VDE.DOC ------- VDE-kirjoitusohjelman k„ytt”ohjeet: versio 1.72B (2.3.1994) (c) 1987-94 E. Meyer Suom. O. Kanervisto ================================= SISŽLLYS =================================== 1. MIKŽ VDE ON: Lyhyt kuvaus; copyright- ja lisenssiehdot. 2. PIKAOHJEET: A. Asentaminen, valikot, komennot ja ohjeet. B. Ty”skentelyn aloitus ja lopetus. C. Kirjoittaminen ja korjaaminen. D. Kohdistimen siirt„minen. E. N„ytt” ja ikkunointi. F. Tekstin muotoilu. G. Etsiminen ja korvaaminen. H. Lohkotoiminnot. I. Tulostaminen paperille. J. Useampien tiedostojen k„sittely. K. Makro - mik„ se on? 3. SYNTAKSI (ohjelman k„ynnist„minen DOS-komentorivilt„) 4. YHTEENVETO KOMENNOISTA: Valikkokomennot, k„skyn„pp„imet. (Yksityiskohtaiset tiedot komennoista ja makroista ovat tiedostossa VDE.REF ja aakkosellinen hakemisto on tiedostossa VDE.ABC.) (VINST-asennusohjelman k„ytt”ohjeet ovat tiedostossa VINST.REF.) =============================== 1. MIKŽ VDE ON =============================== VDE on pieni, nopea ja tehokas kirjoitusohjelma IBM PC -yhteensopiviin mikrotietokoneisiin seuraavin ominaisuuksin: * helppo k„ytt„„ valikosta tai WordStar-tyyppisin komenton„pp„imin * useiden tiedostojen k„sittely, ikkunointi, "leikkaa-ja-liimaa" -toiminto * lohkojen kopiointi, siirtely, poisto, lukeminen ja tallennus levylle sek„ "zoomaus" lohkoon ja lohkosta * etsi ja korvaa -toiminto (eteen ja taakse p„in, useassa tiedostossa jne) * katselutila, peru-toiminto vahingossa tehtyjen poistojen palauttamiseksi * t„ydellisesti ohjelmoitavat makrotoiminnot * toiminnot hakemistojen selailuun, tiedostojen jakamiseen, tiedostojen vertailemiseen, sanojen laskemiseen ja automaattiseen numerointiin * t„ydelliset k„ytt”j„rjestelm„toiminnot: hakemistojen k„sittely, DOS-komennot, DOS-shell * rivien ja sarakkeiden m„„r„ valittavissa EGA/VGA-n„yt”iss„ * automaattinen levylle talletus ennalta m„„ritelt„vin aikav„lein * ohjelmoitavat funktion„pp„imet ja paljon muita k„ytt„j„n m„„ritelt„vi„ toimintoja * k„ytt”kelpoinen my”s pienimuistisissa mikroissa sek„ levykekoneissa (syli- ja taskumikrot jne.) Mutta VDE on my”s tehokas tekstink„sittelyohjelma: * vasemman ja oikean reunuksen m„„rittely, automaattinen rivinvaihto, "wordwrap" ja automaattinen kappaleen uudelleen muotoilu * s„„dett„v„ sarkaimisto, sisennys, rivin keskitys sek„ tasaus oikealle * oikean reunan tasaus ja suhteutettu tulostus * tekstin esikatselu muotoilun ja sivunvaihtojen tarkistamiseksi ennen paperille tulostusta * k„ytt„j„n muokattavissa olevat laiteohjaimet kirjoittimien tulostus- ominaisuuksien k„ytt„miseksi (lihavointi, alleviivaus, kursivointi, yl„/alaindeksit, yliviivaus, tiheys, suhteutetut fontit jne.) * tulostusvalinnat: sivutus, sivuotsikot ja -numerointi, tiedostoon tulostaminen, yksitt„isarkkien k„ytt”, osoitteet kirjekuoriin * eri tyyppisten tiedostojen k„sittely ja tekstimuunnokset muiden kirjoitusohjelmien v„lill„ (ml. puhdas ASCII-teksti, WordStar, WordPerfect, XyWrite, NotaBene ja Microsoft Word) * oikeinkirjoituksen tarkistusohjelma (vain rekister”idyille k„ytt„jille) VDE sopii moneen k„ytt””n, koska siihen on yhdistetty t„rkeimm„t tekstin- k„sittelyss„ tarpeelliset piirteet sek„ pienen kirjoitusohjelman (editorin) helppok„ytt”isyys. Koska ohjelma k„sittelee pelk„st„ tekstist„ koostuvia tiedostoja, se on tehokas ty”v„line my”s ammattik„ytt””n tietoliikenne-, tietokanta-, tiedostonk„sittely-, ohjelmointi- yms. sovellusten kanssa. Monipuolisten tekstin muotoilu- ja kirjoittimen ohjausominaisuuksien ansiosta se on silti samalla tehokas tekstink„sittelyohjelma. Monet pitk„„n kaupallisia ohjelmia k„ytt„neetkin huomaavat tekev„ns„ yh„ suuremman osan t”ist„„n VDE:ll„ niiden asemesta. "Nykyinen trendi t„ss„ liiketoiminnassa on pienemp„„, nopeammin, halvemmalla. Lukuun ottamatta ohjelmistoja, jotka tulevat yh„ suuremmiksi ja hitaammiksi ja maksavat yht„ paljon." -- Bill Machrone, PC Magazine 25.5.1993 Jo muutaman vuoden ajan VDE on ollut todellinen vaihtoehto kaupallisten tekstink„sittelyohjelmien valmistajien pyrkimykselle sis„llytt„„ niihin yh„ enemm„n varsinaisten "desktop publishing"- eli taitto- tai julkaisuohjelmien ominaisuuksia ty”l„ine fonttivalintoineen sek„ yritt„m„ll„ esitt„„ tulosteen lopullisen ulkoasun jo kuvaruudussa. T„ll„ lailla toimivat sekasiki”ohjelmat kuluttavat runsaasti levytilaa sek„ muistia ja tuntuvat siksi nopeimmissakin tietokoneissa tahmean hitailta. Niiden kehitt„jilt„ n„ytt„„ unohtuneen se perusasia, ett„ kirjoittaminen ja valmiin tekstin sijoittelu paperille ovat kaksi t„ysin erillist„ toimintoa. Totta kai tietokoneella molemmat ty”t sujuvat entist„ helpommin, mutta ilmeisesti ei yhdell„ ja samalla ohjelmalla. Koska kirjoitusohjelman perusetu kyn„„n ja kirjoituskoneeseen n„hden on tekstin kirjoittamisen ja korjaamisen nopeus ja helppous, VDE sallii keskitty„ kirjoittamiseen. Se on tarpeeksi pieni toimiakseen kunnolla jopa kaikkein vaatimattomimmissa sylimikroissa, ja se on varsin nopea. Sek„ suuret ett„ pienet muutokset tapahtuvat v„litt”m„sti: Ty” tulee nopeammin tehdyksi, ja n„pp„imist”ll„ sek„ kuvaruudulla voidaan ty” tehd„ valmiimmaksi ilman turhia paperitulostuksia. Tietenkin tulostettaessa VDE osaa k„ytt„„ hyv„kseen kirjoittimesi ominaisuuksia, kuten erilaisia tekstityyppej„. (Ja mik„li todella tarvitset monimutkaisempaa tekstin asettelua sivulle, voit tietenkin siirt„„ laatimasi tekstin oikealla taitto-ohjelmalla k„sitelt„v„ksi.) MITEN VDE-OHJELMAN VOI HANKKIA VDE on ns. julkisohjelma, jota levitet„„n "shareware"-periaatteella. Sit„ on siten mahdollista kokeilla ilman mit„„n kuluja ja my”s julkisesti ja laillisesti kopioida muille - siit„ nimi. Jos ohjelma ei vastaa odotuksiasi, et ole velvollinen maksamaan siit„ mit„„n. Mutta mik„li toteat ohjelman itsellesi arvokkaaksi ja alat k„ytt„„ sit„ jatkuvasti, voit "rekister”id„" k„ytt”oikeutesi sopuhintaan. T„ll”in saat oman p„ivityslevykkeen (joka sis„lt„„ nyt my”s englannin kielen oikeinkirjoituksen tarkistusohjelman) sek„ tarvitsemasi neuvot ohjelman tekij„lt„. Shareware-periaate tarjoaa siis ainutlaatuisia etuja perinteisell„ tavalla hankittaviin ohjelmiin n„hden, koska k„ytt„j„t asioivat suoraan valmistajan kanssa. On itsest„„n selv„„, ett„ kustannukset pysyv„t kurissa, kun v„ltyt„„n kiilt„vilt„ pakkauksilta, mainoskustannuksilta ja v„hitt„iskaupan palkkioilta. Shareware pystyy my”s vastustamaan yleisi„ markkinointitrendej„ ja jatkamaan sellaisten hy”dyllisten ohjelmien kehitt„mist„, jotka suuret yhti”t ovat jo hyl„nneet. Shareware-tuottajat kommunikoivat suoraan k„ytt„jien kanssa ja vastaavat heid„n vaatimuksiinsa paremmin kuin kaupalliset ohjelmatuottajat, jotka laskevat uuden tuotteen tai version markkinoille ainoastaan silloin, kun se n„ytt„„ kannattavalta. Shareware-periaate toimii, kun ohjelmien k„ytt„j„t antavat tekij”ille palautetta ja erityisesti silloin, kun k„ytt„j„t tukevat tuottajia rekister”im„ll„ k„ytt„m„ns„ ohjelmat. N„in mahdollistetaan laadukkaan sharewaren kehitysty”n jatkuminen. VDE-ohjelmaakaan ei olisi olemassa ilman t„m„nkaltaista tukea. Tue siksi sharewarea maksamalla rekister”intimaksusi! VDE-ohjelman k„ytt”- ja myyntiehdot on m„„ritelty j„lemp„n„ COPYRIGHT- JA LISENSSIEHDOISSA. Lue ne huolellisesti! TOIMITUKSEEN SISŽLTYVŽT TIEDOSTOT Varmista, ett„ sinulla on k„sill„ kaikki ohjelmaan kuuluvat tiedostot: VDE.EXE - itse VDE-kirjoitusohjelma VINST.COM - asennus- ja yll„pito-ohjelma VDE.DOC - t„m„ VDE-ohjelman k„ytt”ohjetiedosto VDE.REF - VDE-ohjelman yksityiskohtainen hakuteos VDE.ABC - ohjelman toiminnot aakkosj„rjestyksess„ VINST.REF - VINST-asennusohjelman k„ytt”ohjeet VDExxx.LUE - viime tiedot VDE- ja VINST-ohjelmien uusista piirteist„ TILAUS.LOM - rekister”inti- ja yrityslisenssin tilauslomake WS4.VDF - WordStar-yhteensopiva funktion„pp„intiedosto WP.VDF - WordPerfect-tyyppinen funktion„pp„intiedosto EXAMPLES.VDF - muutamia VDE.REF-tiedostossa mainittuja makroja CTRLCAPS.COM - apuohjelma, jolla [CapsLock]- ja [Ctrl]-n„pp„inten paikkoja voidaan vaihtaa (katso CONTROL-NŽPPŽIN) Lis„varusteena toimitettava oikeinkirjoituksen tarkistusohjelma EI ole shareware-tuote: Vain rekister”idyt k„ytt„j„t saavat sen suoraan VDE-ohjelman tekij„lt„. Asenna tarkistusohjelma levykkeelt„ komennolla INSTALL. TEKIJŽNOIKEUS- JA LISENSSIEHDOT VDE-kirjoitusohjelman sek„ sen k„ytt”ohjeiden tekij„noikeudet ovat copyright (c)1987-94 Eric Meyer, kautta maailman. Niit„ ei ole lupa levitt„„ ep„t„ydellisin„ tai muuteltuina eik„ my”sk„„n myyd„ maksua vastaan ilman tekij„n kirjallista lupaa. VDE-ohjelman myynti ja k„ytt” on sallittu seuraavin ehdoin: YKSITYINEN KŽYTT™. Mik„li pid„t VDE-ohjelmaa arvokkaana ja k„yt„t sit„ jatkuvasti, rekister”ityminen on suositeltavaa (mutta ei pakollista). Rekister”ityminen auttaa ja tukee korkealaatuisen, mutta huokeahintaisen ohjelmiston kehitysty”t„: HENKIL™KOHTAINEN REKISTER™INTIMAKSU ........ $35 USD Rekister”idyt k„ytt„j„t saavat useita etuja: * VDE-ohjelman viimeisin versio (ja useita muita hy”dyllisi„ ohjelmia) levykkeell„ suoraan valmistajalta. * Helppok„ytt”inen oikeinkirjoituksen tarkistusohjelma k„ytt„j„n itse m„„ritelt„vin lis„sanastoin. * Tuki. Saat neuvoja ja apua kaikkiin VDE-ohjelmaa k„ytt„ess„si kohtaamiisi pulmiin. Tulevat p„ivitykset voidaan tarvittaessa tilata levykkeell„. * Rekister”inti varmentaa VDE-ohjelmasi laillisen k„ytt”oikeuden my”s ty”paikallasi. YRITYSLISENSSIT. Yritys tai laitos, joka haluaa k„ytt„„ VDE-ohjelmaa liiketoiminnassaan, on velvollinen lunastamaan YRITYSLISENSSIN. Lisenssimaksu on kohtuullinen ja riippuu siit„, miten monessa tietokoneessa VDE-ohjelma on k„yt”ss„: enint„„n 5 kpl ...... 50 USD (dollaria) enint„„n 10 kpl ..... 100 USD lis„kopiot (yli 10) .. 5 USD kappaleelta Yrityslisenssin hankkimalla saavuttaa seuraavat edut: * Ohjelman viimeisin versio (ja muita hy”tyohjelmia) levykkeell„ suoraan tekij„lt„ * Helppok„ytt”inen oikeinkirjoituksen tarkistusohjelma k„ytt„j„n itse m„„ritelt„vin lis„sanastoin. * Tuki. Saat neuvoja ja apua kaikkiin VDE-ohjelmaa k„ytt„ess„si kohtaamiisi pulmiin. Tulevat p„ivitykset voidaan tarvittaessa tilata levykkeell„. * Kirjallinen lisenssiasiakirja, joka todistaa ohjelman laillisen k„ytt”oikeuden yrityksess„si. * Ei huolta laittomista kopioista: Yrityksen ty”ntekij„t saavat laillisesti k„ytt„„ VDE-ohjelmaa my”s kotonaan ja kopioida sit„ muillekin veloituksetta. MYYNTI MAKSUA VASTAAN. Kuka tahansa ohjelmistomyyj„ tai jakelija saa pit„„ VDE-ohjelmaa kaupan, kunhan levykkeest„ veloitettu hinta ei ylit„ 6 USD (n. 30 markkaa). T„t„ ainoaa poikkeusta lukuun ottamatta VDE-ohjelman myynti joko yksin„„n tai muun ohjelmiston tai laitteen mukana edellytt„„ voimassa olevaa lisenssisopimusta. Kirjoita ja tiedustele ehtoja. TILAAMINEN JA LŽHTEET. Yrityslisenssit sek„ yksityishenkil”iden rekister”innit maksetaan suoraan tekij„lle (katso osoite j„lemp„„) joko shekkin„ tai maksum„„r„yksen„ USA:n dollareina. LUOTTOKORTIN OMISTAJAT (VISA, MC, AmEx, Discover) voivat tilata ohjelman PSL:n eli Public Software Library'n kautta: puh. (USA) 800-242- 4775 tai 713-524-6394, telefax 713-524-6398, CompuServe [71355,470]. Mainittava tuotenumero ITEM #10303. (T„st„ palvelusta menee 5,- USD lis„maksu.) VDE-ohjelmaa jaetaan laajalti "shareware"-kanavia pitkin. K„ytt„j„t, jotka voivat ottaa yhteyden modeemeitse USA:han, voivat imuroida ohjelman viimeisimm„n version pakattuna tiedostona VDExxx.ZIP esimerkiksi kummasta tahansa seuraavista jakelupisteist„: (1) Glendale Litera BBS - Glendale, CA (818)956-6164. (2) CompuServe, DL1 (download library 1), IBMAPP-hakemisto. Lis„ksi VDE on saatavana lukuisista muista s„hk”posteista, mm. PCL (Public Software Library), P.O. Box 35705, Houston, TX 77235, USA (levyke n:o #1933). ULKOMAISET TILAUKSET. VDE-ohjelman k„ytt„j„kunta on laajentumassa muualle Amerikkaan, Eurooppaan ja Kaukoit„„n. Monissa maissa kaupalliset ohjelmat ovat vaikeasti saatavia tai kalliita, ja julkisohjelmat ovat siksi houkutteleva vaihtoehto. My”s ulkomaisia k„ytt„ji„ rohkaistaan rekister”itym„„n, jolloin he saavat t„ydet tukipalvelut sek„ ohjelman levykkeell„ lentopostitse. Maksun voi suorittaa kansainv„lisill„ luottokorteilla Public Software Libraryn kautta. Voit my”s l„hett„„ dollarim„„r„isen maksuosoituksen amerikkalaiselta pankilta osoitettuna tekij„lle. Pienehk”n rahasumman (enint„„n $50 USD) voi turvallisesti l„hett„„ my”s k„teisen„ rahana kirjatussa kirjeess„. Tekij„ haluaisi my”s tietoja henkil”ist„, jotka ovat kiinnostuneita yhteisty”st„ muunkielisten VDE-ohjelmaversioiden aikaansaamiseksi. Saadaksesi lis„tietoja VDE-ohjelmasta kirjoita sen tekij„lle (englanniksi): Eric Meyer 3541 Smuggler Way CompuServe: [74415,1305] Boulder, Colorado 80303 USA Internet: 74415.1305@compuserve.com TUOTEVASTUUN RAJOITUKSET: Ymm„rr„t k„ytt„v„si VDE-ohjelmaa omalla vastuullasi. Tekij„ ei takaa ohjelman soveltuvuutta mihink„„n tiettyyn tarkoitukseen, eik„ ole vastuussa mist„„n vahingoista, joita sen k„yt”st„ voi aiheutua. ============================== 2. PIKAOHJEET ================================= N„m„ ohjeet olettavat lukijan omaavan perustiedot MS-DOS-k„ytt”j„rjes- telm„n ja IBM PC-yhteensopivien tietokoneiden k„yt”st„. Siksi seuraavassa ei esim. selitet„, mit„ hakemisto, juuri, tiedoston nimi tai nimen tarkennin tarkoittavat, eik„ neuvota DOS-peruskomentojen kuten DIR, CD ja COPY k„ytt”„. Mik„li n„m„ asiat ovat vieraita, on suositeltavaa hankkia paikallisesta kirjakaupasta jokin DOS-perusopas ja tutustua siihen ennen aloittamista. T„m„n esittelyn tarkoituksena on antaa vasta-alkajalle pikastartti VDE-ohjelman k„ytt””n esittelem„ll„ tavallisimmat ja useimmin tarvittavat komennot. Siell„ t„„ll„ tekstiss„ on huomautuksia kuten "(KATSO LISŽTIEDOT)", jotka viittaavat tarkempaan kuvaukseen VDE.REF-, VDE.ABC- tai VINST.REF -k„ytt”ohjetiedostoissa. ------------------ A. ASENTAMINEN, VALIKOT, KOMENNOT, OHJEET ----------------- ASENTAMINEN "Asennus" eli ohjelman perusasetusten teko tapahtuu VINST-apuohjelmalla. K„ytetty„si jonkin aikaa VDE-ohjelmaa tutustu VINST.REF-tiedostoon n„hd„ksesi, miten monta asiaa (kuten n„yt”n v„rit, reunukset, tiettyjen n„pp„inten toiminta, tulostusohjaimet jne) voidaan muuttaa mieltymystesi mukaisiksi. Voit esimerkiksi m„„ritell„ useimmin k„ytt„m„si reunusasetukset ns. oletusasetuksiksi niin, ett„ et joudu muuttamaan niit„ joka kerran uutta ty”t„ aloittaessasi. Hakasulkeiden "[]" v„liss„ esitetyt kommentit viittaavat VINST-ohjelmalla m„„ritelt„viin ominaisuuksiin (katso VINST.REF-k„ytt”ohjei- ta). Muokattuasi VDE.EXE-tiedostoa VINST:ill„ "Tervetuloa/Copyright"-viesti ei en„„ ilmesty esiin ohjelmaa k„ynnistett„ess„. VDE toimii moitteettomasti kaikissa IBM-yhteensopivan BIOSin sek„ n„yt”nohjaimen sis„lt„viss„ laitteissa, mutta jotkut "l„hes-yhteensopivat" laitteet edellytt„v„t erityisasennusta: Hewlett-Packard 95LX, 100LX palmtops Hewlett-Packard Portable Plus Otrona 8:16 with IBM emulation N„iden tietokoneiden k„ytt„jien tulisi ennen VDE:n k„ytt””nottoa ajaa VINST ja valita erikoisasennus; katso ohjeet VINST.REF-tiedostosta. KOMENNOT JA VALIKOT VDE-ohjelman tarvittavia ohjauskomentoja voidaan antaa kahdella eri tavalla: (1) valikkokomennoin (2) n„pp„inkomennoin. N„pp„inkomentoja k„ytt„m„ll„ saavutetaan suurempi nopeus ja joustavuus, mutta niiden ulkoa oppiminen vaatii jonkin verran aikaa. Vasta-alkajain ja vain harvoin tietokonetta tarvitsevien kannattaa pysytell„ valikkokomennoissa, koska niit„ ei tarvitse opetella muistamaan, vaan ohjelmaa voi ryhty„ k„ytt„m„„n suoraan. (1) Valikkokomennot ohjaavat k„ytt„j„n suoraan tarvittaviin toimintoihin. Oletetaan, ett„ haluat vaikkapa alleviivata tietyn lauseen tekstist„si. Painat vain ^[Esc] (Ctrl ja Esc) tai [F10]-n„pp„int„ (MENU), ja saat esille VALIKON: ----------------------------------------------------------------------------- tIedostot Lohkot Poisto Etsint„ Kappale tYyli Asetus N„ytt” Tulostus Muut Omat ----------------------------------------------------------------------------- Alleviivaus l”ytyy alavalikosta "tYyli", joten painamalla "Y"-n„pp„int„ (siis suuraakkosella ja v„ritehostuksella merkitty„ kirjainta) siirryt„„n alavalikkoon, jossa on valittavissa erilaisia korostuksia: "Alleviivaus", "Lihavointi" jne. Paina siis alavalikossa "A"-n„pp„int„ alleviivauksen merkiksi, niin kyseinen kirjoittimen ohjauskoodi lis„t„„n tekstin joukkoon. Seuraavissa ohjeissa valikkokomentoihin viitataan seuraavasti: {tYyli:Alleviivaus} Kyseist„ komentoa k„ytet„„n siis valitsemalla ensin t"Y"yli, sitten "A"lleviivaus (n„pp„ilem„ll„ [F10],Y,A). Useimmat, joskaan eiv„t aivan kaikki VDE-ohjelman toiminnot voidaan valita suomenkielisin valikkokomennoin. [Puuttuvistakin k„ytt„j„ voi itse lis„t„ muutamia {Omat}-alavalikkoon.] Opit nopeasti muistamaan tavallisimmat komentovalikon kirjainyhdistelm„t, koska ne useimmiten ovat ovat suomenkielisten sanojen alkukirjaimia. (2) N„pp„inkomennot (Ctrl- ja Alt-n„pp„inyhdistelm„t), vaikka ne tuntuvat aluksi vaikeammin muistettavilta, ovat jonkin verran nopeampia k„yt”ss„. Mik„li olet aikaisemmin k„ytt„nyt WordStar-ohjelmaa, suurin osa niist„ on jo ennest„„n tuttuja. N„pp„inkomentojen avulla p„„st„„n my”s k„ytt„m„„n VDE- ohjelman kaikkia piirteit„, kuten tehokasta makrokielt„. Useimmat komennot ovat yhden tai kahden n„pp„imen yhdistelmi„, esimerkiksi: ^QC Se tarkoittaa: "Pit„en [Ctrl]-n„pp„int„ pohjassa n„pp„ile ensin Q, sitten C." AltD T„m„ tarkoittaa: "Pid„ [Alt]-n„pp„int„ painettuna ja n„pp„ile kirjain D." Monet WordStar-komentokirjaimista on helppo muistaa englanninkielisten sanojen alkukirjainten perusteella (kuten ^Q = "Quick movements"), eiv„t kuitenkaan kaikki. Niiden etuna valikkokomentoihin verrattuna on hieman suurempi nopeus ja se, ett„ ne ovat monille konekirjoittajille ennest„„n tuttuja -- ei tarvita funktion„pp„inten hapuilua eik„ hiiren ty”ntely„, joka hidastaa ty”t„ kirjoittamisen keskeytyess„. Jo yli vuosikymmenen ik„isen WordStar-ohjelman komentokieli on maailmanlaajuisesti yh„ edelleen er„s suosituimmista, ja sit„ ovat soveltaneet lukuisat muut ohjelmat. WordStar-"standardikomentojen" t„ydennyksen„ VDE-ohjelmassa on useita Alt- ja Esc-n„pp„inkomentoyhdistelmi„, joita tarvitaan ohjelman omien piirteiden kuten useiden tiedostojen yht„aikaisen k„sittelyn mahdollistamiseksi. (Katso KOMENNOT - YHTEENVETO.) OHJEET PIKAOHJE: Saat esiin lyhyet pikaohjeet n„pp„inkomennoista milloin tahansa painamalla joko ^J (Ctrl+J) tai [F1]-n„pp„int„. Esiin tulee kooste kohdistimen siirtelyyn, tekstin vieritykseen sek„ sen poistamiseen ja lis„„miseen k„ytett„vist„ Ctrl-n„pp„inkomennoista. Ohjeita voi selailla [PgUp]- ja [PgDn]- sek„ nuolin„pp„imill„ tai painamalla A-, E-, K-, O-, P- tai Q-n„pp„imi„ n„hd„ksesi vastaavasti Alt-, Esc-, ^K-, ^O-, ^P- tai ^Q- n„pp„imell„ alkavat komennot (tai F n„hd„ksesi listan tiedostojen tyypeist„ tai J-n„pp„int„ palataksesi ensimm„iseen ohjeruutuun). Painamalla joko [Esc]- tai v„lin„pp„int„ ohjeet poistuvat kuvaruudulta. KŽSIKIRJA: Tarvitessasi yksityiskohtaisempia ohjeita VDE:n k„yt”st„ lue ohjelmahakemistosta l”ytyv„t ohjeet (t„m„ VDE.DOC -tiedosto sek„ VDE.REF, VDE.ABC ja VINST.REF -nimiset tiedostot). Ne on toimitettu ainoastaan levykkeell„ paperikopioiden sijasta, mm. seuraavista syist„: (1) Ohjeiden selaileminen mikron kuvaruudulla on helpompaa ja nopeampaa kuin painettujen k„ytt”ohjeiden hakemistosta etsiminen (varsinkin silloin, kun etsim„si sana ei siihen sis„lly). Valitse vain tiedosto k„sitelt„v„ksi VDE- ohjelmalla ja k„yt„ "etsi"-komentoa (^QF tai {Etsint„:Etsi}) siirty„ksesi v„litt”m„sti haluamaasi kohtaan. Voit jopa lukea levylt„ VDE.REF-tiedoston aina avoinna olevaksi lis„tiedostoksi VDE-ohjelmalla ty”skennelless„si. T„ll”in voit halutessasi palauttaa mieleen, miten automaattisen sisennyksen saa toimintaan ja siirty„ parilla n„pp„inpainalluksella ohjetiedoston kohtaan "sisennys". (2) Menettely s„„st„„ metsi„ ja v„hent„„ paperiteollisuuden aiheuttamaa ymp„rist”n saastumista sek„ j„tepaperin m„„r„„. Kaikki k„ytt„j„t eiv„t kuitenkaan tarvitsisi eiv„tk„ k„ytt„isi painettua k„sikirjaa. Tietenkin voit halutessasi tulostaa VDE:n ohjeet kirjoittimellasi kokonaan tai osittain. Joudut ehk„ k„ytt„m„„n normaalia pienemp„„ kuten "elite"-kirjasinta saadaksesi 80 merkin tekstirivit reunuksineen mahtumaan.) -------------------- B. TY™SKENTELYN ALOITUS JA LOPETUS ---------------------- Oletetaan, ett„ VDE.COM-ohjelma on kiintolevysi hakemistossa C:\VDE. Yksinkertaisin tapa k„ynnist„„ ohjelma on kirjoittaa sen nimi DOS-kehotteen (>) per„„n ja painaa sen j„lkeen [Enter]. Siirryt„„n ensin VDE-hakemistoon kirjoittamalla DOS-komento: C:\>cd vde K„ynnistet„„n sitten ohjelma kirjoittamalla sen nimi: C:\VDE>vde N„in tehty„si esiin tulee tyhj„ ty”skentelyruutu, jonka vasemmassa yl„kulmassa lukee "nimet”n". Kirjoita ruudulle teksti„, siirry nuolin„pp„imin eri kohtiin tekstiss„ ja kokeile seuraavassa esitett„vi„ komentoja. Jos levyll„si on jo ennest„„n tiedosto, jota haluaisit muokata, voit k„ynnist„„ ohjelman my”s kirjoittamalla tiedoston nimen sen yhteydess„: C:\VDE>vde omajuttu tai C:\VDE>vde c:\autoexec.bat /n Ensimm„isess„ esimerkiss„ tiedosto OMAJUTTU on oletushakemistossa (C:\VDE) ja luetaan levylt„ oletustiedostomuodossa, joka on "/D" eli ASCII-dokumentti. ("ASCII" tarkoittaa MSDOS-k„ytt”j„rjestelm„„n sis„ltyv„„ koodij„rjestelm„„ kirjainten ja numeroiden m„„rittelemiseksi. "ASCII-dokumentti" tarkoittaa tekstitiedostoa, joka sis„lt„„ pelk„st„„n teksti„ sek„ sen tulostamisessa k„ytett„vi„ ohjauskoodeja, suom. huom.) Toisessa esimerkiss„ tiedosto AUTOEXEC.BAT sijaitsee kiintolevyn (C:) ns. juurihakemistossa (huomaa "\"-merkki) ja sen j„ljess„ seuraava valitsin "/N" lukee sen ns. "non-document"-tiedostona (so. teksti koostuu erillisist„ kiinte„n mittaisista riveist„ eik„ tekstikappaleista). Voit m„„ritell„ my”s useita tiedostoja samanaikaisesti k„sitelt„viksi sek„ k„ynnist„„ ohjelman aputiedostoja: n„pp„imist”- ja kirjoitinm„„rittelyj„ jne. (Katso SYNTAKSI.) VDE:ll„ voidaan k„sitell„ monia erityyppisi„ tiedostoja: "non-documents" kuten komentojonoja (batch files), ohjelmien l„hdekoodia tai kirjeit„ yms. muotoiltua teksti„ joko puhtaana ASCIIna tai WordStar-, WordPerfect-, XyWrite- NotaBene-, Microsoft Word- tai muiden tekstink„sittelyohjelmien kanssa yhteensopivassa muodossa (katso TIEDOSTOMUODOT, YHTEENSOPIVUUS). Tiedostojen suurin mahdollinen koko on noin 80K (tai 82.000 merkki„). Jos olemassa oleva tiedosto on liian suuri ohjelman k„sitelt„v„ksi, se on mahdollista jakaa useaksi pienemm„ksi (katso TIEDOSTOJEN JAKAMINEN). VDE yll„pit„„ kuvaruudun yl„osassa "apurivi„", joka antaa kirjoittajalle hy”dyllisi„ tietoja ohjelman asetuksista. Siit„ ilmenev„t k„sitelt„v„n tiedoston nimi, kohdistimen paikka sill„ hetkell„ (Sivu, Rivi ja Sarake) sek„ salaper„isi„ kirjainlyhenteit„, jotka kertovat ohjelmassa parhaillaan k„yt”ss„ olevista tavoista k„sitell„ tiedostoa ja komenton„pp„imi„. Toisinaan apurivin alapuolella n„kyy lis„tietoja, kuten lis„valikkoja ja ohjelman virheilmoituksia; paina [Esc]-n„pp„int„ p„„st„ksesi niist„ eroon. (Katso lis„tiedot kohdasta APURIVI.) Virheilmoitusrivi h„ipyy itsest„„n. Ohjelman halutessa vastausta joihinkin kysymyksiin, apurivin alle ilmestyy kehote (kuten "Anna uusi nimi:"). Voit antaa parhaillaan k„sitelt„v„lle tiedostolle uuden nimen tai vaihtaa sen tiedostotyyppi„ milloin tahansa komennolla: {Tiedostot:Nime„} tai ^KE (Jos yrit„t antaa komennon tallentaaksesi teksti„ "nimet”n"-tiedostona, VDE kehottaa aina antamaan sille ensin uuden, oikean nimen.) On t„rke„„ ymm„rt„„, ett„ VDE-ohjelma ty”skentelee koko ajan TY™MUISTISSA (mikron s„hk”isess„ puolijohdemuistissa, suom. huom.): Levylle ei kirjoiteta mit„„n, ennen kuin olet antanut ohjelmalle tallennusk„skyn. Ohjelmasta voi poistua tai tiedostoa voi vaihtaa useilla eri tavoilla, joista tavallisimmat ovat n„m„: {Tiedostot:Lopeta} tai ^KX ja {Tiedostot:Hylk„„} tai ^KQ Ensimm„inen on normaali tapa lopettaa tekstin kirjoittaminen tai k„sittely. J„lkimm„ist„ tapaa k„ytet„„n, mik„li on tehty virheit„ tai jostakin muusta syyst„ ei haluta s„ilytt„„ tiedostoa tai siihen viimeksi tehtyj„ lis„yksi„ tai muutoksia. Molemmat komennot saavat aikaan ohjelmasta poistumisen ja DOS- kehotteen tulemisen esiin. (Muiden tallennuskomentojen j„lkeen ohjelma palaa tekstiin, ja muiden tiedostojen k„sittelemist„ voidaan jatkaa.) Varmuuskopiot eli "backup"-tiedostot ovat turvallinen tapa v„ltt„„ hukkaamasta valmiita t”it„. S„„stetty„si levylle parannellun version tiedostosta OMAJUTTU sen edellinen versio ei joudu hukkaan: Se l”ytyy levylt„ nimell„ OMAJUTTU.BAK. N„in ollen todetessasi viimeisten muutosten olleenkin huononnuksia