5 1* {3 Kovalevy, jokaisen amigistin unelma {3 ----------------------------------- Sami Klemola Kovalevy on oheislaite, johon kerran tutustuttuaan ei enää voisi kuvitellakaan palaavansa takaisin levykkeiden kanssa sähläämiseen. Kovalevyn hankin- tapäätöksestä on kuitenkin pitkä matka siihen, että se on koneessa ja käytössä. Kovalevyn käyttöönotto ei ole niitä maailman yksinkertaisimpia asioita. Tässä artikkelissa kerron omista kokemuksistani kovalevyjen kanssa ja annan ohjeita niiden asentamiseen. Mikäli kiinnostusta kovalevyjen anatomiaa kohtaan ilmenee, seuraavassa numerossa käsitellään tarkemmin niiden sielunelämää. {3Hankkiminen {3----------- Ensimmäiseksi kannattaa miettiä, minkäkokoisen levyn tarvitsee. Useimmille 100-megainen on aivan riittävä, mutta 300 - 500 -megaista kovalevyäkin kannattaa harkita. Kovalevyjen hinnat ovat tulleet viime vuosina alas rutkasti. Sillä ra- halla, jolla muutama vuosi sitten sai 100-megaisen levyn, saa nyt 500-megaisen. Purkkikäyttöön kannattaa varata aika suuri levy. Pieneen purkkiin tällainen 300 - 500 -megainen on aivan riittävä, mutta jos purkkisi on verkoissa tai toiminta tulee pyörimään lähinnä tiedostopuolella, on syytä hankkia gigatavun kokoinen kovalevy. Toinen miettimisen aihe on se, ostaako levyn uutena vai käytettynä. Uusi on aina uusi ja käytetyssä voi olla vikoja. Kovalevyä hankkiessa tulee myös varmistua siitä, että siinä on oikeanlainen liitäntä. Amigassa käytetään SCSI-levyjä, mutta siihen saa liitettyä myös IDE- tai jopa MFM-levyn. (A600:ssa, A1200:ssa ja A4000:ssa on vakiona PC-koneista tuttu IDE-ohjain joka riittää kyllä peruskäyttöön, toim. huom.) Ne ovat kuiten- kin leluja, joita ei voi vakavaan käyttöön edes harkita. SCSI-levyissä on paljon toimintoja, joita ei muista löydä, ne ovat nopeampia ja SCSI-väylään saa liitet- tyä muitakin laitteita kuten tulostimia, nauhavarmistimia ja digitoijia. 500-me- gaisen levyn saa uutena hieman alle kahdella tuhannella markalla. Parisataame- gaisista ei kannata paljon tuhatta markkaa enempää maksaa. Käytettyjen laittei- den hinnat ovat sitten tästä alaspäin riippuen siitä, kuinka vanhoja ja missä kunnossa ne ovat. Joissakin voi olla takuukin voimassa. Takuu korvaa kuitenkin vain laitteen, eikä sen rikkoutuessa mahdollisesti menetettyä tietoa. Varmuusko- pioita on syytä pitää. {3Ohjain {3------ A3000:ssa on sisäänrakennettu SCSI-yhteensopiva Western Digitalin ohjain ja A4000T:ssa SCSI2-ohjain. Muihin malleihin SCSI-liitännän joutuu hankkimaan eril- lisenä. Ohjaimien hinnat ovat 500 markasta ylöspäin jonnekin puoleentoista tu- hanteen. Monien turbokorttien mukana tulee SCSI-liitäntä, tai sellaisen saa nii- hin erillisenä halvemmalla kuin erityisen SCSI-ohjainkortin. Varmista, että saat ohjaimen mukana asianmukaiset kaapelit ja ohjelmat. Konsolikoneisiin kovalevyä asennettaessa kannattaa sille hankkia erillinen virtalähde. A500 kestänee kova- levyn tuoman ylimääräisen kuorman, mutta A1200 ei yleensä kestä mitään. Ohjai- mien mukana tulevat myös asennusohjeet, joiden mukaan toimitaan. Edellytys oh- jaimen toiminnalle on ainakin laiteohjaimen kopiointi Devs:-hakemistoon. Yleensä ohjaimen mukana tulee erityinen asennusohjelma, joka suorittaa kaikki tarpeelli- set toimenpiteet. {3Asentaminen {3----------- Kovalevy asennetaan fyysisesti esimerkiksi kiinni ohjainkorttiin tai koneen run- koon. Itse en ole kuitenkaan koskaan niitä mihinkään kiinnittänyt, vaan ne aje- lehtivat irrallaan koneen sisällä. Se sopii hyvin kuvaan, koska kotelokin on kiinni vain yhdellä ruuvilla. Enemmät ruuvit olisivat hienostelua, ja ne vain hidastaisivat