T1-pankki versio 1,00 01000 * S„hk”n, s„hk”magnetismin ja radion teoria 01001 % S„hk”johdon resistanssi tasavirralla riippuu 01001A + johtimen materiaalista 01001B + johtimen pituudesta 01001C - johtimen poikkipinnan muodosta 01001D - johtimen v„rist„ 01001E + johtimen poikkipinta-alasta 01002 % Hyv„„ johdetta on 01002A + kulta 01002B + hopea 01002C - kiille 01002D + alumiini 01003 % Hyv„„ johdetta on 01003A - kuiva puu 01003B - posliini 01003C - PVC-muovi 01003D + alumiini 01004 % Varsinaista johtavaa ainetta on 01004A + kuparoitu ter„s 01004B - germanium 01004C - pii 01004D - kiille 01005 % Johteena toimii 01005A + hiili 01005B - seleeni 01005C + aine, jolla on paljon helposti liikkuvia elektroneja 01005D - ”ljy 01006 % Eristeisiin kuuluu 01006A + kuiva paperi 01006B + lasi 01006C + posliini 01006D - hiili 01006E + ”ljy 01006F - 22 kilo-ohmin vastus 01007 % Puolijohdetta on 01007A + germanium 01007B + pii 01007C + aine, jolla on kohtalaisesti liikkuvia elektroneja 01007D - hiili 01008 % S„hk”kentt„ vaikuttaa 01008A + kondensaattorin levyjen v„liss„ 01008B + antennin ja maan v„lill„ 01008C - LC-resonanssipiiriss„ kelan ymp„rill„ 01008D + radiolaitteessa rungon ja suojaamattoman johtimen v„lill„ 01009 % S„hk”magneettinen kentt„ 01009A + etenee koaksiaalikaapelissa hitaammin kuin avaruudessa 01009B - tarvitsee ilmakeh„„ etenemisen v„liaineena 01009C - ei vaimene matkan kasvaessa, kun se etenee vapaassa avaruudessa 01009D + tarvitsee antennin muuntajaksi sy”tt”johdon ja avaruuden v„lille 01010 % S„hk”magneettinen kentt„ 01010A + syntyy aina, kun s„hk”isesti varattu kappale muuttaa nopeuttaan 01010B + etenee tyhji”ss„ valon nopeudella eli noin 300 000 km/s 01010C + on aina polarisoitunut 01010D + on er„s radioyhteyksiin liittyv„ perusilmi” 01011 % On totta, ett„ 01011A + antennin ja maan v„lille syntyy s„hk”kentt„ samoin kuin kondensaattorin levyn v„lill„. 01011B + s„hk”magneettisen kent„n voimaviivat ovat kohtisuorassa etenemissuuntaa vastaan. 01011C - magneettiset voimaviivat ovat antennin polarisaation kanssa samansuuntaisia. 01011D + s„hk”kent„n voimaviivojen suunta m„„r„„ antennin polarisaation. 01012 % Antennin polarisaatio m„„r„ytyy samansuuntaiseksi antennista l„htev„n 01012A + s„hk”kent„n mukaan 01012B - magneettikent„n mukaan 01012C - s„hk”magneettisen kent„n etenemissuunnan mukaan 01012D - s„hk”virran mukaan 01013 % Seuraava modulointia koskeva v„itt„m„ on tosi. 01013A + Informaation liitt„mist„ kantoaaltoon sanotaan moduloinniksi. 01013B - Kantoaallon katkominen ei ole modulointia, koska se ei vaikuta kantoaallon amplitudiin. 01013C + Modulaatiolla tarkoitetaan siirrett„v„n informaation liitt„mist„ kantoaaltoon. 01013D - AM-l„hetteest„, esim. A3E:st„ voidaan leikata molemmat sivukaistat pois informaation siit„ k„rsim„tt„. 01014 % Amplitudimodulaatiossa 01014A + s„hk”tysl„hetteess„ (A1A) vain katkotaan kantoaaltoa 01014B + etuna on laitteiston yksinkertaisuus 01014C + moduloiva signaali esiintyy kantoaallon voimakkuuden vaihteluina 01014D + puheella moduloitaessa kantoaallon molemmin puolin muodostuu sivukaistat 01015 % Kun puhesignaalin korkein taajuus on 3000 Hz. T„ll”in radiotaajuinen kaistaleveys on 01015A + amplitudimodulaatiolla (A3E) 6 kHz 01015B + kaksisivukaistal„hetteell„ (DSB) 6 kHz 01015C - yksisivukaistal„hetteell„ (J3E) 6 kHz 01015D - amplitudimodulaatiolla (A3E) 3 kHz 01015E - kaksisivukaistal„hetteell„ (DSB) 3 kHz 01016 % Kapein radiotaajuinen l„hetyskaista saadaan k„sin s„hk”tyksess„ k„ytt„m„ll„ 01016A + SSB-l„hetett„, jota moduloidaan s„hk”tyksen tahtiin katkotulla 1000 Hz signaalilla (J2A) 01016B + kantoaallon katkomista (A1A) 01016C - AM-l„hetett„, jota moduloidaan s„hk”tyksen tahtiin katkotulla 1000 Hz signaalilla (A2A) 01016D - taajuusmoduloimalla kantoaaltoa 1 kHz taajuudella 01017 % 50 ohmin keinokuormaan sy”tet„„n 100 watin teho radiol„hettimest„. Keinokuorman l„pi kulkevan virran suuruus on 01017A - 0,14 A 01017B + 1,4 A 01017C - 14 A 01017D + 1400 mA 01018 % L„hetin ottaa 12 voltin s„hk”l„hteest„ 19 A virran, kun sen suurtaajuinen l„hetysteho on 100 W. L„hettimess„ muuttuu tehoa l„mm”ksi 01018A - 100 W 01018B + 128 W 01018C - 1280 W 01018D + 0,128 kW 01019 % Paristoja kytket„„n rinnan 01019A - j„nnitteen lis„„miseksi 01019B + virranantokyvyn lis„„miseksi 01019C - ennenaikaisen kuivumisen est„miseksi 01019D + kuormitettavuuden lis„„miseksi 01020 % S„hk”virran kulkiessa vastuksen l„pi syntyy siin„ p„„asiallisesti 01020A + l„mp”„ 01020B - magneettikentti„ 01020C - s„hk”varauksia 01020D - savua 01021 % Hyv„ s„hk”njohtavuus on 01021A + kullalla 01021B + hopealla 01021C - germaniumilla 01021D + kuparilla 01022 % FM-moduloidun l„hetteen (F3E) 01022A + kantoaallon taajuus vaihtelee moduloivan signaalin hetkellisen amplitudin mukaan 01022B - modulaation taajuus vaihtelee kantoaallon amplitudin mukaan 01022C - kantoaallon amplitudi vaihtelee modulaation mukaan 01022D + spektrin osiin kuuluu sivukaistoja 01023 % Amplitudimoduloidun l„hetteen (A3E) 01023A - kantoaallon taajuus vaihtelee moduloivan signaalin hetkellisen amplitudin mukaan 01023B + kantoaallon amplitudi vaihtelee moduloivan signaalin hetkellisen amplitudin mukaan 01023C - kantoaallon taajuus vaihtelee kantoaallon amplitudin mukaan 01023D + sivukaistat ovat toistensa peilikuvia 01024 % S„hk”magneettisen kent„n ollessa pystypolaroitu 01024A - on magneettikentt„ saman suuntainen kuin s„hk”kentt„ 01024B - on magneettikentt„ 45 asteen kulmassa s„hk”kentt„„n n„hden 01024C + on magneettikentt„ kohtisuorassa (90 asteen kulmassa) s„hk”kentt„„n n„hden 01024D - on magneettikentt„ l„hes kokonaan kumoutunut 01026 % Hyv„„ eristett„ on 01026A - germanium 01026B + tislattu vesi 01026C + tyhji” 01026D + kiille 01026E - hopea 01026F - merivesi 01026G + akryylimuovi 01026H + ilma 01026I - rauta 01026J - messinki 01026K + kumi 01026L + posliini 01027 % Sinimuotoisen j„nnitteen tehollisarvo on 01027A - huippuarvo jaettuna kahdella 01027B + huippuarvo jaettuna neli”juuri kahdella 01027C + huippuarvo jaettuna 1,41:ll„ 01027D - huipusta huippuun arvo kerrottuna 0,707:ll„ 01028 % 820 ohmin vastuksen kautta kulkee 0,5 A virta.Vastuksessa syntyv„ tehoh„vi” on 01028A - 410 V 01028B + 205 W 01028C - 1640 W 01028D + 0,205 kW 01029 % 100 ohmin vastuksen yli vaikuttaa 12 voltin j„nnite. Vastuksessa syntyv„ tehoh„vi” on 01029A - 14,4 W 01029B - 1,2 kW 01029C + 1,44 W 01029D - „„ret”n 01030 % Paristosta ei saada mielivaltaisen suuruista virtaa, koska 01030A - pariston napaj„nnite on liian suuri 01030B + paristossa on sis„ist„ resistanssia 01030C - paristolla on huono suursignaalinsietokyky 01030D - paristossa on sis„„nrakennettu virranrajoituskytkent„ 01031 % Hehkulampun kautta kulkee 0,8 A virta j„nnitteen ollessa 24 V. Lampun ottama teho on 01031A - 15,4 W 01031B + 19,2 W 01031C - 33 W 01031D - 33 mW 01032 % Paristosta saadaan 01032A - vaihtos„hk”„ 01032B + tasas„hk”„ 01032C - sek„ tasa- ett„ vaihtos„hk”„ 01032D - sekas„hk”„ 01033 % Tarvitset 24 V 50 Ah akuston. Sellainen on mahdollista toteuttaa kytkem„ll„ 01033A - 2 kpl 12 V 25 Ah akkua sarjaan 01033B - 2 kpl 12 V 25 Ah akkua rinnan 01033C + 2 kpl 24 V 25 Ah akkua rinnan 01033D + 2 kpl 12 V 50 Ah akkua sarjaan 01034 % Tarvitset 48 V 10 Ah akun. Sellaisen saat kytkem„ll„ 01034A - sarjaan 4 kpl 12 V 2,5 Ah akkuja 01034B - rinnan 4 kpl 12 V 2,5 Ah akkuja 01034C - sarjaan 4 kpl 48 V 10 Ah akkuja 01034D + sarjaan 4 kpl 12 V 10 Ah akkuja 01035 % Kytkett„ess„ useita samanlaisia paristoja sarjaan saadaan yksitt„iseen paristoon verrattuna 01035A + suurempi j„nnite 01035B - pienempi j„nnite 01035C - suurempi kuormitettavuus (virta) 01035D - pienempi kuormitettavuus (virta) 01036 % Kytkett„ess„ useita samanlaisia paristoja rinnan saadaan yksitt„iseen paristoon verrattuna 01036A - suurempi j„nnite 01036B - pienempi j„nnite 01036C + suurempi kuormitettavuus (virta) 01036D - pienempi kuormitettavuus (virta) 01037 % Modulaatiolla tarkoitetaan 01037A - signaalin ilmaisua 01037B - pientaajuisen signaalin erottamista kohinasta 01037C + pientaajuisen informaation liitt„mist„ suurtaajuiseen kantoaaltoon 01037D + toimenpidett„, jonka avulla informaatio siirtyy radioaallon mukana 01038 % Modulaatiomenetelmi„ ovat 01038A + taajuusmodulaatio 01038B + amplitudimodulaatio 01038C + vaihemodulaatio 01038D + yksisivukaistamodulaatio 01039 % Taajuusmodulaation etu amplitudimodulaatioon n„hden on 01039A - pienempi kaistaleveys 01039B + pienempi herkkyys kipin„h„iri”ille 01039C - ylivoimaisesti halvemmat l„hetin- ja vastaanotinratkaisut 01039D + pienemm„t riskit aiheuttaa h„iri”it„ 01040 % Eristeen„ toimii 01040A - alumiini 01040B - rauta 01040C + posliini 01040D + PVC-muovi 01041 % Johteena toimii 01041A - posliini 01041B + kulta 01041C + hopea 01041D + alumiini 01041E - kuiva puu 01041F - tislattu vesi 01042 % Hyv„ s„hk”njohde johtaa hyvin s„hk”„, koska 01042A - siin„ on vain v„h„n s„hk”n kulkua haittaavia vapaita elektroneja 01042B + siin„ on runsaasti vapaita elektroneja 01042C - siin„ py”rteinen heilahteluliike on runsasta 01042D - sen pintamateriaali pit„„ kaiken s„hk”virran johtimen sis„ll„ 01043 % Eriste ei johda s„hk”„, koska 01043A + siin„ on vain v„h„n vapaita elektroneja 01043B - siin„ on runsaasti vapaita elektroneja 01043C - siin„ py”rteinen heilahteluliike on niukkaa 01043D - eristeen atomit imev„t kaikki vapaat elektronit itseens„ 01044 % S„hk”verkosta saatava j„nnite on aaltomuodoltaan 01044A - kolmioaaltoa 01044B - neli”aaltoa 01044C + siniaaltoa 01044D - mit„ sattuu 01045 % On totta, ett„ 01045A + SSB-signaalissa (J3E) on tukahdutettu kantoaalto. 01045B - AM-signaalissa (A3E) on kantoaalto tukahdutettu ja molemmat sivukaistat. 01045C - FM-signaalissa (F3E) on vaimennettu kantoaalto ja molemmat sivukaistat. 01045D + SSB-signaali (J3E) syntyy vaimentamalla toinen sivukaista ja tukahduttamalla kantoaalto. 01045E - FM-signaalissa (F3E) on vaimennettu kantoaalto. 01045F - AM-signaalissa (A3E) on vaimennettu kantoaalto ja toinen sivukaista. 01045G - SSB-signaalissa (J3E) on tukahdutettu kantoaalto ja molemmat sivukaistat. 01045H - FM-signaali (F3E) syntyy muuttamalla l„hetystaajuutta suhteessa moduloivan signaalin taajuuteen. 01045I + FM-signaali (F3E) syntyy muuttamalla l„hetystaajuutta suhteessa moduloivan signaalin hetkelliseen amplitudiin. 01046 % On totta, ett„ 01046A + SSB-signaalissa (J3E) kantoaaltoa on vaimennettu. 01046B - AM-signaalissa (A3E) kantoaaltoa on vaimennettu. 01046C - FM-signaalissa (F3E) kantoaaltoa on vaimennettu. 01046D - FM-signaali (F3E) syntyy vaimentamalla toinen sivukaista. 01047 % On totta, ett„ 01047A + SSB (J3E) voi tarkoittaa esimerkiksi puhe tai musiikkil„hetett„, jossa alempi sivukaista on poistettu. 01047B + DSB voidaan muodostaa AM l„hetteest„ tukahduttamalla tai vaimentamalla kantoaalto. 01047C + LSB l„hetteess„ ylempi sivukaista on poistettu tai vaimennettu. 01047D - USB l„hetteess„ ylempi sivukaista on poistettu tai vaimennettu. 01048 % Eriste on 01048A + posliini 01048B - tavallinen vesijohtovesi 01048C + tislattu vesi 01048D + puhdas pii 01048E - ionisoitunut kaasu 01048F + ilma 01048G - kupari 01048H - hopea 01049 % Johde on 01049A - posliini 01049B + tavallinen vesijohtovesi 01049C - tislattu vesi 01049D - puhdas pii 01049E + ionisoitunut kaasu 01049F - ilma 01049G + kupari 01049H + hopea 01050 % S„hk”magneettisessa kent„ss„ 01050A - esiintyy tavallisesti vain s„hk”inen voimavaikutus 01050B + s„hk” ja magneettikent„t ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan 01050C + energiaa siirtyy paikasta toiseen 01050D - polarisaatio m„„ritell„„n magneettikent„n suunnan mukaisesti 01051 % S„hk”magneettisessa kent„ss„ 01051A - ei esiinny mit„„n energian siirtymist„ 01051B + voi polarisaatio kierty„ tai pysy„ muuttumattomana 01051C + olevaan metallijohtimeen voi synty„ vaihteleva virta 01051D - esiintyy sek„ s„hk”inen ett„ magneettinen kentt„, jotka ovat saman suuntaiset 01053 % S„hk”tys eli CW l„hete 01053A + sis„lt„„ sivukaistoja samaan tapaan kuin AM puhel„hete 01053B + voidaan muodostaa USB puhel„hettimell„ katkomalla sinimuotoista „„nisignaalia ja moduloimalla sill„ l„hetint„ 01053C - on aina A1A-l„hetett„ 01053D - vaatii aina C-luokassa toimivan p„„teasteen 01054 % Akkujen ominaisuuksiin kuuluu, ett„ 01054A + niist„ saa hetkellisesti huomattavasti suuremman virran kuin vastaavista kuivaparistoista 01054B - ne eiv„t kaipaa mink„„nlaista huoltoa tai yll„pitoa 01054C + niiden sis„inen resistanssi on useimmiten pienempi kuin vastaavien kuivaparistojen 01054D + niit„ voidaan ladata uudelleen satoja, hyvin huollettuina jopa tuhansia kertoja 01055 % Tasas„hk”ksi (tasaj„nnitteeksi) sanotaan yleisesti s„hk”„, 01055A + joka kulkee aina samaan suuntaan 01055B + jonka suuruus voi vaihdella, mutta jonka suunta ei vaihdu 01055C - jonka j„nnitteen tehollisarvo on aina nolla 01055D - joka voi vaihtaa suuntaansa, mutta jonka suuruus ei muuten vaihdu 01056 % Vaihtos„hk”ksi (vaihtoj„nnitteeksi) sanotaan yleisesti s„hk”„, 01056A - joka kulkee aina samaan suuntaan 01056B - jonka suuruus voi vaihdella, mutta jonka suunta ei vaihdu 01056C - jonka j„nnitteen tehollisarvo on aina nolla 01056D + joka voi vaihtaa suuntaansa ja jonka suuruus voi vaihdella 01057 % Sinimuotoisen signaalin ominaisuuksiin kuuluu, ett„ 01057A - siin„ esiintyy perustaajuuden kaikkia parittomia harmonisia (3., 5. jne) 01057B + sen tehollisarvo saadaan jakamalla signaalin huipusta huippuun-arvo luvulla 2,8 01057C + sit„ voidaan hyvin k„ytt„„ radiotaajuisen vahvistimen ohjaussignaalina, mik„li sen taajuus on sopiva 01057D + sill„ on m„„r„tty taajuus ja amplitudi 01058 % Vaihtos„hk”n teholla tarkoitetaan aina 01058A - vaihtovirran ja j„nnitteen huippuarvojen tuloa 01058B + kuormaa l„mmitt„v„„ tehoa, jonka l„mmitt„v„ vaikutus on sama kuin vaihtoj„nnitteen tehollisarvon suuruisella tasaj„nnitteell„ 01058C - sit„ j„nnitteen neli”t„, joka menee kuormaan 01058D - kilowattituntimittarin eli kWh mittarin n„ytt„m„„ 01059 % Demodulointi on 01059A + informaation esillesaamista moduloidusta signaalista 01059B - h„iri”iden poistamista niin, ett„ pelkk„ kantoaalto j„„ j„ljelle 01059C - kantoaallon moduloimista uudelleen 01059D - kantoaallottoman l„hetyksen suuntimista 01060 % J„nnitteen yksikk” on 01060A + voltti 01060B - ampeeri 01060C - ohmi 01060D - hertsi 01061 % S„hk”virran yksikk” on 01061A - voltti 01061B + ampeeri 01061C - ohmi 01061D - hertsi 01062 % Resistanssin yksikk” on 01062A - voltti 01062B - ampeeri 01062C + ohmi 01062D - hertsi 01063 % Taajuuden yksikk” on 01063A - voltti 01063B + hertsi 01063C - watti 01063D - henri 01064 % Impedanssin yksikk” on 01064A - ampeeri 01064B + ohmi 01064C - henri 01064D - faradi 01065 % Tehon yksikk” on 01065A - ampeeri 01065B - ohmi 01065C + watti 01065D - celsius 01066 % Kapasitanssin yksikk” on 01066A - voltti 01066B - hertsi 01066C - ohmi 01066D + faradi 01067 % Induktanssin yksikk” on 01067A - hertsi 01067B + henri 01067C - watti 01067D - ohmi 01068 % Ohmin laki ilmaisee 01068A + j„nnitteen, virran ja resistanssin v„lisen riippuvuuden 01068B + ett„ j„nnite on virta