alkuper„iseen voit aina palata EDELLISEEN versioon valitsemalla k„sitelt„v„ksi kyseisen BAK-tiedoston. [Mik„li haluat s„„st„„ levytilaa, voit m„„ritell„ ohjelman asetukset my”s siten, ett„ se EI automaattisesti talleta BAK-tiedostoja.] ------------------- C. KIRJOITTAMINEN JA KORJAAMINEN ------------------------- Mit„ mikrossa tapahtuu, kun jotain kirjainn„pp„int„ painetaan? Ilmeisesti kyseinen kirjain lis„t„„n jonnekin, ja kohdistin eli kursori siirtyy askelen oikealle; mutta jotakin muutakin saattaa tapahtua. Tarkista apurivilt„, onko sen keskell„ n„kyviss„ kirjainyhdistelm„ "Lis". Mik„li n„in on, ty”skentelet parhaillaan "lis„ystilassa": Kaikki kohdistimen oikealla puolella olevat merkit siirtyv„t kirjaimia lis„tt„ess„ "alta pois" kohti ruudun oikeaa reunaa. Ellei "Lis"-merkki„ n„y, ohjelma toimii "korvaustilassa" ja jokainen lis„tty kirjain KORVAA sen paikalla aikaisemmin olleen. (On viel„ kaksi muutakin toimintatilaa: "Kat" eli katselutila sek„ "SLi" eli "sananlis„ys" - katso LISŽŽMINEN.) Voit vaihtaa lis„ystilasta korvaustilaan ja takaisin yksinkertaisella komennolla: [Ins] (Insert) tai ^V Jotkut kirjoittajat ty”skentelev„t mieluimmin korvaustilassa (joka muistuttaa eniten kirjoituskoneella kirjoittamista) ensimm„ist„ luonnosta laatiessaan ja vaihtavat lis„ystilaan tehdess„„n korjauksia; toiset toimivat kaiken aikaa lis„ystilassa. Huomaat pian, kumpi menettely sopii parhaiten omaan ty”skentelytapaasi. Kirjoitettaessa joudutaan usein korjaamaan virheit„, ja t„m„n ty”n tietokone on tehnyt helpoksi. Entisen tekstin p„„lle kirjoittamisen lis„ksi k„ytett„viss„ on useita tapoja tarpeettoman tekstin poistamiseksi (katso POISTAMINEN). Tavallisimmat komennot ovat: ^G, ^T, [Del] (Delete), [BkSp] ja ^[BkSp] ^G poistaa merkin kursorin kohdalta; ^T poistaa kaikki merkit kohdistimesta kyseisen sanan loppuun. Normaalisti [Del] poistaa kohdistimen kohdalla olevan merkin ja [BkSp] kohdistimen vasemmalla puolella olevan merkin, mutta n„m„ toiminnot voidaan muuttaa. [VINST-ohjelmalla voidaan m„„ritell„ Del-n„pp„in poistamaan edellinen merkki ja ^[BkSp] poistamaan edellinen sana kohdistimesta vasemmalle, jos niin halutaan.] VDE k„sittelee koodiyhdistelm„„ "CR+LF" ("vaununpalautus" ja "rivin vaihto") yhten„ merkkin„, joten poistamalla se voidaan kaksi rivi„ yhdist„„. Pitempien tekstinosien poistamisessa hy”dyllinen on koko rivin kerrallaan poistava komento: {Poista:koko Rivi} tai ^Y Tietenkin voit tehd„ virheit„ my”s virheiden korjaamisessa: Saatat poistaa vahingossa teksti„, joka olisikin pit„nyt s„ilytt„„. Mutta ei syyt„ huoleen: Apunasi on "poiston peruutus" eli poistetun tekstin palautuskomento: {Poisto:Palauta poisto} tai ^U K„yt„ sit„ v„litt”m„sti vahingossa annetun poistokomennon j„lkeen. Poistettuasi lohkon se palautuu ennalleen. My”s poistettuasi rivin, sanan tai kirjaimia tai kirjoitettuasi v„„ri„ kirjaimia oikeiden p„„lle voit palauttaa ne ennalleen painamalla ^U riitt„v„n monta kertaa. ------------------------- D. KOHDISTIMEN SIIRTŽMINEN ------------------------- Kohdistinta eli tekstin kirjoituskohtaa ruudulla on pystytt„v„ siirt„m„„n, jotta tekstin muokkaus ja korjaaminen eri paikoissa olisi mahdollista. Yksinkertaisin tapa on k„ytt„„ nuolin„pp„imi„ (tai WordStar-ohjelman vanhoissa PC-n„pp„imist”iss„ k„ytt„m„„ "timanttikuviota"): [^] ^E [<] [>] tai ^S ^D [v] ^X N„pp„imet liikuttavat kohdistinta yl”s, alas, vasemmalle tai oikealle yhden rivin tai merkin kerrallaan. Huomaa, ett„ kohdistin liikkuu vain ALUEELLA, JOLLA ON TEKSTIŽ - EI siis koko kuvaruudun alalla: Yritt„ess„si siirty„ oikean reunan ohitse huomaat kohdistimen siirtyv„n seuraavan rivin alkuun. Siirtyess„si rivilt„ toiselle pitemm„lt„ rivilt„ lyhemm„lle kohdistin siirtyy lyhyemm„n rivin lopun kohdalle, ei sen l„hemm„s ruudun oikeata reunaa. Halutessasi p„„st„ tekstin viimeisen merkin ala- tai oikealle puolelle joudut LISŽŽMŽŽN teksti„ (esi- merkiksi rivinvaihto- tai v„lily”ntin„pp„imell„). Siirtyess„si lyhyen rivin ylitse PC:n nuolin„pp„imet toimivat hieman eri tavalla kuin WordStar-yhteensopivat ^E/^X-komennot: Nuolin„pp„imet yritt„v„t pysy„ samassa sarakkeessa, WordStar-komenton„pp„imet eiv„t. Muista, ett„ kuvaruutu on vain er„„nlainen ikkuna koko tiedostoon, ja sit„ ikkunaa voidaan tarvittaessa siirt„„. Jos siis yrit„t siirt„„ kohdistinta n„yt”n reunojen ulkopuolelle, ikkuna "liukuu" vaaka- tai pystytasossa vastakkaiseen suuntaan kohdistimen siirtosuuntaan n„hden. Kun teksti„ on pitk„lti, k„ytett„viss„ on nopeampiakin tapoja paikasta toiseen siirtymiseksi (katso LIIKKUMINEN TEKSTISSŽ). Tavallisimmat komennot ovat: ^A ja ^F tai ^[<] ja ^[>] kohdistimen siirt„miseksi taakse- ja eteenp„in sana kerrallaan, sek„ ^R ja ^C tai [PgUp] ja [PgDn] N„m„ komennot siirt„v„t kohdistinta tekstiss„ yhden kuvaruudullisen kerrallaan saaden siis tekstin samalla siirtym„„n kuvaruudun suhteen. Lis„ksi ^[Home] ja ^[End] tai ^QR ja ^QC voidaan k„ytt„„ siirtymiseen v„litt”m„sti tiedoston alkuun tai loppuun. ------------------------- E. NŽYTT™ JA IKKUNOINTI ---------------------------- VDE n„ytt„„ normaalisti apurivin ja t„yden kuvaruudullisen teksti„ eli 24 rivi„, joilla kullakin voi olla enint„„n 80 saraketta tai merkki„. N„yt”n kokoa eli sille samanaikaisesti mahtuvien rivien m„„r„„ ja pituutta voidaan muuttaa (EGA/VGA-n„yt”iss„), tai teksti„ voidaan "vieritt„„" niin, ett„ eri osat siit„ saadaan esille (katso SCREEN CONTROLS). Er„s hy”dyllinen komento tekstin asettelemiseksi on: {Asetus:vIivain} tai ^OT Se lis„„ apurivin alle "mittanauhan", josta ilmenev„t reunusten (marginaalien) ja sarkainten sijainti sek„ kohdistimen paikka (sarake). (Katso VIIVAIN.) Jos ajattelet kuvaruutua "ikkunana" tekstiisi, voit kuvitella jakavasi sen kahdeksi ruuduksi, joista kummastakin n„kyy tekstin eri kohta. T„m„ on tehokas v„line tiedostojen vertailuun, korjailuun ja muihin tarkoituksiin (katso IKKUNOINTI). Kaksi eri komentoa saa aikaan t„llaisen jaetun ikkunan: ^OW tai {N„ytt”:ikkunointi:1 tied.} ja AltW tai {N„ytt”:ikkunointi:2 tied.} Ensin mainittu sallii SAMAN tiedoston kahden eri osan tutkimisen ja k„sittelyn yht„ aikaa; j„lkimm„inen n„ytt„„ ikkunan ruuduissa kaksi ERI tiedostoa. Kummassakin tapauksessa jaettuasi kuvaruudun kahdeksi ikkunaksi komento: {N„ytt”:Vaihda ikkunaa} tai AltF vaihtaa kohdistimen ikkunasta toiseen. ("Valekohdistin" j„„ kuitenkin toiseen ikkunaan merkiksi siit„, mihin kohtaan kohdistin palaa.) Kuten monet muutkin VDE-komennot, ikkunointikomennot toimivat painokytkimen tavoin: Palauttaaksesi yhden ikkunan kahden sijasta k„yt„t samaa komentoa, jolla ruutu jaettiin. --------------------------- F. TEKSTIN MUOTOILU ------------------------------ VDE osaa muotoilla tekstitiedoston ns. asiakirjaksi (document), joko osa kerrallaan tai t„ysin automaattisesti sit„ mukaa kun kirjoitat. Lis„ksi olemassa olevia tekstitiedostoja voi muotoilla uudelleen lukuisilla eri tavoilla. (Yksityiskohdat selvi„v„t kappaleista REUNUKSET, VŽLISTYS, TASAUS, MUOTOILU, AUTOMAATTINEN MUOTOILU.) Perusasia on tietenkin tekstin pysytt„mien haluttujen reunusten v„liss„. Vasen ja oikea reunus asetetaan komennoilla: {Asetus: V, O reunus} tai ^OL, ^OR Tyypilliset reunukset voivat olla 1 ja 66 pica-kirjasimelle tai 1 ja 78 elite„ varten. Voit vaihtaa niit„ tarpeen mukaan sek„ my”s sekoittaa eri levyisi„ reunuksia jopa saman asiakirjan sis„ll„. T„t„ vasemman reunuksen asetuskomentoa k„ytet„„n tavallisesti tekstin osien sisent„miseen. Sen todellisen marginaalin m„„rittelemiseksi, joka paperin vasempaan reunaan toivotaan j„„v„n teksti„ kirjoittimella tulostettaessa, k„ytet„„n reunuksen asetuskomentoja, jotka on selostettu luvussa KIRJOITTIMEN SŽŽD™T. Sen j„lkeen kun reunukset on m„„ritelty, alkaa AUTOMAATTINEN RIVINVAIHTO toimia. Kirjoittaessasi oikean reunuksen ohi sana siirtyy automaattisesti seuraavalle riville; jos kirjoitat vasemman reunuksen vasemmalle puolelle, kohdistin siirtyy reunukseen. Mik„li joudut tilap„isesti kirjoittamaan reunusten ulkopuolelle, muuta niit„ tai poista ne kokonaan komennolla: {Asetus:Reun.pois} tai ^OX Automaattinen rivinvaihto muotoilee siis tekstin oikein jo kirjoittaessasi. Mutta huomaa, ett„ palatessasi takaisin tekem„„n lis„yksi„ tai poistoja, rivit