL ALSO NEED TO SET MARGINS AT 52, 66, AND 79 AND HAVE TABS SET SO THAT TEXT ALIGNS TO THE LEFT OF THE TAB. SEE EXAMPLE BELOW (TABS = V) V V V NAME OFFICE PHONE FTS HOME PHONE John Doe AC 123 AC 123 555-1212 555-1212 555-1212 MEDIA GUIDE AND PUBLIC AFFAIRS DIRECTORY FOREWORD This Media Guide and Public Affairs Directory is intended to assist media representatives in their coverage of NASA activities. It includes information about the varied NASA centers, their primary responsibilities and the public affairs representatives who will provide assistance on specific subjects. This guide will help direct you to the NASA centers, programs and people who have helped project the United States into world leadership in aeronautical research and technology development and in space science, applications and human exploration. William Sheehan Associate Administrator for Communications MEDIA GUIDE AND March 1990 PUBLIC AFFAIRS DIRECTORY CONTENTS NASA HEADQUARTERS, Washington, D.C. ........................... AMES RESEARCH CENTER, Mountain View, Calif. ................... AMES-DRYDEN FLIGHT RESEARCH FACILITY, Edwards, Calif. ....... GODDARD SPACE FLIGHT CENTER, Greenbelt, Md. .................. JET PROPULSION LABORATORY, Pasadena, Calif. .................. JOHNSON SPACE CENTER, Houston, Texas ......................... KENNEDY SPACE CENTER, Fla. ................................... LANGLEY RESEARCH CENTER, Hampton, Va. ........................ LEWIS RESEARCH CENTER, Cleveland, Ohio ....................... MARSHALL SPACE FLIGHT CENTER, Huntsville, Ala. ............... MICHOUD ASSEMBLY FACILITY, New Orleans, La. .................. STENNIS SPACE CENTER, Bay St. Louis, Miss. ................... SPACE TELESCOPE SCIENCE INSTITUTE, Baltimore, Md. ............ WALLOPS FLIGHT FACILITY, Wallops Island, Va. ................. FACSIMILE TRANSMISSION NUMBERS................................ INFORMATION SOURCES........................................... NASA HEADQUARTERS Washington, D.C. 20546 NASA Headquarters is located at 400 Maryland Avenue, S.W., Washington, D.C., and also occupies other buildings in the District of Columbia. Headquarters has more than 1,500 employees and administers the total NASA budget, which for FY 1990 amounts to $12 billion. Admiral Richard H. Truly is the NASA Administrator. NASA Headquarters exercises management over the space flight centers, research centers and other installations that constitute the National Aeronautics and Space Administration. Responsibilities of Headquarters cover the determination of programs and projects; establishment of management policies, procedures and performance criteria; evaluation of progress; and the review and analysis of all phases of the aerospace program. Planning, direction and management of NASA's research and development programs are the responsibility of five program offices which report to and receive overall guidance and direction from an associate or assistant administrator. The Office of Aeronautics, Exploration And Technology (OAET) directs NASA's research and technology development programs conducted to demonstrate the feasibility of a concept, structure or component system in support of the nation's aeronautical and space objectives. OAET also is responsible for developing a long range plan for exploration and expansion of the human presence beyound Earth into the solar system, with plans to return to the Moon and then to Mars. OAET has institutional management responsibility for Ames Research Center, Langley Research Center and Lewis Research Center. Arnold D. Aldrich is Associate Administrator. The Office Of Space Flight is re-sponsible for developing and applying a capability that will permit humans to explore space and perform missions leading to increased knowledge and improved quality of life on Earth. To achieve these goals, the office directs the development of space transportation systems and Space Station Freedom, including the required supporting systems for humans to perform missions in space. The Space Shuttle is the major space transportation system program currently underway. The office is responsible for scheduling Space Shuttle flights including the Spacelab; developing financial plans and pricing structures; providing services to users; management of expendable launch vehicle services and upper stages; and management of NASA's advanced program activities. Space Station Freedom is under development to achieve the goals established by President Reagan in his State of the Union message of Jan. 25, 1984. These goals include the development of a permanently manned space station by the mid 1990s; to encourage other nations to participate in the space station program; and to promote private sector investment in space through enhanced space-based operational capabilities. The Office of Space Flight has overall policy and management responsibilities for the program. NASA centers responsible for developing major elements of the space station are the Johnson Space Center, Marshall Space Flight Center, Goddard Space Flight Center and Lewis Research Center. The Office of Space Flight also is responsible for institutional management of Kennedy Space Center, Fla.; Marshall Space Flight Center, Huntsville, Ala.; Johnson Space Center, Houston; and the Stennis Space Center, near Bay St. Louis, Miss. Dr. William B. Lenoir is Associate Administrator. The Office of Space Science and Applications (OSSA) is responsible for the NASA automated space flight program directed toward scientific investigations of the Earth, solar system and astronomical objects using ground-based, airborne and space techniques including sounding rockets, Earth satellites and deep space probes; for scientific experiments to be conducted by humans in space; directing the NASA scientific portion of the Spacelab program; and for NASA contacts with the Space Science Board of the National Academy of Sciences and other advisory groups. OSSA is responsible for the conduct of research and development activities leading to programs that demonstrate the application of space systems, space environment and space-related or derived technology for the benefit of the world. These activities involve disciplines such as weather and climate, pollution monitoring, Earth resources survey and Earth and ocean physics. OSSA has institutional management responsibility for the Jet Propulsion Laboratory, Pasadena, Calif., and Goddard Space Flight Center, Greenbelt, Md. Dr. Lennard A. Fisk is Associate Administrator. The Office of Space Operations is responsible for management of NASA's operational tracking, data acquisition and communications networks essential to the agency's flight missions. These missions include aeronautical flight tests, interplanetary space probes and manned space missions. Spacecraft control centers and data processing also are provided for most scientific missions. Charles T. Force is Associate Administrator. The Office of Commercial Programs provides the focus within NASA for an agency-wide program supporting the expansion of U.S. private sector investment and involvement in civil space activities. The office is responsible for programs actively supporting new, high technology commercial space ventures, the commercial application of existing aeronautics and space technology and expanding commercial access to available NASA capabilities and services. The office manages the NASA Industrial Applications Centers and the Centers for the Commercial Development of Space. It also is responsible for the Small Business Innovation Research program. James T. Rose is Assistant Administrator. The Office of Safety, Reliability, Maintainability and Quality Assurance plans, develops and implements policies and activities to enhance the safety and performance of NASA missions and programs. Additional responsibilities include reviewing safety practices and standards, reporting and analyzing NASA accidents, ensuring that a fully documented trend analysis program is conducted and applying advanced quality and productivity improvement practices and processes. The office is comprised of six divisions and two safety panels. George A. Rodney is Associated AdmiNISTRATION Headquarters Public Affairs Contacts NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE William Sheehan (L) (WSHEEHAN) AC 202 AC 202 Associate Administrator for Communications 453-1898 453-1898 537-0941 Diane Mangel (DMANGEL) AC 202 AC 301 Secretary 453-1898 453-1898 884-5789 AC 202 AC Deputy Associate Administrator for 453-8364 453-8364 Communications AC 202 AC Secretary 453-8364 453-8364 Jeff Vincent (GVINCENT) AC 202 AC 703 Special Assistant; Public Affairs Officer, 453-8369 453-8369 836-0015 Budget and Congressional Affairs Diane M. Cheatham (DCHEATHAM) AC 202 AC 301 Administrative Officer 453-8371 453-8371 292-7884 Robin Timms (LS) (RTIMMS) AC 202 Budget Analyst 453-1925 453-1925 Patricia M. Riep (PRIEP) AC 202 AC 301 Freedom of Information Act Officer 453-2939 453-2939 262-4260 Public Affairs Officers Mary Sandy (MLSANDY) AC 202 AC 301 Public Affairs Officer (RI) 453-2754 453-2754 248-2639 Office of Aeronautics & Space Technology Mark Hess (MHESS) AC 202 AC 703 Public Affairs Officer (M-1) 453-4164 453-4164 548-2994 Office of Space Flight Jim Cast (JCAST) AC 202 AC 301 Public Affairs Officer (M-1) 453-1142 453-1142 248-3734 Office of Space Flight Edward S. Campion (ECAMPION) AC 202 AC 703 Public Affairs Officer (M-1) 453-1134 453-1134 998-6342 Office of Space Flight Charles R. Redmond (CREDMOND) AC 202 AC 202 Public Affairs Officer (E) 453-1549 453-1549 363-3184 Office of Space Science & Applications Paula Cleggett-Haleim (PCLEGGETT) AC 202 AC 301 Public