kertaa resistanssi, U = I x R 01068C + ett„ virta on j„nnite jaettuna resistanssilla, I = U : R 01068D + ett„ resistanssi on j„nnite jaettuna virralla, R = U : I 01069 % Vastuksen resistanssi on 15 ohmia ja sen l„pi kulkeva virta 2 ampeeria. Vastuksen j„nniteh„vi” on 01069A + 30 V 01069B - 0,06666 V 01069C - 7,5 V 01069D - 0 V 01070 % Vastuksen resistanssi on 47 ohmia ja sen yli vaikuttaa j„nnite 17 V. Vastuksen l„pi kulkeva virta on 01070A - 3,6 A 01070B - 17 A 01070C + 0,36 A 01070D - 2,8 A 01071 % Vastuksen l„pi kulkee 12 A virta ja sen yli vaikuttaa j„nnite 148 V. Vastuksen resistanssi on 01071A + 12,3 ohmia 01071B + 0,012 kilo-ohmia 01071C - 0,08 ohmia 01071D - 8 ohmia 01072 % Vastuksen resistanssi on 68 ohmia ja sen l„pi kulkeva virta 20 ampeeria. Vastuksessa syntyv„ j„nniteh„vi” on 01072A - 30 V 01072B - 3,4 V 01072C - 7,5 V 01072D + 1360 V 01073 % Vastuksen resistanssi on 75 ohmia ja sen yli vaikuttava j„nnite 7 volttia. Vastuksen l„pi kulkeva virta on 01073A - 17 A 01073B - 1,7 A 01073C + 0,09 A 01073D + 90 mA 01074 % Vastuksen l„pi kulkeva virta on 3,4 A ja sen yli vaikuttava j„nnite 220V. Vastuksen resistanssi on 01074A + 65 ohmia 01074B - 0,014 ohmia 01074C - 750 ohmia 01074D - 8 ohmia 01075 % Sinimuotoisen vaihtoj„nnitteen huippuarvo tehollisarvosta U laskettuna on 01075A + 1,41 U 01075B - 1,73 U 01075C - 2,25 U 01075D - 4,44 U 01076 % Tasaj„nnitett„ saadaan 01076A + kuivaparistosta 01076B - dynaamisesta mikrofonista 01076C + akusta 01076D + aurinkopanelista 01077 % Vaihtoj„nnitett„ saadaan 01077A - akusta 01077B + s„hk”verkosta 01077C - kuivaparistosta 01077D - aurinkopanelista 01078 % Vaihtoj„nnitett„ saadaan 01078A + vaihtosuuntaajasta 01078B + kidemikrofonista 01078C - akusta 01078D + 230 V 50 Hz generaattorista 01079 % Johtimen resistanssi suurenee, jos johtimen 01079A - poikkileikkaus muutetaan py”re„st„ litte„ksi poikkipinta-alan s„ilyess„ ennallaan 01079B - poikkipinta-alaa lis„t„„n 01079C - eristyskerroksen paksuutta lis„t„„n 01079D + pituutta lis„t„„n 01080 % S„hk”johtimen resistanssi riippuu johtimen 01080A + materiaalista 01080B + poikkipinta-alasta 01080C - eristeest„ 01080D - poikkipinnan muodosta 01081 % Vastuksen tasavirtaresistanssia v„hent„„ vastuslangan 01081A - pident„minen 01081B + hopeoiminen 01081C - poikkipinta-alan v„hent„minen 01081D - johtimen muodon muuttaminen py”re„st„ litte„ksi poikkipinta-alan pysyess„ ennallaan 01082 % Johtimen resistanssi v„henee, jos 01082A - johtimen poikkileikkaus muutetaan py”re„st„ soikeaksi poikkipinta-alan s„ilyess„ ennallaan 01082B - johtimen eristyskerroksen laatua parannetaan 01082C + johtimen pituutta v„hennet„„n 01082D - johtimen poikkipinta-alaa v„hennet„„n 01083 % 50 ohmin keinokuormaan kytket„„n transistoril„hetin. Kun keinokuormaan menev„ suurtaajuinen virta on 1 A, on seuraava tehonkestoarvo riitt„v„ 01083A + 2500 W 01083B + 1312 W 01083C + 175 W 01083D + 50 W 01084 % Transistoril„hettimen tehol„hteess„ on virran mittaamiseksi 0,12 ohmin vastus. Mik„ seuraavista vastuksen tehonkestoarvoista on riitt„v„, kun virta on 18 A: 01084A - 2 W 01084B - 8 W 01084C + 39 W 01084D + 150 W 01085 % Kytkenn„ss„ on 4,7 ohmin vastus. Mik„ teho vastuksen on v„hint„„n kestett„v„, kun virta on 3,5 A: 01085A - 5,8 W 01085B - 16,4 W 01085C + 58 W 01085D - 77,3 W 01086 % Kytkenn„ss„ on 4,7 ohmin vastus. Mitk„ seuraavista vastuksen tehonkestoarvoista ovat riitt„vi„, kun virta on 3,5 A: 01086A + 58 W 01086B + 77 W 01086C + 164 W 01086D + 270 W 01087 % 50 ohmin keinokuormaan kytket„„n transistoril„hetin. Kuormaan sy”tet„„n 0,5 A suurtaajuusvirta. Keinokuormassa syntyv„ l„mp”teho on 01087A + 12,5 W 01087B - 15,5 W 01087C - 20,3 W 01087D - 25,0 W 01088 % 50 ohmin keinokuorma liitet„„n l„hettimeen, joka sy”tt„„ siihen 5 A suurtaajuusvirran. Keinokuormassa syntyv„ l„mp”teho on 01088A + 1250 W 01088B - 250 W 01088C - 50 W 01088D - 10 W 01089 % Vastus l„mmitt„„ 1000 W l„mp”teholla, kun se liitet„„n 230 V vaihtoj„nniteverkkoon. Vastuksen suuruus on 01089A + 53 ohmia 01089B - 32 ohmia 01089C - 14,8 ohmia 01089D - 5,3 ohmia 01090 % 50 ohmin keinokuormaan kytket„„n transistoril„hetin. Keinokuormassa kehittyy 50 W l„mp”tehoa. Suurtaajuinen virta on 01090B - 0,25 A 01090C + 1 A 01090D - 2,5 A 01090A - 10 A 01091 % Vastuksen resistanssi on 100 ohmia ja siihen sy”tet„„n 25 W s„hk”teho. Vastuksessa kulkeva virta on 01091A - 5 A 01091B + 0,5 A 01091C - 0,25 A 01091D - 0,1 A 01092 % Vastuksen resistanssi on 10 ohmia ja siihen sy”tet„„n 4000 W s„hk”teho. Vastuksessa kulkeva virta on 01092A - 4000 A 01092B - 40 A 01092C + 20 A 01092D - 2 A 01093 % Vastuksessa muuttuu 2500 W tehoa l„mm”ksi, kun se liitet„„n 230 V vaihtoj„nniteverkkoon. Vastuksen resistanssi on 01093A + 21160 milliohmia 01093B + 21,2 ohmia 01093C - 11,4 ohmia 01093D - 4,5 ohmia 01094 % Muuntajan ensi” on kytketty 230 V verkkoon. Toision j„nnite on 12 V. Toisioon kytket„„n 50 W ja 25 W kuormat rinnan. Kun muuntajan h„vi”it„ ei oteta huomioon, ottaa muuntaja verkosta tehoa 01094A - 4 W 01094B + 75 W 01094C - 220 W 01094D - 1375 W 01095 % Muuntajan ensi” on kytketty 230 V verkkoon. Toision j„nnite on 12 V. Toisioon kytket„„n 50 W kuorma. Kun muuntajan h„vi”it„ ei oteta huomioon, ottaa muuntaja verkosta virtaa 01095A + 217 mA 01095B - 4,17 A 01095C - 14,17 A 01095D - 137,5 A 01096 % Vastuksessa muuttuu 2500 W tehoa l„mm”ksi, kun se liitet„„n 230 V vaihtoj„nniteverkkoon. Vastuksen resistanssi on 01096A + 21200 milliohmia 01096B - 10900 milliohmia 01096C + 21,2 ohmia 01096D - 10,9 ohmia 02000 * Komponentit 02001 % Kondensaattorin kapasitanssi 02001A - ilmoitetaan henrein„ (H) 02001B + on riippuvainen kondensaattorilevyjen pinta-alasta 02001C - ilmoitetaan mikrovoltteina (uV) 02001D - muuttuu jyrk„sti l„mp”tilan mukana 02002 % Elektrolyyttikondensaattorit 02002A - ovat yleens„ kapasitanssiarvoltaan eritt„in pieni„ 02002B - soveltuvat parhaiten radiolaitteiden suurtaajuusosiin 02002C + ovat polaarisia (plus- ja miinusnapa m„„r„tty) 02002D + voivat r„j„ht„„, jos ne kytket„„n napaisuudeltaan v„„r„„n j„nnitteeseen 02002E + voivat r„j„ht„„, jos ne kytket„„n liian korkeaan j„nnitteeseen 02003 % Kondensaattorin kapasitanssi muuttuu 02003A + kasvattamalla kondensaattorin levyjen pinta-alaa 02003B + suurentamalla kondensaattorin levyjen v„list„ et„isyytt„ 02003C - hopeoimalla kondensaattorilevyt niin, ett„ niiden pinta-ala ja et„isyys toisistaan eiv„t muutu 02003D - muuttamalla kondensaattorilevyihin sy”tetyn j„nnitteen suuruutta 02004 % Kelan induktanssi muuttuu, jos 02004A + ilmasyd„n korvataan magneettisella materiaalilla 02004B + kelan kierrosm„„r„ muuttuu 02004C - kelaa k„ytet„„n vaihtovirralla tasavirran sijasta 02004D + kelan halkaisija muuttuu 02005 % Kela on komponentti, 02005A - jota k„ytet„„n korvaamaan diodeja suurtaajuusasteissa 02005B + jonka induktanssi ilmoitetaan henrein„ (H) 02005C - jossa s„hk”virta aiheuttaa p„„asiassa l„mp”„ 02005D - jonka kapasitanssi on faradeja (F) 02006 % Muuntaja 02006A - toimii ainoastaan tasavirralla 02006B - perustuu s„hk”kent„n vaikutukseen 02006C - toimii ainoastaan sinimuotoisella vaihtovirralla 02006D + perustuu magneettikent„n vaikutukseen 02007 % Muuntaja 02007A + toimii vaihtovirralla 02007B - toimii tasavirralla 02007C - muuntaa verkkovirran taajuutta 02007D + muuntaa j„nnitett„ kierrosm„„riens„ suhteessa 02008 % Muuntajassa 02008A - kutsutaan ensi”k„„miksi sit„ k„„mi„, josta j„nnite otetaan k„ytt”laitteille. 02008B + ensi” ja toisio voivat olla galvaanisesti erotettuja 02008C + kutsutaan ensi”k„„miksi sit„ k„„mi„, johon sy”tet„„n verkkoj„nnite 02008D + voidaan sis„„n sy”tett„v„ j„nnite muuntaa pienemm„ksi tai suuremmaksi ulos sy”tett„v„ksi j„nnitteeksi 02009 % Muuntajan 02009A - ensi”- ja toisiok„„mien kierrosluvut m„„r„„v„t maksimitehon, jonka muuntaja kykenee siirt„m„„n 02009B + syd„naineen ominaisuudet ja poikkipinta-ala m„„r„„v„t muuntajan maksimitehonsiirtokyvyn 02009C + ensi”- ja toisioj„nnitteiden suhde on suoraan verrannollinen ensi”- ja toisiok„„mien kierroslukujen suhteeseen 02009D + ensi”- ja toisiok„„mit voidaan erottaa toisistaan ja muuntajan rautasyd„mest„ galvaanisesti 02010 % Tarvitset radioamat””riasemasi virtal„hdett„ varten muuntajan, jossa s„hk”verkon 230 voltin j„nnite muutetaan 17 V suuruiseksi tasasuuntausta ja suodatusta varten. Sinulla on muuntaja, jonka ensi”k„„miss„ on 1600 kierrosta ja toisiok„„miss„ 420 kierrosta. Voit ottaa muuntajan k„ytt””n 02010A - suoraan, koska saat siit„ juuri oikean j„nnitteen 02010B + purkamalla toisiok„„min ja k„„mim„ll„ uuden, jossa on 118 kierrosta 02010C - purkamalla toisiok„„min ja k„„mim„ll„ uuden, jossa on 31 kierrosta 02010D - purkamalla ensi”k„„min ja k„„mim„ll„ uuden, jossa on 31 kierrosta 02011 % Muuntajan ensi”k„„miss„ on merkint„ 230 V ja toisiok„„miss„ merkint„ 24 V. Purat toisiok„„min ja saat laskemalla sen kierrosm„„r„ksi 167 kierrosta. Ensi”k„„miss„ on t„ll”in 02011A - 33 kierrosta 02011B - 300 kierrosta 02011C + 1600 kierrosta 02011D - 1740 kierrosta 02012 % Zenerdiodia k„ytet„„n 02012A - merkkilamppuna 02012B - tasasuuntaukseen 02012C + j„nnitteen stabilointiin 02012D - virityspiirin s„„dett„v„n„ kapasitanssina 02013 % Kapasitanssidiodia k„ytet„„n 02013A - merkkilamppuna 02013B - tasasuuntaukseen 02013C - j„nnitteen stabilointiin 02013D + virityspiirin s„„dett„v„n„ kapasitanssina 02014 % Virtaa rajoittavaa etuvastusta tarvitaan kytkenn„ss„, jossa 02014A + stabiloidaan j„nnitett„ zenerdiodilla 02014B - tasasuunnataan vaihtos„hk”„ tasasuuntausdiodilla 02014C + k„ytet„„n valodiodia (LED) merkkilamppuna 02014D - k„ytet„„n kapasitanssidiodia virityspiiriss„ 02015 % Tasasuuntaajan muuntajan toisiossa on v„liulosotto k„„min puoliv„liss„. Kokoaaltotasasuuntaus saadaan t„ll”in aikaan 02015A + nelj„ll„ diodilla 02015B - kolmella diodilla 02015C + kahdella diodilla 02015D - yhdell„ diodilla 02016 % Mitk„ seuraavista v„itt„mist„ ovat oikeita: 02016A + Zenerilmi” esiintyy zenerdiodissa estosuuntaisella j„nnitteell„. 02016B - Estosuuntainen j„nnite saa valodiodin (LED) loistamaan valoa. 02016C + Kapasitanssidiodin kapasitanssia s„„det„„n muuttamalla estosuuntaista j„nnitett„. 02016D + Tasasuuntausdiodin p„„st”suuntainen kynnysj„nnite on noin 0,6 V. 02017 % Bipolaaritransistorissa merkit„„n 02017A + kantaa kirjaimella B 02017B - emitteri„ kirjaimella C 02017C - kollektoria kirjaimella E 02017D + tyyppi„ kirjaimilla PNP tai NPN 02018 % PNP-transistorin tunnistaa piirrosmerkist„, jossa 02018A - emitteriss„ on piirrosmerkin keskustasta poisp„in osoittava nuoli. 02018B - kannassa on kaksi piirrosmerkin keskustaa kohti osoittavaa nuolta 02018C + emitteriss„ on piirrosmerkin keskustaa kohti osoittava nuoli 02018D - kollektorissa on piirrosmerkin keskustaa kohti osoittava nuoli 02019 % Seuraavat v„itt„m„t pit„v„t paikkansa: 02019A + transistorit kuuluvat aktiivisiin komponentteihin 02019B - valotransistori s„teilee valoa 02019C - FET-transistorin johtimia merkit„„n kirjaimilla E, B ja C 02019D + bipolaaritransistorin johtimia merkit„„n E, B, ja C 02020 % Vaihtos„hk”st„ saadaan tasas„hk”„ 02020A - vaihtosuuntaamalla 02020B + tasasuuntaamalla 02020C - reguloimalla 02020D - stabiloimalla 02021 % Kondensaattori 02021A - johtaa tasavirtaa 02021B + johtaa vaihtovirtaa 02021C + pienent„„ rinnan kytkettyn„ j„nnitepiikkej„ 02021D - on komponentti, jonka reaktanssi kasvaa taajuuden kasvaessa 02022 % Elektrolyyttikondensaattorin 02022A - napaisuudella ei ole merkityst„ 02022B + saa bipolaarikondensaattoriksi kytkem„ll„ kaksi elkoa sarjaan samannimist„ navoista 02022C + kuoreen on merkitty miinus- tai plusnapa 02022D + kuoreen merkitty„ j„nnitett„ ei saa ylitt„„ 02023 % Kela 02023A + on komponentti, jonka reaktanssi kasvaa taajuuden kasvaessa 02023B + voi olla piirilevyyn etsattu 02023C + saattaa synty„ tahattomasti laitteen kytkent„langoista 02023D - ei johda tasavirtaa 02024 % Kelan Q-arvoa parannetaan 02024A + hopeoimalla kuparilanka 02024B - kuparoimalla hopealanka 02024C - k„ytt„m„ll„ kelan yhteydess„ Q-kertojaa 02024D - vaihtamalla kuparilanka rautalangaksi 02025 % Diodia voidaan k„ytt„„ 02025A + tasasuuntaamaan muuntajasta saatavaa vaihtoj„nnitett„ 02025B - vaihtosuuntaamaan muuntajasta tulevaa tasaj„nnitett„ 02025C + kidekoneessa ilmaisimena 02025D + j„nnites„„t”isen„ korvaamaan pient„ s„„t”kondensaattoria 02026 % Kun j„nnitett„ tasasuunnataan piidiodilla, 02026A - on tasasuunnatun j„nnitteen huippuarvo suurempi kuin vaihtoj„nnitteen huippuarvo 02026B + on j„nnitteen tehollisarvo pienempi kuin vaihtoj„nnitteen puolijakson huippuarvo 02026C + tapahtuu diodissa j„nniteh„vi” 02026D + on diodin kestett„v„ v„hint„„n kuormittavan laitteen aiheuttama virta 02027 % Mitk„ seuraavista puolijohdediodeita koskevista v„itt„mist„ ovat oikeita: 02027A + Diodilla on kynnysj„nnite, joka riippuu k„ytetyst„ puolijohdemateriaalista. 02027B - Diodin kynnysj„nnite ei riipu puolijohdemateriaalista. 02027C - Diodilla ei ole kynnysj„nnitett„. 02027D - Diodin kynnysj„nnite tarkoittaa estosuuntaista l„pily”ntij„nnitett„. 02028 % Mitk„ seuraavista muuntajaa koskevista v„itteist„ ovat oikeita: 02028A - Sis„„n sy”tetty teho on aina pienempi kuin ulostuleva teho. 02028B - Ulostuleva teho saattaa hyv„ll„ muuntajalla olla suurempi kuin muuntajaan sy”tetty teho. 02028C - Muuntaja kytket„„n virtal„hteess„ tasasuuntaajan j„lkeen. 02028D + Muuntaja pudottaa verkkoj„nnitteen laitteelle sopivaksi. 