5 1* {3 Internet pähkinänkuoressa {3 ------------------------- Tomi Jaskari Tietokoneverkon erillisten koneiden on kyettävä "keskustelemaan" keskenään, jot- ta tietokoneista muodostuisi aito tiedonvälitysverkko. Tarkoitukseen on kehitet- ty erilaisia protokollia, jotka ovat sääntöjä tai sopimuksia siitä, kuinka tie- donvälitys hoidetaan. Olemassaolevia tietoliikenneprotokollia on useita, kuten SNA, IPX ja Appletalk, mutta varsinaisesti välittääkseen tietoja pitää kahden tietokoneen käyttää sama protokollaa samaan aikaan. TCP/IP (lähetyskontrollipro- tokolla/Internet-protokolla) on Internetin yhteinen kieli. Sinä puhut ehkä äidinkielenäsi suomea ja minä englantia, mutta jos me molemmat osaamme japania, pystymme viestimään. Internetiin kytkeytyäkseen minkä tahansa tietokoneen on "puhuttava" TCP/IP:tä. DARPA:n Yhdysvalloissa 1970-luvulla kehittämä TCP/IP oli osa suurempaa verkotta- miskokeilua, jossa pyrittiin yhdistämään erityyppisiä verkkoja ja erimerkkisiä tietokoneita toisiinsa. Ensimmäisen kerran kattavasti TCP/IP tuli käyttöön ARPA- NETissä vuonna 1983. Se myös asennettiin ja tuli käytettäväksi ilman kustannuk- sia kaikkiin Berkeleyn ohjelmistojakelua pyörittäviin tietokoneisiin. (UNIX-BSD, the Berkeley Software Distribution) Koska TCP/IP kehitettiin julkisin varoin, se on avoin, omistajaton protokolla, joka on saatavilla lähes jokaiseen planeettam- me tietokonemerkkiin. Omistajaton merkitsee, ettei yhdelläkään valmistajalla - ei IBM:llä, ei DEC:llä, ei Applella, ei Amigalla - ole yksinoikeuksia tuottei- siin, jotka ovat välttämättömiä Internetiin kytkeytymiseksi. Mitkä tahansa yri- tykset, mukaanlukien juuri mainitut, valmistavat ja markkinoivat verkkoliit- tymään tarpeellisia laitteita ja ohjelmistoja. TCP/IP ei suinkaan ole ainoa avoin tietoliikenneprotokolla. 1980-luvun alusta kansainvälinen standardoimisjärjestö (ISO, the International Organization for Standardization, alunperin ranskankielinen nimilyhenne) on kehittänyt avointen järjestelmien yhteenliittämisprotokollaa, lyhyesti OSI:a (the Open Systems In- terconnection). Vaikka useat OSI-protokollat ja -sovellukset ovat yhä kehit- teillä, useita on jo käytössä Internetin eri osaverkoissa ja lisää on suunnit- teilla. Vaikka runsaslukuisin joukko Internetin tietokoneista käyttääkin TCP/IP-protokollaa, on Internet virallisesti moniprotokollainen verkko. Protokollat ja standardit kokonaisuudessaan voivat saada kenen tahansa ajatukset sekaisin. Aloittelevalle internettarille kuitenkin riittää keskittyminen sovel- luksiin, joita TCP/IP tarjoaa. Ero protokollan ja sovelluksen välillä on siinä, ettet tosiasiassa näe protokollia (ne ovat loppukäyttäjältä piilotettuja), mutta käyttämäsi sovellukset noudattavat toiminnassaan näitä standardeja. {3Tärkeimmät työkalut {3------------------- Kolme tärkeintä TCP/IP-sovellusta - sähköposti (electronic mail, email), etäkäyttö (remote login, telnet) ja tiedostojen siirto (file transfer, FTP) - ovat internettarin vastineet vasaralle, meisselille ja jakoavaimelle. On olemas- sa todella iso joukko kehittyneempiä ja hienostuneempia työkaluja, jotka pohjau- tuvat näiden kolmen perustyövälineen eri yhdistelmiin, mutta olitpa missäpäin tahansa Internetiä, nämä kolme työkalua ovat lähes aina käytössäsi. {31. Sähköposti Sähköposti (email, messaging) on yleisin ja useimmin käytetty palvelu Interne- tissä. Sähköpostilla