saattavat j„„d„ liian lyhyiksi tai pitkiksi eli kappaleen automaattinen muotoilu toimii joskus puutteellisesti. Korjaaminen on yksinkertaista: {Kappale:Rivit„} tai ^B T„m„ saa aikaan koko kappaleen rivittymisen uudelleen. Huomaa, ett„ voit k„ytt„„ t„t„ komentoa my”s muutettuasi reunuksia tai riviv„li„ tekstin uudelleen muotoilemiseksi. Kappaleen ensimm„inen rivi voi olla sisennetty tai ulosvedetty, uudelleen muotoilu ei vaikuta siihen. Jos kuitenkin mieluummin haluat VDE:n hoitavan koko muotoiluprosessin t„ysin automaattisesti, anna komento: {Kappale:Autom.muotoilu} tai ^OM Kun automaattinen muotoilu on k„yt”ss„, apurivill„ on n„kyviss„ tunnus "AM" eik„ kappaleiden uudelleenmuotoilukomentoa yleens„ ole tarvis antaa k„sin; reunuksia muuttaessasi n„et v„litt”m„sti tuloksen. Automaattista muotoilua k„ytett„ess„ on kuitenkin syyt„ olla varovainen erilaisten m„„ritysten suhteen, sill„ ohjelma pyrkii muotoilemaan tekstin uudelleen VIIMEKSI asetettujen reunusten ja riviv„lin mukaan. Ne voivat siis muuttaa AIKAISEMMIN LAADITUN tekstin suunniteltua asettelua. (Jos n„in k„y vahingossa, voit tietenkin muuttaa asetukset entiselleen ja palauttaa alkuper„isen asettelun ennen ty”n jatkamista.) Er„s toinen piirre tekee luetteloiden ja j„sentelyjen siistin ulkoasun aikaansaamisen helpoksi ilman, ett„ tarvitsee jatkuvasti muutella vasemman reunuksen paikkaa. Automaattinen sisennys saadaan k„ytt””n komennolla: {Kappale:autom.sIsennys} tai ^OA Tunnus "AS" ilmestyy n„kyviin apuriville, ja automaattisen rivinvaihdon (sek„ [Enter]-n„pp„imen) toiminta muuttuu sisennykset ja valmiin tekstin rakenteen s„ilytt„v„ksi. Joka kerran kun kohdistin siirtyy uudelle riville, se siirtyy automaattisesti edellisen rivin aloitussarakkeeseen. (Automaattinen sisennys toimii my”s "non-document"-tiedostoissa: katso AUTOMAATTINEN SISENNYS.) Saattaa olla hy”dyllist„ tiet„„, miten VDE k„sittelee tekstitiedostoa. Monet muut tekstink„sittelyohjelmat liitt„v„t tiedostoon erityisi„ k„tkettyj„ koodeja kappaleiden rajojen tai muotoilun vaihtumisen tunnistamiseksi ja laskevat sitten tuloksen joka kerran, kun teksti„ esitet„„n n„yt”ll„ tai tulostetaan kirjoittimella. VDE ei kuitenkaan k„yt„ t„llaisia koodeja; se muotoilee tekstin m„„rittelyjesi mukaisesti ja tallettaa sen t„ss„ muodossa tavallisena tekstitiedostona. VDE:n kyky muotoilla asiakirjan teksti uudelleen perustuu kekseli„„seen oivallukseen: Kun automaattinen rivinvaihto on toiminnassa, rivin loppuun j„tet„„n VŽLILY™NTI ennen "CR"- eli vaununpalautuskoodia sen merkiksi, ett„ rivinvaihto on ehdollinen ja voidaan teksti„ uudelleen muotoiltaessa j„tt„„ pois. Kun toisaalta itse lopetat kappaleen [Enter]-n„pp„int„ painamalla, et tietenk„„n ly” sanav„li„ pisteen j„lkeen, ja ohjelma tulkitsee komennon ehdottomaksi rivinvaihdoksi. (Kappaleen lopetusmerkkin„ ruudulla n„kyy pieni vasemmalle osoittava nuoli.) Noudata siis huolellisuutta rivin loppuun kirjoittaessasi: voit siis muuttaa ehdottoman rivinvaihdon ehdolliseksi ja p„invastoin yksinkertaisesti lis„„m„ll„ tai poistamalla v„lily”nnin rivin loppuun tai lopusta. (Huomaa: T„m„n vuoksi [Enter]-n„pp„int„ EI pid„ k„ytt„„ tiedostossa eteenp„in siirtymiseen! Se toki toimii n„inkin, mutta se tekee samalla kaikki ehdolliset rivinvaihdot ehdottomiksi est„en kappaleiden uudelleen rivityksen. ----------------------- G. ETSIMINEN JA KORVAAMINEN -------------------------- Er„s kirjoitusohjelmien yksinkertaisimmista, mutta samalla tehokkaimmista ominaisuuksista on kyky etsi„ tietty„ merkkijonoa tiedostosta ja mahdollisesti korvata se toisella. L”yt„„ksesi tietyn sanan, merkkijonon tai lauseen seuraavan esiintymiskohdan tekstist„ kirjoita: {Etsint„:Etsi} tai ^QF Ohjelma pyyt„„ sinua kirjoittamaan etsitt„v„n merkkijonon (ja sen per„„n mahdolliset etsint„ehdot), mink„ j„lkeen kohdistin siirtyy l„himp„„n kohtaan, jossa kyseinen merkkijono esiintyy. (Saatat saada vastaukseksi my”s ilmoituksen, ett„ mallin mukaista merkkijonoa ei tiedostosta l”ydy.) T„t„ komentoa tulet varmasti k„ytt„m„„n useasti joko tietyn tiedon etsimiseen tai m„„r„ttyyn kohtaan siirtymiseksi. Automaattinen korvaaminen on my”s hyvin k„tev„„. Oletetaan, ett„ olet kirjoittanut tutkielman "h„rkkimen" hy”dyllisyydest„ ruoan valmistuksessa havaitaksesi vasta lopetellessasi, ett„ suositeltu termi onkin "hierrin". Tai kenties haluat l„hett„„ Pirkolle t„sm„lleen samanlaisen muistion jonka juuri ehdit otsikoida Paavolle. Yksi ainoa komento saa aikaan korjauksen koko kirjoitelmassasi: {Etsint„:Korvaa} tai ^QA Ohjelma kysyy ensin etsitt„v„„ merkkijonoa, sitten mill„ se korvataan. Kohdistin siirtyy sen j„lkeen merkkijonon ensimm„iseen esiintymiskohtaan l„ht”pisteest„ lukien. (N„et kysymyksen "Tee?" apurivill„.) Toteuttaaksesi muutoksen paina "K". "E"-n„pp„imen painaminen aiheuttaa kohdistimen siirtymisen seuraavaan esiintymiskohtaan toteuttamatta muutosta. Painamalla "K":n asemesta "*"-n„pp„int„ kaikki l”ydetyt merkkijonot korvataan kysym„tt„ jokaista erikseen. [Esc]-n„pp„imell„ toiminnon voi keskeytt„„ koska tahansa. Etsi/korvaa-toiminnolla on useita vaihtoehtoja; kirjoitettuasi merkkijonot ohjelma pyyt„„ sinua valitsemaan oikean k„sittelytavan. Painamalla pelk„st„„n [Enter] et anna mit„„n ehtoja. Voit kokeilla joitakin seuraavista: "T" = etsi taaksep„in kohdistimen sijaintipaikasta lukien, ei eteen. "I" = Isot=pienet; ei oteta huomioon, onko merkkijono kirjoitettu isoilla vai pienill„ kirjaimilla, so. "huom." l”yt„„ my”s kirjoitusasut "HUOM.", "Huom." jne. Lis„tietoja l”yd„t kohdasta ETSI/KORVAA. Halutessasi jatkaa viimeisint„ etsint„- tai etsi/korvaa-toimintoa kirjoittamatta merkkijonoja uudelleen voit k„ytt„„ komentoa: {Etsint„:Toista e/k} tai ^L T„t„ voi k„ytt„„ useampaan kertaan per„kk„in esimerkiksi tietyn kohdan l”yt„miseksi, jossa etsitt„v„ merkkijono esiintyy. ----------------------------- H. LOHKOTOIMINNOT ------------------------------ Teksti„ korjailtaessa on usein tarpeen poistaa tai siirt„„ kokonainen "lohko" teksti„ kerralla. VDE-ohjelmassa onkin joukko komentoja, joilla homma hoituu helposti. Ensiksi on tietenkin m„„ritelt„v„ k„sitelt„v„ lohko merkitsem„ll„ sen alku- ja loppukohdat. T„m„ tehd„„n (kummassa tahansa j„rjestyksess„) komentoparilla: {Lohkot:merkitse Alku/loppU} tai ^KB, ^KK Kun ensimm„inen merkki on sijoitettu kohdalleen, tekstiin ilmestyy aaltosulku "{}". Kun sek„ alku ett„ loppu on merkitty, aaltosulkujen v„linen tekstin osa n„kyy poikkeavan v„risen„. Nyt voit alkaa k„sitell„ lohkoksi merkitty„ teksti„ useilla eri komennoilla (katso LOHKOTOIMINNOT, AUTOMAATTINEN NUMEROINTI, TULOSTAMINEN, ISOT/PIENET). Itse asiassa suurin osa n„ist„ toimii, vaikka olisit merkinnyt vain lohkon toisen p„„n -- edellytt„en, ett„ kohdistin on sill„ hetkell„ ajatellun lohkon vastakkaisessa p„„ss„. Tavallisimmat komennot ovat lohkon kopiointi, siirt„minen ja poistaminen. Kopiointi tai siirt„minen k„ynnistet„„n komennolla: {Lohkot:Ota} tai AltC Kopiointi tapahtuu siirt„m„ll„ kohdistin paikkaan, johon lohkon halutaan kopioituvan ja antamalla sen j„lkeen komento: {Lohkot:Liit„} tai AltP T„ydellinen kopio lohkoksi merkityst„ tekstinosasta ilmestyy kohdistimen sijaintipaikkaan. Merkityn lohkon poistaminen tapahtuu komennolla: {Lohkot:Poista lohko tai {Poisto:Lohko} tai ^KY Lohkon siirt„minen tapahtuu Ota-komennolla (AltC), poistamalla lohko [mik„li "Ota" ei ole m„„ritelty poistamaan lohkoa samalla], ja Liitt„m„ll„ se johonkin muuhun paikkaan. Vaihtoehtoisesti voit kopioida ja siirt„„ lohkoja samassa tiedostossa viel„ hieman nopeammin k„ytt„m„ll„ lohkon kopiointi- ja siirtokomentoja ^KC ja ^KV, jotka eiv„t sis„lly valikkokomentoihin. ------------------------------- I. TULOSTAMINEN ------------------------------ Ensimm„inen asia, mit„ tekstitiedostojen tulostamisesta tulee tiet„„ on se, miten voidaan v„ltty„ turhien paperikopioiden tekemiselt„. Tietokoneethan on tarkoitettu v„hent„m„„n toimistoissa liikkuvan paperin m„„r„„ s„ilytt„m„ll„ tiedot elektronisessa muodossa. K„yt„nn”ss„ ne ovat p„invastoin huomattavasti lis„nneet paperin kulutusta. VDE on suunniteltu rajoittamaan tarpeettomien koevedosten tulostamisen v„himp„„n mahdolliseen. Pystyt liikkumaan tiedostossa ja tekem„„n kaikki korjaukset paljon