02029 % Muuntajan tehonkesto 02029A + riippuu rautasyd„men poikkipinta-alasta 02029B + voi rajoittaa kytkett„v„n laitteen saamaa tehoa 02029C - voi olla pienempi kuin kytkett„v„n laitteen tehontarve 02029D - riippuu toisioj„nnitteest„ 02030 % On totta, ett„ 02030A - bipolaaritransistori on p„„asiassa j„nnitevahvistaja 02030B + bipolaaritransistori on p„„asiassa virtavahvistaja 02030C + bipolaaritransistori on periaaterakenteeltaan kuin kaksi sel„kk„in olevaa diodia 02030D + NPN-transistorin kantaj„nnitteen on oltava suurempi kuin emitterij„nnite, jotta kollektorivirta kulkisi 02031 % On totta, ett„ 02031A + kynnysj„nnitteen yl„puolella diodi on johtavassa tilassa 02031B + kynnysj„nnitteen alapuolella diodi on estotilassa 02031C + germaniumdiodin kynnysj„nnite on noin 0,2 V. 02031D + piidiodin kynnysj„nnite on noin 0,6 V. 02031E - piidiodin kynnysj„nnite on noin 3,14 V 02031F - germaniumdiodin kynnysj„nnite on noin 0,6 V 02032 % C-luokassa toimivaa transistoria voidaan k„ytt„„ 02032A + CW-l„hettimen p„„teasteena 02032B + taajuudenkertoja-asteena 02032C + FM-l„hettimen p„„teasteena 02032D - SSB-l„hettimen p„„teasteena 02033 % B-luokassa toimivaa transistoria voidaan k„ytt„„ 02033A + CW-l„hettimen p„„teasteena 02033B + taajuudenkertoja-asteena 02033C + FM-l„hettimen p„„teasteena 02033D + SSB-l„hettimen p„„teasteena 02034 % A-luokassa toimivaa transistoria k„ytet„„n yleisesti 02034A - CW-l„hettimen p„„teasteessa 02034B + lineaarisissa piensignaaliasteissa 02034C - FM-l„hettimen p„„teasteessa 02034D + SSB-l„hettimen v„liasteissa 02035 % Transistorissa kulkee kollektorivirta ohjausvirran molempien puolijaksojen aikana, kun transistori toimii 02035A + A-luokassa 02035B - B-luokassa 02035C - C-luokassa 02035D - miss„ tahansa toimintaluokassa 02036 % Transistorissa kulkee kollektorivirta vain ohjausvirran toisen puolijaksojen aikana, kun transistori toimii 02036A - A-luokassa 02036B + B-luokassa 02036C + C-luokassa 02036D - miss„ tahansa toimintaluokassa 02037 % Radiolaitteissa k„ytet„„n zenerdiodia 02037A - signaalin ilmaisemiseen 02037B + tehol„hteen vakavoimiseen 02037C - j„nnitteen tasasuuntaukseen 02037D + j„nnitteen stabiloimiseen 02038 % Vastuksen tehonkesto on 0,5 W ja resistanssi 1 kilo-ohmi. Maksimij„nnite, joka vastuksen yli voidaan kytke„ ilman, ett„ se tuhoutuu, on 02038A - 11,2 V 02038B + 22,3 V 02038C - 33,4 V 02038D - 5,6 V 02039 % Kun kytket„„n sarjaan 33 uH, 47 uH ja 68 uH induktanssit niin, ettei niiden v„lill„ ole induktiivista kytkent„„, saadaan kytkenn„n kokonaisinduktanssiksi 02039A + 148 uH 02039B - 159 uH 02039C + 0,148 mH 02039D - 0,159 mH 02040 % Muuntajassa on seuraavat merkinn„t: Teho 50 VA, ensi”j„nnite 230 V, toisioj„nnite 20 V. Suurin sallittu jatkuva toisiovirta on 02040A + 2500 mA 02040B - 1500 mA 02040C - 1,5 A 02040D + 2,5 A 02041 % Kun kytket„„n sarjaan 10 uH, 22 uH ja 33 uH induktanssit niin, ettei niiden v„lill„ ole induktiivista kytkent„„, saadaan kytkenn„n kokonaisinduktanssiksi 02041A - 0,11 mH 02041B + 65 uH 02041C - 110 uH 02041D + 65000 nH 02042 % 10 kilo-ohmin vastus voidaan kirjoittaa my”s 02042A + 10000 ohmia 02042B - 1000 ohmia 02042C - 0,1 megaohmia 02042D + 0,01 megaohmia 02043 % Kun kytket„„n sarjaan kolme 22 uH induktanssia niin, ettei niiden v„lill„ ole induktiivista kytkent„„, saadaan kytkenn„n kokonaisinduktanssiksi 02043A + 0,066 mH 02043C + 66 uH 02043E - 0,66 mH 02043F - 6,6 uH 02045 % Kun kytket„„n sarjaan kolme 68 uH induktanssia niin, ettei niiden v„lill„ ole induktiivista kytkent„„, saadaan kytkenn„n kokonaisinduktanssiksi 02045A + 0,0002 H 02045B - 0,02 mH 02045C - 2 uH 02045D + 204 uH 02046 % Vastuksia voidaan k„ytt„„ 02046A + rajoittamaan piiriss„ kulkevaa virtaa 02046B + j„nnitteen jakajana 02046C - vahvistamaan virtapiirej„ 02046D + keinokuormana 02047 % Diodille on ominaista, ett„ 02047A - virta kulkee sen l„pi vain yhteen ennalta m„„r„ttyyn suuntaan 02047B - virta kulkee sen l„pi yht„ hyvin kumpaankin suuntaan 02047C + se toimii tasasuuntaajana 02047D - se toimii vaihtosuuntaajana 02048 % Tasasuuntausdiodin t„rke„ ominaisuus on 02048A - kapasitanssi 02048B + j„nnitekestoisuus 02048C + virtakestoisuus 02048D - resistanssi 02049 % Kondensaattorin eristeaineena voidaan k„ytt„„ 02049A + ilmaa 02049B + paperia 02049C + ”ljy„ 02049D + polyesteri„ 02049E - vett„ 02049F - kuparitahnaa 02050 % Modulaattorin tarkoitus l„hettimess„ on 02050A - parantaa l„hettimen taajuusvakavuutta 02050B - ilmaista l„hetteess„ oleva pientaajuus 02050C + liitt„„ pientaajuinen informaatio suurtaajuiseen kantoaaltoon 02050D - vaimentaa suurtaajuisen l„hetteen harmonisia v„r„htelyj„ 02051 % Ilmaeristeist„ kelaa k„ytet„„n haluttaessa 02051A - aikaansaada hyvin suuri induktanssi 02051B + erityisen hyvi„ suurtaajuusominaisuuksia 02051C - kelalle pieni koko 02051D - valmistaa tehokas pientaajuuskuristin 02052 % Transistorin elektrodi on 02052A - anodi 02052B + kanta 02052C - katodi 02052D + kollektori 02052E - konduktori 02052F + emitteri 02053 % L„hettimen SSB- eli yksisivukaistasuotimen teht„v„n„ on 02053A - suodattaa verkkohurina pois VFO:n k„ytt”j„nnitteest„ 02053B - suodattaa pois l„hettimen harmoniset h„iri”taajuudet 02053C + suodattaa pois suurtaajuuden ja pientaajuuden sekoitustuloksesta toinen sivukaista 02053D - suodattaa pois komponenttien sis„lle valmistuksessa j„„neet kvartsikiteet 02054 % Vastuksen yli vaikuttaa 20 V j„nnite ja sen l„pi kulkee 20 mA virta. Vastuksen tehoh„vi” on 02054A - 800 mW 02054B + 400 mW 02054C - 0,5 W 02054D - 100 mW 02054E + 0,4 W 02055 % Kondensaattorille on ominaista, ett„ 02055A - tasavirta kulkee sen l„pi vain yhteen ennalta m„„r„ttyyn suuntaan 02055B + se p„„st„„ l„pi vain vaihtovirran 02055C - sill„ on suuri induktanssi 02055D + se voi olla osana resonanssipiiriss„ 02056 % Transistoreita valmistetaan 02056A - seleenist„ 02056B + germaniumista 02056C - muovista 02056D + piist„ 02056E + galliumarsenidista 02057 % Kvartsikiteelle on ominaista, ett„ 02057A + se toimii resonanssipiirin„ 02057B + sill„ on korkea Q-arvo 02057C - se kest„„ hyvin suuria suurtaajuusvirtoja 02057D + sill„ on varsin hyv„ l„mp”tilavakavuus 02058 % Kondensaattorin reaktanssi 02058A - kasvaa taajuuden kasvaessa 02058B + pienenee taajuuden kasvaessa 02058C - pysyy aina samana taajuudesta riippumatta 02058D - on aina 0 ohmia, koska kondensaattori on tasavirtakomponentti 02059 % Zenerdiodille on ominaista, ett„ se toimii 02059A + j„nnitestabilisaattorina 02059B - virranrajoittajana 02059C - tasasuuntaajana 02059D - vaihtosuuntaajana 02060 % Kelan reaktanssi 02060A + kasvaa taajuuden kasvaessa 02060B - pienenee taajuuden kasvaessa 02060C - pysyy aina samana taajuudesta riippumatta 02060D - on aina 0 ohmia, koska kela on tasavirtakomponentti 02061 % Loogisessa piiriss„ on kaksi sis„„nmenoa A ja B sek„ ulostulo Q. Ulostulo Q on tosi, jos joko A tai B tai sek„ A ett„ B ovat tosia. Kysymyksess„ on 02061A + TAI-piiri (OR) 02061B - JA-piiri (AND) 02061C - EHKŽ-EI -piiri (PERHAPS/NO) 02061D - KYLLŽ-EI -piiri (YES/NO) 02062 % Loogisessa piiriss„ on kaksi sis„„nmenoa A ja B sek„ ulostulo Q. Ulostulo Q on tosi vain, jos sek„ A ett„ B ovat tosia. Kysymyksess„ on 02062A - TAI-piiri (OR) 02062B + JA-piiri (AND) 02062C - EHKŽ-EI -piiri (PERHAPS/NO) 02062D - KYLLŽ-EI -piiri (YES/NO) 02063 % Resistanssin yksikk” on 02063A + ohmi 02063B - faradi 02063C - henri 02063D - ampeeri 02064 % Kapasitanssin yksikk” on 02064A - ohmi 02064B + faradi 02064C - henri 02064D - ampeeri 02065 % Induktanssin yksikk” on 02065A - ohmi 02065B - faradi 02065C + henri 02065D - ampeeri 02066 % Loogisessa TAI-piiriss„ (OR) on kaksi sis„„nmenoa A ja B sek„ yksi ulostulo. Piirin ulostulo on ep„tosi, kun 02066A - A on ep„tosi ja B on tosi 02066B + A ja B ovat ep„tosia 02066C - A on tosi ja B on ep„tosi 02066D - A ja B ovat tosia 02067 % Loogisessa TAI-piiriss„ (OR) on kaksi sis„„nmenoa A ja B sek„ yksi ulostulo. Piirin ulostulo on tosi, kun 02067A + A on tosi ja B on ep„tosi 02067B + A on ep„tosi ja B on tosi 02067C - A ja B ovat ep„tosia 02067D + A ja B ovat tosia 02068 % Loogisessa TAI-piiriss„ (OR) on kaksi sis„„nmenoa A ja B sek„ yksi ulostulo. Piirin ulostulo on ep„tosi, kun 02068A + A ja B ovat ep„tosia 02068B - A ja B ovat tosia 02068C - A on tosi ja B on ep„tosi 02068D - A on ep„tosi ja B on tosi 02069 % Muuntajan ensi”ss„ on 5000 kierrosta ja toisiossa 100 kierrosta. Toisiossa on keskiulosotto. Muuntajasta 230 V:n ensi”j„nnitteell„ saatava vaihtoj„nnite on 02069A + 4,6 V 02069B + 2,3 V 02069C - 9,2 V 02069D - 50 V 02070 % Loogisessa TAI-piiriss„ (OR) on kaksi sis„„nmenoa A ja B sek„ yksi ulostulo. Piirin ulostulo on tosi, kun 02070A + A on tosi ja B on ep„tosi 02070B + A ja B ovat tosia 02070C + A on ep„tosi ja B on tosi 02070D - A ja B ovat ep„tosia 02072 % Loogisessa TAI-piiriss„ (OR) on kaksi sis„„nmenoa A ja B sek„ yksi ulostulo. Piirin ulostulo on 1, kun 02072A - A ja B ovat 0 02072B + A ja B ovat 1 02072C + A on 1 ja B on 0 02072D + A on 0 ja B on 1 02073 % Loogisessa TAI-piiriss„ (OR) on kaksi sis„„nmenoa A ja B sek„ yksi ulostulo. Piirin ulostulo on 0, kun 02073A + A ja B ovat 0 02073B - A ja B ovat 1 02073C - A on 1 ja B on 0 02073D - A on 0 ja B on 1 02074 % Loogisessa JA-piiriss„ (AND) on kaksi sis„„nmenoa A ja B sek„ yksi ulostulo. Piirin ulostulo on ep„tosi eli 0, kun 02074A + A on tosi ja B on ep„tosi 02074B + A on ep„tosi ja B on tosi 02074C + A ja B ovat ep„tosia 02074D - A ja B ovat tosia 02075 % Loogisessa JA-piiriss„ (AND) on kaksi sis„„nmenoa A ja B sek„ yksi ulostulo. Piirin ulostulo on 1, kun 02075A - A on 1 ja B on 0 02075B - A on 0 ja B on 1 02075C - A ja B ovat 0 02075D + A ja B ovat 1 02077 % Loogisessa piiriss„ on kaksi sis„„nmenoa A ja B sek„ ulostulo Q, ja siin„ A:n ja B:n asettaminen todeksi asettaa my”s Q:n todeksi. Tarvittava looginen piiri on 02077A - EHKŽ -piiri (PERHAPS) 02077B - TAI -piiri (OR) 02077C - KYLLŽ-EI -piiri (YES/NO) 02077D + JA -piiri (AND) 02079 % Muuntajan ensi” on kytketty 230 V verkkoon. Toision j„nnite on 24 V. Toisioon kytket„„n 50 W ja 25 W kuormat rinnan. Muuntajan h„vi”it„ ei oteta huomioon. Muuntaja ottaa verkosta tehon 02079A - 25 W 02079B + 75 W 02079C - 230 W 02079D - 1375 W 02080 % Muuntajan ensi”ss„ on 1380 kierrosta ja toisiossa 90. Ensi” on kytketty 230 V verkkoon. Toisioj„nnite on 02080A - 1 V 02080B + 15 V 02080C - 92 V 02080D - 3,5 kV 02081 % Verkkomuuntajan ensi” on kytketty 230 V verkkoon. Muuntajan ensi”ss„ on 1840 kierrosta ja toisiossa 880 kierrosta lankaa. Toisiossa on keskiulosotto. Toision keskiulosoton ja kumman tahansa p„„n v„linen j„nnite on 02081A - 4,15 V 02081B + 55 V 02081C - 110 V 02081D - 440 V 02082 % Verkkomuuntajan ensi” on kytketty 230 V verkkoon. Muuntajan ensi”ss„ on 1840 kierrosta ja toisiossa 880 kierrosta lankaa. Toisiossa on keskiulosotto. Toision keskiulosoton ja kumman tahansa p„„n v„linen j„nnite on 02082A - 2,2 V 02082B - 22 V 02082C + 55 V 02082D - 110 V 02083 % Muuntajan ensi” on kytketty 230 V verkkoon, Sen ensi”ss„ on 2530 kierrosta. Toisiossa on keskiulosotto. Toision „„rinapojen v„linen j„nnite on 8 V. Toision koko kierrosm„„r„ on 02083A - 22 02083B - 44 02083C + 88 02083D - 176 02084 % Verkkomuuntajan ensi” on kytketty 230 V verkkoon. Ensi”ss„ on 1840 kierrosta, toisiossa on keskiulosotto. Toision keskiulosoton ja jomman kumman p„„n v„linen j„nnite on 115 V. Toision koko kierrosm„„r„ on 02084A + 1840 02084B - 920 02084C - 230 02084D - 115 02085 % Muuntajan ensi” on kytketty 230 V verkkoon. Ensi”ss„ on 1840 kierrosta, toisiossa on keskiulosotto. Toision „„rinapojen v„linen j„nnite on 48 V. Toision koko kierrosm„„r„ on 02085A - 1840 02085B - 920 02085C - 115 02085D + 384 02086 % Muuntajan ensi” on kytketty 230 V verkkoon. Ensi”ss„ 1380 kierrosta ja toisiossa kaksi k„„mi„, 92 kierrosta ja 58 kierrosta. Toisiok„„mit kytket„„n sarjaan. Toisioj„nnite on 02086A - 5,7 V 02086B - 9,6 V 02086C + 25 V 02086D - 153 V 02087 % Q-arvo 02087A + tarkoittaa v„r„htelypiirin tai komponentin hyvyyslukua 02087B + on erityisen alhainen vastuksilla 02087C + tulee paremmaksi vaihtamalla v„r„htelypiirin kelan lanka rautaisesta hopeiseksi 02087D + on erityisen hyv„ kvartsikiteill„ 02088 % Q-arvo 02088A - tarkoittaa komponentin hintalaatusuhdetta 02088B + tulee paremmaksi hopeoimalla v„r„htelypiirin kelan lanka 02088C + on erityisen hyv„ kvartsikiteill„ 02088D + tarkoittaa v„r„htelypiirin tai komponentin hyvyyslukua 02089 % Q-arvo 02089A - tarkoittaa v„r„htelypiirin tai komponentin valmistuslaatua 02089B + ilmaisee v„r„htelypiirin tai komponentin h„vi”t 02089C - tarkoittaa komponentin hintalaatusuhdetta 02089D + ilmaisee v„r„htelypiirin tai komponentin suhteelliset h„vi”t 02090 % Kokoamme vastuksista 1320 ohmin vastuksen. Yhdistelm„ voi olla 02090A - 2200 ja 3300 ohmia sarjassa 02090B + 500 ja 820 ohmia sarjassa 02090C - 500 ja 820 ohmia rinnan 02090D + 2200 ja 3300 ohmia rinnan 02091 % Kytket„„n rinnan kolme vastusta, joiden resistanssit ovat 5,6 , 8,2 ja 10 kilo-ohmia. Vastuskytkenn„n kokonaisresistanssi on 02091A - 1,2 kilo-ohmia 02091B + 2,5 kilo-ohmia 02091C - 3,6 kilo-ohmia 02091D - 23,8 kilo-ohmia 02092 % Tarvitset noin 750 ohmin vastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean suuruisen vastuksen saat kytkem„ll„ 02092A + 2 kpl 1500 ohmia rinnan 02092B + 2 kpl 390 ohmia sarjaan 02092C + 5 kpl 150 ohmia sarjaan 02092D + 3 kpl 2200 ohmia rinnan 02093 % Tarvitset 1500 ohmin vastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean suuruisen vastuksen saat kytkem„ll„ 02093A + 3000 ja 3000 ohmia rinnan 02093B + 4 kpl 390 ohmia sarjaan 02093C - 3300, 5600 ja 5600 ohmia sarjaan 02093D - 3 kpl 470 ohmia rinnan 02094 % Kytket„„n rinnan kolme vastusta, joiden resistanssit ovat 56, 82 ja 100 kilo-ohmia. Kytkenn„n kokonaisresistanssi on 02094A - 12 kohmia 02094B + 25 kohmia 02094C - 33 kohmia 02094D - 238 kohmia 02095 % Tarvitset noin 52 ohmin vastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean tuloksen saat kytkem„ll„ 02095A + 2 kpl 100 ohmia rinnan 02095B + 2 kpl 27 ohmia sarjaan 02095C + 5 kpl 10 ohmia sarjaan 02095D + 3 kpl 150 ohmia rinnan 02096 % Tarvitset tasavirtamittariisi 82 ohmin ohitusvastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean tuloksen saat kytkem„ll„ 02096A - 3 kpl 220 ohmia rinnan 02096B + 2 kpl 39 ohmia sarjaan 02096C + 5 kpl 390 ohmia rinnan 02096D + 3 kpl 27 ohmia sarjaan 02097 % Tarvitset tasavirtamittariisi 91 ohmin ohitusvastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean tuloksen saat kytkem„ll„ 02097A + 3 kpl 270 ohmia rinnan 02097B - 3 kpl 27 ohmia sarjaan 02097C + 5 kpl 470 ohmia rinnan 02097D + 2 kpl 47 ohmia sarjaan 03000 * Piirit 03001 % Vastusten sarjaankytkenn„ss„ kytkenn„n kokonaisresistanssi on 03001A + aina suurempi kuin mink„„n kytkenn„ss„ olevan yksitt„isen vastuksen resistanssi 03001B - aina pienempi kuin mink„„n kytkenn„ss„ olevan yksitt„isen vastuksen arvo 03001C - riippuvainen vastusten tehonkestosta 03001D + on osavastusten resistanssien summa 03002 % Kahden vastuksen rinnankytkenn„ss„ kytkenn„n kokonaisresistanssi 03002A - on vastusten resistanssien summa 03002B + voidaan laskea kaavalla 1/R1+ 1/R2 = 1/Rkok 03002C - muuttuu, jos hiilikalvovastukset korvataan samanarvoisilla metallikalvovastuksilla 03002D - on riippuvainen osavastusten tehonkestosta 03003 % 100 ohmin, 50 ohmin ja 1250 ohmin vastukset kytket„„n sarjaan. Kokonaisresistanssi on 03003A + 1,4 kilo-ohmia 03003B - 32400 milliohmia 03003C - 130 ohmia 03003D + vastuksien resistanssien summa 03004 % Kondensaattorien rinnankytkenn„ll„ 03004A - voidaan parantaa kytkenn„n Q-arvoa pientaajuusasteissa 03004B + kokonaiskapasitanssi on suurempi kuin mik„„n kytkenn„ss„ oleva kapasitanssi 03004C + voidaan k„ytt„„ yhteenlaskua kokonaiskapasitanssin m„„ritt„miseksi 03004D - voidaan korvata kela vain mikroaalloilla 03005 % 50 uH ja 100 uH kelat kytket„„n sarjaan. Kytkenn„n kokonaisinduktanssi on 03005A + 150 uH 03005B - 33,3 uH 03005C - 0,150 nH 03005D + laskettavissa samanmuotoisella kaavalla kuin kondensaattorien rinnankytkent„ 03006 % 100 pF ja 2,2 nF kondensaattorit kytket„„n rinnan. Kokonaiskapasitanssi on t„ll”in 03006A + 0,0023 uF 03006B - 2,15 pF 03006C + 2,3 nF 03006D - kondensaattorien kapasitanssiarvojen keskiarvo 03007 % Tarvitset noin 1500 ohmin vastuksen. Voit koota sen useista vastuksista 03007A + kytkem„ll„ kolme 470 ohmin vastusta sarjaan 03007B - kytkem„ll„ kolme 470 ohmin vastusta rinnan 03007C + kytkem„ll„ kaksi 3300 ohmin vastusta rinnan 03007D - kytkem„ll„ kaksi 3300 ohmin vastusta sarjaan 03008 % Tarvitset noin 500 ohmin vastuksen. Voit koota sen useista vastuksista 03008A + kytkem„ll„ kolme 150 ohmin vastusta sarjaan 03008B - kytkem„ll„ kolme 150 ohmin vastusta rinnan 03008C + kytkem„ll„ kaksi 1000 ohmin vastusta