koneen avaamista, joka on melkein jokapäiväinen toimenpide. Kova- levy tarvitsee virtaa. Sitä annetaan sille virtajohdon avulla. Jos koneeseen on kytketty useampi kovalevy, voi sen joutua jakamaan. Konsolikoneissa virran saa väyläohjaimelta, mutta oikeissa koneissa virtaa saa suoraan virtalähteeltä. SC- SI-liitäntä on 50-piikkinen piirilevyliitin. Siihen sopiva lattakaapeli tulee ohjaimelta, A3000:n tapauksessa suoraan emolevyltä. Useimmat ohjaimet sisältävät myös takaseinässä ulkoisen SCSI-liitännän. Se on 25-piikkinen D-liitin, jonka kautta saa kaikki SCSI-linjat ja siihen voi kytkeä ulkoisia SCSI-laitteita. Myös A3000:n takapaneelissa on SCSI-liitin. Ulkoiset SCSI-laiteet tarvitsevat erilli- sen virtalähteen, jollainen tulee varsinaisten ulkoisten lisälaitteiden mukana. Jos kuitenkin kytkee esimerkiksi kovalevyn ulkoiseen liitäntään, joutuu ke- hittämään sille virran jostain. Yksi mahdollisuus on ottaa se koneesta ulos. Ta- kapaneeliin voi vaikkapa lisätä EXT PWR -liittimen, josta saa virtaa samalla muuallekin. Kovalevyt ketjutetaan samaan kaapeliin peräkkäin. Ne erotetaan toisistaan koh- deosoitteen avulla. Kohdeosoite, joka myös tunnetaan laitenumerona, voidaan asettaa kovalevystä löytyvillä jumppereilla. Esimerkiksi Quantumissa on kolme jumpperia, jotka on merkitty A0 ... A2. Kovalevyssä itsessään voi olla tarra, josta selviää, miten kohdeosoite määräytyy. Quantumissa se saadaan suoraan jump- periasetuksista binaarisena. SCSI-väylä tulee myös terminoida. Se voidaan tehdä esimerkiksi terminointivastuksilla, kuten Quantumissa, tai jumppereilla, kuten Seagatessa. Quantumin ProDriveissä on kolme vastusverkkoa, jotka tulee poistaa kaikista paitsi ketjun viimeisestä levystä. Näin ketjun viimeinen levy vetää linjat ylös. Kun kaikki tämä on tehty, voidaan kone sulkea ja jatkaa asennusta ohjelmistopuolella. {3Käyttöönotto {3------------ Uusi kovalevy ei välttämättä ilmesty ollenkaan heti mihinkään. Vaikka koneeseen olisi asennettu jo käytössä ollut levy, sitä ei välttämättä oteta käyttöön. Ai- nakin A3000 tekee viimeisen olemassaolevan levyn tietoihin merkinnän siitä, että se on viimeinen levy. Ketjuun tämän jälkeen lisättyä uutta levyä ei edes etsitä. Kovalevyn käyttöönotto tulee tehdä Commodoren omalla HDToolBoxilla tai ohjaimen valmistajan toimittamalla ohjelmalla. HDToolBox käy läpi kaikki kohdeosoitteet, ja se löytää myös uudet levyt ja päivittää viimeisen levyn merkinnän, jolloin uusikin levy saadaan käyttöön. Mahdollista on, että ohjelma ei tunne levyä. Sen tietoja ei kuitenkaan tarvitse käsin syöttää, vaan ne voidaan tiedustella le- vyltä itseltään. Mikäli levy ei ole aikaisemmin ollut käytössä Amigassa tai et ole tyytyväinen sen sisältöön, on seuraavana vuorossa partitiointi. Voit ensin tarkistaa, onko levyllä virheellisiä sektoreita. Se tapahtuu toiminnolla "Verify data on disk". Se varmistaa kovalevyn jokaisen sektorin toiminnan ja ilmoittaa, jos löytyy vir- heellinen sektori. Tällöin tiedon virheellisestä sektorista voi tallentaa levyl- le, jolloin sitä ei käytetä. Partitiointi tarkoittaa kovalevyn jakamista useaksi loogiseksi DOS-asemaksi. Kannattaa harkita ainakin erillisen järjestelmäparti- tion tekemistä. Kovin pieniä kovalevyjä ei kannata pilkkoa moneen osaan. Parisa- taamegaiset partitiotkin ovat sopivia, mutta mitään sääntöä niiden kokoihin ei ole. Partitioiden koko on yleensä suhteellinen kovalevyn kokonaiskapasiteettiin. Tarkempia ohjeita partitiointiin kannattaa etsiskellä ohjekirjoista. HDToolBoxin käyttö kuvataan käyttöjärjestelmämanuaalissa sivuilla 6-49 ... 