Affairs Officer (E) 453-1547 453-1547 292-7217 Office of Space Science & Applications NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Vera Hirschberg (VHIRSCHBERG) AC 202 AC 202 Public Affairs Officer (E) 453-8400 453-8400 333-0977 Office Of Space Science And Applications Debra Rahn (DRAHN) AC 202 AC 703 Public Affairs Officer (XI) 453-8455 453-8455 548-2392 International Affairs Division Barbara Selby (BSELBY) AC 202 AC 301 Public Affairs Officer (C) 453-2927 453-2927 552-1917 Office of Commercial Programs Dwayne C. Brown (DBROWN) AC 202 AC 301 Public Affairs Officer (T) (Q) 453-8956 453-8956 459-4822 Space Operations; Safety Office Media Services Division - LM James W. McCulla (JMCCULLA) AC 202 AC 703 Director, Media Services 453-8398 453-8398 821-2236 Beverly C. Randolph AC 202 Secretary 453-8410 453-8410 Les Gaver (AGAVER) AC 202 AC 301 Executive Producer, Electronic 453-8372 453-8372 384-6125 Communications Graciela Iguina (GIGUINA) AC 202 AC 703 Spec. Asst. To Dir., Media Serv. 453-8400 453-8400 847-6364 News and Information Branch - LM (HQNEWSROOM) David W. Garrett (DGARRETT) AC 202 AC 703 Chief, News & Information 453-8400 453-8400 998-6910 Kenneth C. Atchison (KATCHISON) AC 202 AC 301 Assistant News Chief 453-8400 453-8400 937-2198 Michael Braukus AC 202 AC 301 Public Affairs Specialist 453-8400 453-8400 740-7126 Terri Sindelar (TSINDELAR) AC 202 Public Affairs Officer 453-8400 453-8400 Educational Affairs Division Theresa D. Houser (THOUSER) AC 202 AC 301 Newsroom Manager, ADP Coordinator 453-8400 453-8400 868-9069 Brian Dunbar (BDUNBAR) AC 202 AC 703 Public Information Officer 453-1749 453-1749 538-5310 Space Science And Applications NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Broadcast and Audio Visual Branch - LMD Joseph Headlee (JHEADLEE) AC 202 AC 703 Chief, Broadcast & Audio Visual 453-8594 453-8594 451-3023 Deanna Corridon AC 202 Secretary 453-8594 453-8594 H. Thomas Jaqua AC 202 AC 301 Photo and Motion Pictures 453-8383 453-8383 586-3254 Bill Ingalls AC 202 AC 703 Chief Still Photographer 453-8374 453-8374 243-9243 Althea Washington AC 202 AC 202 Visual Information Specialist 453-8373 453-8373 882-0152 Tony L. Ellington AC 202 AC 703 Audio Visual Specialist 453-8382 453-8382 670-0487 Deborah J. Rivera AC 202 AC 703 Radio Producer 453-8596 453-8596 931-6285 Christopher C. Allingham AC 202 AC 301 Television Producer 453-8599 453-8599 530-4653 John F. Walsh III (JWALSH) AC 202 AC 703 Television Producer 453-8594 453-8594 719-6882 Public Services Division - LP James M. Funkhouser (JFUNKHOUSER) AC 202 AC 703 Director, Public Services 453-8315 453-8315 323-5404 Joycelyn R. Harley AC 202 Secretary 453-8315 453-8315 Special Events Branch (LPE) Eugene A. Marianetti AC 202 AC 703 Chief, Special Events 453-8315 453-8315 998-0989 Mary Weatherspoon AC 202 AC 301 Protocol Officer 453-8316 453-8316 856-3556 NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Evelyn L. Thames AC 202 AC 301 Astronaut Appearances 453-8315 453-8315 843-3528 Geneva B. Barnes AC 202 AC 301 International Astronaut Appearances (XI) 453-8455 453-8455 622-2082 Tawana M. Clary AC 202 AC 202 Astronaut Appearances Assistant 453-8315 453-8315 829-0291 Dorothy Davis AC 202 AC 301 Program Support Assistant 453-8326 453-8326 798-5811 Special Services Branch (LPS) Robert Schulman AC 202 AC 301 Chief, Special Services 453-8315 453-8315 757-8095 Jack Schmid AC 202 AC 703 NASA Exhibits Manager 453-8315 453-8315 820-0956 Sharon R. Lord (SRLORD) AC 202 AC 301 Exhibits Coordinator 453-8315 453-8315 292-4487 Elizabeth V. Gardiner AC 202 AC 703 Fine Arts/Graphics Coordinator 453-8315 453-8315 820-0956 Renee Juhans AC 202 Public Inquiries Coordinator 453-8315 453-8315 Internal Communications Branch (LPC) James Kukowski (JKUKOWSKI) AC 202 AC 703 Chief, Internal Communications 453-8425 453-8425 620-6572 Janine Stanhope AC 202 AC 202 Production Coordinator 453-8425 453-8425 546-0137 Les Reinertson, AC 202 AC 301 Editor, NASA Activities 453-1201 453-1201 757-9232 AC 203 AC Producer/Writer 453-8425 453-8425 AC 202 Secretary 453-8425 453-8425 AMES RESEARCH CENTER Moffett Field, Calif., 94035 Ames Research Center was founded in 1939 as an aircraft research laboratory by the National Advisory Committee for Aeronautics (NACA) and named for Dr. Joseph S. Ames, Chairman of NACA from 1927 to 1939. In 1958, Ames became part of NASA, along with other NACA installations and certain Department of Defense facilities. In 1981, NASA merged Ames with the Dryden Flight Research Center and the two installations are now referred to as Ames-Moffett and Ames-Dryden (see separate section on Ames- Dryden). Ames-Moffett is located in Mountain View, Calif., in the heart of "Silicon Valley" at the southern end of San Francisco Bay on about 430 acres of land adjacent to the U.S. Naval Air Station, Moffett Field. Ames specializes in scientific research, exploration and applications aimed toward creating new technology for the nation. The center's major program responsibilities are concentrated in computer science and applications, computational and experimental aerodynamics, flight simulation, flight research, hypersonic aircraft, rotorcraft and powered-lift technology, aeronautical and space human factors, life sciences, space sciences, solar system exploration, airborne science and applications, and infrared astronomy. The center also supports military programs, the Space Shuttle and various civil aviation projects. These projects and responsibilities will continue to evolve as NASA's needs change and Ames' capabilities develop. About 2,200 civil service employees and some 2,100 contractor employees are employed at Ames' two locations. In addition, approximately 400 graduate students, cooperative education students, post-doctoral fellows and university faculty members work at the center. The Ames staff uses advanced equipment in their search for new technology. This equipment includes aircraft and spacecraft, wind tunnels, large computer facilities, flight simulators and entry heating simulators. The center's laboratories are equipped to study solar and geophysical phenomena, life evolution and life environmental factors and to detect life on other planets. Capital investment at the two locations is more than $996 million, and today's estimated replacement value is more than $2.9 billion. Dr. Dale L. Compton is Center Director. Ames Public Affairs Contacts NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE External Affairs Office John F. (Jack) Murphy (JFMURPHY) AC 415 AC 408 Chief, External Affairs Office 604-4190 464-4190 733-9885 External Affairs Office Laurance A. Milov (LAMILOV) AC 415 AC 408 Deputy Chief, Ext. Affairs Office 604-6221 464-6221 733-4551 E. Anita Sarlin AC 415 AC 415 Secretary 604-4191 464-4191 949-5457 Maylene Duenas (MDUENAS) AC 415 External Affairs Specialist 604-6370 464-6370 Philip M. Herlth (PMHERLTH) AC 415 Protocol/Special Activities 604-5761 464-5761 Laura Johnson Weikle (LAJOHNSON) AC 415 Protocol/Special Activities 604-3347 464-3347 Public Information Office (AMES.PIO) Wendell (Del) Harding (DHARDING) AC 415 AC 408 Chief, Public Information Office 604-9000 464-9000 244-2680 Mary Valleau AC 415 AC 408 Secretary 604-9000 464-9000 734-9155 Janet Smith AC 415 Clerk 604-9000 464-9000 C. J. Fenrick AC 415 Public Affairs Specialist 604-3937 464-3937 Jane Hutchison AC 415 Public Affairs Specialist 604-4968 464-4968 NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Donald G. James AC 415 AC 415 Public Affairs Specialist 604-3935 464-3935 462-8778 Diane Stanley AC 415 Public Affairs Specialist 604-3934 464-3934 Peter W. Waller AC 415 AC 415 Public Affairs Specialist 604-3938 464-3938 493-9406 Elinor Brody AC 415 Audiovisual Support 604-6270 464-6270 Educational Programs Office Garth A. Hull (GAHULL) AC 415 AC 415 Chief, Educational Programs Office 604-5543 464-5543 941-3250 Thomas B. Clausen (TCLAUSEN) AC 415 AC 408 Educational Programs Specialist 604-5544 464-5544 996-3726 Laura A. Shawnee (LASHAWNEE) AC 415 AC 415 Educational Programs Specialist 604-3936 464-3936 493-6968 Ginny Zeitman AC 415 AC 408 Teacher Resource Ctr. Coordinator 604-3574 464-3574 296-0200 External Relations Office Laurance A. Milov (LAMILOV) AC 415 AC 408 Chief, External Relations 604-6221 464-6221 733-4551 Beth Inadomi AC 415 Commercial Programs Manager 604-6472 464-6472 Geoffrey Lee AC 415 Technology Utilization Specialist 604-6406 464-6406 Astrid Lich AC 415 Secretary 604-4044 464-4044 Ames Research Center HUGH L. DRYDEN FLIGHT RESEARCH FACILITY Post Office Box 273 Edwards, CA 93523 The Ames-Dryden Flight Research Facility is located at Edwards, Calif., in the Mojave Desert, approximately 80 miles north of Los Angeles. The facility enjoys almost ideal weather for flight testing and is located at the southern end of a 500-mile high-speed flight corridor. Situated adjacent to Rogers Dry Lake, a 44- square-mile natural surface for landing, the facility is in an isolated area free from problems of population disturbance or hazard. About 457 civil service and 391 contractor employees are employed at Dryden. Capitol investment at the facility totals about $135 million and today's replacement value is about $371 million. The facility's primary research tools are research aircraft. Ground-based facilities include a high temperature loads calibration laboratory that allows testing of complete aircraft and structural components under the combined effects of loads and heat; a highly developed aircraft flight instrumentation capability; a flight systems laboratory with a diversified capability for avionics system fabrication, development and operations; a flow visualization