rinnan 03008D - kytkem„ll„ kaksi 1000 ohmin vastusta sarjaan 03009 % Tarvitset 10 uF kondensaattorin. Voit saada sellaisen kytkem„ll„ sarjaan 03009A - kaksi 2000 nF kondensaattoria 03009B + viisi 47 uF kondensaattoria 03009C - kaksi 50 uF kondensaattoria 03009D - kymmenen 10 nF kondensaattoria 03010 % Pienen kondensaattorin (alle 5 pF) voi korvata 03010A + kiert„m„ll„ kaksi parin senttimetrin pituista eristetty„ kytkent„lankaa yhteen 03010B - pienell„ vastuksella 03010C - oikosulkemalla kondensaattorin kytkent„v„lin 03010D + pienell„ s„„t”kondensaattorilla 03011 % Vastuksista ja kondensaattoreista voidaan rakentaa 03011A + suotimia 03011B - pientaajuusvahvistimia 03011C + aikavakiopiirej„ 03011D - oskillaattoreita 03012 % Piisuotimen 03012A - kondensaattorien eristemateriaali on piit„ 03012B - nimi tarkoittaa Phase-Interference-Input kytkent„„ 03012C + kytkent„kaavio muistuttaa kreikan pii-kirjainta 03012D - rajataajuus on 3,14 MHz 03013 % Induktiivinen kytkent„ 03013A - on sama kuin galvaaninen yhteys 03013B - toimii tasas„hk”ll„ 03013C + toimii vaihtos„hk”ll„ 03013D - on FI-hyv„ksynn„n nimitys 03014 % Releen k„„min rinnalle kytketty diodi 03014A + suojaa komponentteja k„„miss„ aiheutuvilta j„nnitepiikeilt„ 03014B - est„„ kipin„n syntymisen releen k„rjiss„ 03014C - varmistaa releen toimintaa alhaisilla k„ytt”j„nnitteill„ 03014D - pienent„„ releen k„„min resistanssia 03015 % Kun kytket kymmenen 470 ohmin 10 W vastusta rinnan, saat 03015A - 4700 ohmin 10 W vastuksen 03015B + 47 ohmin 100 W vastuksen 03015C - 4700 ohmin 100 W vastuksen 03015D - 4700 ohmin 10 W vastuksen 03016 % Noin 100 nF kondensaattori voidaan rakentaa kytkem„ll„ 03016A + rinnan kaksi 47 nF kondensaattoria 03016B - sarjaan kaksi 47 nF kondensaattoria 03016C - rinnan kaksi 220 nF kondensaattoria 03016D + rinnan kolme 33 nF kondensaattoria 03017 % Kun kytket viisi 1000 ohmin 10 W vastusta rinnan, saat 03017A - 5 kilo-ohmin 10 W vastuksen 03017B + 200 ohmin 50 W vastuksen 03017C - 50 ohmin 10 W vastuksen 03017D - 1000 ohmin 50 W vastuksen 03018 % Noin 100 pF kondensaattori voidaan rakentaa kytkem„ll„ 03018A + rinnan kaksi 47 pF kondensaattoria 03018B - sarjaan kaksi 47 pF kondensaattoria 03018C - rinnan kaksi 220 pF kondensaattoria 03018D + rinnan kolme 33 pF kondensaattoria 03019 % Kun kytket viisi 250 ohmin 10 W vastusta rinnan, saat 03019A - 2500 ohmin 10 W vastuksen 03019B + 50 ohmin 50 W vastuksen 03019C - 50 ohmin 10 W vastuksen 03019D - 2500 ohmin 50 W vastuksen 03020 % Noin 10 pF kondensaattori voidaan rakentaa kytkem„ll„ 03020A + rinnan kaksi 4,7 pF kondensaattoria 03020B - sarjaan kaksi 4,7 pF kondensaattoria 03020C - rinnan kaksi 22 pF kondensaattoria 03020D + rinnan kolme 3,3 pF kondensaattoria 03021 % Kun kytket 20 kpl 1 kilo-ohmin 10 W vastuksia rinnan, saat 03021A - 20 kilo-ohmin 10 W vastuksen 03021B + 50 ohmin 200 W vastuksen 03021C - 50 ohmin 10 W vastuksen 03021D - 20 kilo-ohmin 200 W vastuksen 03022 % Noin 220 pF kondensaattori voidaan rakentaa kytkem„ll„ 03022A + rinnan kaksi 110 pF kondensaattoria 03022B - sarjaan kaksi 110 pF kondensaattoria 03022C - rinnan kaksi 220 pF kondensaattoria 03022D + sarjaan kolme 660 pF kondensaattoria 03023 % Noin 0,1 uF kondensaattori voidaan rakentaa kytkem„ll„ sarjaan 03023A - kaksi 0,2 nF kondensaattoria 03023B + viisi 0,47 uF kondensaattoria 03023C - kaksi 50 nF kondensaattoria 03023D - nelj„ 10 nF kondensaattoria 03024 % SSB-vastaanottoon sopivan kidesuotimen kaistanleveys on 03024A - 600 Hz 03024B + 2,4 kHz 03024C - 1,0 kHz 03024D - 6,0 kHz 03025 % Piirin hyvyysluku Q vaikuttaa 03025A - piirin tasavirtaresistanssiin 03025B + piirin kaistanleveyteen 03025C - piirin resonanssitaajuuteen 03025D - piirin kelan induktanssin suuruuteen 03026 % Paristoja kytket„„n rinnan 03026A - ennenaikaisen kuivumisen est„miseksi 03026B - kytkenn„st„ saatavan j„nnitteen lis„„miseksi 03026C + sis„isen resistanssin v„hent„miseksi 03026D + virranantokyvyn lis„„miseksi 03026E - asiattoman k„yt”n est„miseksi 03028 % Paristoja kytket„„n rinnan 03028A + kytkenn„n virranantokyvyn lis„„miseksi 03028B - kytkenn„st„ saatavan j„nnitteen lis„„miseksi 03028C + sis„isen resistanssin v„hent„miseksi 03028D - s„ilyvyyden parantamiseksi 03029 % Jos kolme samanlaista akkua kytket„„n rinnan, kolminkertaistuu 03029A - n„in muodostuneen akuston sis„inen resistanssi 03029B - kytkenn„n j„nnite 03029C + kytkenn„n wattituntim„„r„ 03029D + kytkenn„n ampeerituntim„„r„ 03030 % Jos kolme samanlaista akkua kytket„„n rinnan, kolminkertaistuu kytkenn„n 03030A + wattituntim„„r„ 03030B - j„nnite 03030C + ampeerituntim„„r„ 03030D + vaatima latausenergia 03031 % Jos kaksi samanlaista akkua kytket„„n rinnan, kaksinkertaistuu kytkenn„n 03031A - j„nnite 03031B + ampeerituntim„„r„ 03031C + wattituntim„„r„ 03031D - sis„inen resistanssi 03032 % Jos kaksi samanlaista akkua kytket„„n rinnan, kaksinkertaistuu kytkenn„n 03032A + wattituntim„„r„ 03032B - sis„inen resistanssi 03032C - j„nnite 03032D + ampeerituntim„„r„ 03033 % Paristoja kytket„„n sarjaan 03033A - kytkenn„n virranantokyvyn lis„„miseksi 03033B + kytkenn„st„ saatavan j„nnitteen lis„„miseksi 03033C - sis„isen resistanssin v„hent„miseksi 03033D - s„ilyvyyden parantamiseksi 03033E - asiattoman k„yt”n est„miseksi 03035 % Jos kaksi samanlaista akkua kytket„„n sarjaan, kaksinkertaistuu kytkenn„n 03035A + j„nnite 03035B - ampeerituntim„„r„ 03035C + wattituntim„„r„ 03035D + sis„inen resistanssi 03036 % Jos kolme samanlaista akkua kytket„„n sarjaan, kolminkertaistuu kytkenn„n 03036A - ampeerituntim„„r„ 03036B + varaamiseen vaadittava energia 03036C + wattituntim„„r„ 03036D + j„nnite 03037 % Jos kymmenen samanlaista akkua kytket„„n sarjaan, kymmenkertaistuu kytkenn„n 03037A - ampeerituntim„„r„ 03037B + varaamiseen vaadittava energia 03037C + wattituntim„„r„ 03037D + j„nnite 03038 % Tarvitset 12 V 100 Ah akun. T„llainen akku on 03038A + 10 kpl 1,2 V 100 Ah akkua sarjassa 03038B - 12 kpl 12 V 1,0 Ah akkua rinnan 03038C - 3 kpl 100 V 3,6 Ah akkua sarjassa 03038D - 3 kpl 3,6 V 100 Ah akkua rinnan 03039 % Tarvitset 24 V 100 Ah akun. T„llainen akku on 03039A - 6 kpl 100 V 3,6 Ah akkua sarjassa 03039B - 6 kpl 3,6 V 100 Ah akkua rinnan 03039C + 20 kpl 1,2 V 100 Ah akkua sarjassa 03039D - 20 kpl 12 V 1,0 Ah akkua rinnan 03040 % Rakentelussa tarvitaan noin 1500 pF kapasitanssi. T„llaisen saa kytkem„ll„ 03040A - kaksi 3000 pF kondensaattoria rinnan 03040B - nelj„ 390 pF kondensaattoria sarjaan 03040C + 3300 pF, 5600 pF ja 5600 pF kondensaattorit sarjaan 03040D + kolme 470 pF kondensaattoria rinnan 03041 % Tarvitsemme noin 23,5 nF kapasitanssin. Sellaisen saamme kytkem„ll„ 03041A + kaksi 47 nF kondensaattoria sarjaan 03041B - kaksi 12 nF kondensaattoria sarjaan 03041C - nelj„ 4,7 nF kondensaattoria rinnan 03041D + kuusi 3900 pF kondensaattoria rinnan 03042 % 330 pF ja 5600 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on 03042A - 5930 pF 03042B - 5270 pF 03042C + 312 pF 03042D - 17 pF 03043 % Viisi 560 pF kondensaattoria on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on 03043A - 14000 pF 03043B - 2800 pF 03043C + 112 pF 03043D - 22 pF 03044 % Kolme 390 pF kondensaattoria on kytketty rinnan. Kokonaiskapasitanssi on 03044A + 1170 pF 03044B - 780 pF 03044C - 390 pF 03044D - 130 pF 03045 % Viisi 390 pF kondensaattoria on kytketty rinnan. Kokonaiskapasitanssi on 03045A - 3900 pF 03045B + 1950 pF 03045C - 390 pF 03045D - 78 pF 03046 % Tarvitset noin 500 pF kapasitanssin, jonka kokoat useista kondensaattoreista. Sellaisen saat kytkem„ll„ 03046A - kaksi 1000 pF kondensaattoria rinnan 03046B - kaksi 270 pF kondensaattoria sarjaan 03046C - viisi 5000 pF kondensaattoria sarjaan 03046D + kolme 150 pF kondensaattoria rinnan 03047 % 220, 390 ja 470 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on 03047A - 1080 pF 03047B - 340 pF 03047C + 108 pF 03047D - 73 pF 03048 % 560 pF ja 5600 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on 03048A - 6160 pF 03048B - 5040 pF 03048C + 509 pF 03048D - 10 pF 03049 % 56 pF, 560 pF ja 5600 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on 03049A - 17 pF 03049B + 50 pF 03049C - 2072 pF 03049D - 6216 pF 03050 % 47 pF, 470 pF ja 4700 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on 03050A - 12 pF 03050B - 22 pF 03050C + 42 pF 03050D - 5217 pF 03051 % Pariston napoihin kytketyn 2,2 kilo-ohmin vastuksen l„pi kulkee 4,1 mA virta. Pariston j„nnite on 03051A - 15 V 03051B - 12 V 03051C + 9 V 03051D - 4,5 V 03052 % Virtal„hteen napoihin kytketyn 1 kilo-ohmin vastuksen l„pi kulkee 99 mA virta. Pariston j„nnite 03052A + 99 V 03052B - 11 V 03052C - 9,9 V 03052D - 0,99 V 03053 % 6 V akun sis„inen resistanssi on 0,02 ohmia. Akkua kuormitetaan 1 ohmin vastuksella. J„nnite vastuksen navoissa on 03053A - 6,12 V 03053B + 5,88 V 03053C - 4,26 V 03053D - 0,12 V 03054 % 12 V akun sis„inen resistanssi on 0,03 ohmia. Akkua kuormitetaan 3 ohmin vastuksella. J„nnite vastuksen navoissa on 03054A - 0,12 V 03054B - 3,96 V 03054C + 11,88 V 03054D - 12,12 V 03055 % 24 V akun sis„inen resistanssi on 0,06 ohmia. Akkua kuormitetaan 6 ohmin vastuksella. J„nnite vastuksen navoissa on 03055A - 24,23 V 03055B - 3,96 V 03055C + 23,76 V 03055D - 0,24 V 03056 % Kytkenn„ss„ on 24 V akku, jonka sis„inen resistanssi on 0,06 ohmia, ja kaksi 3 ohmin vastusta, kaikki sarjassa. J„nnite yhden vastuksen navoissa on 03056A - 24,23 V 03056B - 23,76 V 03056C + 11,88 V 03056D - 0,24 V 04000 * Vastaanottimet 04001 % Vastaanotin voi olla toimintatavaltaan 04001A + suora vastaanotin 04001B + suorasekoitusvastaanotin 04001C + supervastaanotin 04001D + kaksoissupervastaanotin 04001E + kolmoissupervastaanotin 04002 % Suurtaajuusvahvistinosan teht„v„n„ vastaanottimessa on 04002A + vahvistaa antennisignaalia 04002B + vaimentaa peilitaajuuksia 04002C - erottaa „„nitaajuussignaali suurtaajuudesta 04002D + parantaa vastaanottimen signaalikohinasuhdetta 04003 % Sekoittimen teht„v„n„ supervastaanottimessa voi olla 04003A + muodostaa v„litaajuus 04003B - sekoittaa peilitaajuus oskillaattoritaajuuteen 04003C + muodostaa oskillaattorin ja antennisignaalin summataajuus 04003D + muodostaa oskillaattorin ja antennisignaalin erotustaajuus 04004 % V„litaajuusvahvistimen teht„v„n„ supervastaanottimessa on 04004A + vahvistaa v„litaajuudella olevaa signaalia 04004B + leikata v„litaajuuden ulkopuoliset taajuudet pois 04004C - vahvistaa antennisignaalia 04004D - poistaa suurtaajuus „„nitaajuudesta 04005 % Ilmaisimen teht„v„n„ vastaanottimessa on 04005A - vahvistaa suurtaajuista signaalia 04005B + erotella „„nitaajuussignaali suurtaajuudesta 04005C - vahvistaa v„litaajuussignaalia 04005D - ilmoittaa, jos vastaanotin on rikki 04006 % Pientaajuusvahvistimen teht„v„n„ vastaanottimessa on 04006A + sy”tt„„ „„nitaajuista tehoa kaiuttimeen ja kuulokkeisiin 04006B + vahvistaa ilmaistua „„nitaajuutta 04006C - muuttaa pientaajuusvahvistimelta tulevat j„nnitevaihtelut kuultavaksi „„neksi 04006D - vaimentaa v„litaajuusvahvistimelta tulevat signaalit 04007 % Peilitaajuinen signaali on 04007A - suorassa vastaanottimessa esiintyv„ haittatekij„ 04007B + vastaanotettavasta signaalista kaksinkertaisen v„litaajuuden p„„ss„ oskillaatoritaajuuden toisella puolen 04007C + poistettavissa jo suurtaajuusvahvistimessa 04007D - tarpeellinen sekoittimen toiminnan kannalta 04008 % Pit„„ paikkansa, ett„ 04008A + suora vastaanotin on periaatteltaan yksinkertainen 04008B + kidekone on suora vastaanotin 04008C + suora vastaanotin voi v„r„hdell„ niin voimakkaasti, ett„ siit„ tulee l„hetin 04008D + kaksoissuperissa voi esiinty„ ylim„„r„isi„ vihellyksi„ 04009 % Sekoitusperiaatteella toimivaa ilmaisua voidaan k„ytt„„ 04009A + suorasekoitusvastaanottimessa 04009B + ilmaistaessa supervastaanottimella A1A-l„hetett„ apuoskillaattorin ja v„litaajuuden sekoituksen tuloksena 04009C - suorassa vastaanottimessa puheen ilmaisuun 04009D - kaksoissupervastaanottimessa F3E-l„hetteen ilmaisuun 04010 % Suoran vastaanottimen etu supervastaanottimeen n„hden on 04010A + rakenteen halpuus 04010B - FM-l„hetteen ilmaisun yksinkertaisuus 04010C - suurempi valintatarkkuus 04010D - parempi kipin„h„iri”iden sietokyky 04011 % Supervastaanottimessa pientaajuinen informaatio erotetaan suurtaajuisesta signaalista 04011A - sekoittimessa 04011B - apuoskillaattorissa 04011C - v„litaajuusvahvistimessa 04011D - paikallisoskillaattorissa 04011E + ilmaisimessa 04012 % Signaalin vahvistaminen supervastaanottimessa tapahtuu p„„asiassa 04012A - pientaajuusvahvistimessa 04012B - sekoittimessa 04012C + suurtaajuusvahvistimessa 04012D - ilmaisimessa 04013 % Herkkyydell„ tarkoitetaan vastaanottimen yhteydess„ 04013A - vastaanottimen kyky„ siet„„ h„iri”it„ 04013B - vastaanottimen peilitaajuusvaimennusta 04013C + vastaanottimen kyky„ ottaa vastaan heikkoja signaaleja 04013D - vastaanottimen ristimodulaatiosietoa 04014 % K„ytett„ess„ supervastaanottimessa alhaista v„litaajuutta on vastaanottimelle ominaista 04014A + huono peilitaajuusvaimennus 04014B - hyv„ peilitaajuusvaimennus 04014C + pieni peilitaajuusvaimennus 04014D - suuri peilitaajuusvaimennus 04015 % K„ytett„ess„ supervastaanottimessa korkeaa v„litaajuutta on vastaanottimelle ominaista 04015A - huono peilitaajuusvaimennus 04015B + hyv„ peilitaajuusvaimennus 04015C - pieni peilitaajuusvaimennus 04015D + suuri peilitaajuusvaimennus 04016 % Supervastaanottimessa suurtaajuisen signaalin muuttaminen v„litaajuiseksi tehd„„n 04016A + sekoittimen ja paikallisoskillaattorin avulla 04016B - ilmaisimella 04016C - pientaajuusvahvistimella ja apuoskilllaattorilla 04016D - vasta kuulokkeissa 04017 % Supervastaanottimessa k„ytet„„n kidesuodinta 04017A + hyv„n selektiivisyyden aikaansaamiseksi 04017B + paremman valintatarkkuuden aikaansaamiseksi 04017C + v„litaajuusasteessa 04017D - kidesuotimen halpuuden vuoksi 04018 % Hyv„n HF-vastaanottimen ominaisuuksia on 04018A + herkkyys 04018B - alhainen peilitaajuusvaimennus 04018C + suuri peilitaajuusvaimennus 04018D - matala ensimm„inen v„litaajuus 04019 % Yksinkertainen vastaanotintyyppi on 04019A - kaksoissuperheterodynevastaanotin 04019B - superheterodynevastaanotin 04019C - suorasekoitusvastaanotin 04019D + suora vastaanotin 04019E + kidekone 04020 % Selektiivisyydell„ tarkoitetaan vastaanottimen 04020A - herkkyytt„ 04020B - hy”tysuhdetta 04020C + kyky„ erotella haluttu signaali muista l„heisist„ signaaleista 04020D - h„iri”nsietoisuutta 04021 % Superheterodynevastaanottimessa pientaajuusvahvistimen teht„v„ on 04021A - suorittaa sekoitus halutulle taajuudelle 04021B + vahvistaa pientaajuinen signaali kuulokkeille sopivaksi 04021C - est„„ paikallisoskillaattoritaajuuden sekoittuminen v„litaajuuteen 04021D - rajoittaa tarpeetonta suurtaajuusvahvistusta 04022 % Supervastaanottimessa on 04022A + suurtaajuusaste 04022B + v„litaajuusaste 04022C + pientaajuusaste 04022D + ilmaisin 04023 % Suorassa vastaanottimessa voi olla 04023A + suurtaajuusaste 04023B + ilmaisin 04023C - v„litaajuusaste 04023D + pientaajuusaste 04024 % Suoralle vastaanottimelle on ominaista 04024A - suuri v„litaajuus 04024B - hyv„ selektiivisyys 04024C + yksinkertainen rakenne 04024D + suurtaajuuden ilmaiseminen pientaajuudeksi ilman v„litaajuusosaa 04025 % AM l„hetteen vastaanottoon tarvitaan 04025A - balansoitu sivukaistanestosuodin 04025B - sopiva VFO 04025C + verhok„yr„ilmaisin 04025D - sekoitin ja siihen liittyv„ sekoitussuodatin 04026 % Supervastaanottimessa olevan sekoittimen teht„v„n„ on 04026A - salata vastaanotettava signaali 04026B + muodostaa vastaanotettavasta ja paikallisoskillaattorin signaalista v„litaajuinen signaali 04026C - poistaa kohina vastaanotettavasta signaalista 04026D + muuntaa vastaanotettava signaali v„litaajuudelle. 