6-93. Sen avulla voidaan partitioinnin lisäksi vaihtaa tiedostojärjestelmää tai olemassa olevan tiedostojärjestelmän asetuksia, kuten sektorikokoa, tai esimerkiksi laittaa ha- kemistovälimuisti (directory cache) päälle. Vielä kaikki ei ole aivan valmista. Mikäli partitioit levyn uusiksi tai muutit radikaalisti sen asetuksia, joudut formatoimaan sen. Se tapahtuu normaalisti Format-komennolla. Jokainen partitio tulee formatoida erikseen. Tämän jälkeen levy on valmis käytettäväksi. Mikäli kyseessä on ensimmäinen kovalevysi, kannat- taa aloittaa asentamalla sille käyttöjärjestelmä. Tämän jälkeen voit alkaa siirtää ohjelmia levykkeiltä kovalevyllesi ja alkaa nauttia elämästä! {3Loppusanat {3---------- Kovalevyn hankintaan voi kysellä neuvoja kavereilta tai muilta harrastelijoilta esimerkiksi purkeissa tai verkoissa. Jo kovalevyn omistavilta voi kysellä koke- muksia tietyistä kovalevyistä. Minulla itselläni on ollut kaksi Quantumin levyä useita vuosia ja ne ovat aina toimineet hyvin. Niille ei ole koskaan edes ilmen- nyt virheellisiä sektoreita! Tällä hetkellä koneessani on Seagate ST3390N. Se on ollut käytössä kolme päivää ja nyt tuli jo ensimmäinen lukuvirhe!!! Aikaisemmat- kaan kokemukseni Seagatesta eivät ole mitenkään ylistäviä. Sain vain ST3390N:n käsiini, ja ajattelin kokeilla sitä vanhoista huonoista kokemuksistani huolimat- ta. Käsitykseni Seagatesta ei ole muuttunut ainakaan parempaan suuntaan uuden- kaan levyn kanssa. Ei voi kuin sanoa, että onneksi kaikki tavarat ovat vielä tallessa vanhoilla kunnon Quantumeilla! Siirtonopeudet kummallakin ovat vähän päälle megatavun sekunnissa tällä A3000:lla. Seagate pitää hieman kovempaa ääntä kuin vanha Quantum (2.8), mutta ei mitenkään häiritsevää, ja kuitenkin huomattavasti hiljaisempaa kuin uudempi Quantum (3.1), jonka hirvittävä metallinen kihinä pitää naapuritkin hereillä. Toccatalla digitointi ei onnistu Quantumille. Quantum ilmeisesti kalibroi it- seään vähän väliä, joten tallennus jää jälkeen tuhoisin seurauksin. Seagatelle tallennus onnistuu. Seagaten formatoinnissa minulla oli pieniä ongelmia. Forma- tointi epäonnistui ilman mitään näkyvää syytä. Virheellisiä sektoreita ei ollut, ja seuraavalla kerralla formatointi sitten onnistui. Varsin hämärältä vehkeeltä tämä Seagate tuntuu. Myös sen lukupäiden liikuttaminen pitää luvattoman kovaa meteliä. Ohjaimista voin suoralta kädeltä sanoa Golemista haaveilevalle, että unohda! It- selläni oli A500:ssa aikoinaan Golem, ja sen epästandardimpaa ja hitaampaa oh- jainta saa hakea. Ehkä uudemmat Golemit toimivat vähän paremmin, mutta tuosta ohjaimesta ei kyllä ollut mihinkään. Golemin partitiointiohjelmakin on tietysti saksankielinen, koska saksalaiset luulevat joka paikassa osattavan saksaa tai eivät vain välitä ulkomaalaisista ollenkaan. Nykyään 2000:ssani on Supran Word- sync-ohjain. Se on nopea, ja Supran ohjelmat ovat aika päteviä. GVP:stä minulla ei ole kokemuksia, mutta uskoisin myös sen olevan laadukas. Vain Golemista on kuulunut huonoja mielipiteitä. Levyjen puolella huonoja mielipiteitä on kuulunut lähinnä Seagatesta. Myös Con- nerin ja Western Digitalin levyt lienevät hyviä poislukien poikkeukset. Mitään sääntöjä kovalevyn merkkiin ei voida soveltaa, vaan kaikilla valmistajilla voi olla hyviä ja vähemmän hyviä malleja. Kannattaa yrittää saada sekä ohjain että levy testiin, jotta näkee, miten ne toimivat. Jollakulla saattaa vaikka Golem + Seagate toimia loistavasti, vaikka itselläni kummatkin ovat pannassa. En siis kiellä ketään kokeilemasta mitään merkkiä, vaan päinvastoin kehoitan kokeilemaan aina niin montaa merkkiä kuin mahdollista, jotta paras löytyisi.