nopeammin tietokoneen n„pp„imist”ll„ kuin korjaamalla paperikopiota kyn„ll„ ja tekem„ll„ sitten korjaukset kirjoitusohjelmalla. Ohjelmassa on my”s yksinkertaiset komennot tekstin rivityksen ja sivutuksen tarkistamiseksi kuvaruudussa ennen tulostusta, erehdysten v„ltt„miseksi: {tUlostus:esiKatselu} tai ^OD Esikatselussa voit selailla koko tiedoston l„pi ja tutkia, miten se tulee sijoittumaan paperille. Kirjoittimen ohjauskoodit on piilotettu, jotta varsinaisen tekstin todellinen sijoittelu paperille k„visi ilmi, ja sivunvaihdot n„kyv„t katkoviivoina. (Katso ESIKATSELU.) Tulostaminen on kaiken kaikkiaan kovin monimutkainen toimenpide: Erilaiset kirjoittimet toimivat eri tavoin, sivun asettelutiedot on m„„ritelt„v„, monenlaisia tyylej„ voidaan k„ytt„„ tekstin eri osien koristamiseen, jne. Mutta ensimm„ist„ yrityst„si varten kytketty„si kirjoittimeen virran anna yksinkertaisesti tulostuskomento: {tUlostus:Tulosta} tai ^KP N„kyviin tulee joukko valintoja, joiden avulla voit m„„ritell„ kullekin arkille tulostuvan otsakkeen, sivunumeroinnin paikan, tulostetaanko tiedosto kokonaan vai osittain jne. (katso TULOSTAMINEN). Voit tulostaa mink„ kokoisille arkeille tahansa sek„ my”s osoitteet kirjekuoriin (katso KIRJEKUORET). Mutta t„ss„ vaiheessa j„t„ valinnat huomiotta -- kytke vain kirjoittimeen virta, paina tulostuskomennon j„lkeen [Enter] ja katso, mit„ tapahtuu! (Ellei tulos tyydyt„ tai jos olet aloittanut liian pitk„n tiedoston tulostamisen, paina yksinkertaisesti [Esc] pys„ytt„„ksesi kirjoittimen) Ohjelmassa on ns. oletusasetuksina kirjoitinm„„rittelyt EPSON FX ja SIMPLE. J„lkimm„inen toimii periaatteessa mink„ tahansa tulostimen kanssa, mutta se ei osaa k„ytt„„ mit„„n korostuksia eik„ edes kaikkia erikoismerkkej„ (jollaisiksi my”s Ž- ja ™-kirjaimet tietokonemaailmassa luokitellaan, suom. huom). [VINST- asennusohjelmalla voidaan tulostusohjain vaihtaa vastaamaan k„ytt„m„„si laitetta sek„ r„„t„l”id„ tulostus vastaamaan toiveittesi mukaista paperikokoa ja asettelua; katso KIRJOITINAJURIT ja ASENNUS.] On olemassa lukuisa joukko kirjoittimen ohjauskoodeja, jotka voit sijoittaa tiedostoosi tekstin joukkoon erityistoimintojen aikaansaamiseksi. Erityisen hy”dyllinen on komento: {Tulostus:Uusi sivu} tai ^PL Se saa kirjoittimen aloittamaan uuden sivun haluamastasi kohdasta. (Tarkkaile sivu- ja rivinumeroiden vaihtumista apurivill„ n„in tehdess„si. Toteat, miten niiden mukaan siirryt„„n seuraavan sivun ensimm„iselle riville. My”s t„m„ ohjetiedosto sis„lt„„ sivunvaihtokoodeja.) Tyylivalinnoista kaksi toimii joka ikisell„ tulostusohjaimella, SIMPLE mukaan lukien: {tYyli:Alleviivaus} tai ^PS - alleviivaa. ^PX - yliviivaa. N„it„ tyylikomentoja k„ytet„„n aina pareittain sek„ korostetun tekstin alun ett„ lopun merkitsemiseksi; esimerkiksi: Kirjoitat: "T„ll„ lailla saadaan [Esc]YAalleviivattua[Esc]YA teksti„." tai: "T„ll„ lailla saadaan ^PSalleviivattua^PS teksti„." N„et ruudulla: "T„ll„ lailla saadaan alleviivattua teksti„." Tyylikomennot n„kyv„t kuvaruudussa korostettuna kirjaimena ("S", "X" jne.). Samalla tavoin muutkin korostukset kuten lihavointi, kursiivi ja yl„- sek„ alaindeksit ovat mahdollisia useimmilla nykyaikaisilla kirjoittimilla. (Katso KIRJOITTIMEN OHJAUSKOODIT.) --------------------- J. USEIDEN TIEDOSTOJEN KŽSITTELY --------------------- Er„s eritt„in tehokas piirre VDE-ohjelmassa on sen kyky k„sitell„ useita tiedostoja yht„ aikaa. T„m„ tekee helpoksi tiedostojen vertailemisen, yhdenmukaisten muutosten tekemisen useampiin eri tiedostoihin, tekstin siirt„misen tiedostosta toiseen jne. (Katso USEITA TIEDOSTOJA ja IKKUNOINTI.) Ty”skennelless„si VDE-ohjelmalla lis„tiedostoja (enint„„n 8 kappaletta) voidaan ladata komennolla: {Tiedostot:Avaa} tai AltL Valittuasi ainakin yhden lis„tiedoston apurivin vasemmassa reunassa n„kyy merkki "+" muistuttamassa siit„, ett„ k„sitelt„v„n„ on useampia tiedostoja. Voit ajatella niiden olevan kuin jonossa odottamassa k„sittelyvuoroa; eri tiedoston vaihtamiseksi ruudulle (tai k„yt”ss„ olevaan ikkunaan) k„yt„ komentoa: {Tiedostot:Seuraava, Edellinen} tai AltC, AltP vaihtaaksesi j„rjestyksess„ seuraavan tai edellisen tiedoston ty”tilaan. VDE-ohjelmassa on useita komentoja, joiden avulla saadaan t„ysi hy”ty mahdollisuudesta k„sitell„ useampia tiedostoja yht„ aikaa. Voit esimerkiksi jakaa ruudun kahdeksi erilliseksi ikkunaksi (katso IKKUNOINTI) ja k„sitell„ kahta tiedostoa yht„ aikaa, vertailla ikkunoissa olevia tiedostoja kesken„„n (katso TIEDOSTOJEN VERTAILU) tai kohdistaa etsi- ja korvaa -toiminnot useampiin tiedostoihin kerralla (katso ETSIMINEN JA KORVAAMINEN). K„yt”ss„ on my”s k„tev„ "tiedostoluettelo", joka n„ytt„„ tiedostot aakkosj„rjestyksess„ ja josta tarpeelliset voidaan valita ja merkit„ k„sitelt„viksi (katso TIEDOSTOT). -------------------------- K. MAKRO - MIKŽ SE ON? ---------------------------- "Makrot" ovat kehittynyt ja eritt„in tehokas ty”kalu toistuvien teht„vien suorittamiseksi automaattisesti -- mutta unohda ne toistaiseksi, mik„li siten voit v„ltty„ kiusaukselta kuvitella niit„ ainoastaan tietokoneohjelmoinnista kiinnostuneiden leikkikaluiksi. Jokainen VDE:n k„ytt„j„ voi hy”ty„ makroista k„yt„nn”ss„. Jos olet vaikkapa laatimassa asiakirjaa, jossa k„ytet„„n erilaisia reunuksia -- esimerkiksi 1 ja 66 tavalliselle tekstille ja 10 - 58 lainauksille -- joudut k„ytt„m„„n toistuvasti ^QL- ja ^QR-komentoja reunusten muuttamiseen ja koko ajan muistelemaan, pitik” sen nyt olla 58 vai 66, vaiko 56 ja 68. Kuulostanee rasittavalta, ja onkin. Helpompi tapa on laatia makro. Jokaisen reunuksen vaihtaminen vaatii siis kirjoittamaan joko: {Asetus:V reunus} 1 0 [Enter] {Asetus:O reunus} 5 8 [Enter] tai ^O L 1 0 [Enter] ^O R 5 8 [Enter] Mutta voit sen sijaan laatia makron, joka toteuttaa samat n„pp„inkomennot, ja tallettaa sen yhdelle ainoalle n„pp„imelle ja k„ytt„„ aina tarvitessasi! Kokeile siis makron tallettamista: {Muut:nauhoita Makro} tai [Esc] " Lainausmerkki (") ilmestyy apurivin oikeaan reunaan merkiksi siit„, ett„ kaikki t„stedes n„pp„ilem„si komennot ja kirjaimet tallettuvat muistiin. Kirjoita nyt per„kk„in t„sm„lleen samat komennot joita k„ytit esimerkiksi reunusten vaihtamiseen (^OL10[Enter]^OR58[Enter]), ja VDE "nauhoittaa" ne muistiin (n„pp„ile huolellisesti ja v„lt„ ly”ntivirheit„!). Lopuksi paina uudestaan {Muut:nauhoita Makro} tai Esc ja ". VDE kysyy: "K„yt„tk” nyt, vai S„„st„tk” n„pp„imelle?" ja sin„ vastaat: "S" (jos haluat s„„st„„ n„pp„ilysarjan my”hemp„„ tarvetta varten) VDE kysyy: "Kysym„tt„, Toistamatta, Sek„-ett„?" ja sin„ vastaat: "S" (kuulostaa helpolta, eik” vain? Lue MAKROT ja opi, miksi!) VDE kysyy: "Mille n„pp„imelle s„„stet„„n?" ja sin„ vastaat painamalla [F2] (esimerkiksi). VDE kysyy: "Esc-n„pp„in:" ja sin„ vastaat painamalla [Enter] (emme tarvitse t„t„ lis„piirrett„ nyt) VDE kysyy: "Opaste:" ja sin„ vastaat kirjoittamalla "10-58" (mik„li haluat n„pp„imen merkityksen n„kyv„n ruudulla). Olet juuri m„„ritellyt makron ja "nauhoittanut" sen funktion„pp„imelle! Nyt joka kerran painaessasi [F2]-n„pp„int„ reunukset asettuvat v„litt”m„sti sarakkeisiin 10 ja 58. Ilmeisesti osaat nyt soveltaa oppimaasi ja laatia vastaavanlaisen makron reunusten 1 ja 66 asettamiseksi esimerkiksi [F3]- n„pp„imelle. N„in tehty„si voit nyt vaihtaa reunusasettelusta toiseen vain yht„ n„pp„int„ painamalla. [Mik„li joudut jatkuvasti laatimaan samantyyppisi„ asiakirjoja, haluat ehk„ k„ytt„„ VINST-asennusohjelmaa tallettaaksesi makron„pp„imet pysyv„sti VDE.EXE-ohjelmatiedostoon.] VDE-ohjelman makrot voivat olla paljon monimutkaisempia kuin t„m„, mutta useimmin tarvittavat ovat yleens„ juuri n„in lyhyit„ ja yksinkertaisia. Nyt, kun perusperiaate ei en„„ vaikuttane kovin salaper„iselt„, lienee paikallaan hieman yksityiskohtaisempi selvitys: "Makro" on siis per„kk„isist„ VDE-komennoista ja/tai tekstist„ koostuva n„pp„ilysarja, joka kirjoitetaan vain kertaalleen ja joka voidaan sen j„lkeen toistaa automaattisesti. "Ohjelmoi makro" -komento (Esc[) mahdollistaa komentojonon kirjoittamisen nopeasti ja suoraan; komento "nauhoita makro" (Esc") tallettaa muistiin n„pp„ilysarjan siin„ muodossa kuin sen normaalisti kirjoitat. "Funktion„pp„in" on jollekin n„pp„imist„ [F1]...