04027 % Supervastaanottimessa olevan v„litaajuussuodattimen teht„v„n„ on 04027A + m„„r„t„ vastaanottimen kaistaleveys 04027B - m„„r„t„ vastaanottimen taajuusalue 04027C - m„„r„t„ vastaanottimen herkkyys 04027D - poistaa v„litaajuus vastaanottimesta. 04028 % Supervastaanottimissa on aina 04028A - peilitaajuusvahvistin 04028B + v„litaajuusaste 04028C + ainakin yksi sekoitin 04028D - itsev„r„htelev„ pientaajuusoskillaattori 04029 % Supervastaanottimessa voi v„litaajuuksia olla 04029A - ei yht„„n 04029B + yksi 04029C + kaksi 04029D + kolme 04030 % On totta, ett„ 04030A + konvertteri on periaatteeltaan sekoitin 04030B + rengasmodulaattoria voidaan k„ytt„„ SSB vastaanottimen ilmaisimena 04030C - superi on lyhennys sanoista superregeneratiivinen vastaanotin 04030D + yleisin nykyisin k„yt”ss„ oleva vastaanotintyyppi on superheterodyne 04031 % Vastaanottimen valintatarkkuus 04031A + on sama kuin selektiivisyys 04031B + on suoralla vastaanottimella usein huono 04031C + riippuu superissa p„„asiassa v„litaajuusvahvistimessa olevasta suodattimesta 04031D - huononee, kun antennista tuleva kohina kasvaa 04032 % Supervastaanottimesa 04032A - ensimm„isen v„litaajuuden on oltava suurempi kuin suurin vastaanotettava taajuus 04032B + voidaan k„ytt„„ Q-kertojaa valintatarkkuuden parantamiseen 04032C - on aina kidesuodatin v„litaajuusvahvistimessa 04032D + ei v„ltt„m„tt„ tarvita suurtaajuusvahvistinta. 04033 % Suorassa vastaanottimessa 04033A + voidaan k„ytt„„ Q-kertojaa valintatarkkuuden parantamiseen 04033B + ei ole v„litaajuusvahvistinta 04033C + valintatarkkuus HF-alueella on huono 04033D + voidaan k„ytt„„ diodi-ilmaisinta 04034 % Supervastaanotin on aina varustettu 04034A - digitaalisella taajuusn„yt”ll„ 04034B + sekoittimella 04034C + ilmaisimella 04034D + oskillaattorilla 04035 % Vastaanottimessa tarvitaan sekoitinta 04035A + taajuuksien summaamista tai erottamista varten 04035B + v„litaajuuksien muodostamista varten 04035C - apuv„r„htelyjen synnytt„miseksi 04035D - logaritmisen voimakkuuss„„d”n linearisoimiseksi 04036 % Supervastaanottimessa tarvittava paikallisoskillaattoritaajuus voidaan kehitt„„ 04036A - ilmaisimella 04036B + kideoskillaattorilla 04036C + Colpitts-oskillaattorilla 04036D + taajuussynteesill„ 04037 % Supervastaanottimeen kuuluu 04037A + ilmaisin 04037B + sekoitin 04037C - katalysaattori 04037D + oskillaattori 04038 % Supervastaanottimessa 04038A + antennisignaali sekoitetaan toiselle taajuudelle, v„litaajuudelle 04038B + ilmaisu tapahtuu v„litaajuudella 04038C - v„litaajuutta on s„„dett„v„ k„yt”n aikana 04038D + on s„„dett„v„ paikallisoskillaattori 04039 % Supervastaanottimen lohkokaavion osa voi olla 04039A - balansoitu modulaattori 04039B + pientaajuussuodin 04039C + 2. suurtaajuusvahvistin 04039D + v„litaajuusvahvistin 04040 % Vastaanottimen ilmaisimen teht„v„n„ on 04040A - kehitt„„ sekoituksessa tarvittava taajuus 04040B + erottaa pientaajuiset signaalit suurtaajuisista 04040C - ilmaista vastaanottimen vikatilanne kuuluvalla „„nimerkill„ 04040D - ilmaista vastaanotetun l„hetteen l„hetelaji merkkivalolla 04041 % Vastaanottimen sekoittimen teht„v„n„ on 04041A - kehitt„„ sekoituksessa tarvittava taajuus 04041B + sekoittaa kaksi suurtaajuutta niin, ett„ aikaansaadaan haluttu v„litaajuus 04041C - sekoittaa vastaanottimeen tulevat h„iri”t niin, ett„ ne eiv„t en„„ vaikuta vastaanottoon 04041D - suodattaa pois taajuudeltaan liian l„helt„ kuuluvat h„iritsev„t asemat 04042 % Supervastaanottimen v„litaajuus on 5,345 MHz ja haluttu signaalitaajuus on 7 Mhz. Paikallisoskillaattorin taajuus voi olla 04042A + 12,345 MHz 04042B - 8,845 MHz 04042C + 1,655 MHz 04042D - 470 kHz 04043 % Supervastaanottimen v„litaajuus on 18,0 MHz ja antennista tuleva signaalitaajuus 432,100 MHz. Paikallisoskillaattorin taajuus voi olla 04043A - 470 kHz 04043B - 9,100 MHz 04043C + 414,100 MHz 04043D + 450,100 MHz 04044 % Supervastaanottimen paikallisoskillaattorin taajuus on 450,100 MHz ja antennista tuleva signaalitaajuus 432,100 Mhz. V„litaajuus voi olla 04044A - 470 kHz 04044B - 9,100 MHz 04044C - 10,700 MHz 04044D + 18,000 MHz 04045 % Supervastaanottimen v„litaajuus on 9 MHz ja kuunneltava signaalitaajuus 14,110 MHz. Paikallisoskillaattorin taajuus voi olla 04045A - 470 kHz 04045B + 5,110 MHz 04045C - 9,0 MHz 04045D + 23,110 MHz 04046 % Supervastaanottimen v„litaajuus on 5,345 MHz ja antennista tuleva signaalitaajuus 3,5 MHz. Paikallisoskillaattorin mahdollinen taajuus voi olla 04046A - 10,690 MHz 04046B + 8,845 MHz 04046C - 7,0 MHz 04046D + 1,845 MHz 04047 % Supervastaanottimen v„litaajuus on 470 kHz ja kuunneltava signaalitaajuus 3,510 MHz. Paikallisoskillaattorin taajuus voi olla 04047A + 3,980 kHz 04047B + 3,040 MHz 04047C - 9,002 MHz 04047D - 18,0 MHz 05000 * L„hettimet 05001 % On totta, ett„ 05001A - SSB-modulointi aikaansaadaan tavallisesti s„hk”tysavaimella 05001B + balansoitua modulaattoria voidaan k„ytt„„ SSB-moduloinnissa 05001C + yksinkertainen morseavainnus saadaan katkomalla oskillaattorin k„ytt”j„nnitett„ 05001D + taajuudenmuutos 3,5 MHz:sta 7 MHz:iin saadaan taajuuden kahdennusasteella 05002 % L„hettimen 05002A - VFO:n on aina oltava samalla taajuudella p„„teasteesta l„htev„n signaalin kanssa 05002B + sekoittimessa saatu taajuus voi olla sekoitettavien taajuuksien summa tai erotus 05002C + sekoittimessa syntyy aina my”s ei-toivottuja taajuuksia 05002D - p„„teasteen ulostulopiiri voi olla viritettyn„ l„ht”taajuuden puolikkaalle tai toiselle harmoniselle ilman suurempaa vaikutusta l„ht”tehoon 05003 % Tavalliseen kideohjattuun l„hettimeen kuuluu 05003A + p„„teaste 05003B - ilmaisin 05003C - v„litaajuusvahvistin 05003D + kideoskillaattori 05004 % Tavalliseen kideohjattuun s„hk”tysl„hettimeen voi kuulua 05004A - apuoskillaattori 05004B + kertoja-aste 05004C - esivahvistin 05004D + alip„„st”suodin 05005 % Tavalliseen kideohjattuun s„hk”tysl„hettimeen voi kuulua 05005A + p„„teaste 05005B + kertoja-aste 05005C - v„litaajuusvahvistin 05005D + kideoskillaattori 05006 % Tavalliseen kideohjattuun l„hettimeen voi kuulua 05006A + kideoskillaattori 05006B - AVS-piiri 05006C - sekoitin 05006D + virtal„hde 05007 % Alip„„st”suodinta tarvitaan l„hettimess„ 05007A - est„m„„n kaikenlaisten suurtaajuuksien p„„sy antenniin 05007B + h„iri”iden ehk„isyyn 05007C - jos samaan antenniin halutaan liitt„„ my”s vastaanotin 05007D - palauttamaan kaikki liian pienet tehot takaisin vahvistimeen uudelleenvahvistettaviksi 05008 % Tavalliseen kideohjattuun s„hk”tysl„hettimeen kuuluu 05008A - esivahvistin 05008B - sekoitin 05008C + kideoskillaattori 05008D - FM-ilmaisin 05009 % L„hettimen kideoskillaattori 05009A + tuottaa kiinte„taajuisen suurtaajuussignaalin 05009B + soveltuu yhdess„ avainnuspiirin kanssa pienitehoiseksi l„hettimeksi 05009C - est„„ harmonisten taajuuksien p„„syn antenniin 05009D + voi toimia taajuuden kahdentajana tai kolmentajana 05010 % L„hettimen kideoskillaattori 05010A - vahvistaa kertoja-asteessa tuotetun radiosignaalin 05010B + tuottaa l„hettimen radiotaajuisen signaalin 05010C - muodostaa SSB-l„hettimess„ ylemm„n tai alemman sivukaistan 05010D - est„„ l„hetyksen luvattoman vastaanottamisen 05011 % L„hettimen kideoskillaattorin taajuus 05011A - on vapaasti s„„dett„viss„ oskillaattoriin kuuluvalla s„„t”kondensaattorilla 05011B + on kiinte„ 05011C - siirtyy vastaanottimen VFO:n mukaisesti 05011D - vaihtelee s„hk”tysnopeuden mukaan 05012 % L„hettimen kertoja-aste 05012A - muodostaa l„hettimen perustaajuuden 05012B + toimii sis„„n sy”tetyn taajuuden kahdentajana tai kolmentajana 05012C - est„„ harmonisten taajuksien p„„syn antennipiiriin 05012D + kertoo oskillaattorin perustaajuuden halutulle taajuusalueelle 05013 % L„hettimen p„„tevahvistin 05013A - vaimentaa antennisignaalin vastaanottimelle sopivaksi 05013B + vahvistaa pientehoisia suurtaajuussignaaleja 05013C - v„r„htelee l„hetystaajuudella 05013D + vahvistaa l„hettimess„ muodostettu suurtaajuussignaali 05014 % L„hettimen alip„„st”suodin 05014A - est„„ liian matalien taajuuksien p„„syn antenniin 05014B - muodostaa l„hetystaajuuden 05014C + est„„ liian suurien taajuuksien p„„syn antenniin 05014D - est„„ virityksen aikana syntyneiden suurtaajuuksien p„„syn antenniin 05015 % L„hettimess„ oleva piisuodin 05015A + voi toimia p„„teasteen virityspiirin„ 05015B + voi sovittaa p„„teasteen impedanssin sy”tt”johdon impedanssiin 05015C - sovittaa p„„asiassa sy”tt”johdon ja antennin impedanssit toisiinsa 05015D - suodattaa l„hettimess„ syntyv„t haitalliset piikiteet 05016 % SSB-l„hettimen p„„teaste 05016A - asetetaan toimimaan C-luokassa 05016B - asetetaan toimimaan vain puheen moduloidessa kantoaaltoa 05016C + vaatii lineaarisen vahvistinasteen 05016D - on edullista j„tt„„ ilman biasointia (esij„nnitett„ tai -virtaa) 05017 % L„hettimeen saattaa kuulua 05017A + taajuussynteesi 05017B - apuoskillaattori 05017C + erotusvahvistin 05017D + VFO eli s„„dett„v„ oskillaattori 05018 % L„hettimen osana voi olla 05018A + balanssimodulaattori 05018B + sekoitin 05018C + taajuuskertoja 05018D - herkk„ RF-etuaste 05019 % S„hk”tysl„hettimeen (A1A) saattaa kuulua 05019A + taajuuden kertoja 05019B - modulaattori 05019C - apuoskillaattori 05019D - s„hk”tyssummeri 05019E + erotusvahvistin 05020 % Tehovahvistimen toiminta C-luokassa 05020A - rajoittaa l„hettimen k„yt”n perusluokkaan 05020B - tarkoittaa S„hk”tarkastuskeskuksen m„„rittelem„„ vahvistimen kotelon suojausluokkaa 05020C + m„„rittelee vahvistimen toimintapisteen ominaisk„yr„ll„ 05020D - kertoo, ett„ vahvistamista tapahtuvan sis„„nmenosignaalin kummankin puolijakson aikana 05021 % Tehovahvistimen toiminta A-luokassa 05021A - tarkoittaa S„hk”tarkastuskeskuksen m„„rittelem„„ vahvistimen kotelon suojausluokkaa 05021B - oikeuttaa k„ytt„m„„n l„hetint„ vain yleisluokassa 05021C + m„„rittelee vahvistimen toimintapisteen ominaisk„yr„ll„ 05021D + kertoo, ett„ vahvistamista tapahtuvan sis„„nmenosignaalin kummankin puolijakson aikana 05022 % Tehovahvistimen toiminta B-luokassa 05022A - oikeuttaa k„ytt„m„„n l„hetint„ vain teknillisess„ luokassa 05022B + m„„rittelee vahvistimen toimintapisteen ominaisk„yr„ll„ 05022C + kertoo, ett„ vahvistamista tapahtuvan vain sis„„nmenosignaalin toisen puolijakson aikana 05022D - tarkoittaa S„hk”tarkastuskeskuksen m„„rittelem„„ vahvistimen kotelon suojausluokkaa 05023 % L„hettimen kideohjaus 05023A - pit„„ l„hettimen tehon sallituissa rajoissa 05023B + helpottaa oikeitten taajuusrajojen sis„ll„ pysymist„ 05023C - poistaa avainiskut (clicks) A1A-l„hetteest„ 05023D - auttaa ulkomaisten asemien l”yt„misess„ 05024 % L„hettimen modulaattori 05024A - parantaa l„hettimen taajuusvakavuutta 05024B + liitt„„ pientaajuisen informaation kantoaaltoon 05024C - ilmaisee l„hetteess„ olevan pientaajuisen signaalin 05024D - vahvistaa radiotaajuista l„hetett„ 05025 % 21 MHz s„hk”tysl„hettimen lohkokaavioon kuuluu 05025A - etuvahvistin 05025B - sekoitin 05025C + p„„tevahvistin 05025D + s„„dett„v„ oskillaattori 06000 * Antennit ja sy”tt”johdot 06001 % Rakennat 70 cm alueen antennia. Nelj„nnesaallon GP-antennin 06001A + s„teilij„n pituus on noin 17 cm 06001B - sy”tt”kaapeliksi sopii parhaiten 240 ohmin nauhajohto eli lapamato 06001C - s„teilij„n pituus on noin 36cm 06001D + sy”tt”kaapeliksi sopii parhaiten 50 ohmin koaksiaalikaapeli 06002 % Keski-Suomessa sijaitsevalle radioamat””riasemalle rakennetaan 80 m puoliaaltodipoli. Jotta se toimisi parhaiten kotimaan yhteyksiss„, 06002A - sen kokonaispituus on noin 21 m 06002B + se on asennettava niin, ett„ dipolin p„„t osoittavat it„-l„nsisuuntaan 06002C + sen kokonaispituus on noin 42 m 06002D - se on asennettava niin, ett„ dipolin p„„t osoittavat pohjois-etel„suuntaan 06003 % Haluat autoantennin toimivan yht„ hyvin joka suuntaan. Siksi valitset autok„ytt””n 06003A + 5/8 aallon vertikaalin 06003B + 1/4 aallon vertikaalin 06003C - 1/2 aallon vaakadipolin 06003D - kokoaallon silmukan (quad) vaakatasossa 06004 % Olet kiinnostunut pitkist„ yhteyksist„ 70 cm alueella. Erinomainen valinta antennia rakennettaessa on 06004A - GP, koska sill„ on matala l„ht”kulma 06004B + pitk„puominen yagiantenni 06004C - lyhytpuominen yagiantenni 06004D + paksu v„h„h„vi”inen 50 ohmin koaksiaalikaapeli 06005 % On totta, ett„ 06005A + koaksiaalin h„vi”t v„henev„t, kun v„lieristeen„ toimiva muovi varustetaan ilmaonteloilla. 