facility that allows basic flow mechanics to be seen on models or small components; a data analysis facility for processing of flight research data; a remotely piloted research vehicles facility and a test range communications and data transmission capability that links NASA's Western Aeronautical Test Range facilities at Ames- Moffett, Crows Landing and Ames-Dryden. Since 1947, Ames-Dryden has developed a unique and highly specialized capability for conducting flight research programs. Its test organization, consisting of pilots, scientists, engineers, technicians and mechanics, is unmatched anywhere in the world. This versatile organization has demonstrated its capability, not only with high-speed research aircraft, but also with such unusual flight vehicles as the Lunar Landing Research Vehicle and wingless lifting bodies. The facility was involved in the Approach and Landing Tests of the Space Shuttle orbiter Enterprise and continues to support Shuttle orbiter landings from space as well as processing them for ferry flights to the launch site. Ames-Dryden's major projects include the X-29 with its distinctive forward swept wings. The second X-29 is now being flown in a high angle of attack (AOA) program. The program goal is 70 degrees high AOA, with military utility investigations of the aircraft's unique configuration and its agility as a secondary goal. The first X-29 served as a demonstrator for the various advanced technologies used in the aircraft. Ames-Dryden is flying a specially instrumented F/A-18 to investigate high angle of attack, or high alpha, flight. Today's high performance jet aircraft can fly in the high alpha flight regime, but not necessarily efficiently. The facility's research will create a data base for aircraft designers to accurately predict high alpha airflow. High alpha technology may result in airplanes capable of "supermaneuvers" and will help eliminate operational limitations imposed on aircraft designed without this technology. The facility's B-52 currently is serving as the carrier aircraft for Pegasus, a winged, three-stage space launch booster. Pegasus will be used to deliver small payloads into orbit. The B-52 has been used previously to carry aloft and air- launch such vehicles as the famed rocket-powered X-15 and the lifting bodies, foreruners of the Space Shuttle. Ames-Dryden's F-15 has begun flying in a joint NASA/USAF program that promises self-repairing flight controls and lower maintenance costs in future aircraft. Using new expert system technology, failures in the aircraft's flight control system can be identified and isolated in flight so that they can be repaired immediately when the airplane lands. Other technologies to be tested include failure detection and identification and reconfiguration of the flight control system. Extensive tests of Space Shuttle landing gear assemblies, from normal conditions up to and including failure modes, will be conducted using a CV-990 transport aircraft. Information from the tests will help in developing crew procedures for various landing conditions and situations. Other aircraft research programs underway at the facility include wind shear measurement development tests and advanced Space Shuttle insulation material tests, both flo]9 on an Ames- Dryden F-104. Facility researchers are making preparations for the flight test program of the X-30, an experimental vehicle of the National Aero-Space Plane Program. Martin A. Knutson is Site Manager. Ames-Dryden Public Affairs Contacts NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Nancy Lovato (NDLOVATO) AC 805 AC 805 Public Affairs Officer 258-3448 961-3448 948-2957 Donald E. Haley (DEHALEY) AC 805 AC 805 Public Affairs Specialist 258-3456 961-3456 943-5817 GODDARD SPACE FLIGHT CENTER Greenbelt, Md., 20771 This NASA field center, 10 miles northeast of Washington, D.C., has a multi-talented spaceflight team -- engineers, scientists, technicians, project managers and support personnel -- which is extending the horizons of human knowledge not only about the solar system and the universe but also about our Earth and its environment. The Goddard mission is being accom-plished through scientific research -- research centered in six space and Earth science laboratories and in the management, development and operation of several near-Earth space systems. One of these systems is the Hubble Space Telescope (HST), destined to be-come an important astronomical telescope in space following its scheduled deployment by the Space Shuttle in April 1990. The movements of the HST will be controlled from Goddard's Space Telescope Operations Control Center, as the observatory's five scientific instruments -- managed by the Space Telescope Project team at Goddard -- study the stars, planets and interstellar space. The Space Telescope Science Institute, Baltimore, Md., where much of the data from HST will be analyzed and distributed, operates under a contract managed by Goddard. Another is the Cosmic Background Explorer (COBE). This spacecraft, designed and built at Goddard, was deployed by a Delta rocket in November 1989 to test the theory that the universe began about 15 billion years ago with a "Big Bang" -- a cataclysmic explosion -- and then expanded. Joining the HST and the COBE observation teams later will be the Gamma Ray Observatory (GRO) and the Upper Atmosphere Research Satellite (UARS). With four specially-designed instruments, the GRO will try to penetrate the little-understood processes that propel the energy-emitting objects of deep space: exploding galaxies, black holes and quasars. A Goddard laboratory built one of its instruments, the Energetic Gamma-Ray Experiment Telescope. On the other hand, the UARS -- managed by Goddard -- will be launched to look back at the Earth's upper atmosphere to help scientists understand its composition and dynamics. Once deployed in space, all these spacecraft will fall under the 24-hour-a-day surveillance of a worldwide ground and spaceborne communications network, the nerve center of which is located at Goddard. One of the key elements of that network is the Tracking and Data Relay Satellite System (TDRSS) with its orbiting Tracking and Data Relay Satellites and associated ground tracking stations. One of the prime missions on the TDRSS horizon will be the relay of communications to and from the Space Station when it reaches operational status. Goddard's role in the Space Station program is to develop the flight telerobotic servicer. The servicer is capable of precise manipulations in space. It will be used to assist in assembly and servicing operations at Space Station Freedom. Goddard's tracking responsibility also extends to its Wallops Flight Facility located on Virginia's eastern shore. In fact, Wallops prepares, assembles, launches and tracks satellites and suborbital space vehicles and manages the National Scientific Balloon Facility in Palestine, Texas. The suborbital vehicles include sounding rockets, balloons and aircraft. These platforms are used to perform studies in galactic astronomy, high energy astrophysics, solar physics and planetary atmospheres and to conduct atmospheric and oceanographic research and terrain mapping. The scientific data from these and other space flight experiments are catalogued and archived at the National Space Science Data Center at Goddard in the form of magnetic tapes, microfilm and photographic prints to satisfy the thousands of requests each year from the scientific community. Much of the center's theoretical research is conducted at the Goddard Institute for Space Studies in New York City. Operated in close association with area universities, the institute provides supporting research in geophysics, astrophysics, astronomy and meteorology to NASA and Goddard. Dr. John W. Townsend, Jr., is Center Director. Goddard Public Affairs Contacts NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Janet Ruff AC 301 AC 703 Chief, Public Affairs 286-6255 888-6255 521-2445 Patricia Ratkewicz AC 301 AC 301 Secretary 286-8102 888-8102 544-1432 Ellen Seufert AC 301 AC 301 Administrative Assistant 286-8957 888-8957 577-4615 Debra Vass AC 301 AC 301 Freedom of Information 286-7995 888-7995 855-4774 James Elliott AC 301 AC 703 Special Assistant, Chief Editor 286-6256 888-6256 385-1463 Carter Dove AC 301 AC 301 Acting Chief, Public Information 286-5566 888-5566 622-6653 Randee Exler AC 301 AC 301 Public Information 286-7277 888-7277 552-3247 Carolynne White AC 301 AC 301 Public Information 286-8956 888-8956 498-3580 Terri Patterson AC 301 AC 202 Editorial Assistant 286-8955 888-8955 829-5263 Carl Poleskey AC 301 AC 301 Chief, Public Services 286-8982 888-8982 922-7735 Sheila Stanford AC 301 AC 301 Public Services/Exhibit Manager 286-8141 888-8141 474-5617 Darlene Ahalt AC 301 AC 301 Protocol/Speakers Bureau 286-8101 888-8101 552-2674 Elva Bailey AC 301 AC 301 Chief, Educational Programs 286-7207 888-7207 464-0599 Richard Crone AC 301 AC 301 Educational Programs 286-7206 888-7206 465-9031 JET PROPULSION LABORATORY 4800 Oak Grove Drive Pasadena, Calif., 91109 NASA's Jet Propulsion Laboratory (JPL) is located near Pasadena, Calif., approximately 20 miles northeast of Los Angeles. JPL, occupying 177 acres of land, is a government-owned facility operated by the California Institute of Technology under a NASA contract administered by the NASA Pasadena office. In addition to the Pasadena site, JPL manages the Deep Space Communications Complex, a station of the worldwide Deep Space Network (DSN) located at Goldstone, Calif., on 40,000 acres of land occupied under permit from the U.S. Army. JPL manages the worldwide DSN and maintains a