[F12] talletettu makro. Niit„ voidaan luoda tilap„istarpeisiin ty”skentelyn aikana tai tallentaa pysyv„sti VINST-ohjelmalla. "Makro-ohjelmointi" sis„lt„„ erikoiskomentojen k„yt”n, joilla toteutetaan monimutkaisempia toimintoja kuten silmukoita (loop), ehtoja sek„ hyppyj„ hieman samaan tapaan kuin ohjelmointikieliss„. (Katso MAKROT.) Makrot toimivat TŽSMŽLLEEN samoin kuin jos olisit n„pp„illyt itse kyseisen komentosarjan. Toisin sanoen jokainen n„pp„imen painallus, my”s [Enter]:it sek„ vastaukset kysymyksiin, t„ytyy olla oikein. Suunnittele siksi makrot huolellisesti k„ytt„en tarvittaessa kyn„„ ja paperia apuna! (Poikkeus: varmistuskysymyksi„ kuten "Hylk„„tk” uuden tai muutetun tekstin?", joita normaalisti ei esiinny muulloin kuin levytiedostoihin vaikuttavien komentojen yhteydess„, EI ilmesty makroa k„ytett„ess„, joten „l„ koskaan n„pp„ile vastausta "K".) Voit sis„llytt„„ makroihin mit„ tahansa komentoja, vaikka aluksi kannattaa kokeilla vain yksinkertaisia muotoilum„„rityksi„ ja tekstifraaseja. (Laadi vaikkapa l„hett„j„n tiedot sis„lt„v„ "osoitenauha" kirjeeseen!) VDE:n 48 k„ytt„j„n itse m„„ritelt„viss„ olevaa makroa mahdollistavat ohjelman r„„t„l”imisen miltei mihin tahansa tarkoitukseen, kuten ammattimaisen kirjoittamisen edellytt„miin erityismuotoiluihin tai ohjelmointikielien koodin laatimiseen. (Katso MAKROT ja FUNKTIONŽPPŽIMET.) =============================== 3. SYNTAKSI =============================== Nyt on VDE:n k„yt”n yksityiskohtaisemman tarkastelun aika. Aloitamme ohjelman k„ynnist„misest„ eli komentorivin syntaksista. vde {tiedosto{[#]}{/m}} {{,}tiedosto2{[#]}{/m}...} {;nimi.VD_...} VDE-ohjelman k„ynnist„miseksi riitt„„, kun kirjoitat komennon "VDE" ilman mit„„n lis„m„„ritteit„. Halutessasi voit samalla antaa 1 - 8 k„sitelt„v„n tiedoston nimet samalla kertaa. Jokainen tiedostonimi voi sis„lt„„ DOS- hakemistopolun ja/tai tiedoston tyypin m„„rittelev„n valitsimen (/). Tiedostojen nimien v„lill„ voidaan k„ytt„„ joko v„lily”nti„ tai pilkkua. Komentorivin lopuksi voidaan ilmoittaa n„pp„imist”m„„rittely- ja/tai kirjoitintiedoston nimi erotettuna muista m„„ritteist„ puolipisteell„ (;). ESIMERKKEJŽ: vde vde muistio.doc[12]/w;ws4.vdf vde ekajuttu.lue vde b:omajuttu,indeksi vde *.txt vde testi.doc/a koodi.asm/n lista "tiedosto" tarkoittaa k„sitelt„v„„ tiedostoa. Ellei nime„ ole annettu, ohjelma avaa uuden tiedoston ("nimet”n"). Kun tiedostojen nimi„ on useampia, ne erotetaan v„lily”nnill„ tai pilkulla. Edellisen tiedoston hakemisto on voimassa my”s seuraaviin n„hden, ellei uutta hakemistopolkua ole m„„ritelty levyaseman nimest„ tai juurihakemiston tunnuksesta "\" alkaen. (Yll„olevassa esimerkiss„ tiedosto INDEKSI sijaitsee siis B:-levyasemassa.) Nimen sis„lt„ess„ jokerimerkkej„ esiin tulee tiedostoluettelo, jossa mukana ovat ainoastaan antamasi hakuehdot t„ytt„v„t tiedostonimet. "[#]" on luku, joka saa kohdistimen siirtym„„n suoraan sen osoittamaan kohtaan tiedostossa (sen numeroiselle sivulle ASCII-tiedostoissa, numeron osoittamalle riville "non-document"-muotoisissa tiedostoissa). Hakasulkua ei ole tarvis erottaa tiedoston nimest„ v„lily”nnill„. "/m" tai " m" - tiedoston tyypin valinta tarvittaessa: "m" voi olla mik„ tahansa seuraavista: A = rivitetty ASCII-tiedosto D = VDE-dokumentti (oletusarvo) N = ei-dokumenttimuotoinen tiedosto U = yleinen tekstink„sittelymuoto C = C-kielisen ohjelman l„hdekoodi M = Microsoft Word -tiedosto W = WordStar v.3-4 -tiedosto P = WordPerfect v.4-4.2 -tiedosto S = wordStar v.5 -tiedosto F = wordperFekt v.5-6 -tiedosto X = XyWrite- tai NotaBene -tiedosto Ellei tiedoston tyyppi„ ole m„„ritelty, oletusarvona on "/D". Tyyppitieto on erotettava kauttaviivalla (/) tiedoston nimest„ (v„lily”nnin kera tai ilman). ";nimi.VD_" tarkoittaa valinnaisia aputiedostoja, jotka ladataan k„ytt””n; tiedostot voivat olla joko .VDF-, .VDK-, .VDP-, .VDC-, .VDG- tai .VDI-tyyppisi„. Tiedostojen on l”ydytt„v„ joko m„„ritellyst„ hakemistosta, oletushakemistosta tai VDE-hakemistosta. Katso APUTIEDOSTOT. ========================== 4. LUETTELO KOMENNOISTA ========================= N„pp„inten m„„rittely: IBM PC -n„pp„imist”n mukaiset n„pp„imet on mainittu [hakasulkujen] sis„ll„, mukaan luettuina [^], [v], [<] ja [>], jotka kuvaavat nuolin„pp„imi„. [+] ja [-] tarkoittavat aina oikean reunan numeron„pp„inten vieress„ olevia (yleens„ harmaita) n„pp„imi„, kun [NumLock] EI ole p„„ll„. "Esc" kuvaa Escape-n„pp„imen ([Esc]) painamista; "Esc1" tarkoittaa, ett„ painetaan ensin [Esc], sitten [1]. "Alt" tarkoittaa [Alt]-n„pp„imen pit„mist„ pohjassa samanaikaisesti, kun painetaan yht„ tai useampaa muuta n„pp„int„: "AltD" tarkoittaa siis [Alt]+D. "^" tarkoittaa [Ctrl]-n„pp„imen pit„mist„ pohjassa muita n„pp„imi„ painettaessa: "^K" tarkoittaa siis [Ctrl]+K. Useat komennot koostuvat kahden komenton„pp„imen painamisesta per„kk„in kuten ^QR =Ctrl+[Q],Ctrl+[R]. Komennon alkuosa ^Q n„kyy apurivill„, ja t„ss„ vaiheessa sen voi viel„ peruuttaa painamalla [Esc]- tai v„lily”ntin„pp„int„. Niille toiminnoille, joita ei voida k„ytt„„ suoraan makro-ohjelmoinnissa, on vaihtoehtoiset m„„rittelyt: numeron„pp„imist”n [5] = ^O=, Shift[Tab] = ^Q-, ^[PgUp] = Esc,^R ja ^[PgDn] = Esc,^C. Jos k„yt”ss„ on ns. AT/E-n„pp„imist” (kuten useimmissa kotimikroissa nyky„„n, suom. huom.) tai muun standardin mukainen n„pp„imist”, haluat ehk„ vaihtaa [Ctrl]- ja [Alt]-n„pp„inten toiminnot; katso CONTROL-NŽPPŽIN (VKMAP). ERIKOISNŽPPŽIMET [Enter] = rivinvaihto, "vaununpalautus" (my”s [Ret], CR tai ^M). Vaihtaa uuden rivin, asiakirjamuotoisessa tekstiss„ lopettaa kappaleen. [Tab] = Kiinte„„ sarkaimistoa k„ytett„ess„: lis„„ sarkainesteen. Vakiosarkaimistossa: siirtyy seuraavaan sarkaimeen. Shift[Tab] = Vakiosarkaimisto takaperin: siirtyy edelliseen sarkaimeen. [BkSp] (nuolella merkitty leve„, harmaa n„pp„in) = poista edellinen merkki. [Voi vaihtoehtoisesti vain siirt„„ kohdistinta vasemmalle.] [Del], [Delete] = poistaa merkin kohdistimen kohdalta. [Voi vaihtoehtoisesti poistaa edellisen merkin.] ^[BkSp] = poistaa edellisen sanan. [Ins] = vaihtaa lis„ystilasta (Lis) korvaustilaan ja takaisin. ^[Ins] = vaihtaa sananlis„ystilaan (SLi). [^], [v], [>], [<] (nuolin„pp„imet yksin„„n) = siirt„v„t kohdistinta. ^[>], ^[<] = siirtyy seuraavan (>) tai edellisen (<) sanan alkuun ^[^],^[v] = siirtyy ruudun yl„- tai alalaitaan (vain AT-n„pp„imist”ss„). [5] = siirt„„ rivin, jolla kohdistin on, kuvaruudun keskelle (oikean reunan numeron„pp„imist”n 5-n„pp„in, kun NumLock EI ole p„„ll„). [-], [+] = vieritt„„ teksti„ taakse- ja eteenp„in rivi kerrallaan. [Home], [End] = siirtyy rivin alkuun, rivin loppuun. Toistettaessa: siirtyminen edellisen rivin alkuun, seuraavan rivin loppuun. [Tai vaihtoehtoisesti kuvaruudun yl„- tai alareunaan.] ^[Home], ^[End] = siirtyy tiedoston alkuun, tiedoston loppuun. [PgUp], [PgDn] = siirt„„ yhden kuvaruudullisen verran eteenp„in, taaksep„in. ^[PgUp], ^[PgDn] = siirt„„ jaetun ikkunan molempia ruutuja eteen ja taakse. Shift[^], [v], [>], [<] \ (nuoli- ja muut siirton„pp„imet yhdess„ Shift[Home,End,PgUp,PgDn] / Shift-n„pp„imen kanssa) = merkitsee lohkon. VALIKKOTOIMINNOT Paina joko [F10] tai ^[Esc] saadaksesi valikon esille. Valitse sen j„lkeen alavalikko painamalla kyseisen valikon nimeen sis„ltyv„„ suuraakkosta vastaavaa n„pp„int„. [Esc]-n„pp„int„ voidaan k„ytt„„ alavalikosta p„„valikkoon palaamiseen sek„ poistumiseen p„„valikosta takaisin tekstiin suorittamatta mit„„n valikosta k„ynnistyv„„ toimintoa. (Huom: Windowsin k„ytt„j„t, jotka toteavat Ctrl-[Esc] -komennon olevan ristiriidassa vastaavan Windows-toiminon kanssa, voivat Windows-ikkunassa ty”skennelless„„n k„ytt„„ vaihtoehtoista n„pp„inyhdistelm„„: vasen Shift ja [Esc] tuo my”s valikon esille.) {tIedostot:Uusi} ^KD {Lohko:merkitse Alku} ^KB Avaa} AltL loppU} ^KK Kopioi} ^KR Ota} AltC Dir} ^KF Liit„} AltP Seuraava} AltN Zoomaa} ^KZ Edellinen} AltB Tallenna} ^KW Nime„} ^KE poista Merkit} ^KH Tallenna} ^KS Poista lohko} ^KY Hylk„„} ^KQ Lopeta} ^KX {Poista:koko Rivi} ^Y {Etsi:Etsi} ^QF rivin Alkuun} ^Q[Del] Korvaa} ^QA rivin loppUun} ^QY Toista e/k} ^L Merkkiin} ^QT Aseta merkki} ^KM Lohko} ^KY Mene (merkkiin)} ^QM Palauta poisto} ^U Jana (palkki)} AltO Vertaile AltM Oikeinkirjoitus AltJ {Kappale:Keskit„} ^OC {tYyli:Alleviivaus} ^PS Oikealle ^OF Lihavointi} ^PB 2-v„li ^OS kaksinkErtainen} ^PD Suhteutettu ^OK Kursiivi} ^PY Palstaan ^OJ alaIndeksi} ^PV Rivitys ^B Yl„indeksi} ^PT Autom.muotoilu ^OM sIsennys ^OA {Asetus: Vas. reunus} ^O {N„ytt”:ikkunointi 2 tied.