06005B - k„ytett„ess„ pient„ tehoa 70 cm alueella on valittava ohut koaksiaali, koska siihen j„„ v„hiten h„vi”tehoa 06005C + koaksiaalikaapelin vaipan alta tihkuva vesi kertoo kaapelin olevan k„ytt”kelvotonta 433 MHz:ll„ 06005D + avolinjassa on v„hemm„n h„vi”it„ kuin koaksiaalikaapelissa, mutta sen k„ytt” on huomattavasti vaikeampaa VHF- ja UHF-taajuuksilla 06006 % Mittaat 432 MHz antennikaapelin alap„„n seisovan aallon suhteeksi (SWR) 1,2. Koaksiaalikaapelin vaimennus on 6 dB. Toteat, ett„ 06006A - antennij„rjestelm„ on kunnossa 06006B + SAS antennin puoleisessa p„„ss„ on liian suuri eli antenni on huonosti sovitettu antennikaapeliin 06006C - voit parantaa antennin huonon sovituksen antenninvirityslaitteella, joka on antennikaapelin l„hettimen puoleisessa p„„ss„ 06006D + antenni on syyt„ sovittaa antennikaapeliin 06007 % Jos aallonpituus on 3,00 m, taajuusalue on 06007A - 50,0 MHz 06007B - 145 MHz 06007C - 432 MHz 06007D + 100 MHz 06008 % Kun mitoitat antennia kutsutaajuudelle 433,500 MHz, on aallonpituus 06008A - 1,45 m 06008B + 0,69 m 06008C - 14,5 m 06008D - 6,90 m 06008E + 69 cm 06009 % Suunta-antennin etu-takasuhde on 06009A + maksimisuuntaan s„teilev„n tehon suhde vastakkaiseen suuntaan s„teilev„„n tehoon 06009B - kaksielementtisess„ antennissa suuntaajan pituuden suhde s„teilij„n pituuteen 06009C - antennin sieppauspinta-ala jaettuna seisovan aallon suhteella 06009D - vertikaalipolarisaation suhde pystypolarisaatioon 06010 % Jos antennisi seisovan aallon suhde on mielest„si suuri, 06010A + tarkista, onko syyn„ sovitusvirhe 06010B + tarkista, onko syyn„ asennusvirhe 06010C + mieti, onko mittaus tehty oikein 06010D - vaimenna ylim„„r„iset seisovat aallot avolinjaan asetetulla m„r„ll„ r„till„ 06011 % 52, 60 ja 75 ohmin koaksiaalikaapelin ominaisimpedanssi mitataan 06011A - yleismittarilla 06011B - metrinmitalla 06011C + SWR-mittarilla ja sopivilla vastuksilla 06011D + LC-mittarilla 06012 % Taajuutta 21 MHz vastaava amat””rialue on 06012A - 20 m 06012B + 15 m 06012C - 10 m 06012D - 80 m 06013 % Taajuutta 28 MHz vastaava amat””rialue on 06013A - 20 m 06013B - 15 m 06013C + 10 m 06013D - 80 m 06014 % Taajuutta 14 MHz vastaava amat””rialue on 06014A + 20 m 06014B - 15 m 06014C - 10 m 06014D - 80 m 06015 % Taajuutta 3,5 MHz vastaava amat””rialue on 06015A - 20 m 06015B - 15 m 06015C - 10 m 06015D + 80 m 06016 % Taajuutta 7 MHz vastaava amat””rialue on 06016A - 20 m 06016B - 15 m 06016C - 10 m 06016D - 80 m 06017 % Taajuutta 145 MHz vastaava amat””rialue on 06017A + 2 m 06017B - 6 m 06017C - 70 cm 06017D - 23 cm 06018 % Taajuutta 50 MHz vastaava amat””rialue on 06018A - 2 m 06018B + 6 m 06018C - 70 cm 06018D - 23 cm 06019 % Taajuutta 434 MHz vastaava amat””rialue on 06019A - 2 m 06019B - 6 m 06019C + 70 cm 06019D - 23 cm 06020 % Taajuutta 1296 MHz vastaava amat””rialue on 06020A - 2 m 06020B - 6 m 06020C - 70 cm 06020D + 23 cm 06021 % Aallonpituutta 40 m vastaava taajuusalue on 06021A + 7 MHz 06021B - 3,5 MHz 06021C - 14 MHz 06021D - 28 MHz 06022 % Aallonpituutta 80 m vastaava taajuusalue on 06022A - 7 MHz 06022B + 3,5 MHz 06022C - 14 MHz 06022D - 28 MHz 06023 % Aallonpituutta 20 m vastaava taajuusalue on 06023A - 7 MHz 06023B - 3,5 MHz 06023C + 14 MHz 06023D - 28 MHz 06024 % Aallonpituutta 10 m vastaava taajuusalue on 06024A - 7 MHz 06024B - 3,5 MHz 06024C - 14 MHz 06024D + 28 MHz 06025 % Aallonpituutta 15 m vastaava taajuusalue on 06025A - 7 MHz 06025B - 3,5 MHz 06025C - 14 MHz 06025D - 28 MHz 06026 % Aallonpituutta 6 m vastaava taajuusalue on 06026A + 50 MHz 06026B - 145 MHz 06026C - 432 MHz 06026D - 1296 MHz 06027 % Aallonpituutta 2 m vastaava taajuusalue on 06027A - 50 MHz 06027B + 145 MHz 06027C - 432 MHz 06027D - 1296 MHz 06028 % Aallonpituutta 70 cm vastaava taajuusalue on 06028A - 50 MHz 06028B - 145 MHz 06028C + 432 MHz 06028D - 1296 MHz 06029 % Aallonpituutta 23 cm vastaava taajuusalue on 06029A - 50 MHz 06029B - 145 MHz 06029C - 432 MHz 06029D + 1296 MHz 06030 % Taajuuden ollessa 21,2 MHz on aallonpituus 06030A - 15,14 m 06030B + 14,15 m 06030C - 1,4 m 06030D - 300 m/s 06031 % Vaakasuoraan asennetun puoliaaltodipolin 06031A - p„„s„teily on p„iden suuntainen 06031B - sy”tt”pisteen impedanssi on noin 10 ohmia 06031C + sy”tt”pisteen impedanssi on noin 70 ohmia 06031D - vahvistus on sama kuin isotrooppisessa antennissa 06032 % Seisovan aallon suhde on pieni, kun 06032A - sy”tt”johto on mahdollisimman v„h„h„vi”ist„ 06032B - antennin hy”tysuhde on hyv„ 06032C - antennielementti on mahdollisimman paksu 06032D + sy”tt”johdon ja antennin impedanssit ovat samansuuruiset 06033 % Kun l„hetinantenniin valitaan sy”tt”johtoa, 06033A + on koaksiaalikaapelissa kulkevalla teholla merkityst„ 06033B - on koaksiaalikaapelin vaimennus vakio riippumatta taajuudesta 06033C - on koaksiaalikaapelin impedanssi aina 50 ohmia 06033D - ovat koaksiaalikaapelin h„vi”t aina pienemm„t kuin avosy”tt”johdon 06034 % Taittodipolin 06034A - k„ytt” on mahdollista vain VHF/UHF-taajuuksilla 06034B + impedanssi on noin 300 ohmia 06034C - impedanssi on noin 75 ohmia 06034D - impedanssi ei muutu yagirakenteessa 06035 % Puoliaaltodipoli 06035A - toimii vain resonanssitaajuudella 06035B - on sama kuin isotrooppinen antenni 06035C + toimii kohtalaisen hyvin parittomilla harmoonisillaan 06035D + voi toimia my”s vertikaaliasennossa 06036 % Kokoaaltoantennin pituus on 21,43 m, joten vastaava 06036A + taajuus on 14 MHz 06036B - taajuus 21 MHz 06036C - aallonpituus on 42,9 m 06036D + aallonpituus on 21,4 m 06037 % Kokoaaltoantennin pituus on 42,86 m, joten vastaava 06037A - taajuus on 3,5 MHz 06037B + taajuus on 7 MHz 06037C + aallonpituus on 42,86 m 06037D - aallonpituus on 85,71 m 06038 % Nelj„nnesaaltoantennin pituus on noin 52 cm, joten vastaava 06038A + aallonpituus on 2,07 m 06038B - aallonpituus on 69 cm 06038C + taajuus on 144 MHz 06038D - taajuus on 435 MHz 06039 % Rakennat antennia 21 MHz taajuusalueelle. Oikea pituus on 06039A - 21 m kokoaaltoantennilla 06039B + 7,1 m puoliaaltodipolilla 06039C - 6,5 m nelj„nnesaaltodipolilla 06039D + 3,6 m nelj„nnesaaltoantennilla 06040 % Maatasolla varustetun nelj„nnesaaltoantennin pituus on 5,36 m, joten vastaava 06040A + taajuus on 14 MHz 06040B - taajuus on 10,5 MHz 06040C - aallonpituus on 40 m 06040D + aallonpituus on 20 m 06041 % Rakennat antennia 432 MHz alueelle. Oikea pituus on 06041A + 0,17 m nelj„nnesaaltoantennilla 06041B - 2,08 m puoliaaltodipolilla 06041C + 0,69 m kokoaaltoantennilla 06041D - 2,08 m kokoaaltoantennilla 06042 % Olet tekem„ss„ 432 MHz alueen puoliaaltodipolia. Antennin keskell„ olevan sy”tt”pisteen impedanssi on noin 06042A - 15 ohmia 06042B + 75 ohmia 06042C - 300 ohmia 06042D - 600 ohmia 06043 % K„ytett„viss„mme on 10,7 m pitk„ alhaalta eristetty masto, joka on varustettu maatasolla. Masto voi toimia 06043A - 21 MHz kokoaaltoantennina 06043B - 14 MHz puoliaaltodipolina 06043C + 7 MHz nelj„nnesaaltoantennina 06043D - 3,5 MHz nelj„nnesaaltoantennina 06044 % Kokoaaltoantennin pituus on 42,9 m, joten vastaava 06044A - taajuus on 14 MHz 06044B - taajuus on 21 MHz 06044C + aallonpituus on 42,9 m 06044D - aallonpituus on 21,4 m 06045 % Rakennat 14 MHz antennia. Oikea pituus on 06045A - 42,8 m kokoaaltoantennilla 06045B + 21,4 m kokoaaltoantennilla 06045C - 10,7 m nelj„nnesaaltodipolilla 06045D + 5,3 m nelj„nnesaaltoantennilla 06046 % K„ytett„viss„mme on 42 m pitk„ alhaalta eristetty masto, joka on varustettu maatasolla. Masto voi toimia 06046A - 21 MHz kokoaaltoantennina 06046B + 7 MHz kokoaaltoantennina 06046C + 3,5 MHz puoliaaltoantennina 06046D + 1,8 MHz nelj„nnesaaltoantennina 06047 % Rakennat 144 MHz antennia. Oikea pituus on 06047A - 4,17 m kokoaaltoantennilla 06047B - 3,40 m kokoaaltoantennilla 06047C + 1,04 m puoliaaltodipolilla 06047D + 0,52 m nelj„nnesaaltoantennilla 06048 % Rakennat 432 MHz antennia. Oikea pituus on 06048A + 0,17 m nelj„nnesaaltoantennilla 06048B + 0,35 m puoliaaltodipolilla 06048C - 2,08 m kokoaaltoantennilla 06048D - 1,39 m kokoaaltoantennilla 06049 % Rakennat antennia 28 MHz alueelle. Oikea pituus on 06049A + 10,7 m kokoaaltoantennilla 06049B - 28 m kokoaaltoantennilla 06049C - 5,35 m nelj„nnesaaltoantennilla 06049D + 2,7 m nelj„nnesaaltoantennilla 06050 % Rakennat antennia 50 MHz alueelle. Oikea pituus on 06050A + 6,0 m kokoaaltoantennilla 06050B - 50 m kokoaaltoantennilla 06050C - 6,0 m nelj„nnesaaltoantennilla 06050D - 1,7 m puoliaaltoantennilla 06051 % Antennikaapelin alap„„ss„ mitataan suuri seisovanaallon suhde. Seisovan aallon suhdetta voidaan pienent„„ 06051A + parantamalla antennin sovitusta antennikaapeliin 06051B - k„ytt„m„ll„ aina putkip„„teastetta 06051C - lis„„m„ll„ l„hettimen tuuletusta 06051D - parantamalla l„hettimen sovitusta antennikaapeliin 07000 * Radioaaltojen eteneminen 07001 % Radioaallot ovat 07001A - ilmakeh„n painevaihtelua 07001B + s„hk”magneettista s„teily„ 07001C - „„nitaajuista paineenvaihtelua 07001D - paranormaaleja ilmi”it„ 07002 % Revontuli- eli aurorakelin vallitessa 07002A + normaalia pidemm„t VHF-yhteydet ovat mahdollisia 07002B - F3E-l„hetteen ymm„rt„minen helpottuu erityisesti VHF:ll„ 07002C + s„hk”tyst„ on helpompi ymm„rt„„ kuin puhetta 07002D - antenni on irroitettava vastaanottimesta 07003 % Taajuuden kasvaessa yli 30 MHz 07003A + radiol„hete l„p„isee helpommin ionosf„„rin 07003B + radiol„hetteen etenemisominaisuudet l„hestyv„t valon ominaisuuksia 07003C - radiol„hete heijastuu helpommin ionosf„„rist„ 07003D + radiol„hete soveltuu paremmin avaruusyhteyksiin 07004 % Meteorisateiden aikana saavutettavat normaalia pidemm„t yhteysv„lit 07004A + aiheutuvat radiol„hetteen heijastumisesta meteorien j„tt„mist„ vanoista 07004B - ovat hy”dynnett„viss„ erityisesti 14 MHz ja sit„ pienemmill„ taajuuksilla 07004C + ovat kestoltaan tyypillisesti muutaman sekunnin tai sekunnin osien pituisia 07004D - lis„„v„t erityisesti toistinasemien k„ytett„vyytt„ 07005 % DX-yhteyksiss„ pyrit„„n saamaan antennin l„ht”kulma matalalle, koska 07005A - se pienent„„ seisovan aallon suhdetta antennissa 07005B + etenemiseen tarvitaan v„hemm„n heijastumiskertoja maan ja ionosf„„rin v„lill„ 07005C - antenni voidaan t„ll”in rakentaa osittain maan pinnan alapuolelle 07005D - se pienent„„ l„hettimen kuormitusta 07006 % HF-alueen kaukoyhteyden syntymisess„ olennainen tekij„ on 07006A + F-kerroksessa tapahtuva heijastuminen 07006B - D-kerroksessa tapahtuva heijastuminen 07006C - kuusta tapahtuva heijastuminen 07006D - kanavoituminen kylm„n meren yl„puolella 07007 % HF-alueen kaukoyhteydet 07007A + k„ytt„v„t hyv„kseen radioaallon hyppyj„ 07007B - k„ytt„v„t samoja etenemismekanismeja kuin VHF-alueilla 07007C + vaihtelevat k„ytetyn taajuusalueen ja kellonajan mukaan 07007D - riippuvat etenemistien s„„tilasta 07008 % 144 MHz:n alueen kaukoyhteyksi„ mahdollistavat 07008A - hypyt maanpinnan ja F-kerroksen v„lill„ 07008B - heijastumat avaruusromusta 07008C + meteorisironnat 07008D + revontulet 07009 % VHF-alueen kaukoyhteyksi„ mahdollistavat 07009A + amat””risatelliitit 07009B + maanpintaa l„hell„ olevan troposf„„rin h„iri”t 07009C - VHF-alueen radioaaltojen taipuminen maanpinnan mukaisesti 07009D - tulivuorenpurkausten ilmakeh„„n sy”ksem„t p”lypilvet 07010 % Kun tavoittelet kaukoyhteyksi„ 144 MHz:n alueella, voit 07010A + hy”dynt„„ sporaadisen E:n aiheuttamaa heijastusta 07010B + pit„„ EME-yhteyksi„ 07010C - hy”dynt„„ F-kerroksen heijastumia 07010D + hy”dynt„„ erilaisia troposf„„risi„ etenemismuotoja 07011 % HF-alueen kaukoyhteydet muodostuvat yleens„ 07011A + heijastumista F-kerroksessa 07011B - yhteyksist„ revontuliheijastuman kautta 07011C - troposf„„risen„ etenemisen„ 07011D - kasvattamalla antennin l„ht”kulmaa 07012 % VHF-alueen radioaaltojen etenemiseen voi vaikuttaa 07012A + meteorisadepilvi 07012B + v„limaastoon sattuva metallinen masto 07012C + vuorenrinne 07012D + ionosf„„rin E-kerroksen voimakas ionisoituminen 07013 % Revontulet 07013A + saattavat vaikuttaa VHF-alueen etenemiseen 07013B - eiv„t vaikuta lainkaan radioaaltoihin 07013C + mahdollistavat ylipitki„ yhteyksi„ VHF-taajuuksilla 07013E - vaikuttavat parantavasti HF-alueen DX-yhteyksien syntymiseen 07014 % Kaukoyhteyksi„ syntyy VHF-/UHF-taajuuksilla 07014A - aina ionosf„„rin F-kerroksen avulla 07014B + troposf„„rin kanavoitumisilmi”n avulla 07014C + ionosf„„rin E-kerroksen tilap„isen voimakkaan ionisoitumisen avulla 07014D - ionosf„„rin D-kerroksen voimakkaan ionisoitumisen avulla 07015 % Ionosf„„rin F-kerros 07015A - mahdollistaa aina pitk„t VHF-yhteydet 07015B - on alin ionosf„„rin kerroksista 07015C + heijastaa mm 21 MHz taajuuksia takaisin maanpinnalle 07015D + p„„st„„ avaruuteen 433 MHz taajuudet 07016 % Kuuntelet 432 MHz kelimajakkaa. Kuulet sen „„nenlaadun muuttuvan k„hisev„ksi signaaliksi. Kyseess„ saattaa olla 07016A - voimistuva troposf„„risen etenemisen keli 07016B - voimistuva meteorisirontaan perustuva eteneminen 07016C + revontulista johtuva ilmi” 07016D - kuun aiheuttama heijastus 07017 % Haluat pit„„ p„iv„saikaan yhteyden noin 200 - 300 km et„isyydelle. Yhteydelle edullinen taajuusalue on 07017A - 14 MHz 07017B - 28 MHz 07017C + 3,5 MHz 07017D - 21 MHz 07017E + 80 m 07017F - 10 m 07017G - 20 m 07017H - 15 m 07018 % Haluat talviaikana y”ll„ pit„„ yhteyksi„ Eurooppaan. Yhteydelle edullinen taajuusalue on 07018A - 28 MHz 07018B - 21 MHz 07018C + 7 MHz 07018D - 1296 MHz 07018E + 3,5 MHz 07018F - 20 m 07018G + 40 m 07018H - 15 m 07019 % DX-yhteyksien saamiseen HF-alueella vaikuttaa olennaisesti 07019A - heijastumatta etenev„ maa-aalto 07019B - radioaaltojen heijastuminen meteoriparvien ionisoituneista vanoista 07019C - radioaaltojen heijastuminen kuusta 07019D + radioaaltojen heijastuminen ionosf„„rist„ 07020 % DX-yhteyksien saamiseen VHF-alueella vaikuttaa 07020A - heijastumatta etenev„ maa-aalto eli pinta-aalto 07020B + radioaaltojen heijastuminen meteoriparvien ionisoituneista vanoista 07020C + radioaaltojen heijastuminen kuusta 07020D + radioaaltojen heijastumisesta troposf„„rin s„„inversioista 07021 % Haluat pit„„ DX-yhteyksi„ VHF/UHF-alueella FM:ll„. Tavallinen etenemismuoto on 07021A - heijastumatta etenev„ maa-aalto 07021B - radioaaltojen heijastuminen meteoriparvien ionisoituneista vanoista 07021C - radioaaltojen heijastuminen kuusta 07021D + radioaaltojen heijastumisesta troposf„„rin s„„inversioista 07022 % Haluat pit„„ DX-yhteyksi„ HF-alueilla. T„rke„ tekij„ on 07022A + vuoden ja vuorokauden aika 07022B - heijastuminen E-kerroksesta 07022C + heijastuminen F-kerroksesta 07022D + matalan l„ht”kulman omaava antenni 07024 % Kotimaan yhteyksiss„ vaikuttava tekij„ 3,5 MHz alueella on 07024A + signaalin vaimeneminen D-kerroksessa 07024B + radioaaltojen heijastuminen F-kerroksesta 07024C + antennin l„ht”kulma 07024D + vuorokauden aika 07025 % Tavanomaisten yhteyksien saamisessa UHF-alueella vaikuttava tekij„ on 07025A - radioaaltojen heijastuminen kuusta 07025B - aurinkopilkkujen vaihtelu 07025C + heijastumatta etenev„ maa-aalto 07025D + antenni 07027 % DX-yhteyksien saantiin HF-alueilla vaikuttaa 07027A - heijastuminen kuusta 07027B + heijastuminen maasta 07027C + heijastuminen merest„ 07027D + heijastuminen F-kerroksesta 07028 % T„rkein HF-alueiden keleihin vaikuttava tekij„ on heijastuminen 07028A - revontulista 07028B - D-kerroksesta 07028C - E-kerroksesta 07028D + F2-kerroksesta 07029 % Haluat pit„„ yhteyksi„ Ranskaan. Olennaista on, ett„ 07029A + valitset alueen keliolosuhteiden mukaan 07029B - k„yt„t vain taajuusmodulaatiota (FM) 07029C - antennissasi on matala l„ht”kulma 07029D - k„yt„t aina mahdollisimman suurta l„hetystehoa 08000 * Mittaaminen 08001 % Haluat mitata radiol„hettimen virtal„hteest„ ottaman virran. Tarvitset 08001A - volttimittarin, joka on kytketty virtal„hteeseen rinnan l„hettimen kanssa 08001B - volttimittarin, joka on kytketty virtal„hteeseen sarjaan l„hettimen kanssa 08001C + ampeerimittarin, joka on kytketty virtal„hteeseen sarjaan l„hettimen kanssa 08001D - mittarin, joka on kytketty virtal„hteeseen rinnan l„hettimen kanssa 08002 % Mittaat radiol„hettimen virtal„hteest„ ottamaa virtaa mittarilla, joka on kytketty sarjaan l„hettimen kanssa. Mittari kolahtaa tappiin, kun kytket l„hettimen p„„lle. N„ytt„m„n saamiseksi tarvitset 08002A - sarjavastuksen mitta-alueen laajentamiseen 08002B + sivuvastuksen mitta-alueen laajentamiseen 08002C - pidemm„t mittajohtimet, jotta virta voi tasaantua 08002D - jonkin muun mittarin, koska t„m„ mittari ei sovellu suuren virran mittaamiseen mill„„n apukytkenn„ll„ 08003 % On totta, ett„ 08003A + oskilloskoopilla voidaan mitata j„nnitteen suuruutta ja mahdollista taajuutta. 