substantial technology program to support present and future NASA flight projects and to increase capabilities of the laboratory. The laboratory is engaged in activities associated with deep space automated scientific missions -- engineering subsystem and instrument development and data reduction and analysis required by deep space flight. Current NASA flight projects under JPL management include Voyager, Galileo, Magellan, Mars Observer, Comet Rendezvous Asteroid Flyby and Cassini and management of the French/U.S. Topex/Poseidon oceanographic satellite mission. JPL also manages the NASA portion of the NASA/ESA Ulysses project. Major instrument developments include the wide field/planetary camera for Hubble Space Telescope, the NASA scatterometer and the Shuttle imaging radar. The laboratory designs and tests flight systems, including complete spacecraft, and provides technical direction to contractor organizations. Non-NASA work at JPL includes tasks for the Departments of Defense and Energy, the Federal Aviation Administration and the National Institutes of Health. Dr. Lew Allen is Director of JPL. JPL Public Affairs Contacts NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE George F. Alexander (GALEXANDER) AC 818 AC 818 Manager, Public Affairs (180-201) 354-7006 792-7006 708-9963 Yvonne Samuel AC 818 AC 818 Administrative Assistant 354-7006 792-7006 790-0088 Janet Bostater AC 818 AC 818 Secretary 354-7006 792-7006 957-4831 Public Information Office 180-200 (JPLPIO/JPL) Robert J. MacMillin (RMACMILLIN) AC 818 AC 818 Manager, Public Information 354-5011 792-5011 247-9345 Alison Galien AC 818 AC 818 Secretary 354-5011 792-5011 793-0556 Alan S. Wood AC 818 AC 818 Public Information Specialist 354-5011 792-5011 355-1814 Jim Doyle AC 818 AC 818 Public Information Specialist 354-5011 792-5011 246-6024 Mary Beth Murrill (MBMURRILL) AC 818 AC 818 Public Information Specialist 354-5011 792-5011 577-5575 Jurrie van der Woude AC 818 Public Information Specialist 354-5011 792-5011 Franklin O'Donnell AC 818 AC 213 Public Information Specialist 354-5011 792-5011 255-7868 James H. Wilson AC 818 AC 818 Public Information Specialist 354-5011 792-5011 797-9874 Theresa Brooks AC 818 AC 818 Public Information Specialist 354-5011 792-5011 577-2184 Mary Hardin AC 818 AC 213 Public Information Specialist 354-5011 792-5011 827-5990 Diane Ainsworth AC 818 AC213 Public Information Specialist 354-5011 792-5011 826-9587 Richard House AC 818 AC 818 Editor, Universe 354-6089 792-6089 792-4318 NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Education Office 180-205 Philipp D. Neuhauser AC 818 AC 818 Manager, Education 354-8592 792-8592 353-2976 Nancy Flowers AC 818 Secretary 354-8594 792-8594 Michael A. Garcia AC 818 AC 213 Education Specialist 354-8593 792-8593 258-1582 Patricia B. McLane AC 818 AC 818 Conference Administrator 354-5556 792-5556 793-3393 Kimberly Lievense AC 818 AC 818 Public Services Representative 354-0112 792-0112 249-8186 Speakers Bureau Gil Yanow AC 818 AC 714 Head, JPL Educational Outreach Program 354-6916 792-6916 861-4202 Audio Visual Services Office 186-AUD Stephen L. Bridges (SLBRIDGES) AC 818 AC 818 Manager, Audiovisual Services Office 354-6170 792-6170 793-4688 Debbie Adrianson AC 818 AC 818 Secretary 354-6170 792-6170 502-0141 Cory Borst AC 818 AC 818 Audiovisual Technician 354-6170 792-6170 957-8458 Gregory A. Hanchett AC 818 AC 818 Audiovisual Engineer 354-6170 792-6170 798-1607 LYNDON B. JOHNSON SPACE CENTER Houston, TX 77058 Johnson Space Center is located on NASA Road 1, adjacent to Clear Lake, and about 20 miles southeast of downtown Houston via Interstate 45. Additional facilities are located at nearby Ellington Field, approximately 7 miles north of the center. Johnson Space Center was established in September 1961 as NASA's primary center for design, development and testing of spacecraft and associated systems for manned flight; selection and training of astronauts; planning and conducting manned missions; and extensive participation in the medical, engineering and scientific experiments carried aboard space flights. Johnson has program management responsibility for the Space Shuttle program, the nation's current manned space flight program. Johnson also has a major responsibility for the development of the Space Station, a permanently manned, Earth- orbiting facility to be constructed in space and operable within a decade. The center will be responsible for the interfaces between the Space Station and the Space Shuttle. Johnson also is responsible for direction of operations at the White Sands Test Facility (WSTF), located on the western edge of the U.S. Army White Sands Missile Range at Las Cruces, N.M. WSTF supports the Space Shuttle propulsion system, power system and materials testing. Most of the 100 buildings situated on the 1,620 acre site are office space and laboratories, with some dedicated to astronaut training and mission operations. Among the specialized training facilities are the Shuttle simulators (bldg. 5); Space Shuttle Orbiter Trainer, the Manipulator Development Facility, Precision Air Bearing Facility and Space Station mockups (Bldgs. 9A and 9B); and the Weightless Environment Training Facility (Bldg. 29). The Mission Control Center (Bldg. 30), where all manned space flights are monitored, is located at the center of the complex. Life sciences, planetary and Earth sciences, robotics, artificial intelligence and lunar samples are a few of the research areas in the 16 facilities dedicated to space and life sciences. Engineering facilities include vacuum chambers, an anechoic chamber, antenna range, avionics testing and various structural and environmental test areas housed in 22 buildings. Aaron Cohen is Center Director. Johnson Public Affairs Contacts NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Harold S. Stall (HSTALL) AC 713 AC 713 Director of Public Affairs 483-3671 525-3671 333-2260 Douglas K. Ward (DKWARD) AC 713 AC 713 Deputy Director, Public Affairs 483-3671 525-3671 326-1808 Raynell B. Perez AC 713 AC 713 Secretary 483-0229 525-0229 488-8639 Cynthia T. Thomasen AC 713 AC 713 Secretary 483-0228 525-0228 338-2377 Char Gemar AC 713 AC 713 Special Assistant To Director 483-7009 525-7009 335-1684 Media Services Branch AP3 (PAOJSC) John E. Riley (JRILEY) AC 713 AC 713 Chief, Media Services Branch 483-5111 525-5111 471-0624 Stephen A. Nesbitt AC 713 AC 713 Deputy Chief, Media Services Branch 483-5111 525-5111 996-7742 Pat Malpass AC 713 AC 713 Public Affairs Assistant 483-5111 525-5111 488-4576 Leslie G. Seavey AC 713 AC 713 Secretary 483-5111 525-5111 480-6685 Kari L. Fluegel AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-5111 525-5111 480-2074 Kyle J. Herring AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-5111 525-5111 532-1130 Billie A. Deason AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-5111 525-5111 326-4387 NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE PamElla L. Alloway AC 713 AC 409 Public Affairs Specialist 483-5111 525-5111 945-8411 Jeffrey E. Carr AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-5111 525-5111 326-1805 Brian D. Welch AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-5111 525-5111 480-5194 Linda M. Copley AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-5111 525-5111 334-1728 James A. Hartsfield AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-5111 525-5111 654-4353 Kelly O. Humphries AC 713 AC 713 Space News Roundup Editor 483-5111 525-5111 996-8410 William W. Robbins (BILLROBBINS) AC 713 AC 713 Audio Visual Manager 483-5111 525-5111 474-3423 Andrew R. Patnesky AC 713 AC 713 Photo Documentation Specialist 483-5111 525-5111 370-3447 Public Services Branch AP4 Charles A. Biggs (CBIGGS) AC 713 AC 713 Chief, Public Services 483-4241 525-4241 487-2978 Louis A. Parker (LPARKER) AC 713 AC 713 Deputy Chief, Public Services Branch 483-4241 525-4241 481-4372 Exhibits Manager Mara Barillas AC 713 AC 409 Secretary 483-4241 525-4241 737-4266 Jennie Carlin AC 713 AC 713 Secretary 483-4241 525-4241 694-5769 Barbara Schwartz AC 713 AC 713 Chief of Protocol 483-5599 525-5599 474-4769 NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Boyd E. Mounce AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-4241 525-4241 479-7171 Lunar Samples/Exhibits James D. Poindexter AC 713 AC 713 Educational Specialist 483-4241 525-4241 475-9671 Juanie J. Campbell AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-4241 525-4241 488-8421 Speakers Bureau Florestela Luna AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-4241 525-4241 485-3533 Public Mail/Teacher Resource Elena Salsitz AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-4241 525-4241 789-7018 Protocol Tommie L. Walton AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-4241 525-4241 524-7659 Education Bunda Dean (BDEAN) AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-4241 525-4241 482-4879 Freedom Of Information Act Norma Kersman AC 713 AC 713 Public Affairs Specialist 483-4241 525-4241 538-2011 Education Mary Ann Fronce AC 713 AC 713 Public Affairs Program Management 483-4241 525-4241 488-6935 JOHN F. KENNEDY SPACE CENTER Kennedy Space Center, FL 32899 Kennedy Space Center (KSC) is located on the east coast of Florida, 150 miles south of Jacksonville and approximately 50 miles east of Orlando. It is immediately north and west of Cape Canaveral. The center is about 34 miles long and varies in width from 5 to 10 miles. The total land and water area occupied by the installation is 140,393 acres. Of this area, 84,031 acres is NASA-owned. The remainder is owned by the State of Florida. This area, with adjoining water bodies, provides