5 1 4 Uutisryhmät.IFF 0 0* {3 Usenetin uutisryhmät {3 -------------------- Janne Siren Fidonetin kaltaisten verkkojen pääasiallinen tarjonta perustuu joukkoon julkisia viestialueita ja yksityispostin välittämiseen. Internetin reaaliaikaisten palve- luiden kehittyessä sen (tarkemmin Usenetin, joka on Internetin aliavaruus) uu- tisryhmät ovat silti säilyttäneet asemansa tärkeänä osana tietoavaruutta. Uutisryhmät (news) eivät suinkaan ole pelkästään yksisuuntaiseen uutisten välittämiseen, vaan Internetissä käydään rönsyileviä keskusteluja tuhansien alueiden leveydellä. Mail-palvelun ohella uutisryhmien seuranta tulee lop- pukäyttäjälle halvimmaksi, se kun ei vaadi reaaliaikaista yhteyttä ja on siten tarjolla useissa purkeissakin käyttäjälle aivan veloituksetta. Yleensä ilmais- tarjonta on kuitenkin paljon kiinteän yhteyden tarjoavia järjestelmiä suppeam- paa. {3Uutisia lukemaan {3---------------- Näkymä uutisryhmiin vaihtelee lukuohjelman mukaan, mutta perusasiat ovat samat riippumatta siitä missä ja miten 'nyyssejä' luet. Uutisryhmien nimet muodostuvat pisteellä jaetuista osasista (esim. sfnet.atk.amiga), jotka kertovat uutis- ryhmän, alahakemistojen ja pienempien alaverkkojen kohdalla verkon nimen. Valit- tuasi nimien perusteella mielenkiintoisimmat uutisryhmät voit aloittaa viestien lukemisen. (On aivan turha kuvitellakaan lukevansa kaikkia uutisryhmiä, tie- tomäärä on yhdelle henkilölle aivan liian suuri.) Yleensä yhteen uutisryhmään tulee kymmeniä, jopa satoja viestejä päivässä, joten lukuohjelmasta kannattaa etsiä mahdollisuus selata viestejä subject-rivien (viestin aihe) perusteella, sillä vaikka aluejako on kattava, kukin uutisryhmä sisältää lukuisia samanaikaisia keskusteluita, joista kaikki tuskin ovat mielee- si. Useimmilla uutisryhmillä sana on vapaa, mutta joillain uutisryhmillä on mode- raattori, joka valvoo ja rajoittaa keskustelua. Esimerkiksi comp.sys.amiga.an- nounce-uutisryhmän viestit lähetetään yksityispostina moderaattorille, joka sit- ten päättää, lähetetäänkö viesti uutisryhmään miljoonien silmäparien töllis- teltäväksi. Viestien sisältö tai kirjoitustapa ei paljon poikkea tavallisesta messuilusta purkeissa, mukaan mahtuu varmasti enemmänkin roskaa. Kaiken negatiivisen herjan- heiton lisäksi uutisryhmissä liikkuu suunnattomasti tietoa, sekä väärää että oi- keaa. Internetin viestien takana ovat aivan samalla tavoin kuin purkeissakin yk- sityiset ja erehtyväiset ihmiset, ja kun Internetissä heitä liikkuu vielä paljon enemmän (jonkun arvion mukaan noin 20 - 30 miljoonaa ympäri maailman), on jyvät joskus varsin hankala erottaa akanoista. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Commo- doren myynti. Suurimmat huhut tapauksen ympärillä ovat saaneet alkunsa varomat- tomista sanoista Internetissä. Paikkansapitävän tiedon leviämistä Internetissä on kuitenkin turha vähätellä: esimerkiksi tietokoneuutiset, joista muuten luki- sit vasta seuraavasta Sakusta, löydät Internetistä huomattavasti nopeammin - jos vain tiedät mistä etsiä. {3Uutisia tekemään {3---------------- Aloittelija varmasti tuntee itsensä pieneksi ja avuttomaksi sen valtavan tie- tomäärän edessä, jota Internetillä on tarjota, mutta se ei saisi lannistaa avaa- maan suutansa, kun siihen on aihetta. Kysy jos on kysyttävää, vastaa jos tiedät vastauksen jonkun toisen kysymykseen tai haluat kommentoida jotain mielipidettä. Pidä kuitenkin mielessä, että Internetin välityksellä voit liiankin helposti saada vahinkoa nimellesi kirjoittamalla liiaksi asiattomuuksia uutisryhmään, jonne ne eivät kuulu. Käytännössä uutisryhmiin voidaan viestejä kirjoittaa kahdella tavalla: uudeksi viestiksi tai vastaukseksi jo kirjoitettuun (follow-up). Vastauksen mukaan lii- tetään osa alkuperäisestä viestistä lainaukseksi merkittynä ja tiedot viestiket- jun luomiseen. Lisäksi viesteihin voidaan vastata yksityisenä, jolloin viesti lähtee erikseen vastaanottajalle Internetin mail-palvelun välityksellä. Kirjoita viestisi uutisryhmässä käytetyllä kielellä, yleensä siis englanniksi. {3Tin, säilyketölkissä Nettiin {3---------------------------- Internetin uutisryhmiä on suunnilleen saman verran kuin ohjelmia niiden seuraa- miseen, mutta tilan puutteessa tutustumme vain yhteen niistä. Tin on Iain Lean käsialaa ja UNIX-version lisäksi se on portattu mm. Amigalle. Siihen voi siten törmätä niin purkeissa kuin maksullisissa Internet-palveluissakin. Tinin käyttö on hyvin yksinkertaista. Käynnistyttyään ohjelma ilmoittaa uusista uutisryhmistä, joita perustetaan muutamia päivittäin, ja tiedustelee, haluatko liittyä niihin. Tämän jälkeen edessäsi avautuu lista kaikista uutisryhmistä. Voit nuolinäppäimillä siirtää kursoria ja selata alueita. Painamalla s-näppäintä voit liittyä kursorin osoittamalle alueelle ja u-näppäimellä erota alueelta, jo- hon olet liittynyt. Painamalla y-näppäintä voit valita, näytetäänkö listassa kaikki alueet vai vain ne, joihin olet liittynyt. Enterillä pääset selailemaan valitsemasi alueen viestejä, ja toinen painallus samaista näppäintä näyttää kursorin osoittaman viestin. Uuden viestin voit kir- joittaa painamalla w-näppäintä, vastauksen julkiseksi f-näppäimellä ja yksityi- sen vastauksen r-näppäimellä. Painamalla q-näppäintä pääset yhden tason taak- sepäin ja lopulta pois ohjelmasta. Tinin komennot ovat case-sensitivejä, eli isojen ja pienten kirjainten takana on eri komennot. Painamalla h-näppäintä saat täydellisen luettelon komennoista. UNIX-järjestelmissä saat lisää apua näppäilemällä komentoriville "man tin". Onnea matkaan! (Kuva seuraavalla sivulla: Uutisia lukemassa.)