08003B - digitaalimittari soveltuu analogista mittaria paremmin viritysmittauksiin, joissa etsit„„n j„nnitteen „„riarvoja 08003C - digitaalimittari on aina tarkempi kuin liikkuvalla osoittimella varustettu analogiamittari 08003D + halutessasi laajentaa virtamittarin mitta-aluetta tarvitset sivu- eli shunttivastuksen 08004 % On totta, ett„ 08004A - taajuuslaskuri osoittaa oikean taajuuden, kun se on kytketty SSB-puhel„hettimen sy”tt„m„„n keinokuormaan 08004B - helpoin tapa selvitt„„ SSB-l„hettimen l„hetystaajuus taajuuslaskurilla on moduloida l„hetint„ voimakkaalla ja taajuudeltaan suuresti vaihtelevalla signaalilla 08004C + taajuuslaskurilla voi mitata moduloimattoman AM-, FM- tai CW-l„hettimen l„ht”taajuuden 08004D - taajuuslaskurilla voi suoraan mitata SSB-l„hetteen kantoaaltotaajuus 08005 % Tarvitset virtamittaria noin 20 A tasavirran mittaamiseen. Volttimittarilla, jossa on 0-20 mV tasaj„nnitealue 08005A - et voi mill„„n menetelm„ll„ mitata 20 A virtaa 08005B + saat selville virran, kun kytket kuorman kanssa sarjaan 1 milliohmin 0,5 W vastuksen ja mittaat vastuksen yli vaikuttavan j„nnitteen 08005C - saat selville virran, kun kytket kuorman rinnalle 1 milliohmin 0,5 W vastuksen ja mittaat vastuksen yli vaikuttavan j„nnitteen 08005D - saat selville virran, kun kytket kuorman kanssa sarjaan 20 ohmin 0,5 W vastuksen ja mittaat vastuksen yli vaikuttavan j„nnitteen 08006 % Nykyisiss„ yleismittareissa on usein dioditestaus-, resistanssi- ja kapasitanssimittausalueita. K„yt„t hyv„ksi n„it„ yleismittarin ominaisuuksia etsiess„si viallista komponenttia piirilevylt„. 08006A - Voit suorittaa mittaukset piirilevyn ollessa j„nnitteinen, koska j„nnitel„hde on vain 9 V neppariparisto. 08006B + Oikean mittaustuloksen varmistamiseksi kytkenn„n on oltava j„nnitteet”n ja mitattavan komponentin mieluummin irti piirilevyst„ mittauksen aikana. 08006C + Ennen elektrolyyttikondensaattorin mittausta on varmistettava, ettei siin„ ole s„hk”varausta. 08006D - Voit tarkistaa diodien toiminnan ainoastaan, mik„li piirilevy on j„nnitteinen. 08007 % Kiertok„„mimittarissa on kaksi asteikkoa, 0 - 50 V ja 0 - 1 A. Ilman apuv„lineit„ voit sill„ mitata 08007A + tasavirtaa 08007B - vaihtovirtaa 08007C + tasaj„nnitett„ 08007D - vaihtoj„nnitett„ 08008 % Yleismittarisi on AVO-tyyppi„. Voit sill„ mitata 08008A + tasaj„nnitteit„ ja -virtoja 08008B + pientaajuisia vaihtoj„nnitteit„ ja -virtoja 08008C + vastuksia 08008D - suurtaajuista tehoa 08009 % Oskilloskoopilla voit mitata 08009A + tasaj„nnitett„ 08009B - tasavirtaa 08009C + vaihtoj„nnitett„ 08009D - vaihtovirtaa 08009E + neli”aaltoa 08010 % Oskilloskoopin kaistaleveydeksi on ilmoitettu 10 MHz. Mit„ voit sanoa sen n„ytt„m„st„, kun mittaat 14 MHz signaalia? 08010A - Ei n„ytt”„ lainkaan. 08010B - Oskilloskooppi ei tahdistu. 08010C + Amplitudiarvo ei ole oikea. 08010D + Signaalin taajuutta ei pysty mittaamaan tarkasti. 08011 % SWR-mittarilla mitataan 08011A - antennin vahvistusta 08011B - SSB-signaalin kantoaaltovaimennusta 08011C - antennin Q-arvoa 08011D - kohinalukua 08011E + seisovan aallon suhdetta 08012 % Tasaj„nnitemittarin sis„inen vastus tehd„„n mahdollisimman suureksi, jotta 08012A - pariston j„nnite mitattaisiin l„hes kuormittamattona 08012B + mittari ei kuormittaisi mitattavaa piiri„ 08012C - mittari ei vioittuisi, jos navat kytket„„n vahingossa v„„rin 08012D - sill„ voitaisiin mitata my”s suurtaajuista j„nnitett„ 08013 % Kun mittaat 230 V verkkoj„nnitett„ oskilloskoopilla, saat huipusta huippuun arvoksi 08013A - 163 V 08013B - 230 V 08013C - 460 V 08013D + 650 V 08014 % Kun mittaat oskilloskoopilla RF-signaalia, 08014A + t„ytyy n„yt”lle saada v„hint„„n puolen jakson t„ydellinen kuva, jotta pystyt mittaamaan signaalin j„nnitteen 08014B + j„nnitteen voi m„„ritt„„ verhok„yr„st„ 08014C - mik„ tahansa oskilloskooppi soveltuu HF-alueen signaalien j„nnitteiden mittaukseen 08014D - j„nnitteet n„kyv„t n„yt”ll„ tehollisarvoina 08015 % Seisovan aallon suhde (SWR) on parhaimmillaan 08015A - 0:0 08015B - 1:0 08015C + 1:1 08015D - 0:1 08016 % Haluat mitata antenniin menev„„ virtaa 7 MHz taajuusalueella. Sen voit mitata 08016A - digitaalisella yleismittarilla 08016B + termoristimittarilla 08016C - kiertok„„mimittarilla 08016D - py”rrevirtamittarilla 08017 % RF-oskillaattorin taajuus on mitattavissa tarkasti 08017A - tavallisella oskilloskoopilla 08017B + taajuuslaskurilla, jonka mittausalue riitt„v„n laaja 08017C - radiotaajuisella volttimittarilla 08017D - aaltomittarilla 08018 % Kun tasavirtamittarilla mitataan suurempia tasavirtoja, kuin mihin se on tarkoitettu, on mittariin liitett„v„ 08018A - sarjavastus 08018B - tasasuuntaja 08018C + sivu-(shuntti-)vastus 08018D - mittausmuuntaja 08018E - rinnakkaiskapasitanssi 08020 % Seisovanaallonsuhteen mittarilla mitataan 08020A - l„hettimen p„„teasteeseen seisomaan j„„neiden radioaaltojen m„„r„„ 08020B - radioaallon tarkkaa pituutta 08020C + antennikaapelin ja antennin sy”tt”pisteen v„list„ sovitusta 08020D - kaasut„ytteisen antennikaapelin painetta 09000 * H„iri”t ja niiden ehk„iseminen 09001 % Harmonisten v„r„htelyjen p„„sy antenniin voidaan est„„ 09001A - siirtym„ll„ taajuusmodulaatiosta yksisivukaistamodulaatioon 09001B - siirtym„ll„ k„ytt„m„„n putkia puolijohteiden tilalla 09001C - pienent„m„ll„ antennin seisovan aallon suhdetta 09001D + k„ytt„m„ll„ alip„„st”suodinta sy”tt”johdossa 09002 % Kun l„het„t 28 MHz:ll„, naapurisi TV-kuva h„iriytyy. H„iri”n voit poistaa: 09002A - Ylip„„st”suotimella (rajataajuus 30 MHz) l„hettimess„si 09002B - Alip„„st”suotimella (rajataajuus 30 MHz) h„iriintyv„n vastaanottimen antenniliit„nn„ss„. 09002C + Alip„„st”suotimella (rajataajuus 30 MHz) l„hettimess„si. 09002D + mahdollisesti verkkokuristimella l„hettimess„. 09003 % Naapurisi TV-kuvassa on l„hes aina lumisadetta ja haamukuvia, vaikka h„nell„ on k„yt”ss„„n tuliter„, postimyynnist„ hankittu sis„antenni. H„n k„„ntyy puoleesi tiet„en sinut radioamat””riksi ja kysyy neuvoa. Oikea tapa l„hte„ liikkeelle asian hoidossa on : 09003A - kertoa, ett„ asia ei kuulu sinulle ollenkaan 09003B + suositella naapurillesi kunnollisen ulkoantennin asennusta 09003C - my”nt„„, ett„ syy on radioamat””rilaitteissasi ja lopettaa radioamat””riharrastus ainakin tilap„isesti 09003D - asentaa naapurisi television verkkojohtoon kuristin 09004 % UHF-taajuuksilla ty”skennelt„ess„ 09004A - ei koskaan tarvita suodinpiirej„ 09004B + k„ytet„„n ylip„„st”suodinta l„hettimen sy”tt”johdossa VHF-alueen TV-h„iri”iden poistoon 09004C - auttaa TV-taajuudelle viritetty kaistap„„st”suodin l„hettimen antennilinjassa TV-h„iri”n poistamisessa 09004D - voi ULA-radioon tulevat h„iri”t poistaa alip„„st”suotimella l„hettimen antennilinjassa 09005 % 21 MHz l„hettimen TV:hen aiheuttamien h„iri”iden poistamisessa 09005A - auttaa alip„„st”suotimen asentaminen l„hettimen liitosjohtoihin 09005B + auttaa ylip„„st”suotimen asentaminen TV:n eteen 09005C + saattaa televisioantennin vaippavirran katkaisu yksin auttaa h„iri”n poistamisessa 09005D + voi syyllinen olla televisioantennissa oleva laajakaistavahvistin 09006 % 70 cm amat””rialueella toimiva l„hettimesi h„iritsee naapurisi yleisradiovastaanottoa ULA-alueella. H„iri”n vaimentamiseksi kannattaa asentaa 09006A - naapurisi vastaanottimen antennikoskettimeen noin 150 MHz ylip„„st”suodattimen 09006B - l„hettimesi antennikoskettimeen noin 150 MHz alip„„st”suodattimen 09006C + naapurisi vastaanottimen antennikoskettimeen noin 150 MHz alip„„st”suodattimen 09006D - l„hettimesi antennikoskettimeen noin 150 MHz kaistanp„„st”suodattimen 09007 % H„iri”it„ naapurin TV-vastaanottimeen voi aiheuttaa 09007A + huono tai hapettunut liitos naapurin TV-antennissa 09007B + huono tai hapettunut liitos omassa antennissasi 09007C + l„hettimesi huono tai puuttuva maadoitus 09007D + l„hettimesi p„„teasteen yliohjautuminen 09008 % Huonosti tehty tai puuttuva verkkok„ytt”isen l„hettimen maadoitus saattaa aiheuttaa mm. 09008A + s„hk”iskuvaaran 09008B - suurtaajuisen energian siirtymisen antenniin 09008C + h„iri”it„ omassa tai naapurin TV-vastaanottimessa 09008D - koronapurkauksen omassa tai naapurin TV-vastaanottimessa 09009 % L„hetteesi aiheuttaa h„iri”it„ naapurisi TV-vastaanottimeen. H„iri”it„ voit v„hent„„ 09009A + k„ytt„m„ll„ pienemp„„ l„hetystehoa 09009B + tarkistamalla ja uusimalla kaikki huonot antenniliitokset omissa antenneissasi ja naapurisi TV-vastaanottimeen liitetyss„ antennissa 09009C + tarkistamalla, ett„ l„hettimesi on varmasti kunnossa 09009D - pyyt„m„ll„ poliisilta virka-apua naapurin TV-vastaanottimen takavarikoimiseksi ja sen k„yt”n est„miseksi. 09010 % Yliaallot 09010A + ovat v„r„htelyj„, joiden taajuus on perustaajuuden jokin monikerta 09010B - ovat aina haitallisia ilmi”it„ 09010C + saattavat aiheuttaa h„iri”it„ esimerkiksi TV vastaanottimiin 09010D - voidaan yleensä poistaa tai vaimentaa esimerkiksi ylip„„st”suodattimella. 09011 % Ty”skentelet CW:ll„ 3,5 MHz taajuusalueella. Muutaman kilometrin p„„ss„ asuva radioamat””ri soittaa sinulle ja ilmoittaa kuulevansa sinut erinomaisesti 7 MHz:ll„. T„ll”in 09011A - toisen amat””rin vastaanotin on selv„sti viallinen 09011B + syyn„ on se, ett„ l„hettimest„si l„htee toivotun l„hetteen lis„ksi h„iri”l„hetteen„ ainakin sen toinen harmoninen 09011C - voit poistaa h„iri”n kytkem„ll„ alip„„st”suodattimen toisen amat””rin vastaanottimeen 09011D + l„hettimesi alip„„st”suodin ei vaimenna riitt„v„sti 7 MHz:ll„ 09012 % Kuuntelet s„hk”tyst„ ja toteat, ett„ vasta aseman CW-l„hete kuuluu selvin„ napsahduksina useamman kHz:n p„„ss„ vasta-aseman k„ytt„m„st„ taajuudesta. 09012A + Kyseess„ on avainiskut eli klikki. 09012B - Vika on useimmiten omassa vastaanottimessasi. 09012C + Avainiskut voi poistaa tai saada v„h„isiksi avainnussuotimella. 09012D + Ilmi” johtuu siit„, ett„ vasta-aseman l„hetin aktivoituu liian nopeasti sen j„lkeen, kun avainta on painettu. 09013 % Kun painat s„hk”tysavainta tai puhut mikrofoniin, kirkastuvat l„hettimesi asteikko- ja muut valot huomattavasti. Syyn„ voi olla 09013A + huono sovitus antenniin, jolloin SWR on hyvin suuri 09013B + puuttuva tai huono l„hettimen maadoitus 09013C + suurtaajuisen tehon p„„seminen j„nnitel„hteeseen verkko- tai liit„nt„johdon kautta ja tasasuuntautuminen j„nnitel„hteen sis„ll„ 09013D - ei mik„„n: ilmi” on t„ysin normaali ja toivottavakin. 09014 % Suurtaajuisen tehon siirtyminen s„hk”verkkoon 09014A - on radioamat””ritoiminnassa nimen omaan toivottavaa radioyhteyksien saamiseksi 09014B + voidaan est„„ verkkosuodattimella 09014C - lis„„ntyy, kun verkkojohto kierret„„n ferriittisauvan tai toroidin ymp„rille 09014D - ei yleens„ ole asia, josta kannattaisi murehtia mill„„n tavalla 09015 % Tietokone 09015A + saattaa h„iriinty„ jo muutaman watin tehoisista l„hettimist„ 09015B - h„iriintyy pelk„st„„n pulssil„hetteist„ 09015C + saattaa h„irit„ jopa UHF-alueen vastaanottimia 09015D + sis„lt„„ piirej„, jotka muodostavat hyvin jyrkk„reunaisia pulsseja 09016 % Suurtaajuisissa virityspiireiss„ k„ytet„„n h„iri”n vaimentamiseen 09016A - elektrolyyttikondensaattoreita 09016B - tantaalikondensaattoreita 09016C + keraamisia kondensaattoreita 09016D - kapasitanssidiodeja 09017 % Liian kapeasta v„litaajuuden kaistaleveydest„ SSB-vastaanotossa seuraa, ett„ 09017A - h„iri”t ja kohina lis„„ntyv„t 09017B - ei aiheudu ainakaan mit„„n haittaa 09017C + puheen ymm„rrett„vyys huononee 09017D - CW-signaalit alkavat kuulua l„pi 09018 % Naapurisi TV h„iriintyy HF-alueen signaaleista, vaikka se on liitetty suojatulla kaapelilla antenniin. T„m„ voi johtua siit„, ett„ 09018A - koaksiaalin sis„langan paksuus on sama kuin amat””riantennin sy”tt”johdossa 09018B + amat””riantennin l„hikent„ss„ TV:n antennikaapelin vaippa toimii antennina amat””ritaajuuksille 09018C - TV-antennin valkoinen muovieriste absorboi amat””ritaajuuksia 09018D - TV-antennin elementtej„ ei ole yleens„ suojattu koaksiaalikaapelilla 09019 % ULA-vastaanottimeen on liitetty ylip„„st”suodin, jonka rajataajuus on 28 MHz. T„m„n takia 09019A - ULA-alue vaimenee huomattavasti 09019B + suodin est„„ alle 28 MHz taajuuksien p„„syn vastaanottimeen 09019C + ULA-alueen vastaanotto on suotimen kanssa mahdollista 09019D - ULA-alueen vastaanotto ei ole mahdollista 09020 % Naapurin radiolaitteesta alkaa kuulua napsuttelua, kun s„hk”t„t. Toteat, ettei radion voimakkuudens„„din vaikuta asiaan, joten 09020A - h„iri” tulee selv„sti keskusantennista 09020B - radion etuaste ei todenn„k”isesti kest„ voimakasta RF-kentt„„ ja tukkeutuu 09020C - vastaanottimen automaattinen vahvistuksen s„„t” yliohjautuu 09020D + h„iri” menee todenn„k”isesti suoraan pientaajuusasteelle, ja ferriittikuristin kaiutinlinjassa voi poistaa h„iri”n 09021 % 70 cm l„hettimesi tukkii NMT450-tukiaseman vastaanottimen. H„iri”n poistamiseksi kannattaa muun muassa 09021A - asentaa ylip„„st”suodin l„hettimesi per„„n 09021B - pyyt„m„„ ensin Tele„ asentamaan alip„„st”suodattimet omiin vastaanottimiinsa 09021C + asentaa alip„„st”suodin l„hettimesi per„„n 09021D + asentaa kaistanestosuodin NMT:n taajuudelle l„hettimesi per„„n 10000 * S„hk”turvallisuus 10001 % Suojakosketinpistotulppa 10001A - Suojakosketinpistotulppaa k„ytet„„n II-suojaluokan laitteissa. 10001B + Verkkojohdon keltavihre„raitainen osajohdin kytket„„n pistotulpan suojakoskettimeen. 10001C - Suojakosketinpistotulppaa k„ytett„ess„ suojapiiri ja virtapiiri sulkeutuvat samanaikaisesti. 10001D + Silt„ varalta, ett„ verkkojohto irtoaa pistotulpasta, tulee suojajohdin (keltavihre„raitainen) liitt„„ siten, ett„ se irtoaa viimeiseksi. 10002 % K„ytt”maadoitus 10002A + Useamman laitteen k„ytt”maadoitusta varten tarvitaan maadoituskisko, josta k„ytt”maadoitusjohdot haaroitetaan eri laitteisiin. 10002B - K„ytt”maadoitusjohdon saa liitt„„ laitteeseen helposti huoltoa varten irrotettavalla liittimell„, esim. banaanikoskettimella. 10002C + K„ytt”maadoitusjohdon saa liitt„„ laitteeseen ty”kaluk„ytt”isell„ ruuviliitoksella. 10002D - Ruuviliitoksella kiinnitett„v„n k„ytt”maadoitusjohdon saa ketjuttaa laitteesta toiseen (sarjamaadoitus). 10003 % On totta, ett„ 10003A - verkkokytkimen vipu saa olla metallia 10003B + verkkokytkimen on oltava kaksinapainen 10003C - radioamat””rilaitteet kuuluvat yleens„ II-suojaluokkaan, jossa laitteen kotelo on suojamaadoitettu 10003D - verkkojohdon vedonpoistolaite saa olla metallia 10003E + omatekoisten laitteiden on t„ytett„v„ S„hk”turvallisuusm„„r„ykset 10004 % On totta, ett„ 10004A + laitteen j„nnitteiset osat on suojattava koteloimalla ja maadoittamalla laite 10004B - avorakenteisen verkkovirtal„hteen saa sijoittaa lattialle p”yd„n alle, jos lattia on erist„v„ 10004C + II-suojaluokassa k„ytet„„n k„ytt”eristyst„ vahvistavaa lis„eristyst„ 10004D - III-suojaluokan turvallisuus perustuu suojamaadoituksen k„ytt””n 10005 % On totta, ett„ 10005A + jatkojohto ei saa muuttaa laitteen suojaluokkaa 10005B + suojakosketinpistotulpalla varustetun jatkojohdon pit„„ olla poikkipinnaltaan v„hint„„n 1,5 neli”millin kaapelia 10005C - jatkojohdon k„ytt” on kielletty radioamat””rilaitteissa 10005D + II-suojaluokan jatkojohdon saa liitt„„ I-suojaluokan pistorasiaan 10006 % On totta, ett„ 10006A - itsetehdyt radiolaitteet kuuluvat II-suojausluokkaan 10006B - k„ytt”j„nnitteen ollessa 12 V ei voi aiheutua palovaaraa 10006C - maadoitusvastuksen tulee olla mahdollisimman suuri 10006D - maadoituselektrodin liitosjohdon poikkipinta-ala saa olla 4 neli”millimetri„ 10007 % On totta, ett„ 10007A + pistokoskettimen tulpan irrotessa liit„nt„johdosta on keltavihre„raitaisen johtimen irrottava viimeisen„ 10007B - tasasuuntajan suodinosaa ei tarvitse varustaa purkausvastuksella, jos laitteen toisioj„nnite on yli 42 V 10007C + verkkokytkimen on oltava kaksinapainen 10007D - radioamat””rilaitteet kuuluvat 0-suojausluokkaan, johon kuuluvat vaarattomissa k„ytt”olosuhteissa k„ytett„v„t laitteet 10008 % On totta, ett„ 10008A - pistokoskettimen tulpan irrotessa liit„nt„johdosta on mustan johtimen irrottava viimeisen„ 10008B + tasasuuntaajan suodinosaa ei tarvitse varustaa purkausvastuksella, jos laitteen toisioj„nnite on alle 42 V 10008C - verkkokytkimen on oltava yksinapainen 10008D - verkkoon liitett„v„t radioamat””rilaitteet kuuluvat 0-suojausluokkaan 10009 % On totta, ett„ 10009A - pistokoskettimen tulpan irrotessa liit„nt„johdosta on punaisen johtimen irrottava viimeisen„ 10009B + verkkok„ytt”isiss„ radioamat””rilaitteissa k„ytet„„n SUKO-pistotulppaa 10009C + verkkokytkimen on oltava kaksinapainen 10009D + itserakennetut radioamat””rilaitteet kuuluvat I-suojausluokkaan 10010 % S„hk”turvallisuusm„„r„ykset eiv„t salli vaarallisia verkkoj„nnitteit„ 10010A + II-suojaluokan radiolaitteen kotelossa maahan n„hden 10010B + radiolaitteen liittimiss„, jotka on tarkoitettu signaalien siirtoon 10010C + lanka-antennissa 10010D + antenniliittimess„ 10011 % Verkkojohtimen suojamaadoitusjohdin liitet„„n laitteeseen 10011A + koneruuvilla ja liittimell„ 10011B - siten, ett„ verkkojohto voidaan vaihtaa ilman esivalmistelua 10011C + siten, ett„ sen liitin on l„hell„ virtajohtimien liittimi„ 10011D - peltiruuvilla 10013 % Verkkokytkin 10013A + on mitoitettava siten, ett„ se kykenee vaaraa aiheuttamatta kytkem„„n ja katkaisemaan kuormitusvirran 10013B - saa olla nimellisvirraltaan pienempi kuin edell„ oleva ylivirtasuoja 10013C + on varustettava kilvell„, jossa kiinniasento on osoitettava merkill„ I ja aukiasento merkill„ 0. 