sufficient space to afford adequate safety to the surrounding civilian community during launches, landings of other hazardous operations. Agreements have been made with the Department of the Interior regarding the use of non-operational areas as a wildlife refuge and national seashore on a non-interference basis. The center was originally created in the early 1960s to serve as the launch site for the Apollo lunar landing missions. After the Apollo program ended in 1972, Kennedy's Complex 39 was used for the launch of the Skylab spacecraft and later, the Apollo spacecraft for the Apollo Soyuz Test Project. Kennedy Space Center serves as the primary center within NASA for the test, checkout and launch of payloads and space vehicles. This presently includes launch of manned and unmanned vehicles at Kennedy, the adjacent Cape Canaveral Air Force Station and at Vandenberg Air Force Base in California. The center is responsible for the assembly, checkout and launch of Space Shuttle vehicles and their payloads, landing operations and the turn-around of Space Shuttle orbiters between missions, as well as preparation and launch of unmanned vehicles. Kennedy also is responsible for the operation of the KSC Vandenberg Launch Site Resident Office, located at Vandenberg Air Force Base in Santa Barbara County, on the California central coast. The KSC Vandenberg Launch Site Resident Office serves as the interface with the U.S. Air Force to arrange for base support at Vandenberg of all NASA elements and for VLS and range support of all NASA projects supported by the Resident Office. It supports spacecraft requirements of other NASA centers, commercial and U.S. government agencies not affiliated with the Department of Defense by providing operational and administrative support. Forrest S. McCartney, Lt. General USAF-Retired, is Director of the Kennedy Space Center. Kennedy Public Affairs Contacts NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Charles T. Hollinshead (CHOLLINSHEAD) AC 407 AC 407 Director, Public Affairs 867-2201 823-2201 784-0064 Carol Cavanaugh AC 407 AC 407 Secretary 867-2201 823-2201 784-5717 Hugh W. Harris (HHARRIS) AC 407 AC 407 Deputy Director, Public Affairs 867-2622 823-2622 783-4421 Mary Jo Tippett (MTIPPETT) AC 407 AC 407 FOIA, Speakers Bureau 867-2638 823-2638 452-9383 Darleen Hunt AC 407 AC 407 Protocol Officer 867-2622 823-2622 452-8433 Mitch Varnes AC 407 AC 407 Public Relations Specialist 867-2622 823-2622 773-9165 Pat Caroleo AC 407 AC 407 Secretary 867-2622 823-2622 383-9095 Public Information - PA-PIB Dick Young (PAO.KSC) AC 407 AC 407 Chief, Public Information 867-2468 823-2468 452-5141 Lisa Fowler AC 407 AC 407 Secretary/Accreditation 867-2468 823-2468 636-2396 Jo Murphy AC 407 AC 407 Secretary 867-2468 823-2468 773-5897 Edward K. Harrison (EHARRISON) AC 407 AC 407 Deputy Chief, Public Information 867-7819 823-7819 453-5168 Cindy Jarvis AC 407 AC 407 Secretary 867-7819 823-7819 383-9455 Karl Kristofferson AC 407 AC 407 News Chief 867-2468 823-2468 267-9302 Diana Boles AC 407 AC 407 Public Information/Logistics 867-2468 823-2468 453-5925 Bruce Buckingham AC 407 AC 407 Public Information 867-2468 823-2468 728-7545 George H. Diller AC 407 AC 407 Public Information 867-2468 823-2468 269-4040 NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Lisa Malone AC 407 AC 407 Public Information 867-2468 823-2468 868-0252 Patricia Phillips AC 407 AC 407 Public Information 867-2468 823-2468 267-8567 Manny Virata AC 407 AC 407 Public Affairs Specialist 867-7819 823-7819 452-7952 Education & Awareness Branch - PA-EAB Raymond Corey (RCOREY) AC 407 AC 407 Chief, Education & Awareness 867-4444 823-4444 267-5790 Tracey Young AC 407 AC 407 Secretary 867-4444 823-4444 868-0909 Patti Phelps AC 407 AC 407 Public Affairs Specialist 867-4444 823-4444 267-1405 Manned Flight Awareness Steve Dutczak AC 407 AC 407 AST, Technical Utilization 867-4444 823-4444 453-0612 June Buchanan AC 407 AC 407 Student Educational Program Coordinator 867-4444 823-4444 254-7239 Joseph Green AC 407 AC 407 Writer/Editor 867-4444 823-4444 452-8067 Visitor Center Office - PA-VCO Arnold I. Richman (ARICHMAN) AC 407 AC 407 Chief, Visitor Center Office 867-2363 823-2363 783-1023 Jean Rhodes AC 407 AC 407 Secretary 867-2363 823-2363 269-3585 Larry Mauk AC 407 AC 407 Visual Information Specialist 867-2363 823-2363 453-1335 Jill Irby AC 407 AC 407 Program Management Specialist 867-2363 823-2363 453-3846 LANGLEY RESEARCH CENTER Hampton, Va. 23665-5225 Langley Research Center occupies 787 acres of government- owned land and shares aircraft runways, utilities and some facilities with Langley Air Force Base. An additional 3,200-acre marshland is under permit to NASA and is used as a drop zone for model aircraft tests. Langley's primary mission is basic research in aeronautics and space technology. Major research fields include aerodynamics, materials, structures, flight controls, information systems, acoustics, aeroelasticity, atmospheric sciences and nondestructive evaluation. Approximately 60 percent of Langley's work is in aeronautics, working to improve today's aircraft and to develop concepts and technology for future aircraft. Over 40 wind tunnels, other unique research facilities and testing techniques as well as computer modeling capabilities aid in the investigation of the full flight range -- from general aviation and transport aircraft through hypersonic vehicles. Langley's goal is to develop technologies to enable aircraft to fly faster, farther, safer and to be more maneuverable, quieter, less expensive to manufacture and more energy efficient. Researchers are studying improved flight control sytems to aid aircraft in operating more efficiently in all kinds of weather and in crowded terminal airways. In cooperation with the FAA, Langley is examining wind shear, the cause of nearly 40 percent of U.S. airline fatalities. The National Aero-Space Plane is challenging Langley researchers to expand the limits in hypersonic (Mach 5-25) engines, heat-resistant materials and supercomputers for engine and airframe design. Improvements in Supersonic (Mach 1-5) engine performance, fabrication of composite materials and laminar flow airfoil technology are spawning a new era in long- distance air travel. Passengers in the next century will benefit from current research programs at Langley. The additional 40 percent of Langley's work supports the national space programs. Researchers study atmospheric and Earth sciences, develop technology for advanced space transportation systems, conduct research in laser energy conversion techniques for space applications and provide the focal point for design studies for large space systems technology and Space Station Freedom activities. Design studies for Space Station Freedom are underway at Langley, including construction techniques, systems engineering and integration and large space antenna development. The investigation focuses on packaging large space structures for delivery aboard the Shuttle, how to deploy, control and power them and even, how to manufacture them in space. Langley researchers did extensive work on the structure, aerodynamics and thermal protection system for the Space Shuttle and contributed significantly to the return-to-flight effort that launched Discovery on mission STS-26. Langley also manages an extensive program in atmospheric sciences, seeking a more detailed understanding of the origins, chemistry and transport mechanisms that govern the Earth's atmospheric data using aircraft, balloon and land- and space- based remote sensing instruments designed, developed and fabricated at Langley. The center is contributing to the conceptual design phase of the Earth Observing System, the first stage of the international Mission To Planet Earth. The system is envisioned as a network of up to five equatorial and four polar orbiting research satellites. The Langley Research Center, established in 1917 as the first national aeronautical laboratory, has been instrumental in shaping aerospace history for over 7 decades. Langley was the home of the National Advisory Committee for Aeronautics and the Space Task Group as well as the training center for the original seven astronauts. Langley continues to influence the world through advances in aerospace technology. Richard H. Petersen is Center Director. Langley Public Affairs Contacts NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE A. Gary Price (AGPRICE) AC 804 AC 804 Head, Office of External Affairs (115) 864-6124 928-6124 898-4198 Dr. Karen R. Credeur (KRCREDEUR) AC 804 AC 804 Deputy Head, Office Of External Affairs 864-3307 928-3307 868-7347 Pamela J. Verniel AC 804 AC 804 Secretary (115) 864-6123 928-6123 898-4683 Margaret W. Hunt (MWHUNT) AC 804 AC 804 Information Specialist (115) 864-6125 928-6125 877-5271 J. Campbell Martin (JCMARTIN) AC 804 AC 804 Head, Office of Public Affairs (115) 864-6121 928-6121 868-6818 Jean Drummond Clough (JDCLOUGH) AC 804 AC 804 Public Affairs Specialist (115) 864-6122 928-6122 898-5113 H. Keith Henry (KHENRY) AC 804 AC 804 Public Affairs Specialist (115) 864-6120 928-6120 826-8916 Marny Skora AC 804 AC 804 Editor, Researcher News 864-6126 928-6126 868-6245 Carol Petrachenko AC 804 AC 804 Photojournalist 864-6528 928-6528 481-4993 Dr. Karen R. Credeur (KRCREDEUR) AC 804 AC 804 Head, Office of Public Services (154) 864-3307 928-3307 868-7347 Alice E. Eley (AEELEY) AC 804 AC 804 Secretary (154) 864-3308 928-3308 245-2134 Catharine G. Schauer AC 804 AC 804 Public Affairs Specialist (154) 864-3314 928-3314 898-8463 Ann H. Suit (ASUIT) AC 804 AC 804 Public Affairs Specialist (154) 864-3305 928-3305 229-9338 Patricia F. Gates