voit lähettää tekstiviestin toiselle henkilölle tai joukol- le henkilöitä. Esimerkiksi hyvinkääläinen lukiolainen voi kysäistä tokiolaiselta opiskelijalta, kuinka siellä päin vietetään vapaa-aikaa. Tai joukko opettajia voi pitää kokousta siitä, kuinka hyödyntää Internetiä itseopiskelussa. {32. Etäkäyttö Etäkäyttö (remote login, telnet) on vuorovaikutteinen työkalu, jonka avulla voit käyttää ohjelmia ja sovelluksia fyysisesti kaukana olevassa tietokoneessa. Ii- salmelainen meteorologi voi lähettää säälaskelmansa FUNET-verkkoa (Internetin aliverkko) pitkin Tieteellisen Laskennan Palvelun metatietokoneeseen Espoon Ota- niemeen ja hoitaa skalaariset matemaattiset työvaiheet siellä. {33. Tiedostojen siirtely Tiedoston siirtäminen (file transfer, FTP, Gopher ja World Wide Web) on kolmas perustyökalu, jolla tiedostojen siirtäminen koneelta toiselle järjestyy. Tiedos- to voi sisältää mitä vain: lakidokumentin, tiikerin metsästysretkellä, sääohjel- miston, taulukon Suomen Amiga-käyttäjien jäsenistä tai ihan mitä tahansa muuta, jopa valikoituja ääninäytteitä tai digitalisoitua puhesignaalia. Saatat olla kiinnostunut siirtämään otsonikatoa koskevia dokumentteja omalle koneellesi käyttääksesi niitä tutkielmasi tekoon. Tiedostonsiirtoa apuna käyttäen voit saa- da tarvitsemasi dokumentin oman koneesi teksturiin muokattavaksi. Nykyään on olemassa iso joukko sovelluksia, jotka kätkevät likaisen työn ja mo- net yksinkertaiset välivaiheet käyttäjää häiritsemästä ja tarjoavat monipuolisen rajapinnan Internetin käyttämistä helpottamaan. Kehitystä voisi verrata mootto- riliikenteen kehittymiseen, jossa paikasta toiseen siirtyminen on tullut yhä helpommaksi. Internet on vapauttamassa meitä fyysisen siirtymisen tuskasta. Nämä käyttöä helpottavat sovellukset perustuvat asiakas/palvelin-malliin (client/ser- ver), jossa oman koneesi asiakasohjelma ottaa yhteyksiä eri palvelimiin saadak- seen ohjeita ja tietoja. Asiakas- ja palvelinohjelmien etäisyys saattaa olla huikea, mutta käyttäjän pyynnöt toteutuvat silti ilman huomattavia viiveitä. Alueellisesti voidaan toimia hyvin hajautetusti, eikä mitään toimintoja tarvitse keskittää. Koska Internet on jo iso ja kasvaa huikealla vauhdilla, saattaa tiedon löytämi- nen olla hankalaa, ellet käytä tiedonhakua helpottavia ohjelmia kuten WorldWideWebia, Mosaicia, WAIS:ia (Wide Area Information Servers), ARCHIE:ta tai Gopheria, jotka ovat osa asiakas/palvelin-mallin mukaista sovellusjoukkoa. {3Lähteet ja lukuvinkit {3--------------------- Suomeksi on ilmestynyt ainakin neljä Internetiä käsittelevää teosta: Internet- käyttäjän opas (Kai Korpimies), Internet-opas (Paavo Ahonen, Jukka Kolari), In- ternet: kalastusta tietoverkoilla (Kari A. Hintikka) ja Tietoverkot (Petteri Järvinen). Järvisen kirja käsittelee muiden tietoverkkojen ohella myös Interne- tiä. Kysy lisää kirjakauppiaaltasi. The Internet Companion (second edition) Tracy LaQuey ISBN 0-201-40766-3 UNIX och X från början Torbjörn Andréasson, Jan Skansholm ISBN 91-44-34292-6 Haaste maailmalle Jean Jacques Servan-Schreiber ISBN 951-0-10691-7 Konetiedon kritiikki (The Cult of Information) Theodore Roszak ISBN 951-884-085-7 The Network Revolution; Confessions of a Computer Scientist Jacques Vallee ISBN 0-915904-73-X In the Age of the Smart Machine; The Future of Work and Power Shoshana Zuboff ISBN 951-1-10748-8