} AltW Oik. reunus} ^OR ikkunointi 1 tied.} ^OW Reun. poisto} ^OX Vaihda ikkunaa} AltF vIivain} ^OT Apurivi} ^OQ Aseta sarkain} ^OI F-opasteet} ^OU Poista sarkain} ^ON Rivej„ kpl} AltF vaKiosarkaimet} ^OV Sarakkeita} AltA Tavuviivat} ^OH Tyhjenn„ ruutu} ^OZ Sivun pituus} ^OP {Tulostus:Merkin toisto} ^PH {Muut:Aika} AltT Rivin toisto} ^PM P„iv„ys} AltD Uusi sivu} ^PL nauhoita Makro} Esc" Erikoismerkit AltG Dos} AltR kIrjoitinajurit} AltV Jaa tiedosto} AltS esiKatselu} ^OD pErusasetukset} AltU Tulosta tiedosto} ^KP n„yt„ tIedot} ^KI VDE-informaatio} AltI KOMENTOTILA Komento-opaste on k„ytett„viss„ Ohje-n„pp„imell„ [F1] tai ^J (Ctrl+J). Ohjeruutuja voidaan selailla [PgUp]-, [PgDn]- ja nuolin„pp„imill„ [^/v] sek„ painamalla joko A, E, K, O, P tai Q n„hd„ksesi Alt-, Esc-, ^K-, ^O-, ^P-ja ^Q- komentojen luettelon (tai F-n„pp„imell„ tiedostotyyppien ohjeruudun). I. CONTROL-KOMENNOT: [Ctrl]-n„pp„int„ pohjassa pit„en painetaan vain yht„ kirjainn„pp„int„. WordStar-yhteensopivat kohdistimen siirtokomennot: ^E = yl”s. ^D = oikealle. ^F,^A = sana kerrallaan oik., vas. ^X = alas. ^S = vasemmalle. ^W, ^Z = vieritys taakse- ja eteenp„in rivi kerrallaan. ^R, ^C = siirtyminen sivu kerrallaan taakse- ja eteenp„in. ^G = poistaa merkin kohdistimen kohdalta. ^Y = poistaa koko sen rivin, jolla kohdistin on. ^[Del] = poistaa sana kerrallaan oikealle. ^T = poistaa sanan loppuun. ^U = palauttaa viimeksi poistetun merkin, sanan, rivin tai lohkon. ^V = vaihtaa lis„ystilasta korvaustilaan ja takaisin. ^] tai ^[Insert] = vaihtaa sananlis„ystilasta korvaustilaan ja takaisin. ^N = lis„„ rivinvaihdon (Enter) eli katkaisee rivin. ^_ = lis„„ v„lily”nnin. ^P = lis„„ tekstiin ohjauskoodin: ^PG = tulostuksen keskeytys ^P- = tavutusvihje (ehdollinen tavuviiva rivinvaihtoa varten). ^PI, H, M, L = sarkain, peruutus, vaununpalautus, lomakkeen sy”tt” ^PB,D,S,Y,T,V,A,N,Q,W,E,R = kirjoittimen ohjauskoodeja ja -s„„t”j„. ^6 = vaihtaa ison kirjaimen pieneksi ja p„invastoin. ^B = muotoilee kappaleen uudelleen (korjaten rivityksen). ^L = toistaa edellisen etsi/korvaa-komennon. ^<= toistaa etsi/korvaa -toiminnon kohdistimesta taakse p„in. II. TIEDOSTO- JA LOHKOKOMENNOT: Aloitetaan painamalla ^K-n„pp„int„. ^KI = tiedot asiakirjan koosta, sanojen lukum„„r„st„ ja muistin k„yt”st„. ^KP = tulostaa tekstin kirjoittimella. ^KF = tiedoston katselu (selailu ilman k„sittelymahdollisuutta). ^KR = kopioi tiedoston sis„ll”n k„sitelt„v„„n asiakirjaan. ^KL = lukee levylt„ tai avaa uuden tiedoston k„sitelt„v„ksi. ^KJ = poistaa (tuhoaa) tiedoston levylt„. ^KE = antaa k„sitelt„v„n„ olevalle tiedostolle uuden nimen. ^KD = s„„st„„ tiedoston levylle ja lukee tai avaa uuden. ^KS = kirjoittaa tiedoston levylle ja jatkaa (palaa k„sittelytilaan). ^KX = ULOS: s„„st„„ tiedoston levylle ja poistuu ohjelmasta. ^KQ = ULOS; poistuu ohjelmasta tallettamatta muutettua tiedostoa levylle. ^KA = asettaa automaattisen levylle talletuksen aikav„lin. ^KO = katselutila ("Read-Only" -- tiedoston muuttaminen estetty) ^KB = merkitsee lohkon alun. ^KK = merkitsee lohkon lopun. ^KH = poistaa lohkomerkinn„t. ^KY = poistaa merkityn lohkon. ^KC = kopioi lohkon kohdistimen osoittamaan paikkaan. ^KV = siirt„„ lohkon kohdistimen osoittamaan paikkaan. ^KZ = "zoomaa" lohkoon (eli k„sittelee lohkoa kuten koko tiedostoa). ^KW = tallentaa lohkon sis„ll”n levylle (tiedostoksi). ^K# = numeroi automaattisesti lohkon "#"-merkein merkityt osiot. ^K" = vaihtaa lohkon sis„lt„m„t pienaakkoset suuraakkosiksi. ^K' = vaihtaa lohkon sis„lt„m„t isot kirjaimet pienaakkosiksi. ^K6 = vaihtaa lohkon sis„lt„m„t suuraakkoset pieniksi ja p„invastoin. III. Q- ("QUICK") -KOMENNOT: Aloitetaan painamalla ensin ^Q-n„pp„int„. ^QS, ^QD = siirt„v„t kohdistimen rivin alkuun, rivin viimeiseen merkkiin. ^QE, ^QX = siirt„v„t kohdistimen ruudun yl„reunaan, ruudun alareunaan. ^QR, ^QC = siirt„v„t kohdistimen tiedoston alkuun, tiedoston loppuun. ^QB, ^QK = siirt„v„t kohdistimen lohkon alkuun, lohkon loppuun. ^QL, ^QN = siirt„v„t viimeiselle, seuraavalle sivulle. ^QI = siirtyy m„„ritellylle sivulle tai riville. ^QM = siirtyy seuraavaan merkkiin (^KM-"KirjanMerkkiin"). ^QP = siirtyy paikkaan, jossa kohdistin oli ennen edellist„ siirtymist„. ^QF = etsii merkkijonoja. ^QA = etsii ja korvaa merkkijonoja. ^QY = poistaa rivin loppuosan kohdistimesta oikealle. ^Q[Del] = poistaa rivin alkuosan kohdistimesta vasemmalle. ^QTn = poistaa merkit m„„riteltyyn merkkiin (n) saakka. IV. O- ("ONSCREEN") -KOMENNOT: Alkavat Ctrl+O:lla, jonka j„lkeen kirjain. ^OR, ^OL = asettaa oikean (R), vasemman (L) reunuksen. ^OX = vaihtaa marginaalin (reunuksen) ylityksen k„ytt””n/pois k„yt”st„. ^OC = siirt„„ rivin keskelle. ^OF = tasaa rivin oikeaan reunaan. ^OA = automaattinen sisennys k„ytt””n/pois k„yt”st„. ^OM = kappaleen automaattinen muotoilu k„ytt””n/pois k„yt”st„. ^OG = kappaleen sisent„minen. ^OK = suhteutettu tulostus k„ytt””n/pois k„yt”st„. ^OS = kaksinkertainen riviv„li (n„yt”ll„) k„ytt””n/pois k„yt”st„. ^OV = vaihtaa sarkaimiston tyypin: vakiosarkaimisto/kiinte„t sarkaimet. ^OH = tavutusohjelma k„ytt””n/pois k„yt”st„. ^OI, ^ON = asettaa, poistaa sarkainesteen k„ytt””n/k„yt”st„. ^OP = asettaa sivun pituuden tulostuksessa (0 = ei sivunvaihtoja). ^OQ = apurivi n„kyviin/piiloon ^OT = viivain n„kyviin/piiloon. ^OB = kappaleen (rivin) lopetusmerkit n„kyviin/piiloon ^OD = sivun esikatselu (ohjauskoodit piiloon, sivunvaihdot n„kyviin). ^OE = siirt„„ rivin, jolla kohdistin on, n„yt”n ylimm„ksi riviksi. ^OW = jakaa ruudun kahtia niin, ett„ esill„ on kaksi osaa yht„ aikaa. ^OZ = sammuttaa kuvaruudun, kunnes jotakin n„pp„int„ painetaan. V. ALT-KOMENNOT: pid„ [Alt]-n„pp„int„ pohjassa painaessasi muuta n„pp„int„. Alt[<],[>] = siirt„„ teksti„ vaakasuunnassa 32 sarakkeen verran. Alt[^],[v] = siirt„„ teksti„ pystysuunnassa 1/3 ruudullista. Alt[Tab] = vakiosarkaimen verran eteenp„in ("kovat sarkaimet" k„yt”ss„) AltI = n„ytt„„ VDE-ohjelman versionumeron ja tekij„noikeustiedot. AltL = lukee levylt„ tai avaa uuden tiedoston. AltN = vaihtaa k„sitelt„v„ksi seuraavan tiedoston. AltB = palaa takaisin edelliseen tiedostoon. AltW = jakaa ruudun kahdeksi ikkunaksi. AltF = vaihtaa (kohdistimen) ylemm„st„ ikkunasta alempaan ja takaisin. AltC = ottaa [poistaa] lohkon (liitett„v„ksi muualle AltP-komennolla). AltP = lis„„ tekstiin AltC-komennolla poistetun lohkon. AltM = vertaa ikkunoissa olevia tiedostoja ja n„ytt„„ erot. AltX = s„„st„„ kaikki tiedostot levylle ja lopettaa ohjelman. AltQ = hylk„„ tiedostoihin tehdyt muutokset ja poistuu ohjelmasta. AltR = suorittaa DOS-komennon (tai poistuu DOS-tasolle). AltS = jakaa suuren tiedoston pienempiin osiin. AltD = lis„„ p„iv„m„„r„n tekstiin. AltT = lis„„ kellonajan tekstiin. AltG = lis„„ tekstiin harvinaisen kirjaimen tai IBM-grafiikkamerkin. AltE = vaihtaa rivien lukum„„r„n EGA/VGA-n„yt”ss„. AltA = vaihtaa sarakkeiden m„„r„n n„yt”ll„ 132:ksi (Super-VGA:ssa). AltO = n„ytt„„ vierityspalkin ja mahdollistaa siirtymisen sen avulla. AltV = vaihtaa tulostusohjainta (erimerkkisen kirjoittimen). AltU = lukee tai tallettaa n„pp„inm„„rittely- tms. aputiedoston. VI. ESC-NŽPPŽINKOMENNOT: paina ensin [Esc], sitten kyseist„ n„pp„int„ Esc[ = ohjelmoitavan makrokomentojonon alku. Esc" = nauhoitettavan makrokomentojonon alku. Esc] = tallentaa makron funktion„pp„imelle [F..]. Esc0...Z = nimi”it„ (k„ytet„„n makrojen ohjelmoinnissa) Esc!.$ = hyppyk„skyj„ (nimi””n; k„ytet„„n makro-ohjelmoinnissa) Esc=,~,<,> = merkkien testaaminen, k„yt”ss„ makro-ohjelmoinnissa. Esc* = vaihtoasetusten m„„ritys makro-ohjelmoinnissa. Esc(),+,- = laskuri, k„yt”ss„ makro-ohjelmoinnissa. Esc; = lyhyt tauko (vain makron suorituksessa) Esc:,? = odottaa k„ytt„j„n n„pp„ily„ (makron suorituksessa) Esc&,&& = ketjuta makro tai kutsu toista makrokomentojonoa. ^Esc = kutsu valikkoa. (My”s vasen Shift+Esc-n„pp„inyhdistelm„ toimii) =========================[ VDE.DOC -tiedoston LOPPU ]=========================