AC 804 AC 804 Activities Coordinator (496) 864-6362 928-6362 838-0770 Roger A. Hathaway AC 804 AC 804 Education & Information Specialist (154) 864-3312 928-3312 826-8388 Marchelle D. Canright AC 804 AC 804 Education & Information Specialist (154) 864-3313 928-3313 595-3751 Arlene S. Levine (ASLEVINE) AC 804 AC 804 Education & Information Specialist (154) 864-3318 928-3318 229-5553 NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Mark Nataupsky (LRCVC) AC 804 804 Director, Visitor Center (480) 864-1580 928-1580 Ray B. Goodman AC 804 AC 804 Exhibits Coordinator (480) 864-1591 928-1591 872-7546 Edith C. Watts AC 804 AC 804 Public Mail (146) 864-3293 928-3293 898-3342 Roger Hathaway AC 804 AC 804 Teacher Resource Center (146) 864-3312 928-3312 826-8388 LEWIS RESEARCH CENTER 21000 Brookpark Road Cleveland, OH 44135 NASA's Lewis Research Center occupies 360 acres of land adjacent to the Cleveland Hopkins International Airport, some 20 miles southwest of Cleveland, Ohio. More than 100 buildings comprise the center which is staffed by about 2,800 government employees and some 1,400 on-site contractors. Additional facilities, currently being brought back on line, are located at Plum Brook Station, about 3 miles south of Sandusky, Ohio. The center was established in 1941 by the National Advisory Committee for Aeronautics (NACA). Named for George W. Lewis, NACA's Director of Research from 1924 to 1947, the center developed an international reputation for its research on jet propulsion systems. Lewis is NASA's lead center for research, technology and development in aircraft propulsion, space propulsion, space power and satellite communications. The center has been advancing propulsion technology to enable aircraft to fly faster, farther and higher and also focused its research on fuel economy, noise abatement, reliability and reduced pollution. The center pioneered efforts in the use of high energy fuels for both air breathing and space propulsion. Projects demonstrated the practicality of liquid hydrogen as a fuel, leading to its use in the Apollo and the Space Shuttle programs as prime examples. Lewis has responsibility for developing the largest space power system ever designed to provide the electrical power necessary to accommodate the life support systems and research experiments to be conducted aboard the Space Station. In addition, the center will support the station in other major areas such as auxiliary propulsion systems and communications. Lewis is the home of the Microgravity Materials Science Laboratory, a unique facility to qualify potential space experiments. Other facilities include a zero-gravity drop tower, wind tunnels, space tanks, chemical rocket thrust stands and chambers for testing jet engine efficiency and noise. A major computer complex supports both the center's scientific and administrative activities. Individual computer work stations are dispersed throughout the center with network connections among them. Dr. John M. Klineberg is Center Director. Lewis Public Affairs Contacts NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Americo F. Forestieri (AFORESTIERI) AC 216 AC 216 Director, External Affairs (3-16) 433-2942 297-2942 234-0074 Nancy Horansky AC 216 AC 216 Secretary (3-16) 433-2943 297-2943 333-0716 Public Affairs Office - 3-11 Marilyn Edwards (MSEDWARDS) AC 216 AC 216 Chief, Public Affairs Office 433-2899 297-2899 356-0851 Eleanore Boughton AC 216 AC 216 Secretary 433-6631 297-6631 871-3029 Linda S. Ellis AC 216 AC 216 Public Affairs Specialist 433-2900 297-2900 779-1266 Aeronautics, External Affairs, University Programs Mary Ann Peto (MAPETO) AC 216 AC 216 Public Affairs Specialist 433-2902 297-2902 722-5447 Space Flight Systems, Space Station, SR&Q Assurance, Engineering Lori Rachul AC 216 Public Affairs Assistant 433-2901 297-2901 Nazha (Nickie) Fadil AC 216 AC 216 Public Affairs Assistant 433-2944 297-2944 234-3064 Educational Services Office - 7-4 Lynn Bondurant (LBONDURANT) AC 216 AC 216 Chief, Educational Services Office 433-5583 297-5583 933-4529 Community And Special Programs Office - 7-3 Vacant AC 216 AC 216 Chief, Community & Special Programs 433-6043 297-6043 Thomas A. Cozzens AC 216 AC 216 Manager, Community Affairs 433-2513 297-2513 851-8425 NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Phillip L. Stone AC 216 AC 216 Manager, Special Programs 433-2924 297-2924 243-9075 Patricia J. Yacobucci AC 216 AC 216 Public Affairs Assistant 433-2891 297-2891 327-6554 Visitor Center - 8-1 James Francescangeli AC 216 Manager, Visitor Center 433-6689 297-6689 Veronica Ursini AC 216 Secretary 433-2001 297-2001 Lori A. Drum AC 216 Speakers Bureau 433-2001 297-2003 Judy Buttler AC 216 Teacher Resource Room Coordinator 433-2017 297-2017 Diane Borys (DIANEBORYS) AC 216 Publications 433-3156 297-3156 Marge Lehky AC 216 Volunteer Program Coordinator 433-2002 297-2002 Marion Mroz AC 216 Public Mail 433-5573 297-5573 Ray Stemitz AC 216 Exhibits 433-6291 297-6291 GEORGE C. MARSHALL SPACE FLIGHT CENTER Huntsville, Ala. 35812 The George C. Marshall Space Flight Center (MSFC) is located on 1,800 acres inside the U.S. Army's Redstone Arsenal at Huntsville, Ala. The center has about 3,500 civil service employees. Of this number, 58 percent are scientists and engineers and 16 percent are business professionals. The remainder consists of technicians and administrative and clerical support personnel. Marshall was formed on July 1, 1960, by the transfer to NASA of part of the U.S. Army Ballistic Missile Agency. Named for the famous soldier and statesman, General of the Army George C. Marshall, it was officially dedicated by President Dwight D. Eisenhower on Sept. 8, 1960. Two other sites are managed by Marshall: the Michoud Assembly Facility, New Orleans (see separate section), where the Space Shuttle external tanks are manufactured, and the Slidell Computer Complex, Slidell, La., which provides computer services support to Michoud. In the past, Marshall has been identified most often as NASA's launch vehicle development center. While this label accurately describes part of the center's activities, the organization has another side. Marshall is a multi-project management, scientific and engineering establishment, with much emphasis on projects involving scientific investigation and application of space technology to the solution of problems on Earth. In helping to reach the nation's goals in space, the center is working on many projects. Marshall had a significant role in the development of the Space Shuttle. It provides the orbiter's engines, the external tank that carries liquid hydrogen and liquid oxygen for those engines, and the solid rocket boosters that assist in lifting the Shuttle orbiter from the launch pad. The center also plays a key role in the development of payloads to be flown aboard the Shuttle. One such payload is Spacelab, a reusable, modular scientific research facility carried in the Shuttle's cargo bay. This facility was designed, tested and provided to NASA by the European Space Agency. Marshall was responsible for technical and programmatic monitoring of development activities and for development of selected hardware. The first three Spacelab missions, for which Marshall was responsible, have successfully flown and have returned extraordinary amounts of data. The center also will be in charge of numerous other Spacelab missions within the next decade. To prepare for these flights, Marshall has built a state-of-the-art payload control center to run Spacelab missions from Huntsville. Marshall has management responsibility for the Hubble Space Telescope, an optical telescope to be placed in orbit by the Space Shuttle. It will orbit above the Earth's hazy and turbulent atmosphere, enabling scientists to see deeper into space with more clarity than is now possible. The Tethered Satellite System, the "satellite on a string," expected to be in orbit by 1991, also is under Marshall management. Scheduled to be carried into space by the Shuttle, the satellite will be suspended either upward or downward from the orbiter's cargo bay on a tether -- a super-strong synthetic cord about 1/10th of an inch thick and up to 60 miles in length. When deployed upward, as it will be for its first mission, the satellite will study electrodynamic and other phenomena. Deployed downward, it will troll the Earth's upper atmosphere for magnetospheric, atmospheric, gravitational and geothermal dynamic data. Marshall is also responsible for the Orbital Maneuvering Vehicle. This unmanned robotic vehicle will be carried into orbit by the Shuttle and perform a number of activities, such as moving satellites from one orbit to another. It is expected to extend the range of Shuttle on-orbit operations by about 1,500 miles and will play an important role in the Space Station program. Currently under development, the first OMV flight is planned for 1993. The Marshall center also has major responsibilities in the Space Station program, through management of one of four work packages for the station. The center's role includes developing and producing the U.S.