10013D - on varustettava kilvell„, jossa merkint”j„ "kiinni" ja "auki" k„ytet„„n asennon osoitukseen 10014 % Pistokytkin 10014A - tarkoittaa laitteen verkkoliit„nt„„ yleens„ 10014B - tarkoittaa II-luokan ns. Euro-pistotulppaa 10014C + on teht„v„ rakenteeltaan kosketussuojatuksi 10014D + tarkoittaa pistotulppaa ja pistorasiaa 10015 % Verkkopistotulppa 10015A + tulee valita laitteen suojaluokan mukaan 10015B + ei saa olla yhteinen yht„ useammalle verkkojohdolle 10015C - on rakenteeltaan sellainen, ett„ suojajohdin irtoaa ensimm„isen„, kun verkkojohto irtoaa pistotulpasta 10015D + saa olla mitoitettu suuremmalle virralle kuin verkkojohto 10016 % Kostea tila 10016A + voi olla palo- ja r„j„hdysvaarallinen 10016B + ei sovi s„hk”verkkoon kytketyn radioamat””riaseman sijoituspaikaksi 10016C + edellytt„„ vain kosteuden kest„vien s„hk”laitteiden k„ytt„mist„ 10016D + saa olla k„siradiopuhelimen k„ytt”paikka 10017 % II-suojaluokan laitteen 10017A + metalliosia ei saa suojamaadoittaa 10017B + saa liitt„„ I-suojaluokan pistorasiaan 10017C - kuori ei saa olla metallia 10017D + verkkojohto ja verkkopistotulppa ovat kokonaisuus, josta verkkopistotulppaa ei voi vaihtaa erikseen 10018 % Maadoittamisessa on tiedett„v„, ett„ 10018A + k„ytt”maadoitusjohdon saa tarvittaessa jatkaa puristus-, hitsaus- tai kovajuotosliitoksella 10018B + maadoituselektrodi saa olla 0,7 m syvyyteen asennettu 10 metrin mittainen 16 neli”millin kuparijohdin 10018C - maadoituselektrodi saa olla messinkijohdin 10018D + maadoituselektrodi saa olla johtavin liitoksin tehty metallinenvesijohto 10019 % Liit„nt„johdon 10019A + osajohtimien v„rit I-suojaluokassa ovat keltavihre„raitainen, sininen ja ruskea 10019B - muunv„risen osajohtimen saa merkit„ keltavihre„raitaisella teipill„ ja k„ytt„„ suojajohtimena, mik„li ei ole k„ytett„viss„ kaapelia, jossa olisi keltavihre„raitainen osajohdin 10019C - ulkok„ytt””n voi tehd„ PVC-muovikaapelista 10019D + johtimen poikkipinta on mitoitettava virran mukaisesti 10020 % Kosketusj„nnite 10020A + tarkoittaa kahden kohdan v„list„ kosketeltavissa olevaa j„nnitett„ 10020B - on t„ysin vaaraton 10020C + voi tarkoittaa my”s askelj„nnitett„ 10020D + voidaan tehd„ vaarattomaksi suojaamalla j„nnitteiset osat koteloimalla 10021 % Suurtaajuinen s„hk” 10021A + voi aiheuttaa kosketeltaessa palovammoja 10021B - on erityisen vaarallinen syd„melle 10021C - on t„ysin vaaraton 10021D + voi esiinty„ paikoissa, joissa on tasaj„nnitett„ 10022 % III-suojaluokan laite 10022A - toimii 230 voltin verkkoj„nnitteell„ 10022B + toimii suojaj„nnitteell„ 10022C - on suojamaadoitettu 10022D + toimii enint„„n 42 voltin tasaj„nnitteell„ 10023 % Antenniasioissa on totta, ett„ 10023A - eristetyst„ johdosta valmistettu lanka-antenni saa olla 230 voltin 1-vaiheisen virtajohdon yl„puolella, jos et„isyys pystysuunnassa on suurempi kuin kymmenen metri„ 10023B + antennimasto on suojattava k„ytt”maadoituksella salaman iskua varalta 10023C + antennissa ei saa esiinty„ vaarallisia, pientaajuisia vaihtoj„nnitteit„ 10023D + antennirakenteet on sijoitettava niin, ettei antennia voi vahingossa koskettaa 10024 % Suojaerotus 10024A + tarkoittaa erityisen suojaerotusmuuntajan k„ytt”„ 10024B + edellytt„„, ett„ suojaerotusmuuntaja saa huoltotilanteessa sy”tt„„ vain yht„ kulutuskojetta 10024C - vaatii, ett„ suojaerotusmuuntajan toisioj„nnite saa olla enint„„n 24 V 10024D - tarkoittaa erityisen vikavirtakytkimen k„ytt”„ 10025 % Maadoittaminen 10025A + tarkoittaa laitteen tai sen osan liitt„mist„ maadoituselektrodiin 10025B + ei ole tarpeen II- eik„ III-suojaluokissa 10025C + on v„ltt„m„t”n I-suojaluokassa 10025D - ei ole tarpeen I-suojaluokassa 10026 % Suojaj„nnite 10026A + edellytt„„, ettei siirrett„v„n kojeen johdossa ole suojamaata 10026B - tekee ylikuormitussuojan tarpeettomaksi 10026C - sallii k„ytt„„ tavallista verkkopistotulppaa 10026D + vaatii erikoispistotulpan k„ytt„mist„ 10027 % Vikavirtakytkin 10027A - toimii 0- ja vaihejohtimien ylivirtaan perustuen 10027B + toimii 0- ja vaihejohtimien virtaeroon (summavirta) perustuen 10027C + on itsetoimiva 10027D + ei ole v„ltt„m„t”n radioamat””riasemalla 10028 % On syyt„ muistaa, ett„ 10028A + aseman omistaja on vastuussa sen s„hk”turvallisuudesta 10028B + s„hk” on lapsille vaarallinen 10028C + oikeat elvytystoimenpiteet on syyt„ opetella ennakolta 10028D + s„hk”iskusta tajunnan menett„nyt voidaan elvytt„„ 10029 % On t„rke„„ tiet„„, ett„ 10029A + verkkoj„nnitteinen (230 V) s„hk”isku on aina hengenvaarallinen 10029B + rintakeh„n kautta (esim. k„dest„ k„teen) kulkeva verkkos„hk”virta on erityisen vaarallinen 10029C + s„hk”iskun vaara syntyy laitetta huollettaessa, jos pistokytkin on kytkettyn„ pistorasiaan 10029D + putkivahvistimen anodij„nnitteest„ (tasaj„nnite) voi saada hengenvaarallisen s„hk”iskun 10030 % Isotehoista 12 voltin tasavirtal„hdett„ 10030A + k„sitelt„ess„ oikosulku 12 voltin virtapiiriss„ on vaarallinen 10030B + saa k„ytt„„ useiden laitteiden samanaikaiseen virransy”tt””n 10030C + ei tulisi k„ytt„„, jos j„nnitteen s„„t”piiri on vaurioitunut 10030D - ei voi korvata 12 voltin akulla 10031 % Paristoista on hyv„ tiet„„, ett„ 10031A + jotkut paristoista ovat ongelmaj„tett„ 10031B - paristo kest„„ hyvin pitk„aikaistakin oikosulkua 10031C + uusittavien paristojen s„hk”energian hinta on huomattava 10031D + alkaliparisto kuumenee huomattavasti oikosuljettuna 10032 % Verkkok„ytt”isen laitteen k„ytt”olosuhteet ovat 10032A - vaarattomat, jos s„hk”laite on leikkikalu 10032B + vaaralliset, jos k„ytt”paikka on kostea, m„rk„ tai sy”vytt„vi„ aineita sis„lt„v„ 10032C + eritt„in vaaralliset, jos s„hk”laitetta joudutaan pitelem„„n k„sin johtavalla alustalla polvi- tai istuma-asennossa 10032D - vaarattomat, jos lattia on johtava tai osittain johtava 10033 % Verkkojohdon 10033A + osajohtimien on oltava yhteisen kulutusvaipan alla 10033B - osajohtimien v„rit II-suojaluokassa ovat punainen ja musta 10033C - osajohtimien v„ris„„nn”n noudattaminen ei ole v„ltt„m„t”nt„ omatekoisessa laitteessa 10033D + joka kuuluu II-suojaluokan laitteeseen, saa liitt„„ I- suojaluokan pistorasiaan 10034 % S„hk”asennuksista on m„„r„tty, ett„ 10034A - radioamat””ri saa tehd„ aseman tarvitsemia kiinteit„ s„hk”asennust”it„ 10034B + s„hk”ty”t ovat luvanvaraisia 10034C + radioamat””ri saa valmistaa itselleen radioamat””riaseman laitteita 10034D + riitt„v„n ammattitaidon omaava henkil” saa tehd„ s„hk”asennust”it„ valvonnan alaisena 10035 % Yleiseen s„hk”verkkoon kytkett„v„ss„ ja radioamat””riasemaan liitett„v„ss„ j„nnitel„hteess„ pit„„ aina 10035A + olla suojamaata lukuunottamatta kaikkinapaisesti erottava verkkokytkin 10035B - olla ulostuloj„nnitett„ osoittava ampeerimittari 10035C + ottaa huomioon S„hk”tarkastuskeskuksen antamat m„„r„ykset 10035D - olla erityinen purkausvastus, jos j„nnitel„hteen j„nnite ylitt„„ 100 mV 10036 % Olet suunnitellut ja tehnyt 3 kV j„nnitel„hteen lineaarista p„„tevahvistinta varten. T„ll”in 10036A + se on varustettava kytkimell„, joka katkaisee vaihe- ja nollajohtimet 10036B - sinun pit„„ tyyppihyv„ksytt„„ laite Telehallintokeskuksessa 10036C - laitteessa pit„„ olla ulostuloj„nnitett„ ilmaiseva j„nnitemittari 10036D - laitteen on aina kestett„v„ roiskevett„ 10037 % Kun lataat 600 mAh nikkeli-kadmiumakkua, 10037A + tulisi k„ytt„„ noin 60 mA latausvirtaa ja 14 tunnin latausaikaa 10037B - sinun ei tarvitse k„ytt„„ suojamaadoitettua tai -eristetty„ latauslaitetta 10037C - voit aina turvallisesti pikaladata akun noin tunnissa ns. 10C-virralla, joka t„ss„ on noin 60 A 10037D - akkuun merkittyj„ lataustietoja ei tarvitse ottaa huomioon 10038 % Suurtaajuisen j„nnitteen eteneminen s„hk”verkkoon voidaan est„„ 10038A - varustamalla virtal„hde purkausvastuksella 10038B - k„ytt„m„ll„ tasaj„nniteosassa suuria elektrolyyttikondensaattoreita 10038C - k„ytt„m„ll„ tasasuuntauksessa siltakytkent„„ 10038D + kytkem„ll„ muuntajan ensi”puolella esim. 3000 pF/3750 V kondensaattorit runkoon 10039 % Vaarallisten tasaj„nnitteiden p„„sy antenniin estet„„n 10039A + kytkem„ll„ antenni tankkipiiriin induktiivisesti 10039B + ottamalla antennisignaali tankkipiirist„ kapasitiivisesti riitt„v„n j„nnitekestoisella kondensaattorilla 10039C - k„ytt„m„ll„ l„hettimess„ suojaerotusmuuntajaa 10039D + maadoittamalla vikatapauksissa esiintyv„ tasaj„nnite suurtaajuus kuristimella 10040 % L„hettimen teho on 100 W, mutta k„ytt”j„nnite vain 13,8 V. T„ll”in 10040A + verkkolaitteessa tarvitaan purkausvastus 10040B - antennilaitteita ei tarvitse suojata kosketukselta 10040C + verkkolaitteen muuntajan ensi”ss„ tarvitaan sulake 10040D - l„hetint„ saa k„ytt„„ vain liikkuvassa autossa 10041 % Olet ostanut ulkomailta radiol„hettimen, jossa on kaksinapainen verkkojohto. Ennen k„ytt””nottoa on 10041A - verkkojohtoon asennettava lis„maadoitusjohdin laitteen rungon ja pistotulpan v„lille 10041B - asennettava maadoitusjohdin, joka kiinnitet„„n alkuper„iseen verkkojohtoon nippusiteill„ 10041C - liitett„v„ l„hetin aseman k„ytt”maadoitukseen, joka t„ytt„„ s„hk”turvallisuusm„„r„ysten vaatimukset 10041D + laitteeseen asennettava Suomessa k„ytett„v„ I-suojaluokan verkkojohto 10042 % Virtal„hteest„ palaa verkkosulakke n. 30 minuutin k„yt”n j„lkeen. Kuormaan menev„ virta ei kuitenkaan ole noussut. Syyn„ voi olla 10042A + liian kriittisesti mitoitettu verkkosulake 10042B + vikaantunut verkkosuodin 10042C + muuntajan ensi”k„„mi, jonka kierroksista osa on oikosulussa 10042D - verkkokytkin 10043 % Purkausvastuksen teht„v„ on 10043A - purkaa antennin staattiset varaukset maahan 10043B - purkaa prosessorin ja ram-piirien kondensaattorien varaukset, jotta laite k„ynnistyisi h„iri”itt„ 10043C - toimia laitteen k„ynnistytty„ ja purkaa vaaralliset j„nnitteet 10043D + purkaa virtal„hteen vaaralliset j„nnitteet, kun laitteen verkkoj„nnite katkaistaan 10044 % Antennilinjassa on k„ytett„v„ ylij„nnitesuojaa 10044A - mik„li s„hk”verkon j„nnite nousee liian suureksi 10044B - jos anodij„nnite voi nousta niin suureksi, ett„ tehoraja ylittyy 10044C + mik„li antenni on rakenteeltaan sellainen, ettei sit„ voi radioteknisist„ syist„ maadoittaa 10044D - jos l„hettimen k„ytt”j„nnitteet otetaan s„hk”verkosta 10045 % Suojamaadoitus 10045A - on teht„v„ sarjakytkent„periaatteella, jotta johdon yhten„ispituus minimoituisi 10045B + on teht„v„ rinnakkaiskytkent„periaatteella 10045C - on rakennettava my”s II-suojaluokan laitteisiin 10045D + on asennettava my”s tehdasvalmisteiseen l„hettimeen 10046 % Radioamat””rilaitteen maadoituselektrodina voidaan k„ytt„„ 10046A + maahan noin 0,7 m syvyyteen asennettua 10 m pituista 16 neli”millimetrin kuparijohdinta 10046B - maahan asennettua 1 m pituista ja 32 mm paksuista pystysuoraa kuparielektrodia 10046C - maahan ulottuvaa, johtavin liitoksin tehty„ muoviputkistoa 10046D - s„hk”verkon 0-johdinta 10046E - rakennuksen l„mp”johtoverkkoa 10048 % Verkkoj„nnitteeseen kytkett„vien radioamat””rilaitteen osien on oltava Suomessa hyv„ksytty„ mallia tai CE-merkinn„ll„ varustettuja. N„it„ osia ovat 10048A + laitteen verkkokytkin 10048B + sulakkenpidin sulakkeineen 10048C - antennikaapelin liittimet 10048D + pistotulppa 10048E - antennikaapeli 10048F - p„„teasteen virityskondensaattori 10050 % Verkko- tai muuta vaarallista j„nnitett„ ei saa olla radioamat””rilaitteen 10050A + antenniliittimiss„ 10050B + kova„„nisliittimiss„ 10050C + liittimiss„, jotka on tarkoitettu signaalien siirtoon 10050D - l„hettimen s„„t”kondensaattorin akselissa laitekotelon sis„ll„ 10051 % Verkko- tai muu vaarallinen j„nnite saa olla radioamat””rilaitteen 10051A - antenniliittimiss„ 10051B + verkkoliittimiss„ 10051C - liittimiss„, jotka on tarkoitettu signaalien siirtoon 10051D + l„hettimen s„„t”kondensaattorin akselissa laitekotelon sis„ll„ 10052 % SUKO-pistotulppa 10052A + liitet„„n suojamaadoitettuun laitteeseen kolmen johtimen s„hk”liit„nt„kaapelilla 10052B - on tehdasvalmisteisissa radioamat””rilaitteissa vapaasti vaihdettavissa jonkin muun suojausluokan pistotulppaan 10052C + tarkoittaa suojakosketinpistotulppaa 10052D + kytket„„n liit„nt„johtoon siten, ett„ keltavihre„raitainen johdin liitet„„n maadoitusnapaan 10053 % SUKO-pistotulppa 10053A + kuuluu I-suojausluokan liit„nt„johtoon 10053B + kytket„„n liit„nt„johtoon siten, ett„ keltavihre„raitainen johdin tulee maadoitusnapaan 10053C - kytket„„n liit„nt„johtoon siten, ett„ ruskea johdin tulee vaihenapaan 10053D - kytket„„n liit„nt„johtoon siten, ett„ sininen johdin tulee vaihenapaan 10055 % Kuvassa 1 on malliesimerkki lii„nt„johdon liitt„misest„ radioamat””rilaitteeseen. Tunnista osat. 10055A - Osa 7 = vedonpoistaja 10055B + Osa 4 = suojamaadoitusliitin 10055C - Osa 2 = metallinen kiinnityslevy 10055D - Osa 1 = l„pivientiholkki 10056 % Kuvassa 1 on malliesimerkki liit„nt„johdon liitt„misest„ radioamat””rilaitteeseen. Tunnista osat. 10056A - Osa 7 = vedonpoistaja 10056B - Osa 6 = suojamaadoitusliitin 10056C - Osa 2 = metallinen kiinnityslevy 10056D + Osa 1 = nippuside 10057 % Kuvassa 1 on malliesimerkki liit„nt„johdon liitt„misest„ radioamat””rilaitteeseen. Tunnista osat. 10057A + Osa 7 = l„pivienti 10057B + Osa 4 = suojamaadoitusruuviliitin 10057C + Osa 2 = kiinnityslevy (eriste) 10057D + Osa 1 = nippuside 10058 % Kuvassa 1 on malliesimerkki liit„nt„johdon liitt„misest„ radioamat””rilaitteeseen. Tunnista osat. 10058A - Osa 6 = l„pivienti 10058B - Osa 5 = 0-johto 10058C + Osa 3 = jatkoliitoskappale 10058D - Osa 1 = l„pivienti i¸