-provided modules in which the station's crew will live and work, establishing a permanently manned presence and conducting scientific research in space. This includes living quarters, U.S. laboratory module, logistics elements, node structures connecting the modules, fluids and environmental control and life support subsystems and internal thermal control and audio-video systems. Marshall has been studying designs of an unmanned, cargo version of the Space Shuttle, called Shuttle-C, using the existing Shuttle external tank, boosters and engines, but featuring a cargo container in place of the Shuttle orbiter. This would provide NASA with a heavy lift vehicle in the near term, while NASA and DOD develop the Advanced Launch System of the future. Marshall also has proposed development of an Advanced Solid Rocket Motor to provide both Shuttle and Shuttle-C with greater safety, reliability and payload capability. Other projects for the future include the Marshall-managed Advanced X-Ray Astrophysics Facility (AXAF). This observatory, proposed for launch into orbit by the early 1990s, would be technologically superior to any X-ray facility previously sent into space. It would weigh 10 tons, be more than 40 feet long and have a lifetime of about 15 years. With a full complement of instruments for studying various properties of X-ray emissions, it may be able to view X-ray sources at the very edge of the universe. Marshall also is committed to the investigation of materials processing in space, which -- in a gravity-free environment -- promises to provide opportunities for understanding and improving Earth-based processes and for the formulation of space-unique materials. Exciting new techniques in materials processing have already been demonstrated in past Spacelab missions, such as the formation of alloys from normally immiscible products, and the growth of near-perfect large crystals impossible to grow on Earth. Thomas J. Lee is Center Director. Marshall Public Affairs Contacts NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE John B. Taylor (JBTAYLOR) AC 205 AC 205 Director of Public Affairs (CA01) 544-0031 824-0031 881-7843 Bob Ruhl AC 205 AC 205 Deputy Director 544-0031 824-0031 859-1029 Nancy McClure AC 205 AC 615 Secretary 544-0031 824-6522 433-6705 Nancy M. Guire AC 205 AC 205 Protocol (CA01) 544-0036 824-0036 773-2774 Vivian Whitley AC 205 AC 205 Protocol Specialist 544-6524 824-6524 247-5695 Media Services Branch - CA10 (PUBINFO.MSFC) Dom Amatore AC 205 AC 205 Chief, Media Services 544-0034 824-0034 461-7833 Margrette Dickerson AC 205 AC 205 Secretary 544-6534 824-6534 539-4293 David B. Drachlis (DDRACHLIS) AC 205 AC 205 Manager, Mission Operations 544-6538 824-6538 881-9302 Spacelab, Space Telescope John Dumoulin, Mission Operations AC 205 AC 205 Upper Stages, TSS, OMV 544-6541 824-6541 895-9348 Jim Sahli, Mission Operations AC 205 AC 205 Flight Experiments, Science and 544-6528 824-6528 837-7771 Engineering Lab. Allen Kenitzer, Mission Operations AC 205 AC 205 Audio-visual Services, AXAF 544-4097 824-4097 837-2675 Mike Simmons AC 205 AC 205 Manager, Project Support 544-6537 824-6537 822-1882 Space Shuttle Jerry Berg, Project Support AC 205 AC 205 Space Station, SSME 544-6540 824-6540 534-4968 Bob Lessels, Project Support AC 205 AC 205 Future Projects, Commercial 544-6539 824-6539 721-0646 Programs, Speeches Ernest Shannon (MARSHALL.STAR) AC 205 AC 205 Project Support 544-0030 824-0030 882-3231 Editor, Marshall Star NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Public Services and Education Branch - CA20 (PUBSERVICE.MSFC) Edward D. Medal AC 205 AC 205 Chief, Public Services & Education 544-6525 824-6525 883-2394 Becky Fullagar AC 205 AC 205 Secretary 544-0038 824-0038 464-9872 Tim Tyson AC 205 AC 205 Public Services 544-6529 824-6529 881-1346 Exhibits Manager Jeff Ehmen (JEHMEN) AC 205 AC 205 Education 544-6531 824-6531 828-0880 Teacher Resources, Spacemobile Terry Eddleman AC 205 AC 205 Public Survices 544-6535 824-6535 882-2135 Visitor Center, Liaison Al Jordan AC 205 AC 205 Public Services 544-6532 824-6532 355-9385 Public Inquiries, Speakers Bureau MICHOUD ASSEMBLY FACILITY P.O. Box 29300 New Orleans, LA 70189 The Michoud Assembly Facility is located in Orleans Parish, La., about 15 miles east of downtown New Orleans. The site is on the Gulf Intra-Coastal Waterway and has deep water access via the Mississippi Gulf outlet. The facility occupies approximately 833 acres of land. On this site there are 33 buildings with an area of about 3.5 million square feet. The largest building within the complex is the main manufacturing building, originally built in 1942. The primary mission of Michoud is the systems engineering, engineering design, manufacture, fabrication, assembly and related work for the Space Shuttle external tank. Marshall Space Flight Center exercises overall management control of the facility. A prime contractor, Martin Marietta, provides Space Shuttle production capability. NOTE: No Public Affairs Office exists at Michoud Assembly Facility. Public Affairs functions for Michoud are handled by the Director of Public Affairs at Marshall Space Flight Center. Liaison between Michoud and MSFC in public affairs matters is handled by: NAME & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE AC 504 AC Manager 257-2601 657-2601 JOHN C. STENNIS SPACE CENTER Stennis Space Center, MS 39529 NASA's Stennis Space Center, located in Hancock County near Bay St. Louis, has grown over the past 27 years into NASA's premier center for testing large rocket propulsion systems for the Space Shuttle and future generation space vehicles. Additionaly, the center has developed into a scientific community actively engaged in research and development programs involving space, oceans and the Earth. The 13,480-acre operations complex includes industrial laboratory and specialized engineering facilities to support engine testing, and its location on the East Pearl River gives NASA deep water access for transporting oversize cargo and liquid propellants via the East Pearl and the Intracoastal Waterway. The center is surrounded by another 125,828 acres of acoustical buffer zone held under restrictive easement by NASA to muffle the loud low-frequency noise produced during static tests. Stennis Space Center's primary mission is to support the development testing of large propulsion systems for the Space Shuttle, Advanced Launch System and the Advanced Solid Rocket Motor programs. Static testing is conducted on the same concrete and steel towers used from 1966 to 1970 to captive fire all first and second stages of the Saturn V rocket used in the Apollo manned lunar landing and Skylab programs. Since 1975, the center has been responsible for research and development and flight acceptance testing of the Space Shuttle's main engines. The data accumulated from these ground tests, which simulate flight profiles, are analyzed to ensure that engine performance is acceptable and that the required thrust will be delivered in the critical ascent phase of Shuttle flights. SSC's role in ground testing is expanding into new areas such as the Advanced Solid Rocket Motor program (ASRM) and the Advanced Launch System (ALS). With the onset of testing the ASRM planned for 1993 , Stennis will be totally responsible for proving that the Space Shuttle's entire propulsion system is flightworthy. The center also is gearing up to begin developing turbomachinery technology for the unmanned ALS and future generations of space vehicles. A $69 million Component Test Facility will be ready for testing high-fidelity turbomachinery in 1993 to support these efforts. In addition to ground testing, SSC has evolved into a center of excellence in the area of remote sensing. Stennis is currently involved in Earth sciences programs of national and international significance as well as remote sensing techniques and applications, and sensor and data systems development and operations. The Science and Technology Laboratory is Stennis' primary scientific and research arm responsible for developing and advancing new technology for observing the Earth and its resources. The lab's scientific and technical personnel work in such fields as mathematical modeling, forestry, geology, urban geography and archaeology to accomplish its missions. As a result of the lab's extensive research, Stennis was designated as NASA's lead center for space remote sensing commercialization. Stennis Space Center is somewhat unique in NASA in that it also serves as host to 18 other federal and state agencies and university elements in residence involved primarily in environmental and oceanographic programs. Nearly 6,000 people are employed at Stennis. Roy S. Estess is the Director of the space center. SSC Public Affairs Contacts NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Myron L. Webb (MWEBB) AC 601 AC 601 Acting Public Affairs Officer 688-3341 494-3333 832-8083 Trish Owen AC 601 Secretary 688-3333 494-3333 Nancy Sullivan AC 601 AC 601 Public Affairs Specialist 688-1883 494-1883 452-3719 SPACE TELESCOPE SCIENCE INSTITUTE Johns Hopkins Homewood Campus Baltimore, Md. 21218 The Space Telescope Science Institute (ST ScI) is located in Baltimore, Md., on the campus of Johns Hopkins University. ST ScI is operated for NASA by the Association of Universities for Research in Astronomy. The institute staff includes resident scientists and engineers from the European Space Agency (ESA). The facility consists of offices for scientists and administrative personnel and the computer and imaging systems required to evaluate, prepare and schedule observations for NASA's Hubble Space Telescope and to receive, analyze, display and archive incoming science data. A second building provides additional office space. ST ScI plans and conducts science operations for the Edwin P. Hubble Space Telescope. This 94 1/2-inch optical telescope, the largest ever placed in orbit, is a cooperative venture between NASA and ESA. Scheduled for launch aboard the Space Shuttle, the telescope will orbit the Earth at approximately 380 miles. It is designed for an operational lifetime of at least 15 years. ST ScI Public Affairs Contact NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Dr. Eric Chaisson AC 301 Head, Education and Public Affairs 338-4757 Ray Villard (RVILLARD) AC 301 Public Information Officer 338-4514 Cheryl Gundy AC 301 Media Coordinator 338-4707 G. Dana Berry AC 301 Computer Graphics Illustrator/Animator 338-4875 Ellen Boettinger-Lang AC 301 Special Projects Liaison 338-4562 Goddard Space Flight Center WALLOPS FLIGHT FACILITY Wallops Island, Va. 23337 Wallops Flight Facility, a part of the Goddard Space Flight Center, is one of the oldest launch sites in the world. Established in 1945, the facility covers 6,166 acres, including about 1,100 acres of marshland, in three separate areas of Virginia's Eastern Shore -- the island, the main base and the mainland in back of the island. Wallops Island is about 7 miles southeast of the main base and is 5 miles long and l/2 mile wide at the widest point. Wallops is located on Virginia's Atlantic Coast, Delmarva Peninsula, about 40 miles southeast of Salisbury, Md., and 72 miles north of the Chesapeake Bay Bridge Tunnel. Wallops manages and implements NASA's sounding rocket program which uses solid-fueled rocket launch vehicles to accomplish approximately 50 scientific, suborbital missions each year. Launches are conducted at Wallops and many other ranges throughout the world. Wallops manages and coordinates NASA's Scientific Balloon Program using thin film, helium filled balloons to provide approximately 45 scientific missions each year. Launches are conducted at Palestine, Texas, Ft. Sumner, N.M., and several other sites throughout the world. The facility operates and maintains the Wallops launch range and data acquisition facilities. Approximately 100 rocket launches are conducted each year from the Wallops Island site. In addition, mobile launch, tracking and data acquisition systems are transported to and operated at various world sites to accommodate sounding rocket, balloon and NASA networks mission requirements. Wallops supports NASA, DOD and other agencies in aeronautical research. Approximately 150-200 test operations, concentrating on aircraft/airport interface and aircraft operating problems research, are conducted each year at the research airport. Wallops aircraft also are used to support applications and scientific research missions that are developing new instruments, providing ground truth data for satellite measurements and conducting field experiments. Wallops provides support including launching, tracking, aircraft flights and data reduction, to various segments of DOD, other agencies, commercial, international and educational ventures. Wallops plans and conducts Earth and ocean physics, ocean biological and atmospheric science field experiments; satellite correlative measurements; and developmental projects for new remote sensor systems. The main thrust of this effort is in support of the Laboratory for Oceans programs. Wallops supports tenants (NOAA, Navy, Coast Guard) that use the land and facilities available at the site. The support also includes providing fire protection, utilities, coordination of operations, repairs to buildings guards and other related services. Wallops provides the facilities that are specifically designed for the Management and Education Programs of the NASA Office of Professional Development and for other NASA courses and conferences. Wallops Public Affairs Contact NAME (TELEMAIL ADDRESS) & TITLE OFFICE PHONE FTS HOME PHONE Joyce B. Milliner AC 804 AC 804 Public Affairs Officer 824-1579 889-1579 787-3982 Mary T. Gladding AC 804 AC 804 Public Affairs Clerk 824-1584 889-1584 824-5117 AC 804 Visitor Center 824-1344 889-1344 AC 804 Teacher Resource Lab 824-2297 889-2297 FACSIMILE TRANSMISSION NUMBERS COMMERCIAL FTS NASA Headquarters Newsroom 202/472-2309 472-2309 202/755-3753 755-3753 Broadcast & Audio Visual 202/755-3304 755-3304 Special Events 202/426-4256 426-4256 Space Flight PAO 202/472-6919 472-6919 Space Science & Applications 202/426-1535 426-1535 International Affairs 202/453-2628 453-2628 Commercial Programs 202/453-1469 453-1469 Ames Research Center Public Information Office 415/604-3953 464-3953 Dryden Flight Research Facility PAO Trailer 805/258-3566 961-3566 Goddard Space Flight Center Newsroom 301/286-8142 888-8142 Goddard Institute (New York) 212/678-5552 664-5552 Jet Propulsion Laboratory Newsroom 818/354-4537 792-4537 Johnson Space Center Newsroom 713/483-2000 525-2000 PAO Director 713/483-3379 525-3379 Public Services Branch 713/483-4876 525-4876 Kennedy Space Center Newsroom (Press Site Dome) 407/867-2692 823-2692 PAO Director 407/867-7787 823-7787 Vandenberg NASA/KSC (Mail Room) 805/865-3921 785-3921 Langley Research Center External Affairs Office 804/864-6333 928-6333 Lewis Research Center External Affairs 216/433-5266 297-5266 Marshall Space Flight Center Public Affairs 205/544-5852 824-5852 Michoud Assembly Facility Communications Center 504/255-2152 685-2152 John C. Stennis Space Center Communications Center 601/688-3017 685-3017 Space Telescope Science Institute Communications Center 301/889-3069 No FTS Wallops Flight Facility Newsroom 804/824-1971 889-1971 INFORMATION SOURCES NASA Public Affairs offers a variety of information services to the media. You may find them valuable for research work or keeping abreast of developing news events. Electronic Information Distribution NASA news releases and other information, including Space Shuttle status reports, Shuttle manifest, current mission information and public affairs contacts, is available to the media electronically. For access to NASA NEWS, contact CompuServe (1-800/848-8199 and ask for representative 176) or the General Electric Network GEnie (1-800/638-9636). NASA Select TV-Audio System The NASA-wide TV-audio release system is a valuable tool for media covering the agency's activities. During Space Shuttle missions, the system provides realtime air-to-ground communications between the orbiter and mission control; public affairs launch, mission and landing commentary; and many related news briefings. The system also is used for other NASA briefings and events. For most press briefings, the system is interactive (one-way video, two-way audio) between centers so that media covering an event from one center may ask questions at a briefing originating from another. NASA Select coverage of Shuttle flights and other major news events are carried on a full satellite transponder as follows: Satcom F-2R, transponder 13, C-band Orbital Position: 72 degrees W. longitude Frequency: 3960.0 MHz Vertical polarization Audio monaural: 6.8 MHz NASA Select video also is available at the AT&T Switching Center, Television Operation Control (TVOC), Washington, D.C., and the following NASA centers: NASA Headquarters Ames Research Center Dryden Flight Research Facility Goddard Space Flight Center Jet Propulsion Laboratory Johnson Space Center Kennedy Space Center Langley Research Center Marshall Space Flight Center For Space Shuttle missions, updated NASA Select TV schedules may be obtained by calling COMSTOR, 713/483-5817. COMSTOR is a computer data base service requiring the use of a telephone modem. For additional information concerning NASA Select programming, contact Les Gaver, NASA Headquarters, 202/453-8372. Television NASA Headquarters produces a 14 1/2-minute "magazine format" videotape quarterly called "Aeronautics and Space Report." The program is available to TV stations via satellite NASA Select and KU Band. It also is uplinked to NASA field centers via the NASA Select TV system. As an aid to broadcasters wishing to excerpt portions of this videotape for news programming, both audio channels are used. Channel 1 audio carries a completely mixed track with narration, music, actualities and effects. Channel 2 audio has effects and actualities only. To downlink this program, television stations should contact Joe Headlee, NASA Headquarters, 202/453-8594. Stations are notified in advance when to expect a satellite feed with information on the current topics. Audio NASA produces a weekly 4 1/2-minute program called the "The Space Story" and a 90-second spot called "Frontiers". These topical radio programs feature astronauts, scientists and other people in NASA's ongoing research efforts. These programs are distributed via satellite and on broadcast-quality cassettes to thousands of stations in the United States and abroad. Mission highlight audio tapes and other space-age sound effects also are available from the NASA radio office. For more information, please call 202/453-8596. NASA Broadcast News Service Several NASA centers also provide up-to-date reports on aeronautics and space activities through automated telephone systems. The center codaphone services are: Dryden 805/258-4464 Goddard 301/286-NEWS Johnson 713/483-8600 Kennedy 407/867-2525 Headquarters 202/755-1788 Status reports during Space Shuttle missions are available by calling the above numbers for Kennedy (prelaunch), Johnson (mission operations) and Dryden (landing operations). The Headquarters audio news service makes it possible for stations to receive interview material with the astronauts prior to Space Shuttle missions. This Broadcast News Service can be obtained by calling 202/755-1788 (8 a.m. to noon) 5 working days prior to launch. Still Photography NASA field centers maintain photo files on current projects and those of the recent past. Older files are periodically purged to make way for newer material. The Broadcast and Audio Visual Branch, NASA Headquarters, has files covering projects and missions extending back to the agency's creation in 1958. Researchers seeking early or general material may save time by beginning their search at Headquarters.